Ir al contenido

Ir al índice

TAPANMANTA

¿Pitaj yachanman imachus qhepaman kananta?

¿Pitaj yachanman imachus qhepaman kananta?

Tukuy tʼukurinchej, tapurikunchejtaj kausayninchej, familianchejpatapis imaynachus aswan qhepaman kananta. Ichá ninchej: “Wawasniy, ¿sumaj kausaytachu tarinkuman? ¿Jallpʼanchej thuñisqachu kanqa? Allin kausayta tarinaypaj, ¿imatá ruwayman?”, nispa. Chaytaqa tukuy yachayta munanchej, ni imamanta llakikuspa, kusisqa kausakuyta munasqanchejrayku. Qhepaman imachus kananta yachaspaqa, tukuy imaymanamanta wakichikusunman.

¿Imataj noqanchejmanta kanqa? ¿Pillapis yachanmanchu? Ashkha runas, chayta yachasqankuta ninku. Chay nisqankumantataj wakillan juntʼakun. Diostajrí mana pantarispa imaschus qhepaman kananta sutʼita niyta atin. Palabranpitaj nin: “Qallariymantapacha qhepaman imaschus kananmanta willani. Noqaqa unaymantapacha willani, manaraj imapis kashajtin”, nispa (Isaías 46:10). Diospa nisqasnin, ¿juntʼakunpunichu?

¿DIOSPA PROFECIASNIN JUNTʼAKUNPUNICHU?

Diospa mashkha profeciasninchus juntʼakusqanta, ¿imaraykutaj yachananchej kanman? Kaypi tʼukuriy, uj yachaj runa imaynachus tiempo kananta, kutin kutita mana pantaspa niyta atinman chayqa, nisqasninta uyarillawajpuni, ¿icharí? Ajinallatataj Diospa profeciasnin juntʼakusqanta yachaytawanqa, waj profeciasninmantapis yachayta munallasunmantaj.

Ninivej perqan thuñisqamantaña sayarichisqa

LLAJTAJ THUÑIKUYNIN:

Pillapis uj jatun llajta thuñikunanta ninman chayqa, nisqanman jinataj juntʼakojta rikuspaqa, maytachá tʼukuchiwasunman. Diostajrí chaytapuni ruwarqa. Payqa uj runanejta Nínive llajta chinkananta willacherqa (Sofonías 2:13-15). Chay profecía, ¿juntʼakorqachu? Yachajkunaqa ninku, profecía nikusqanmantapacha 15 watanman jina, nisunman 632 watapi Jesús niraj jamushajtin, babilonioswan medoswan Nínive llajtata thuñiykusqankuta. Diosqa, Nínive “uj chʼin tʼajra pampaman” tukunanta nerqa. Chay llajtaj jallpʼasnin, 518 kilómetros cuadrados kashajtinpis, atipajkunaqa mana paykunapajchu japʼikaporqanku, manaqa chʼinpachata saqerparqanku. Ni politicamanta yachaj runapis, Dios jina sutʼita kay llajta chinkananta niyta atinmanchu karqa.

“RUNA TULLUSTAPIS PATAYKIPI RUPHACHENQANKU”:

¿Pitaj 300 watas qhepaman imachus kananta sutʼinchayta atinman? Pillapis atinman chayqa, may rejsisqachá kanman. Diostaj profetannejta sutʼincharqa Betel llajtamanta uj runa, Davidpa familianmanta, Josías sutiyoj, tullusta uj altarpi ruphachinanta (1 Reyes 13:1, 2). Kinsa pachaj watasninmantaj chay profecía juntʼakorqa, maypachachus Davidpa mirayninmanta Josías (kay suteqa mana ancha rejsisqachu kaj) rey churasqa karqa chaypacha. Chay profecía nisqanman jinataj, Josiasqa Betelpi runa tullusta covachasmanta orqhochimuspa, “altarespi ruphacherqa” (2 Reyes 23:14-16). Diospa mana yanapaynillanwan, ¿pillapis kay profeciata niyta atinmanchu karqa?

Diospa profetasnenqa Babilonia chinkananta nerqanku, juntʼakorqataj

ATIYNIYOJ LLAJTAJ CHINKAYNIN:

Pillapis uj runamanta niraj nacekushajtin, uj llajtata chinkachinanta, imaynatachus chayta ruwanantapis niwasunmanña chayqa, ¿tʼukuchiwasunmancharí? Diostaj chaytapuni ruwarqa. Pay nerqa, Ciro sutiyoj runa uj llajtata atipananta, judiosta wata runa kashasqankumanta kacharichinanta, templonkuta watejmanta sayarichinankupaj yanapananta ima. Chantapis, chay llajtaj mayusnin chʼakichisqa kananta, punkusninpis kicharisqa qhepakunanta nillarqataj (Isaías 44:27–45:2). ¿Tukuyninpunichu juntʼakunman karqa? Ñaupa tiempomanta yachaj runasqa, ajinapuni kasqanta ninku. Ciroj soldadosnenqa, ingenierospis kankuman jina Babiloniaj yakusninta uj larqʼanta waj ladoman kachaykorqanku, ajinamanta yakuta pisiyacherqanku. Babiloniaj punkusninta kicharisqata taripaspataj, Ciroj soldadosnenqa chayninta yaykuykorqanku. Chantataj Ciroqa judiosta kachariporqa, kamacherqataj Jerusalenpi templonkuta watejmanta sayarichimunankuta. Chayqa tʼukunapajpuni karqa, imaraykuchus Ciroqa mana judiospa Diosninkutachu yupaychaj (Esdras 1:1-3). ¿Pitaj imaynatachus Babiloniata atipanankuta sutʼinchayta atinman karqa?

Kaykamaqa Diospa profeciasninmanta kinsallataraj qhawarinchej, juntʼakusqantataj rikunchej. Israelitasta kamachej Josueqa, kayta yuyaricherqa: “Munani tukuy sonqo, tukuy alma reparanaykichejta Tata Diosqa imatachus nerqa qonasuykichejta, chay allin imasta juntʼasqanta. Ni ima nisqampis qhepakunchu mana juntʼakuspaqa”, nispa (Josué 23:1, 2, 14). Arí, israelitasqa yacharqanku Diospa profeciasnin juntʼakusqantapuni. Imaraykuchus ruwasqasnenqa, mana kikinchakunchu runaj ruwasqasninwan. Chayta yachaytaj allinpuni, imaraykuchus Diospa wakin profeciasnenqa, niraj juntʼakushanchu. Juntʼakojtintaj kausayninchejqa manaña kunan jinachu kanqa.

DIOSPA PROFECIASNIN MANA KIKINCHAKUNCHU RUNAJ NISQASNINWAN

Runasqa yachayniyojkuna nisqankuman jina, chayri yuyasqankuman jinalla imapis qhepaman kananta ninku. Wakintaj chayta ruwanankupaj atiyniyoj kasqankuta ninku. Chantataj tiempo chayamunanta suyanku, nisqankuman jinachus juntʼakunanta yachanankupaj (Proverbios 27:1).

Diosqa runasmanta tukuy imata yachan. Imaynachus kasqanchejta, imatachus munasqanchejtapis sutʼita entienden. Chayrayku ñaupajmantaña yachayta atin, imatachus uj llajta chayri uj runa ruwananta. Mana chayllachu, Diosqa atin munasqanman jina juntʼakunanpaj imatapis ruwayta. Payqa ajinata nin: “Noqaj simiymanta llojsej palabraqa”, “noqamanqa mana chʼusajllachu kutimonqa [...] imapajchus noqa kacharqani, chayta juntʼanqa”, nispa (Isaías 55:11). Diospa wakin profeciasnenqa willaykuna jina kanku. Paytaj tukuy profeciasninta juntʼachenqapuni.

¿IMATAJ NOQANCHEJMANTA KANQA?

Noqanchejmanta, familiaresninchejmantawan qhepaman imachus kananta, ¿yachasunmanchu? Sutʼincharina: Sinchʼi wayra qayllamushasqanta yachasunman chayqa, usqhayllata imatapis ruwanapaj wakichikusunman, ¿icharí? Bibliaj profeciasninta uyariytawan, ajinallatataj ruwananchej tiyan. Arí, Diosqa aswan qhepaman kausayninchej waj jinataj kananta nerqaña. Chaytaj adivinospa chayri waj runaspa nisqasninkuwan, ni imapi kikinchakunchu. (“ Diosqa imachus qhepaman kananta willawanchej” nisqa recuadrota leey.)

Bibliaqa imachus tukuy runaswan qhepaman kananta willawanchej, tukuytaj yachayta atinchej. Diosllataj jinata nin: “Qallariymantapacha qhepaman imaschus kananmanta willani. [...] Noqaqa nini: Noqaj wakichisqayqa juntʼakonqapuni. Imatachá munasqayta ruwasaj”, nispa (Isaías 46:10). Tukuypis aswan qhepaman uj sumaj kausayta tarisunman. Chaymanta astawan yachakuyta munaspaqa, Jehovaj testigosninta tapuriy. Paykunaqa mana adivinoschu kanku, nitaj yatirischu. Astawanpis Bibliamanta yachakunku, sutʼincharisunkumantaj imatachus tumpamantawan Dios ruwananta.