Llapan kanqanman ëwari

Jövin ¿imataraq kawënikiwan ruranki?

Jövin ¿imataraq kawënikiwan ruranki?

Jövin ¿imataraq kawënikiwan ruranki?

“NOQAQA pillapis këtam munä”, nirqanmi juk shipash. Itsa qampis tsënö pensanki, peru ¿imanötaq tsëta logranki? Television, Internet, estudiaq mayikikuna y hasta profesornikikunapis itsa niyäshunki profesionyoq kë y qellë ganë tsëta logratsishunëkipaq kaqta, juk parlakïchöqa reqishqa y imëkayoq kë.

Peru Bibliaqa, willamantsik tsëta ashiqa, ‘vientuta tsarinölla’ kanqantam (Eclesiastes 4:4). Rasun kaqchöqa, juk ishkë jövinkunallam reqishqa y imëkayoq këta tariyan, tsëta tarirpis cuentatam qokuyan kushikïta mana tariyanqanta. Juk alli profesionta estudiashqa jövinmi kënö nin: “Juk imannaq cäjanömi, rurinta rikaptikiqa manam imapis kantsu”. Reqishqa y imëkayoq këta trabäjuyoq kë apamuptimpis, Diospa kaqchöqa yanapashïnikita manam puëdintsu (Mateu 5:3). Jina 1 Juan 2:17 textum nin ‘que mundo llapan mana alli munenincunawan ushacäreqlla’ kanqanta. Kë munduchö reqishqa y imëkayoq këta lograptikipis, tsëqa ushakäreqllam.

Tsëmi, Eclesiastes 12:1 kënö consejashunki: “Kanan jövin kënikichö yarpë Kamashoqnikipaq”. Awmi, Jehovä Diosta sirwinqëkim imëkapitapis mas alliqa. Tsëpaqqa alliraqmi preparakunëki. ¿Imanötaq rurankiman? ¿Ima ninantaq llapan kawënikichö Diosta sirwi ninanqa?

¿Imatataq ruranëki Jehoväpa testïgun kanëkipaq?

Puntataqa, Diosta sirwita munëtam shonqïkichö miratsinëki, tsë munëqa manam teytëkikuna cristiänu kayanqanrëkur kikinllatsu yurinqa. Precisanmi Jehoväwan amïgu kanëki, y tsëpaqqa, juk shipash ninqannöpis “Diosman mañakïmi yanapashunki” (Salmu 62:8; Santiägu 4:8).

Romänus 12:2 textum rikätsishunki ima masta ruranëkipaq kaqta: “Kikikikuna musyayänëkipaq, ima alli kanqanta, chaskinampaqnö kanqanta y Diospa munënin rasumpa ima kanqanta”. Wakin yachakunqëkikuna mana rasumpa kanqanta, ¿imëllapis pensarqunkiku? Tsënö pensashqa karqa, rasumpa kanqanta ‘kikiki musyayänëkipaq’ neq consëjuta wiyakï. Kikiki mas yachakï. Bibliata y publicacionkunata leyi. Diosta reqiqa manam pëpita yachakïllatsu. Yachakunqëki shonqïkichö patsakänampaqqa, tiemputam jorqanëki leyinqëkiman yarpachakunëkipaq, tsëta rurarmi Jehoväta mas kuyanki (Salmu 1:2, 3).

Tsëpitana, yachakunqëkipita parlë mëchö tsëchö këkarpis, itsa estudiaq mayikikunata parlapärinkiman. Jina wayin wayin yachatsikoq yarqï. Yachatsikunqëkichö itsa estudiaq mayikikunawan tinkurir penqakunkiman. Alli willakïta yachatsikur ‘mana penqakunapaqmi’ Bibliaqa nin (Romänus 1:16). Awmi, manam penqakunkimantsu, porqui shumaq kawëman chätsikoq willakïtam yachatsikïkanki.

Teytëkikuna cristiänu kayaptinqa, itsa yachatsikoq yanaqashqana kanki. Tsënö kaptinqa, upällalla kakunëkipa o revistakunallata qarakunëkipa rantinqa, ¿manatsuraq yachatsikïta procurankiman? ¿Puëdinkiku wayiyoqkunawan parlëta y Bibliata utilisar yachatsita? Mana puëdirninqa, teytëkikunata o juk poqushqa cristiänuta yanapashunëkipaq mañari. Manaraq bautisakushqa publicador kanëkipaq churakë.

Tiempuwanqa, munarinkim japallëkilla këkar mañakïnikichö Diosta sirwinëkipaq awnirita (Romänus 12:1). Diosqa shuyaran llapankuna wiyëkäyaptin y rikëkäyaptin awnikunqëkita musyatsikunëkitam (Romänus 10:10). Llapankuna wiyëkäyäshuptiki awnikur y yakuchö bautisakurmi rikätsikunki Diosta sirwinëkipaq awnikunqëkita (Mateu 28:19, 20). Tsë rurë alläpa precisaptimpis, ama rurëta jaqiritsu imëllapis pantëta mantsarllaqa. Yanapashunëkipaq Diosta mañakuptikiqa, ‘podernintam’ alli tsarakunëkipaq qoshunki (2 Corintius 4:7; 1 Pëdru 5:10).

Bautisakunqëkipita patsëmi Jehoväpa testïgun tikrarinki (Isaïas 43:10). Tsëpita patsëmi kallpachakunëki shumaq kawakunëkipaq, porqui ‘quiquiquipa munenikita jaqiricurmi’ Dios munanqannöna kawakunëki (Mateu 16:24). Diospa Gobiernunta puntata ashinëkirëkur itsa wakin munanqëkikunata jaqirinki (Mateu 6:33). Diosta sirwinëkipaq awnikunqëki y bautisakunqëkiqa, Diospa kaqchö mas ruranëkipaqmi yanapashunki. Rikärishun wakinllata.

Llapan tiempuwan Diosta sirwinapaq rurëkuna

Precursornö sirwi. Juk precursorqa alli portakoq bautisakushqa cristiänum, y cada killam 70 hörakuna Diospita yachatsikun. Diospita yachatsikïchö mas tiemputa pasarninqa, mas alli yachatsikoqmi tikranki. Mëtsikaq precursorkunam alläpa kushikuyashqa estudiantinkuna Testïgunö bautisakuyaptin. ¿Imaraq tsënö kushikïta qoshunkiman?

Mëtsikaq precursorkunam gastunkunapaq wallka tiempulla trabajayan. Atskaqmi ima oficiullatapis yachakuyashqa, teytankunapa trabäjunta o escuëlachö yachatsiyanqanta. Secundariata usharir imallatapis estudianëkita teytëkikuna munayaptin y qampis munarqa, kënö nir tapukï, ¿qellëta ganëta munarku estudiëta munä o llapan tiempöwan Jehoväta sirwinäpaq yanapamänanrëkurku?

Juk precursorqa manam trabäjullamantsu yarparäkun, sinöqa nuna mayin kawëta tarinampaqmi Diospita yachatsikïchö imëpis ocupädu këkan. ¿Imanirtaq precursor kanëkipaq churakankitsu? Precursor këqa mas kushikïpaq rurëkunatam apamun. Këman pensarishun, wakin precursorkunaqa yanapakoqkunata mas wanayanqan sitiukunamanmi ëwayan, y wakinkunanam juk idiömata parlaq congregacionkunachö o juk nacionchö yanapakuyänanrëkur juk idiömata yachakuyan. Awmi, precursor këqa alläpa kushikïtam apamun.

Casakushqakuna Bibliapita Yachakuyänampaq Escuëlaqa casakushqa cristiänukunatam yachatsin Diospa markanchö mas yanapakuyänampaq. Tsë escuëlaman ëwaqkunataqa nacionninllachö mas yanapakoqta wanayanqan sitiukunamanmi mandayan. Wakintaqa puëdeqnö kayaptinqa juk nacionman ëwayänampaqmi niyan. Höranam juk tiempupa precursor especialtanö karu markakunachö yachatsikur qallayänampaq mandayan.

Soltërukuna Bibliapita Yachakuyänampaq Escuëlaqa patsakashqa soltëru anciänukunata y siervu ministerialkunata yachatsiyänampaqmi. Kë escuëlaqa ishkë killam duran, tsëchöqa anciänukunapa y siervu ministerialkunapa rurëninkunata, Diospa markan imanö churanakushqa kanqanta y alli yachatsikoq kayänampaqmi yachakuyan. Tsë escuëlaman wakin ëwashqakunataqa nacionninchö yanapakoqkunata wanayanqan sitiumanmi mandayan y wakintanam juk nacionpa ëwayänampaq invitayan.

Betelchö sirwiqa Jehoväpa testïgunkunapa sucursalninchö voluntariunö trabajëmi. Betelchö trabajaqkunapita wakinkunaqa Bibliapita yachatsikoq publicacionkunata rurarmi yanapakuyan, y wakinnam yanapakuyan edificiukunata, mäquinakunata altsapakurnin o Betelchö trabajaqkunata atiendirnin. Tsëchö llapan rurayanqankunaqa sagrädum porqui Jehovätam sirwikäyan. Y manam tsëllatsu, Betelchö trabajaqkunaqa musyayanmi tsëchö llapan rurayanqankunaqa entëru nacionkunachö cristiänu mayinkunata yanapanqanta, tsëmi alläpa kushikuyan.

Imatapis rurëta yachaq Testïguta Betelman invitayaptimpis, mëtsikaqtam rurayänampaq kaqta tsëchöraq yachatsiyan. Pëkunaqa manam imëkayoq këtatsu ashiyan, antis tsëchö qoyanqan mikïwan (mikuywan), cuartuwan y gastunkunapaq qoyanqanwanmi kushishqa sientikuyan. Betelchö trabajaq jövinmi kënö nin: “¡Alläpa shumaqmi! Qallananllachöqa ichik sasaran yachakänan, peru mëtsika bendicionkunatam chaskirqö”.

Juk nacionkunachö yanapakoqkunaqa sucursalkunata y Diospita Yachatsikuyänan Wayikunatam rurayan. Tsëchö sirweqkunataqa juk nacionkunachö yanapakoq nirmi reqiyan, pëkunaqa juk nacionkunamanmi ëwayan tsëkunata rurayänampaq. Salomonpa templunta rurayanqannöllam, tsë rurëkunapis alläpa sagrädu (1 Rëyes 8:13-18). Betelchö kaqkunata atiendiyanqannöllam pëkunatapis atiendiyan. Tsëchö trabajaq cristiänukunaqa alläpa kushishqam sientikuyan Jehoväta alabayänampaq rurëkunachö yanapakurnin.

Llapan kawënikiwan Diosta sirwi

Jehoväta kawënikichö sirwïnöqa manam imapis kantsu. ¿Puëdinkimanku llapan tiempïkiwan Jehoväta sirwinëkipaq churakëta? Tsë asuntupita parlari teytëkikunawan, anciänukunawan y congregacionta watukaq anciänuwan. Betelman, Soltërukuna Bibliapita Yachakuyänampaq Escuëlaman o Casakushqakuna Bibliapita Yachakuyänampaq Escuëlaman ëwëta munarninqa, tsëman ëwëta munaqkunapaq ishkë junaq kaq y jatun asamblëachö rurakaq reunionman ëwë.

Manam tsë reunionman llapan ëwaqkunatatsu llapan tiempunkunawan yanapakuyänampaq invitayan. Höraqa salud y qellë asuntu o familiantsikta mantenïmi Diospa kaqchö masta ruranapaq permitimantsiktsu. Tsënö kaptimpis llapan bautisakushqa cristiänukunam Biblia kënö mandakunqanta wiyakuyänan: “Teyta Diosniquita cuyanqui llapan shonqiquiwan, llapan boluntaniquiwan y llapan yacheniquiwan” (Mateu 22:37). Jehoväqa shuyaran imata pasëkarnimpis llapan puëdinqëkimannö Diospa kaqchö mas rurëta imëpis procuranëkitam. Diospa kaqchö puëdinqëki rurëkunata ruranëkipaq churakë. Awmi, “kanan jövin kënikichö yarpë Kamashoqnikipaq” y mana ushakaq bendicionkunatam chaskinki.

Kë tratäduchö Escrituras Hebrëaspita textukunaqa Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras Bibliapitam. Y Escrituras Griëgaspita textukunaqa Teyta Diospa Mushoq Testamentun Bibliapitam.

7/13