Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

Se Paiekihda Sapwellimen Koht Kalahngan ni Ahl Tohto

Se Paiekihda Sapwellimen Koht Kalahngan ni Ahl Tohto

NI AHNSOU me ei pahpao, Arthur, wia mwahnakapw men, e kin poakohng Koht oh men wiahla kaunen pelien lamalam en Methodist. Ahpw e wekidala eh madamadauo ni ahnsou me e wadek ekei pwuhk kan me kohsang Tohnsukuhl en Paipel kan oh tepida werekiong irail. Nan pahr 1914, ni ahnsou me ei pahpao sounpar 17, e papidaisla. Erein Mahwen Keieu en Sampah, e anahne iang mahwen, ahpw e sohte men iang. Pwehki met, e selikihdi sounpwong eisek nan imweteng laud ehu (Kingston Penitentiary) nan Ontario, Canada. Mwurin eh pedoisang imwetengo, e wiahla pioneer men.

Nan pahr 1926, ei pahpao pwoudikihda Hazel Wilkinson. Ahn Hazel nohno esehla padahk mehlel nan pahr 1908. I ipwidi nan April 24, 1931, ngehi me keriau en laud nanpwungen neira seri pahmeno. Ei pahpao poakohng oh wauneki Paipel, oh e padahkihong kiht en pil wia duwehte. Se kin kalapw wia doadoahk en kalohk ihmw lel ihmw nin duwen peneinei ehu.​—Wiewia 20:20.

DUWEHTE EI PAHPAO, I KIN KOLOKOL EI SOUPOUPALI OH WIA DOADOAHK EN PIONEER

Nan pahr 1939, Mahwen Keriau en Sampah tepida. Pahro mwuri, doadoahk en Sounkadehdehn Siohwa kan keinapwdi nan Canada. Seri en sukuhl kan anahne kasarawi pilaiko oh koulki koul en wehi nan arail pere ko. Sounpadahk ko kin kalapw mweidala ngehi oh riei serepeino Dorothy en pedoisang pereo erein ar wia met. Ahpw ehu rahno, ei sounpadahko song en kanamenekiehda ni eh nda me I masepwehk. Mwurin sukuhl, ekei iengei tohnsukuhl ko peiong ie oh sikeniehdi nan pwehlo. Met kahrehiong ie en ehute koasoanehdi teng en “peikiong Koht, a kaidehn aramas.”​—Wiewia 5:29.

Nan July 1942, ni ei sounpar 11, I papidaisla nan dengk ehu ni wasahn apwalih mahn kan. I kin perenki wia sawaspen pioneer ni ahnsou kan me I kin kommoal sang sukuhl. Ehu pahro I iang brother silimen kohla paliepeng en Ontario, wasao se kin kalohk ong sounresehdi tuhke kan.

Nan May 1, 1949, I tepida wia doadoahk en pioneer. I ale luhk en iang sewese doadoahk en kauwada ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Canada oh mwuhr wiahla tohn Pedel men wasao. I ale pwukoa en iang doadoahk nan wasahn wiahda pwuhk kan, wasao I sukuhlki ia duwen ei pahn katanga misihn en wiahda pwuhk ko. I taman ei kin doadoahk pwohng ehu pwon erein wihk kei pwehn sewese wiahda kisin doaropwe me pid kalokolok me wiawihong sapwellimen Siohwa aramas akan nan Canada.

Mwuhr, I iang doadoahk nan Wasahn Apwalih Palien Kalohk. I ale pwukoa en idek peidek rehn pioneer kan me pahn kohla papah nan Quebec, wasa me lokolok laud mi ie. Emen pioneer ko iei Mary Zazula me kohsang Edmonton, Alberta. Eh pahpa nohno iang pelien lamalam en Orthodox. Ni ahnsou me Mary oh rie pwutako sohte men uhdihsang ara onopki Paipel, ara pahpa nohno kausasang ira imwarailo. Mary oh rie pwutako papidaisla June 1951, oh sounpwong weneu mwuri ira tepida pioneer. Erein ei idek peidek rehn Mary, I kak kilang me e uhdahn poakohng Siohwa. I taman ei medewe me e wia serepein men me I men pwoudikihda. Sounpwong duwau mwuri, se pwopwoudida January 30, 1954. Wihk ehu mwurin at pwopwoudida, ngehi oh Mary ale luhk en iang kaiahnda ong doadoahk en wia sounapwalih me kin seiloak. Erein sounpar riau, se wia doadoahk wet nan paliepeng en Ontario.

Ni doadoahk en kalohk eh wie lalaudla wasao, anahnepen misineri kan laudla. Ngehi oh Mary medewe me ma se kak dadaur nan soangen irair en kopou nan Canada oh ahnsoun karakar me diren amwise, se kak dadaur sohte lipilipil ia wasa se pekederla ie. Eri se iang Sukuhl en Kilead nempe 27 oh kesepwil nan July 1956. Nan November se keseula wasa kapw me se pahn kousoan ie, Brazil.

DOADOAHK EN MISINERI NAN BRAZIL

Ni ahnsou me se lella Brazil, se tepida sukuhlki lokaiahn Portuguese. Keieu, se sukuhlki ahl mengei kan en tepida koasoakoasoiong meteikan. Keriau, se esehla ia duwen at pahn kihla makasihn kan. Mwuhr, se kohla kalohk oh tuhwong lih men me kasalehda eh men rong duwen dahme se padahngki. Se pilada me ma tohnihmwo kasalehda eh men rong, se pahn wadekohng ih ehu iren Paipel duwen mour pahn kaundahn Wehin Koht. Eri I wadek Kaudiahl 21:3, 4, ahpw mwurinte mwo I lipwongmas! I sahn karakar en wasao. Met pousehlahte wia kahpwal ehu ong ie.

Wasa me se wia doadoahk en misineri ie, iei kahnimw en Campos. Rahnwet, mwomwohdiso 15 mi wasaht! Ahpw ni ahnsou me se lella wasao, ehute pwihn en kalohk me mi nan kahnimwo oh pil imwen misineri ehu me sister pahmen mi loale. Sister pwukat iei Esther Tracy, Ramona Bauer, Luiza Schwarz, oh Lorraine Brookes (me met Lorraine Wallen). Ei pwukoa nan imwen misinerio iei en sewese lopwolopw oh ale tuwi ong kuk. Ehu pwohng en Niehd mwurin at wia Onop en Kahn Iroir, Mary wie komkommoal pohn sehro (sofa) oh e ulung uluhl ehu. Se wie koasoakoasoia duwen dahme se wia rahno. Ni ahnsou me Mary pwourda, sineik men kohsang pahn uluhlo! Met kahrehda mwoarong laud lao I kemehla sineiko.

Mwurin at sukuhlki lokaiahn Portuguese erein sounpar ehu, se tepida wia doadoahk en sounapwalih me kin seiloak. Se papah wasa kan me sohte lioal. Se kin meir nan lohs oh seiloak dake oahs oh kuruma. Ehu pak se dake kisa kohla ni kahnimw ehu me mi nan nahna kan pwe sen kak kalohk wasa ieu me dohsang kahnimwo. Se kin pwain pere ehu wasao. Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan kadarodo reht makasihn 800 pwehn doadoahngki nan kalohk. Se anahne tangala ni post ohpis pak tohto pwehn ale koakon en makasihn ko.

Nan pahr 1962, Sukuhl ong Elder kan oh Sounsawas kan wiawi soangsoangen wasa kan nan Brazil. Erein sounpwong weneu, I ale pwukoa en kelehpw seiloakla ni ehuehu sukuhl pwukat. I kasukuhlih brother kan nan Manaus, Belém, Fortaleza, Recife, oh Salvador. Ni ahnsou me I mi Manaus, I koasoanehdi mihting tohrohr ehu en wiawi nan wasa ndand ehu me aramas kin koul ie. Pwehki wasao keteu laud, sohte itar pihl mwakelekel me se kak nim, oh sohte wasa mwahu me riat Kristian ko kak mwenge ie erein mihting tohrohro. I koasoiong emen kaun en sounpei oh kawehwehiong ih duwen at kahpwalo. Ni kadek, e koasoanehdi en kihong kiht pihl me itar ong mihting tohrohro pwon. E pil kadarodo sounpei kan en kihda ihmw likou laud riau oh se doadoahngki ihmw likou pwukat ong at wasahn mwenge.

Erein ei seiloako, Mary kalohk nan ehu wasahn pesines me sohte emen men rong de koasoia duwen Paipel. Aramas ako kohsang Portugal keseudo Brazil pwehn wiahda mwohni. Mary mworuskihla met oh ndaiong ekei ienge ko, “Wasa me I keieu sohte men kohla oh kousoan ie iei Portugal.” Mwurin mwo, se alehdi kisinlikou ehu. Se ale luhk en papah nan Portugal, wasa me doadoahk en kalohk keinapwidi. Mary uhdahn pwuriamweila! Ahpw se ale pwukoa wet oh keseula Portugal.

AT PWUKOA NAN PORTUGAL

Se lella nan Lisbon, Portugal, nan August 1964. Pilismen kan en wasao me kin doadoahk ni rir kahrehiong mouren riat Kristian ko en uhdahn apwal. Eri e mwomwen loalokong sen dehr koasoiong Sounkadehde ko wasao nin tapio. Keieu, se pwain ehu pere wasao. Mwuhr, ni ahnsou me se ale nait doaropwe (visa) pwehn kousoan wasao, se pwain ehu apartment. Mwurin sounpwong limau, se kakehr koasoiong riat Kristian ko ni ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan wasao. Se uhdahn peren ni at kakehr towehda mihting!

Pwehki at doadoahk en kalohk keinapwdi, Wasahn Kaudok kan ritidi oh mihting kan wiawi ni imwen riat Kristian ko. Pilismen kan kin kalapw kohla imwarail ko pwehn rapahki ma re ekihla pwuhk kan de pokonpene wasao. Riat Kristian tohto kin wisikla ni imweteng pwe pilismen ko en kapeidakih irail. Pilismen ko kin wia kauwe irail oh song en iding irail en kasalehda eden brother ko me kin apwalih irail. Eri pwe riat ako en pere emenemen, re uhdihsang doadoahngki arail last name oh ekerki emenemen tepin ederail kohte.

At mehn akadei iei en tehk mwahu me riat ako kak alehte sawaspen Paipel kan me pahn sewese irail en dadaurete. Mary kin daipihada Kahn Iroir kan oh pwuhk teikan nan soangen doaropwe tohrohr ehu (stencil). Se kin doadoahngki doaropweo pwehn wiahda copy tohto ong riat ako.

UHKI RONGAMWAHWO NAN MWOALEN KOPWUNG

Nan June 1966, mie kopwung kesempwal ehu wiawi nan Lisbon. Kopwung kohwong riat Kristian 49 ko koaros nan mwomwohdisohn Feijó pwehki ar towehda mihting ehu ni imwen emen riarailo oh met uhwong kosonned. Pwehn kaunopada ong kopwungo, I song en mwomwehda wia sounrepenpwung en kosonned me pahn song en kadehdehda me riat ako me sapwung. Ahpw se esehier me se sohte pahn kana nan kopwungo. Riat Kristian 49 ko selidi oh mihmi nan imweteng sang rahn 45 lel sounpwong limau elep. Ahpw kopwung wet wia mehn kadehde mwahu ehu. Erein kopwungo, sounrepenpwung en kosonned me wilian kihto doadoahngki mahsen kan en Kameliel sang nan Paipel. (Wiewia 5:33-39) Mwurin mwo, palien nuhs ripohtki duwen kopwungo. Se uhdahn peren ni sounrepenpwung me wilian kihto eh tepida onop Paipel reht oh towehda mihting kan.

Nan December 1966, I ale pwukoa en wia sounapwalih ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan wasao oh I kin doadoahngki pali laud en ei ahnsou wia doadoahk kan me pid palien kosonned. Se wia soahng koaros me se kak pwehn kasalehda nin duwen kosonned kahrepe kan me Sounkadehdehn Siohwa kan kak ahneki saledek en wia kaudok nan Portugal. (Pil. 1:7) Nan December 18, 1974, nin duwen me kosonned mweidada, se kakehr wia at kaudok ni saledek. Brother Nathan Knorr oh Frederick Franz mwemweitdo reht sang poasen kaun en Sounkadehdehn Siohwa kan pwehn iang kiht peren. Se iang mihting ehu me se sohte kak manokehla nan Oporto oh Lisbon oh aramas 46,870 iang towehda.

Siohwa pil ketin ritidahng kiht ahl ehu pwe doadoahk en kalohko en lella rehn aramas akan ni deke kan me kin lokaiahki lokaiahn Portuguese, duwehte Azores, Cape Verde, Madeira, oh São Tomé oh Príncipe. Ni Sounkadehde kan wasa pwukat ar tohtohla, se anahne ehu ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan me laudsang mehn mwoweo. Mwurin ohpis wet eh kokouda, nan April 23, 1988, Brother Milton Henschel wia padahk me pid kokoudahn ohpiso. Riat Kristian 45,522 me iang towehda mihtingo, iangahki irail meh 20 me wia misineri kei nan Portugal mwoweo me pwurodo wasao ong mihtingo.

SE SUKUHLKIHSANG MEHN KAHLEMENG EN IRAIL ME LELEPEK KAN

Erein sounpar tohto, ngehi oh Mary uhdahn perenki at kin ale kasukuhl sang riat Kristian lelepek ko. Karasepe, ni ahnsou me I iang Brother Theodore Jaracz wia mwemweit ong ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan, I sukuhlki mehn kasukuhl kesempwal ehu. Ohpiso me se mwemweitla ie ahneki kahpwal laud ehu, oh Pwihn me Kin Apwalih Ohpiso wia uwen arail kak koaros en sawas. Irail nsensuwed me irail sohte kak wia laudsang. Eri Brother Jaracz kansenamwahwihirailla ni eh nda: “Met iei ahnsou en mweidohng sapwellimen Koht manaman en kadoadoahk.” I sohte pil pahn manokehla dahme Brother Franz nda sounpar tohto samwalahro ni ahnsou me ngehi oh Mary mwemweitla Brooklyn. Kiht pwihn ehu peki reh kaweid, oh e ndaiong kiht: “Ihte met me I men kangoangehkin kumwail: Kumwail mihmihte nan sapwellimen Siohwa pwihn sohte lipilipil ahnsou mwahu de soh. Pwihn wette me kin wia doadoahk me Sises ketin kehkehlikihong sapwellime tohnpadahk kan en wia, kalohki rongamwahu duwen Wehin Koht!”

At wia met kahrehiong ngehi oh Mary en uhdahn peren. Se pil ahneki mehn kataman kesempwal kei sang at kin mwemweitla ni ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan sampah pwon. Se kin perenki tuhwong sapwellimen Siohwa ladu me pwulopwul oh mah kan oh kin kamehlelehiong irail me se kin uhdahn kalahnganki arail doadoahk ong Siohwa. Se kin ahnsou koaros kangoange irail en pousehlahte papah ih.

Sounpar tohto dower powe, oh ngehi oh Mary sounparehr 80 samwa. Mary ahneki kahpwal tohto ong eh palien roson. (2 Kor. 12:9) Oh pil mie kahpwal teikan me se ahneki. Ahpw kahpwal pwukat kin kakehlakahda at pwoson oh kahrehiong kiht en kalaudehla at nantihong en kolokol at lelepek ong Siohwa. Ni at medewehla at papah Siohwa erein sounpar tohto, se ese me e ketin kapaiahkin kiht sapwellime kalahngan ni ahl tohto. *

^ Erein oaralap wet wiewiawi, Douglas Guest mehla October 25, 2015, ahpw e kolokolte eh lelepek ong Siohwa.