Ir al contenido

Ir al índice

Jóvenes allinta ajllayta yachaychej

Jóvenes allinta ajllayta yachaychej

“Waynakuna, sipaskuna, [...] Diosta jatunchaychej.” (SAL. 148:12, 13.)

1. ¿Imata ruwaspataj ashkha jóvenes kusiyta tarinku?

 KAY tiempopeqa ni jaykʼaj jina ashkha tʼukuna imas rikukushan. Tukuy nacionesmanta may chhika runas, Jehovata yupaychayta qallarishanku (Apo. 7:9, 10). Ashkha jovenestaj, runasta Bibliamanta yachachispa, salvakunankupajtaj yanapaspa kusiyta tarishanku (Apo. 22:17). Wakenqa Bibliamanta yachakojkunata kausayninkuta tijrachinankupaj yanapashanku, wakintaj waj qalluspi Diosmanta tukuy sonqo willashanku (Sal. 110:3; Isa. 52:7). Jehovaj kamachisnenqa chayta ruwaspa kusisqa kausakunku. ¿Imaynatá qan chay llankʼaypi astawan yanapakuwaj?

2. ¿Imaynatá Timoteoj kausaynin rikuchin Jehová jovenesmanpis jatun ruwaykunata qoyta munasqanta? (Patapi kaj dibujota qhawariy.)

2 Joven kashaspa imatapis allinta ajllasqaykeqa qhepaman Diosta astawan sirvinaykipaj yanapasonqa. Timoteopi tʼukuriy, payqa Listra llajtamanta karqa, sumajtataj ajllayta yacharqa, chaytaj kausayninpi mayta yanaparqa. Chayrayku, ichá 20 watayoj kashaspa misioneroña karqa (Hech. 16:1-3). Pisi killasninmantaj, ichapis Pabloqa Timoteota kacharqa Tesalonicapi chay kutillaraj sayarej qotuchakuyman, imajtinchus qhatiykachasqa karqa. Pablotaj Tesalonicamanta ayqekunan karqa, jinapis Timoteota kacharqa hermanosta kallpachamunanpaj (Hech. 17:5-15; 1 Tes. 3:1-3, 6). ¿Imaynataj Timoteo kashanman karqa chayta ruwananta yachaspa?

ASWAN SUMAJ KAJTA AJLLAY

3. ¿Imata ajllaytaj imamantapis aswan sumaj, maykʼajtaj chayta ajllanayki tiyan?

3 Joven kashaspa imatapis sumajta ajllanayki kanqa. Chaywanpis, Jehovata sirviyta ajllanaykeqa mana waj imasta ajllay jinallachu. ¿Maykʼajtaj chayta ajllanayki tiyan? Jehová kayta nisunki: “Wayna kashaspa, pichus Ruwasoj Diosmanta yuyarikuy”, nispa (Ecl. 12:1). ¿Imaynatataj Jehovamanta yuyarikuwaj? Payta tukuy sonqoykiwan sirvispa (Deu. 10:12). Chaytaj imamantapis aswan sumaj, imajtinchus chay ajllasqaykiman jina imatapis ruwanki (Sal. 71:5).

4. ¿Imastataj allinta ajllanayki tiyan Diosta sirvinaykipaj?

4 Kausayniykipeqa mana Jehovata sirvillaytachu ajllakunayki kanqa. Ajllanallaykitaj tiyan casarakunaykitachus manachus, piwanchus casarakunaykita, imapichus llankʼanaykitapis. Jinapis, ñaupajtaqa Jehovata tukuy sonqowan sirviyta munankichus manachus chaypi tʼukurinayki tiyan (Deu. 30:19, 20). Imaraykuchus, chayman jina waj imastapis ajllanayki kanqa. Casarakuymanta, llankʼaymanta ima imatachus ajllasqaykeqa Jehovata sirvinaykipaj yanapasonqa chayri mana (Luc. 14:16-20, kikinchay). Jinallataj Jehovata sirviyta munasqaykipis, chay imasta allinta ajllanaykipaj yanapasonqa. Chayrayku, ñaupajtaqa imatachus ruwayta munasqaykita allinta ajllay (Fili. 1:10).

JOVEN, ¿IMATÁ RUWANKI KAUSAYNIYKIWAN?

5, 6. ¿Imaynatá uj hermanota yanaparqa Diospaj astawan llankʼayta ajllasqan? (“Lloqallitullaraj kashaspa sumajta ajllarqani” nisqa yachaqanata kay revistapi leeriy.)

5 Jehovata sirviyta ajllanki chayqa kaykunata tapurikuy: “¿Imatá Jehová ruwanayta munan? ¿Imaynatá payta sirviyman?”, nispa. Japonmanta Yuichiro sutiyoj hermano nin: “14 watayoj kashajtiy qotuchakuyniymanta uj ancianowan willaj llojserqani. Paytaj mana tukuy sonqochu willashasqayta reparaspa, kʼachallamanta kayta niwarqa: ‘Wawáy, wasillaman ripuy, tʼukurimuytaj imatachus Jehová qanrayku ruwasqanpiʼ, nispa. Chaytapunitaj ruwarqani. Niwasqanpi ashkha pʼunchaykunata tʼukurerqani, Diosmantataj mañakorqani. Pisimanta pisi yuyayniyta tijracherqani, Jehovata sirvinaypajtaj sonqoy aysakorqa. Chantapis, misionerospa kausayninkumanta leesqayrayku, noqapis Diospaj astawan llankʼayta munarqani”, nispa.

6 Yuichiro nillanpuni: “Waj suyuspi Jehovata sirviyta munasqayrayku, inglés qalluta yachakuyta ajllarqani. Colegiota tukuchaytawantaj, precursor kanayrayku wakin horasllata inglesta yachachispa ­llankʼayta qallarerqani. Chantá 20 watayoj kashajtiy, mongol qalluta yachakuyta qallarerqani, chantapis uj kutipi mongol qalluta parlaj qotituman waturej rerqani. Iskay watanmantaj, 2007 watapi, Mongolia suyuta rejsej rerqani. Chaypi wakin precursoreswan willaj llojsispa, ashkha runas Diosmanta yachakuyta munasqankuta rikorqani. Mongoliaman ripuyta yuyaspataj, Japonman wakichikoj kuterqani. Kunanqa abril 2008 watamantapacha Mongoliapi precursor kashani. Kaypi kausakoyqa mana atinapaj jinallachu. Jinapis ashkha runas Diosmanta yachakuyta munanku, noqataj Payta rejsinankupaj yanapashani. Cheqamantapuni aswan allin kajta ajllasqayta niyman”, nispa.

7. ¿Imatá sapa uj ajllayta atinchej, imatataj Moisesmanta yachakusunman?

7 Sapa cristiano kausayninwan imatachus ruwananta ajllayta atin (Jos. 24:15). Mana nisuykumanchu casarakunaykitachus manachus, nitaj piwanchus casarakunaykitapis, nillataj imapichus llankʼanaykitapis. Chaywanpis llankʼanaykipaj, ¿watastachu yachakuyta munanki? Jóvenes, qankunamanta wakenqa wajcha llajtaspi tiyakunkichej, wakintaj qhapaj llajtaspi. Mana tukuychu kikin kankichej, manataj kikin imastachu ruwayta munankichej. Chantapis mana uj mitallachu kankichej, Diospa llajtanpipis mana kikin imastachu ruwayta munankichej. Ichapis ñaupa tiempo Egiptopi joven israelitas jina rikukushankichej, paykunaqa mana Moisés jinachu kausakorqanku. Moisesqa kamachina wasipi tiyakorqa, waj joven israelitastajrí wata runaslla karqanku (Éxo. 1:13, 14; Hech. 7:21, 22). Paykunaj tiemponkupipis, ni jaykʼaj jina ashkha imas rikukorqa (Éxo. 19:4-6). Sapa ujninkutaj, Jehovata sirviytachus manachus ajllananku karqa. Moisestajrí Jehovaj munayninta ruwayta ajllarqa (Hebreos 11:24-27 leey).

8. ¿Imataj jovenesta yanapanqa kausayninkupi imatapis sumajta ajllanankupaj?

8 Joven kashaspa imatapis sumajta ajllanaykipajqa Jehová yanapasonqa. Payqa kausayniykipaj jinapuni sumaj yuyaychaykunata qosunki (Sal. 32:8). Chantapis, tatasniyki Jehovata yupaychanku chayqa chay yuyaychaykunaman jina ruwanaykipaj yanapasunkuman, qotuchakuymanta ancianospis yanapallasunkumantaj (Pro. 1:8, 9). Kunanqa kinsa yuyaychaykunata ukhuncharina, chaykunataj kausayniykipi imatapis sumajta ajllanaykipaj yanapasonqa.

KINSA SUMAJ YUYAYCHAYKUNA

9. 1) ¿Imata ruwanaykitataj Jehová saqesunki? 2) ¿Imastataj ruwayta atinki Diospa Reinonta ñaupajta maskʼaspa?

9 Ñaupajtaqa Diospa Reinonta, cheqan kaynintawan maskʼay (Mateo 6:19-21, 24-26, 31-34 leey). Jehovaqa imatachus tiempoykiwan ruwanaykita ajllajta saqesunki. Payqa mana nisunkichu mashkha tiempotachus Paymanta willanaykita. Chaywanpis, Jesús yuyaychawarqanchej Diospa Reinonta ñaupajta maskʼanata. Chayta ruwanki chayqa Diosta munakusqaykita, runasmanta khuyakusqaykita, wiñay kausay kananmanta mayta agradecekusqaykita ima rikuchiyta atinki. Chayrayku casarakuypi, imapichus llankʼaypi ima tʼukurishaspa, tapurikuy: “¿Imatataj kausayniypi aswan ñaupajta maskʼasaj? ¿Diospa Reinontachu chayri kapuyniyoj kaytachu?”, nispa.

10. ¿Imaraykutaj Jesús kusiyta tarerqa, imataj qantapis kusisqa kanaykipaj yanapasonqa?

10 Wajkunata sirvispa kusiyta tariy (Hechos 20:20, 21, 24, 35 leey). Jesusqa kusisqa kanapaj chaytapuni ruwana kasqanta yuyaycharqa. Payqa munaynillanta ruwananmanta, Tatanpa munayninta ruwaspa kusiyta tarerqa. Chayrayku, llampʼu sonqoyoj runas sumaj willaykunata japʼikojtinku mayta kusikoj (Luc. 10:21; Juan 4:34). Qanpis runasta yanapaspa kusiyta tarillankitajchá. Jesús yuyaychasqanman jina imatapis ajllanki chayqa kusisqa kausakunki, Jehovatapis kusichinki (Pro. 27:11).

11. ¿Imaraykú Baruc Diosta sirvispa niña kusiyta tarerqachu, chantá imatá Jehová yuyaycharqa?

11 Jehovata sirvispaqa astawan kusiyta tarinchej (Pro. 16:20). Jeremiaspa qhelqerin Barucqa ichapis chayta qonqaporqa. Payqa Diosta sirvispa niña kusiyta tarerqachu. Chayrayku Jehová payman nerqa: “Qanqa mentasqa kaytachu maskʼashanki? Chaytaqa ama maskʼaychu, imaraykuchus noqa tukuy runaspa patankuman ñakʼariykunata apachimusaj. Chaywampis mayman rejtiykipis, waqaychasqayki ama wañuchisqa kanaykipaj”, nispa (Jer. 45:1-3, 5). ¿Imataj Baructa astawan kusichinman karqa? ¿Jatuchaj imasta maskʼaychu? Chayri, ¿Diosta cheqa sonqowan sirvisqanrayku Jerusalenpa thuñikuyninmanta salvakuychu? (Sant. 1:12.)

12. ¿Imata ajllasqantaj Ramirota yanaparqa kusisqa kausakunanpaj?

12 Ramiro sutiyoj hermanomanta parlarina. Payqa wajkunata sirvispa kusisqa kausakun, pay nin: “Bolivia suyoj ujnin llajtitanmanta kani, wajcha familiamantataj jamuni. Chayrayku, kuraj hermanoy universidadpi yachakunaypaj pagapunawanta niwajtin, noqapajqa may sumaj karqa. Chaywanpis chay kutillaraj bautizakorqani, uj precursortaj maypichus willasharqa chay juchʼuy llajtaman ripunaypaj minkʼariwarqa. Chayman ripuytataj ajllarqani, kausakunaypajtaj chujcha kʼutuyta yachakuspa, uj peluqueriata kicharerqani. Chay llajtapeqa ashkha runas Bibliamanta yachakuyta munaj kanku. Aswan qhepamantaj, waj qallupi chay kutillaraj sayarej qotuchakuyman riporqani. Kunanqa chunka watataña Jehovapaj tiempo juntʼasqata llankʼashani. Runasta qallunkupi Bibliamanta yachacheyqa, ¡ni ima ruway jina mayta kusichiwan!”, nispa.

Ramiroqa jovenmantapacha Jehovata sirvisqanrayku kusisqa kausakun (12 parrafota qhawariy)

13. ¿Imaraykutaj joven kashaspa Jehovata sirviy may sumaj?

13 Jehovata sirvispa kusiyta tariy (Eclesiastés 12:1 leey). Ama yuyaychu niraj Jehovata sirvishaspa uj sumaj llankʼaytaraj tarinayki kasqantaqa. Joven kashaspa, niraj familiayoj kashaspataj Jehovata tukuy sonqo sirviy. ¿Imastataj Jehovata sirvinaykipaj ruwayta munawaj? ¿Precursor kaytachu? ¿Waj qalluta parlaj runasman willaytachu? Chayri, ¿qotuchakuyniykipi astawan yanapakuytachu? Chaykunamanta mayqellantapis ruwanaykipajqa kausakunaykipaj llankʼanaykipuni kanqa. Chayrayku, imapichus llankʼanaykipi tʼukurinayki tiyan, jinallataj imastachus chaypaj yachakunaykipipis.

BIBLIAQA ALLINTA AJLLANAYKIPAJ YANAPASONQA

14. ¿Imatataj jóvenes sumajta qhawarikunanku tiyan imatapis ajllashaspa?

14 Bibliamanta chay kinsa yuyaychaykunata ukhunchasqanchejqa, ima llankʼaychus qanpaj aswan sumaj kasqanta yachanaykipaj yanapasonqa. Yachaywasimanta profesoresqa yachanku ima llankʼaykunachus tiyakunki chaypi allin kasqanta, jinallataj gobiernomanta uj institucionpis. Nisqankutaj yanapasunkiman, chaywanpis sumajta qhawarikuy. Imajtinchus, Jehovata mana munakojkunaqa kay pachaj yuyayninman jina kausanaykipaj tanqasunkuman (1 Juan 2:15-17). Kay pachaj imasninpi anchata yuyanki chaytaj, sonqoyki chʼaukiyasunkiman (Proverbios 14:15 leey; Jer. 17:9).

15, 16. ¿Pikunataj allinta yuyaycharisunkuman uj llankʼayta ajllanaykipaj?

15 Ima llankʼaykunachus kasqanta yachaspañaqa ajllanaykipaj wajkunawan yuyaychachikuy (Pro. 1:5, 6). ¿Pikunataj Biblia nisqanman jina ajllanaykipaj yanapasunkuman? Jehovata munakojkuna, qanta munakusojkuna, kausayniykitapis allinta rejsejkuna. Paykunaqa imastachus ruwayta atisqaykita, imaraykuchus imatapis ruwayta munasqaykita ima qhawarikunaykipaj yanapasonqanku. Nisusqankuman jinataj, ichapis waj jinamanta ajllanayki kanqa. Tatasniyki Jehovata sirvinku chaytaj, astawan yanapasunkuman. Qotuchakuyniykimanta ancianospis, sumajta yuyaycharisunkuman. Chantapis precursoreswan, qotuchakuykunata waturejkunawan ima parlariwaj. Kaykunatataj tapuriwaj: “¿Imaraykutaj Diospaj astawan llankʼayta ajllarqanki? ¿Imatá ruwarqanki precursor kanaykipaj? ¿Imapi llankʼaspataj kausakunki? ¿Ima bendicionestataj japʼerqanki?”, nispa (Pro. 15:22).

16 Sumajta rejsisunku chaykunaqa allinta yuyaycharisunkuman. Sutʼincharinapaj, ichapis yachakunaykipaj manaña kallpachakuyta munaspa colegiomanta llojsipuyta yuyashanki, ajinamanta precursor kanaykipaj. Pichus munakusojtaj chayta reparaspa, colegioqa imapipis mana usqhayllata saykʼunapaj yanapasusqanta entiendenaykipaj yanapasonqa. Mana usqhayllata saykʼuytaj, Jehovata tukuy sonqo sirvinaykipaj yanapasonqa (Sal. 141:5; Pro. 6:6-11).

17. ¿Imamantá sumajta qhawarikunayki tiyan?

17 Diosta yupaychajkunaqa chʼampaykunapi rikukunkupuni, chayraykutaj Jehovamanta karunchakunkuman (1 Cor. 15:33; Col. 2:8). Wakin llankʼaykunaqa Jehovamanta karunchanawanchejpaj jinapuni kanku. ¿Rejsinkichu llankʼayninkurayku “creeymanta urmarqanku” chaykunamanta pillatapis? (1 Tim. 1:18, 19.) Chayrayku, sumajta qhawarikuy, ima llankʼaytachus ajllasqaykeqa mana Jehovamanta karunchasunanpaj jinachu kanan tiyan (Pro. 22:3).

JEHOVATA KUSIYWAN SIRVIY

18, 19. ¿Imatataj uj joven ruwanman Jehovata sirvinanpaj sonqon mana aysakojtin?

18 Jehovata sirviyta munanki chayqa joven kashaspa paypaj llankʼay. Kunan tiempo kashan imatapis allinta ajllanaykipaj, ajinamantataj Jehovata kusiywan sirvinki (Sal. 148:12, 13).

19 Chaywanpis Jehovata sirvinaykipaj sonqoyki mana aysakunchu chayqa, kallpachakullaypuni, creeyniykitapis sinchʼiyachillaypuni. Apóstol Pabloqa Diosta sirvinanpaj imaspichus kallpachakusqanmanta parlaytawan, kayta qhelqarqa: “Sichus wakinniykichej waj jinata yuyawajchej chayqa, chaytapis Diosllataj sutʼinchasonqachej. Astawampis maykamachus chayarqanchej kunankama, chayman jinallapuni kawsakunachej”, nispa (Fili. 3:15, 16). Jehová mayta munakususqanta yuyarikuypuni, sumajta yuyaychasusqanpitaj tʼukuriy. Joven kashajtiyki allinta ajllanaykipajqa Paylla sumajta yanapayta atisunki.