1, 2. Magano Yihowa baxatto gede assinoheri maati?

 ATI Magano baxatto? Heeshshokki Maganoho sayisse oottoha ikkiro, hatto assoottohu iso baxatto daafiraati. Iso lubbote Jaalikki gede assite laꞌꞌattoha ikkara dandaanno. Ikkollana Yihowa, ati baxattosira albaanni balaxe baxinohe. Qullaawu Maxaafi, “Maganu ninke balaxe baxinonke daafira ninkeno banxeemmosi” yaanno.—1 Yohaannisi 4:19.

² Hanni Yihowa baxannonketa leellishino doogga hedi. Isi qae ikkitankera biifado uulla kalaqino; qoleno hagiidhinanni heeꞌneemmo gede hasiisannonkere baala uyinonke. (Maatewoosi 5:43-48; Yohaannisi Ajuuja 4:11) Yihowa isi ledo lubbote jaalla ikkinammora hasiꞌranno; hakko daafira isire ronseemmo gede doogo qixxeessinonke. Qullaawa Maxaafa nabbambeemmo woyite, Yihowa coyiꞌranna macciishshinanni heeꞌnoommo yaate. Huuccatto assiꞌneemmo woyite kayinni, isi ninke coyiꞌnanna macciishshanno. (Faarso 65:2, 3) Isi wolqaataamu qullaawu ayyaanisinni massagannonke, hattono jawaachishannonke. (Luqaasi 11:13) Wole agurina, Yihowa cubbunna reyote borojjimmanni keere fushshannonke gede muxxe Beettosi uullara soyino.—Yohaannisi 3:16 nna Roomu Sokka 5:8 nabbawi.

3. Yihowa ledo lubbote jaalla ikkine heeꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?

 ³ Hanni mitto lubbote jaalakki hedi; isi qarru yannarano ikko faffote yannara ledokki nooho. Togoohu lubbote jaaloomi baꞌꞌannokki gede assiꞌrate sharrama hasiissanno. Yihowa ledono lubbote jaalooma kalaqiꞌra dandiineemmo; isi aye manchinnino roore muli Jaalanke ikka dandaanno. Isi ledo noonke jaaloomi hegerera heeꞌra dandaanno. Qullaawu Maxaafi “Maganu baxilli giddo heedhe” yaannohu iseraati. (Yihuda 21) Hatto assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafi togo yee qolanno: “Magano baxate yaa hajajosi agadhate; hajajosino kaajjado diꞌꞌikkitino.”—1 Yohaannisi 5:3.

4, 5. Yihowa baxa hanafoottohu hiittoonniiti?

⁴ Soqqamaasinchu Yohaannisi “Magano baxate” daafira borreessino. Mite yite Magano baxa hanafootto yanna qaagatto?

⁵ Yihowa haaro alamera hegerera heeꞌnammora hasiꞌrannota umo rositto yannara macciishshaminohere hedi. Isi tenne qixxaawo qixxeessate lowore assinota rosootto; hattono Yihowa Beettosi uullara soye muxxe elto uyinonketa huwatootto. (Maatewoosi 20:28; Yohaannisi 8:29; Roomu Sokka 5:12, 18) Yihowa baxannoheta leellishino doogga rosittota wodanikki lowo geeshsha hagiidhino daafira, atino iso baxa hanafootto.—1 Yohaannisi 4:9, 10 nabbawi.

6. Mitto mancho banxeemmota leellishate maa assa hasiissanno? Maganoho noohe baxilli maa assatto gede kakkayisinohe?

⁶ Ikkollana Magano banxeemmo yine heda calla diꞌꞌikkitanno. Lawishshaho, mitto mancho banxeemmoha ikkiro, hakkonne mancho “Baxeemmohe” yine calla  diagurreemmo. Hakko manchira noonke baxilli, iso hagiirsiisannore assineemmo gede kakkayisannonke. Hatteente gede, Yihowara noohe baxilli iso hagiirsiisanno garinni heeꞌratto gede assinohe. Isira noohe baxilli lexxanni haꞌrita, heeshshokki isira sayisse uyite cuuamoottoha ikkara dandaanno. Hatto assakki, Yihowara hegere geeshsha soqqamate qaale eoottota leellishshanno. (Roomu Sokka 14:7, 8 nabbawi.) Ikkina eootto qaale agadhite heeꞌra dandaattohu hiittoonniiti?

7. Yihowa banxeemmoha ikkiro maa assa hasiissannonke? Isi hajajo giddo mite hiikkuriiti?

⁷ Yihowa banxeemmo daafira, ‘hajajosi agadhineemmo.’ Konne assineemmohu hiittoonniiti? Isira hajajammeeti. Qullaawu Maxaafi, Yihowa hiittoonni heeꞌnammora hasiꞌrannoro kulannonke. Lawishshaho, dimba, moora, kaphanna foora cubbo ikkitinotanna iso agurranna wolere magansiꞌnammora hasiꞌrannokkita kulinonke.—1 Qorontoosi 5:11; 6:18; 10:14; Efesooni Sokka 4:28; Qolasiyaasi Sokka 3:9.

8, 9. Assi woy assitooti yaannohu Qullaawu Maxaafi seeri nookki coyi tuncu yaannonke yannara Yihowa hedo maatiro afa dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

⁸ Ikkollana Yihowa hagiirsiisate, hajajosi agadhatenni sainore assa hasiissannonke. Isi heeshshonke giddo tuncu yaannonke coyira baalaho konne asse konne assitinoonte yee tittire dikulinonke. Konni daafira, Qullaawu Maxaafi giddo xawinse kulloonni seeri nookki hajo tuncu yitankera dandiitanno. Ikkina hattoo yannara dancha doorsha doodha dandiineemmohu hiittoonniiti? (Efesooni Sokka 5:17) Qullaawu Maxaafi giddo xintu seeri no; xintu seeri Yihowa hedo afate kaaꞌlanno halaaleeti.  Qullaawa Maxaafa nabbambeemmo woyite, Yihowa hiittoo Maganootiro huwanteemmo. Qoleno isi hedanno gara, yaano maa baxannoronna maa giwannoro anfeemmo.—Faarso 97:10 nabbawi; Lawishsha 6:16-19; Jeefote Hedo 1 lai.

⁹ Lawishshaho, televizhiineete woy Interneetete aana laꞌneemmore doodha dandiineemmohu hiittoonniiti? Yihowa tenne hajo lainohunni maa assa hasiissannonkero xawise dikulinonke. Ikkollana, dancha doorsha doodhate kaaꞌlannoha xintu seera uyinonke. Yannankera noo boohaarshi giddo batinyu, finqillenna foorre woꞌmitinoho. Qullaawu Maxaafi, Yihowa “bunshenna beebba assa baxxannore” giwannota, hattono “foortannorira busha yoo” yaannota kulannonke. (Faarso 11:5; Ibiraawoota 13:4) Kuni xintu seeri dancha doorsha doodhate kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti? Mittu coyi Yihowa giwannoha ikkinota anfummoro, hakko coyiwiinni xeertiꞌra hasiissannonke.

10, 11. Yihowara hajajammeemmohu mayiraati?

¹⁰ Yihowara hajajammeemmohu mayiraati? Isira hajajammeemmohu qorichishannonke yine woy qarru iillannonke yine waajjine diꞌꞌikkino. (Galatiyu Sokka 6:7) Yihowara hajajammeemmohu banxeemmosi daafiraati. Ooso annansa hagiirsiisa baxxannonte gede, ninkeno iimi Annanke hagiirsiisa hasiꞌneemmo. Yihowa hagiirsiinsanni heeꞌnoommota afate geeshsha ikkannori dino!—Faarso 5:12; Lawishsha 12:2; Jeefote Hedo 2 lai.

¹¹ Yihowara hajajammeemmohu injiinonke woyite woy wolu doorshi hooginonke daafira calla diꞌꞌikkino. Qoleno hajajammeemmohu injaannonke seeranna biddishsha doodhine diꞌꞌikkino. (Marro 12:32) Hatteentenni faarsaasinchu gede ninkeno Yihowara woꞌmunni  woꞌma hajajammeemmo; faarsaasinchu, “Hajajokki baxeemmo; hajajamatenni hagiirre afiꞌreemmo” yiino. (Faarso 119:47; Roomu Sokka 6:17) Qoleno, Nohi lawishsha harunsa hasiissannonke; isi Yihowa hajajinosire baala wonshe Magano baxannota leellishino. Qullaawu Maxaafi, “Nohino Maganu hajajinore baala assi” yaanno. (Kalaqama 6:22) Yihowano ate daafira hatto yiiro dihagiidhatto?

12. Yihowa hagiirsiisa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹² Yihowara hajajammummoro isira mayi macciishshamannosi? ‘Wodanisi hagiidhanno.’ (Lawishsha 11:20; 27:11) Hanni konne coye hedi! Hajajamanke, kalqe woꞌmate Kalaqaancho hagiirsiissanno. Ikkollana isi ‘Hajajammeꞌꞌe’ yee digiddeessannonke. Hatteentenni doodhate qoosso uyinonke. Hatto yaa, gara ikkinorenna gara ikkinokkire assate uminke doodha dandiineemmo yaate. Yihowa, isira noonke baxilli kakkayiseennanke dancha doorsha doodhinammora hasiꞌranno; togo assanke dancha heeshsho heeꞌrate kaaꞌlitannonke.—Marro 30:15, 16, 19, 20; Jeefote Hedo 3 lai.

13, 14. Yihowa hajajo duha diꞌꞌikkitino yineemmohu mayiraati? Lawishsha kuli.

¹³ Yihowa hajajo qarrissannota woy furro fuuqqo hooltannotalla labbunke? Qullaawu Maxaafi “Hajajosino kaajjado diꞌꞌikkitino” yee xawise kulanno. (1 Yohaannisi 5:3) Konni qummeeshshira “kaajjado” yine tirroonnihu Giriikete Afii qaali, “duha” yitanno tiro afiꞌrino. Wole qummeeshshuwara konne qaale, qarrisanno seera woy gadadisannonna miicanno manna kulate horoonsiꞌnoonni. (Maatewoosi 23:4; Soqqamaasinete Looso 20:29, 30) Mitte Qullaawu Maxaafi tiro konne qummeeshsha,  “Hajajosi duha diꞌꞌikkitannote” yite tirtino. (Niwu Ingilishi Tiraansileeshiini ) Yihowa hajajo “duha” diꞌꞌikkitino; wole yaattonni, isira hajajama wolqankera aleenni diꞌꞌikkitino. Isi assa dandiineemmokkire asse diyaannonke.

¹⁴ Hanni konne lawishsha hedi: Mittu lubbote jaalikki mine miꞌnanni heeꞌre kaaꞌlattosira huucciꞌrinohe. Dunke mine minnanniwa massinanniti lowo xarra no. Mite xarra mittu manchi calla duhannote, mite kayinni ayirritannotenna lamu manni kaaꞌlame duhannote. Jaalikki ati dukke massattosira hasiꞌranno xarra bada hanafi. Dandaattokkita afanni heeꞌrenni wolqakkira aleenni ikkitino xarra duhisiisannoheni? Diduhisiisannohe. Mayira? Korkaatuno gawajjamattora dihasiꞌranno. Hakko jaalinte gede, Yihowano assa dandiineemmokkire asse diyaannonke. (Marro 30:11-14) Yihowa dhukanke seekke afino. Isi “mayinni kalaqinonkero afino; bushsha ikkankeno dihawanno.”—Faarso 103:14.

15. Yihowa aannonke hajajo kaaꞌlitannonkete yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Muse Israeelete dagara, Yihowa uyinonsa hajajo “woꞌmunku coyi qinaannonsa” gedenna ‘lubbotenni heedhanno’ gede kaaꞌlitannonsata kulinonsa. (Marro 5:28-33; 6:24) Yannankerano, Yihowa asse yaannonkere assanke heeshshonke seekkanno gede assitanno. (Isayaasi 48:17 nabbawi.) Anninke Yihowa woyyannonkeri maatiro afino. (Roomu Sokka 11:33) Qullaawu Maxaafi “Maganu baxilleho” yaanno. (1 Yohaannisi 4:8) Hatto yaa, Yihowa baalankare coyiꞌrannohunna assannohu baxillunniiti yaate.

16. Guuntete xeꞌne noonkehanna heeꞌnoommohu busha alame giddo ikkirono Yihowara hajajama dandiineemmo yineemmohu mayiraati?

¹⁶ Ikkollana Maganoho hajajama woꞌmanka woyite  shotate yaa diꞌꞌikkino. Heeꞌnoommohu Daawuloosi gashshinote busha alameraati. Isi mannu bushare assanno gede xixxiiwate woꞌnaalanno. (1 Yohaannisi 5:19) Qoleno guuntete xeꞌne noonke daafira duucha woyite gara ikkinokkire assa rakkannonke; konni daafira Maganoho hajajamate, gara ikkitinokki hedonna yorto qeeꞌlate sharrammeemmo. (Roomu Sokka 7:21-25) Ikkirono Yihowara noonke baxilli gara ikkinore assineemmo gede kakkayisannonke. Maganu iso hagiirsiisate sharrammeemmota laꞌꞌanno; qoleno qullaawu ayyaanisinni kaaꞌlannonke. (1 Saamueeli 15:22, 23; Soqqamaasinete Looso 5:32) Qullaawu ayyaani Maganoho hajajamate kaaꞌlitannonke akatta heedhannonke gede kaaꞌlannonke.—Galatiyu Sokka 5:22, 23.

17, 18. (a) Konni maxaafira maa ronseemmo? (b) Aante noo fooliishshora maa xiinxallineemmo?

¹⁷ Konni maxaafira, Yihowa hagiirsiissanno heeshsho heeꞌra dandiineemmo gara ronseemmo. Qoleno heeshshonke giddo isiha xintu seeranna biddishsha harunsa dandiineemmo gara xiinxallineemmo. Yihowa isira hajajammammora giddeessannonkekkita deꞌooti. Isira hajajama doodhinummoro, hagiirru noo heeshsho heeꞌneemmo; hattono gedensinke seyanno. Roorenkanni, Maganoho hajajammeemmoha ikkiro iso banxeemmota leellinsheemmo.—Jeefote Hedo 4 lai.

¹⁸ Yihowa gara ikkinorenna gara ikkinokkire bande anfeemmo gede tiia uyinonke. Tiianke qajeelsiꞌnummoro, Maganu ‘hajajo agadhineemmo’ gede kaaꞌlannonke. Ikkina tiiu maati? Tiianke qajeelsiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti? Aante noo fooliishshora tenne hajore ronseemmo.