Agllashca temata ricungapaj

Jehovapa “jatun punllami ña chayamujun”: alipacha yachajushpa catipashunchi

Jehovapa “jatun punllami ña chayamujun”: alipacha yachajushpa catipashunchi

Jehovapa “jatun punllami ña chayamujun”: alipacha yachajushpa catipashunchi

‘Ashtahuan alipacha yachajushpami ñaupaman catina capanchi’ (HEB. 6:​1, La Biblia. Traducción del Nuevo Mundo, [TNM]).

1, 2. ¿Ima pasajpita Jerusalenmanda y Judeamanda huauquipanicunaca ‘urcucunaman pacajushpa’ rita usharca?

SHUJ punllaca Jesuspa discipulocunaca Jesustaca: “¿Ima llaquita ricushpata, can shamuna punlla chayamujujtapash, cai pacha tucurinatapash yachashun?” nishpami tapurca. Chaimi Jesusca chai tiempopillata y cai tiempopipash pactarina shuj profeciamanda parlarca. Jesusca chai llaquita “ricushpaca, Judea llactapi causajcunaca, urcucunapi pacajungapaj richun ninimi” nircami (Mat. 24:​1-3, 15-22). Jesuspa discipulocunaca chai profecía pactarishcata ¿cuenta japishcangacha? Y ¿Jesuspa mandashcacunata cazushcangacha? Ricupashunchi.

2 Huata 61​pica apóstol Pabloca Jerusalenmanda y Judeamanda hebreo huauquipanicunamanmi shuj cartata cacharca. Chai cartaca paicuna juizu japichunmi carca. Chai cartata cachashca cinco huatacuna jipallami “ninan manllanayai llaqui” tiempoca callarirca. Shina pasanataca nipipash na pensashcangachu (Mat. 24:21). Huata 66​pica Cestio Galomi romano soldadocunahuan Jerusalenda muyuriarca. Pero justo ña atacagrijushpapachami paicunaca cungashcapi Jerusalenmanda rirca. Chaimi judiocunapaca Jerusalenmanda pacajushpa rina oportunidad ricurirca.

3. ¿Apóstol Pabloca ima consejotata hebreo huauquipanicunamanga curca? Y ¿imamandata chai consejotaca curca?

3 Chai tiempomanda huauquipanicunaca ima tiempopi causajushcataca cuenta japishpami pacajungapaj rina carca. Shinapash huaquingunaca Jehovamanda “na ashtahuan uyangapaj” munaimandami, espiritualmenteca huahuacunashna “lechetalla” munashcata ricuchinajurca (Hebreos 5:​11-13, liipangui). Huaquingunaca tauca huatacunata Jehovata sirvinajushpapashmi “na crishpa” caruyai callarishcarca (Heb. 3:12). Jehovapa ‘punlla ña chayamujujpipashmi’ huaquingunaca reuniongunaman faltana costumbreta charirca (Heb. 10:​24, 25). Chaimi Pabloca: “Cristomanda primero yachajushcacunataca ñami huashaman saquishcanchi. Chaimandami ashtahuan alipacha yachajushpa ñaupaman catina capanchi” nirca (Heb. 6:​1, TNM).

4. ¿Imamandata rijcharianshna causana capanchi? Chaipaca ¿imatata rurana capanchi?

4 Jesús parlashca profecía ñallapacha pactarina punllacunapimi causanajupanchi. ‘Mandaj Dios shamuna jatun punllaca ñallapachami chayamunga’. Chai punllapimi Satanaspash, tucui nalita rurajcunapash tucuchi tucunga (Sof. 1:14). Chaimandami rijcharianshna causashpa, Jehovamanda ashtahuan alipacha yachajushpa catina capanchi (1 Ped. 5:​8). ¿Chaita rurangapaj esforzarinajupanchichu? Jehovamanda ashtahuan alipacha yachajushpa catinami ima tiempocunapi causanajushcata cuenta japichun ayudanga.

Alipacha yachajushcacunaca ¿imashinata can?

5, 6. a) Alipacha yachajushcacunaca ¿imashinata can? b) Ashtahuan alipacha yachajushpa ñaupaman catingapaca ¿imatata rurana capanchi?

5 Apóstol Pabloca hebreo huauquipanicunataca ashtahuan alipacha yachajushpa catichunmi animarca. Shinallata chaipaca imata rurana cashcatapashmi explicarca (Hebreos 5:14ta liipangui). Ashtahuan alipacha yachajushpa ñaupaman catijcunaca Bibliamanda estudiai callarishpa yachajushcacunahuanllaca na contentarinllu. Chaipa randica ‘shinlli micunata’ micunshnami Bibliamanda ashtahuan alipacha yachajushpa catin (1 Cor. 2:10). Y imata yachajushcata pactachimandami ima ali cajta, ima nali cajtapash ali yachan. Chaimi imata decidina cashpapash Bibliapa yachachishcacunata yaipi charishpa ali decidi ushan.

6 Apóstol Pabloca: ‘Shina cashcamandami ñucanchica, imata uyashcatapash, ashtahuan imata cashpapash ucha rurana canchi. Na chashna catishpaca pandarishunmi’ nircami (Heb. 2:​1). Chai shimicunaca ciertomi can, pandari ushanchimi. Chaimandami Bibliapa yachachishcacunata estudiajushpaca “imata uyashcatapash, ashtahuan imata cashpapash ucha rurana canchi”. Shinallata: “¿Asha yachajushcahuanllachu conformarini? ¿Yanga yachajuna cashcamandallachu yachajujuni? Yachajushcacuna ñuca shungupi quidachun y ashtahuan alipacha yachajushpa ñaupaman catingapaca ¿imatata rurai ushani?” nishpa tapuripashunchi. Ashtahuan alipacha yachajushpa ñaupaman catingapaca Bibliatami ali estudiana capanchi. Shinallata chai yachajushcacunataca causaipimi pactachina capanchi.

Bibliataca ali estudiapashunchi

7. Bibliata ali estudianaca ¿imashinata ayudan?

7 Apóstol Pabloca: ‘Huahuacunaca, lechetallami munan. Huahuacuna lechetalla munanshna causajcunaca, imatapash cashcatapacha rurashpa causachun yachachijuj Diospaj Shimitaca, na yachajui ushanllu’ nircami (Heb. 5:13). Ashtahuan alipacha yachajushpa ñaupaman catingapaca Bibliapi Taita Dios imata yachachijujtami ali intindina capanchi. Chaipaca ‘aliguta cazushpa, aliguta yarishpa sirvij’ esclavo cushca publicaciongunapimi ashtahuan informacionda mascashpa estudiana capanchi (Mat. 24:​45-47). Shinami Taita Dioshna pensashpa imata rurana cashcata ali yachashun. Panigu Rosa * imata nishcata ricupashunchi. Paica ninmi: “Bibliata cada punlla liinami ayudahuashca. Ishcai huatapimi Bibliata liitaca tucuchircani. Shinapash liita tucuchishpaca Jehová Diospa cualidadcunata, imata gushtajta o na gushtajta y ninan poderta, sabiduriatapash charijtami yachajurcani. Jehová Diosta ciertopacha rijsijushcatami cuenta japircani. Bibliata cada punlla liinami llaquicunata charishpapash aguantashpa catichun ayudahuashca” ninmi.

8. Diospa Shimi Bibliaca ¿imashinata ayudaita ushan?

8 Diospa Shimi Bibliaca ninan ushaitami charin. Chaimandami cada punlla Bibliata liijpica ninanda ayudanga (Hebreos 4:12ta liipangui). Asha ashami alipa cambiashpa rishun. Shinami Jehovapa ñaupapipash ali ricuri ushashun. ¿Bibliata liingapaj, liishcapi pensaringapaca ashtahuan tiempoguta llujchinacha capanchi?

9, 10. Diospa Shimi Bibliata ali rijsishcataca ¿imashinata ricuchi ushapanchi? Shuj ejemplomanda parlapai.

9 Bibliapi imatalla yachachijujta ali intindingapami esforzarina capanchi. Liina cashcamandallaca na liinachu capanchi. Apóstol Pablo parlashca huauquipanicunaca ‘huahuacunashnami’ huaquin cosascunatalla Bibliamandaca yachan carca. Paicunaca chai yachajushcacunata na pactachishpa causaimandami, Biblia ayudajtaca na cuenta japin carca. Bibliapa consejocunata na catimandami huahuacunashna imatapash na ali decidi ushan carca.

10 Bibliapi yachachishcacunata pactachishpa causashpallami Diospa Shimi Bibliataca alipacha rijsini nita ushapanchi. Panigu Kylepa experienciata ricupashunchi. Paniguca paipa trabajomanda shuj compañerahuanmi culirashcarca. Pero ama culiralla catingapaca ¿paniguca imatata rurarca? Paica ninmi: “Romanos 12:​18​tami yarircani, chaipica: ‘Canguna rurai ushanalla cajpica, tucuicunahuan casilla aligutami causana canguichi’ ninmi. Chaimi ñuca compañerataca trabajo jipa parlapashun nircani” nin. Paniguca paipa compañerahuanga alimi parlai usharca. Paipa compañerapash Kyle imata nishcamandaca cushillami quidarca. Paniguca: “Bibliapi yachajushcacunata pactachishpa causashpaca siempre tucui ali llujshinatami yachajurcani” ninmi.

Cazunata yachajupashunchi

11. ¿Picunapa ejemplota imapash pasajushpa o llaquicunahuan cashpa cazuna na facil cashcataca ricuchin?

11 Imapash pasajushpa o llaquicunata charishpami Bibliapi yachachishcacunata cazunaca difícil caita ushan. Israelitacunata ima pasashcata yaripashunchi. Egiptomanda llujshishca jipallami paicunaca “Moisesta ninanda fiñashpa” rimanajurca y ‘Mandaj Diostaca, imatapash rurachun munashpa fíñachinajurca’. Paicunaca yacuta na charimandami shina quejari callarirca (Éxo. 17:​1-4). Shinallata Jehová Diostalla adorashun nishpa prometishca ishcai quillacuna jipallami paicunaca yanga dioscunata adorai callarirca. Shinami yanga dioscunata na adorana canguichi nishpa mandashcataca na cazurca (Éxo. 24:3, 12-18; 32:​1, 2, 7-9). ¿Imamandashi na cazurca? ¿Horeb urcumanda Moisés na ucha tigramujpi, contracuna atacanata manllaimandacha na cazurca? Shuj punllaca amalequitacuna atacajpica Moisesmi paipa maquicunata alsaria charishpa israelitacuna mishachun ayudarca. Pero cai viajeca Moisesca na paicunahuan carcachu. Talvez chaimandaimanmi manllashcanga (Éxo. 17:​8-16). Pero ima cashca cashpapash israelitacunaca na cazungapaj munarcachu (Hech. 7:​39-41). Shinallata Jehová Dios cusha nishca alpacunamanga manllaimanda na yaicungapaj munashpami Jehovata na cazushcata ricuchirca. Chaimandami apóstol Pabloca tucuilla cristianocunataca, israelitacunashna na cazujcunaca na canachu canguichi nishpa advirtirca (Heb. 4:​3, 11).

12. Jesusca ¿imashinata cazunataca yachajurca? Y cazunata yachajunaca ¿imapata prepararca?

12 Jehovata tucuipi cazungapaj esforzarinami ashtahuan alipacha yachajushpa ñaupaman catichun ayudanga. Cazi siempremi sufrimanda o llaqui apaimanda cazunataca yachajunchi. Chaitaca Jesuspa ejemplopimi ricuita ushapanchi (Hebreos 5:​8, 9ta liipangui). Cielopi cashpaca Jesusca paipa Taitataca tucuipimi cazurca. Pero cai alpaman shamushca jipaca, paipa Taitapa voluntadta ruranaca na fácil carcachu. Jesusca fisicamente y emocionalmentepashmi sufrirca. Pero llaquicunata charishpapash cazunata yachajuimandami ñucanchi Rey y Sumo Sacerdotepash cangapaj preparado can.

13. Cazujcuna cashcataca ¿imashinata ricuchi ushapanchi?

13 Jehovata tucuipi cazunata yachajushcataca llaquicunapi cashpapashmi ricuchi ushapanchi. ¿Chaita ricuchingapaca listochu capanchi? (1 Pedro 1:​6, 7ta liipangui). Bibliapi tiashca consejocunaca ñucanchi causaipi imata ruranata, ñucanchicuna imashina portarina cashcatapash alimi intindichin. Shinallata Bibliata estudianamanda, reuniongunaman rinamanda o predicanamandapash tucuitami Bibliapica villajun (Jos. 1:8; Mat. 28:​19, 20; Efe. 4:​25, 28, 29; 5:​3-5; Heb. 10:24, 25). Jehovapa tucui consejocunata cazushpaca ashtahuan aliguta yachajushpa ñaupaman catijushcatami ricuchipashun.

Jehovata alipacha sirvinaca ¿imashinata ayudan?

14. Jehovata tucuipi ali sirvinaca ¿imashinata shuj huauquitaca ayudarca?

14 Cai mundopi gentecunaca ‘ima nalita ruranatapash na pinganayachinllu’. Chaimandami Jehovata sirvijcunapaca ima ali cashcata, ima nali cashcata yachanaca ninanda ayudan (Efe. 4:19). Por ejemplo, huauqui Jorgeca tucui publicaciongunatami liinata gushtan. Shuj viajeca huarmicunalla trabajaj shuj pushtupimi trabajai callarirca. Paica ninmi: “Ñuca compañeracunaca imapash nali cosascunata ruranataca na pinganayachinllu carca. Pero shuj compañeraca asha diferenteshnami ricurirca. Incluso Bibliamandapashmi yachajungapaj munanshna ricurirca. Shinapash shuj viajeca ishcandilla cajpimi chai compañeraca ñucapaman ashtahuan ashtahuan quimirirca. Callaripica yangata molestanayaimi shina rurajun yarcanimi. Pero ashtahuan ashtahuan quimirijujpimi ñapash Villajun revistapi llujshishca shuj experienciata yarircani. Chaipica Josemanda y Potifarpa huarmimandami parlajurca. * Chaita yarishpami, chai huarmitaca na paihuan cangapaj munashcata intindichircani. Chaimi paica culirashpa rihuan pactarca” (Gén. 39:​7-12). Huauqui Jorgeca chai huarmita rechazashcamandami paillata concienciapipash tranquilo, ali sintiri usharca (1 Tim. 1:​5).

15. Bibliamanda ashtahuan yachajushpa catinaca ¿imashinata ayudan?

15 Bibliamanda ashtahuan aliguta yachajushpa catinaca, ñucanchi causaipi imacunatalla ruranata ali yachachunmi ayudanga. Shinallami ‘shuj shuj yachajunacunata yachachishpa umachinajuchunga, na saquishun’ (Hebreos 13:​9ta liipangui). Shinallata Jehovamanda ali yachajushpa catishpallami ‘imatapash aliguta ruranata yaria causashun’ (Fili. 1:​9, 10). Shinami Jehová Diostapash ashtahuan juyashun y ñucanchiman tucuita cushcamandapash agradecido sintirishun (Rom. 3:24). Jesusta catijcunaca, alicunata ‘yarishpa’ causai ushaimandami Jehová Diostaca agradicinchi y paipa ali amigocunapash capanchi (1 Cor. 14:20).

16. Paipa ‘shunguta shinllichingapaca’ ¿imatata shuj paniguca rurarca?

16 Panigu Luisaca congregacionbi huauquipanicuna pai imagutapash rurajushcata ricuchunllami imatapash ruran carca. Paica ninmi: “Imapash malotaimanga na rurajurcanichu, shinapash Jehovata sirvina munaihuanga na sirvijurcanichu. Chaimandami ñuca causaipi cambiocunata rurana cashcata cuenta japishpaca Jehovata ciertopacha sirvina munaihuan sirvingapaj esforzarircani” nirca. Shina esforzarimandami panigu Luisaca paipa ‘shungutapash shinllichi’ usharca. Shina shinllichishcamandami jipacunapi paipa saludhuan nali cashpaca aguantashpa cati usharca (Sant. 5:​8). Panigu Luisaca: “Aunque ñuca saludhuan nali caimanda ninanda sufrijushpapash, Jehovaman ashtahuan quimirishcatami sintircani” ninmi.

“Tucui shunguhuan” cazupashunchi

17. Jesusta catijcunataca tucui shunguhuan cazunaca ¿imapita ayudarca?

17 Apóstol Pablo cushca consejota cazunami Jerusalenmanda y Judeamanda huauquipanicunapa causaitaca salvarca. Chai consejota cazushpaca Jehovapa voluntad maijan cashcata intindishpami chai huauquipanicunaca ‘urcucunapi pacajungapaj ri’ usharca. Paicunaca ‘ninanda millanayachi tucushca tiajuj, Diospa huasi ucupi’ cajta ricushpaca pacajungapaj rina tiempo cashcatami cuenta japirca. Caica romanocuna Jerusalenda atacangapaj muyuriajujpimi pactarirca (Mat. 24:​15, 16). Paicunaca Jesús villashca shimicunata yarishpami, Jerusalenda nara destruijpillata chaimanda llujshishpa, pacajushpa ri usharca. Eusebio shuti historiadorca, Jerusalenmanda llujshishpaca Jesusta catijcunaca Pela shuti llactaman pacajungapaj rishca ninmi. Shinami paicunaca Jerusalenbi ninanda llaquichi tucunamanda salvarirca.

18, 19. a) Tucuipi cazunaca ¿imamandata importante can? b) Cati semanaca ¿imatata yachajupashun?

18 Jesusta ali catijcunaca siempremi cazungapaj esforzaripanchi. Cazushpallami Jesús villashca “ninan manllanayai llaqui” punllacuna chayamujpica salvari ushapashun (Mat. 24:21). ‘Aliguta yarishpa pactachij mayordomo’ cushca instrucciongunataca ¿siemprechu cazungapaj esforzarinajupanchi? (Luc. 12:42). Chai instrucciongunata “tucui shunguhuan” cazunaca importantepachami can (Rom. 6:17).

19 Jehová Diosta ali sirvi ushangapaca ima ali cashcata o ima nali cashcatami ali intindina capanchi. Chaitaca Bibliata ali ali estudiashpalla, cazunata yachajushpallami intindi ushapashun. Ashtahuanbachaca jovengunapami Jehovata tucuipi cazunaca ashata shinlli ricurin. Chaimandami cati semanaca jovengunata ima ayudai ushashcata yachajupashun.

[Notas]

^ párr. 7 Huaquin shuticunata cambiashcanchimi.

^ párr. 14 La Atalaya del 1 de octubre de 1999 huatamanda “Fortalecidos para rechazar el mal” nishca temata ricupangui.

¿Imatata nipanguiman?

• Alipacha yachajushcacunaca ¿imashinata can? Shina cangapaca ¿imatata rurana capanchi?

• Jehovata ali sirvingapaca Bibliata ali intindinaca ¿imamandata minishtirishca can?

• Cazunata yachajuchunga ¿imata ayudanga?

• Jehovata tucui shunguhuan cazunaca ¿imashinata ayudan?

[Preguntas del estudio]

[Foto]

Problemacunahuan o llaquicunahuan cajpica Bibliapa consejocunata pactachinami ñucanchitaca ayudanga

[Foto]

Jesús cushca advertenciata cazujcunallami huañuimanda salvarirca