1, 2. (a) Mannu wolapho afiꞌrate sharramanni noota leellishannori maati? (b) Tini mayi qarra abbitino?

 YANNANKERA batinyu manni taallete, qoossotenna wolaphote daafira hasaawanno. Mitu manni gadadunni, miicotenninna buximatenni wolapha hasiꞌranno. Wolu qole hedonsa xawise coyiꞌrate, hasiꞌrinore doodhatenna hasiꞌrino garinni heeꞌrate qoosso afiꞌra hasiꞌranno. Ee, baalankawa heeꞌranno manni wolapho hasiꞌranno.

² Mitu manni wolapho afiꞌrate yee gashshooteho finqilanno, salfe fulanno, wole agurina gashshoote galchate nafa sharramanno. Kayinni hatto assansanni hasidhinore afidhinoyya? Diafidhino; isinni duucha woyite hatto assa lowo qarra abbitanno, hattono lowo manni reyanno gede assitanno. Tini, Moote Selemooni “Mittu woloota kade gashshanno” yee qullaawu ayyaaninni coyiꞌrinori gara ikkinota leellishshanno.—Ros. 8:9.

3. Addu hagiirrenna harshammo afiꞌrate maa assa dandiineemmo?

³ Rosaanchu Yaiqoobi addu hagiirrenna harshammo afiꞌra dandiinannita qara doogo kulino. Isi togo yee borreessino: “Wolassannoha guuta seera buuxe afe isinni kaajje heeꞌrannohu,  . . . maassaminoho [woy, hagiirraamoho].” (Yai. 1:25) Guuta seera fushsha dandaannohu Yihowaati; isi mannu ooso addu hagiirrenna harshammo afiꞌra dandiitanno gara seekke afino. Isi Addaamiranna Heewanira addu wolaphonna hagiirraamma ikkate kaaꞌlannonsare baala uyinonsa.

4. Addaaminna Heewani mayi wolapho afiꞌrino? (Hanafote noo misile lai.)

⁴ Kalaqamu maxaafira uminna layinki fooliishsho nabbambeemmo woyite, Addaaminna Heewani yannankera mannu halcha agurranna afiꞌra dandaannokki wolapho afidhinota huwanteemmo. Insa hasiisannonsare baala afidhino, qoleno waajjishannonsarinna gadadisannonsahu dino. Kuri minaanninna minaama sagalenna looso hoongeemmo yee, hattono dhiwammeemmonna reyineemmo yee diyaadanno. (Kal. 1:27-29; 2:8, 9, 15) Hatto yaa kayinni Addaaminna Heewani afiꞌrino wolapho dannu dinoote yaateni? Konninni aanchine tenne daafira ronseemmo.

5. Mannu ooso wolapho afidhanno gede mayi hasiisanno?

⁵ Yannankera batinyu manni addu wolapho afiꞌrate yaa, gawajjannoreno kaaꞌlannoreno ikkiro hasiꞌnire baala mittuno hoolannohu nookkiha assate yee hedanno. Ze Worlidi Buuki Insayikiloopiidiya yinanni maxaafi wolaphote yaa “mitto coye doodhatenna doodhinoonnire assate dandoo” ikkitinota xawisino. Ikkirono maxaafu lede togo yaanno: “Mannu wolapho afiꞌrino yinannihu gashshootu taashsho xeꞌinokkiha, gara ikkinohanna quwa sainokki danna worannoha ikkirooti.” Tini qolte, dagoomu giddo baalunku manni wolapho afiꞌranno gede dannu hasiisannota leellishshanno. Ikkina taalo, gara ikkinohanna quwa sainokki danna worate qoosso noosihu ayeti?

6. (a) Yihowara dannu nookki wolapho noosi yineemmohu mayiraati? (b) Mannu oosora noonsa wolapho hiittoote? Hatto yineemmohu mayira?

⁶ Dannu nookki wolapho noosihu Magano Yihowa callaati. Togo yineemmohu mayiraati? Korkaatuno baalankare kalaqinohunna kalqete alame giddo Aliidihu isooti. (1 Xim. 1:17; Aju. 4:11) Moote Daawiti Yihowara noosi silxaane dancha gede asse xawisino. (1 Duduwo 29:11, 12 nabbawi.) Iimanna uulla noo kalaqami baalaho noonsa wolapho kayinni dannu noote. Insa taalo, gara ikkinohanna quwa sainokki danna worate qoosso noosihu Magano Yihowa ikkinota ammana hasiissannonsa. Maganu Yihowa umo manna kalaqi woyite togoo danna worino.

7. Mitto mancho hagiirsiissannoti kalaqamunni assanno coyibba hiikkuriiti?

⁷ Addaaminna Heewani umo duuchu gari wolapho afidhinoha ikkirono, wolaphonsa dannu noote. Mitu danni kayinni kalaqamunni hasiisannoha ikkino daafira, qarrisannoha diꞌꞌikkino. Lawishshaho, Addaaminna Heewani heeshshotenni heeꞌrate foola, itanna goxa hasiissannonsata affino. Insa kuri coyibba assitino daafira, wolapho hoogginoha lawannonsani? Dilawannonsa; korkaatuno Yihowa insa kuri coyibba assite hagiirrenna harshammo afidhanno gede asse kalaqinonsa. (Far. 104:14, 15; Ros. 3:12, 13) Ninke baalanka dancha ayyare foola, banxeemmo sagale ita woy gonxe fooliishshiꞌra lowo geeshsha hagiirsiissannonke. Kuri coyibba duha ikkitinonkehu gede assine hendummokki, hagiidhinanni assineemmo. Addaaminna Heewanino kuri coyibba assa hagiirsiissannonsati dihuluullissannote.

8. Yihowa Addaaminna Heewani mayyee hajajino? Isi hatto yee hajajinonsahu mayiraati?

⁸ Yihowa, Addaaminna Heewani ooso ile  uulla woꞌmanno gedenna uulla towaatanno gede hajajinonsa. (Kal. 1:28) Tenne hajajo wonsha duha ikkitinoni? Diꞌꞌikkitino! Yihowa guuta ikkitinoti mannu ooso gannate ikkitino uullara hegerera heedhara hedino; Isi, insara tini hedosi woꞌmitanno gede assate qoosso uyinonsa. (Isa. 45:18) Yannankera adhammikki heeꞌra woy ooso ila hooga doodha Maganu hajajo diiga diꞌꞌikkitino. Batinyu manni hatto assa shota ikka hooggurono mine kalaqiꞌre ooso ile lossiꞌranno. (1 Qor. 7:36-38) Mayira? Korkaatuno mannu hatto asse hagiirrenna harshammo afiꞌra hasiꞌranno. (Far. 127:3) Addaaminna Heewani Yihowara hajajamoommero, maatensa ledo hagiidhanni hegerera heeꞌra dandaanno.

9. Maganu Kalaqama 2:17 te hajajino hajajo taashsho xeꞌinota, hasiissannokkitanna quwa saꞌinota diꞌꞌikkitino yineemmohu mayiraati?

⁹ Maganu Addaaminna Heewani wole hajajono hajajinonsa; qoleno tenne hajajo diigiro qorichinshanninsa qorichanno kulinonsa; togo yiinonsa: “Bushanna dancha bade afate egenno uyitanno haqqicho laalo . . . ittooti; tenne haqqicho laalo itootto barra, halaalinta reyatto.” (Kal. 2:17) Tini hajajo taashsho xeꞌinota, hasiissannokkitanna quwa saꞌinota ikkitinoni? Woy qole Addaaminna Heewani wolapho hooganno gede assitannota ikkitinoni? Diꞌꞌikkitino. Isinni mitu Qullaawu Maxaafi egennaammi tini hajajo hasiissannotanna kaaꞌlitannota ikkitinota coyidhino. Lawishshaho mittu egennaami togo yiino: “Maganu [Kalaqama 2:16, 17] hajajino hajajo, mannu oosora dancha ikkinore egenninohu Iso calla ikkinota . . . hattono danchare ikkinokkire afinohuno Magano calla ikkinota leellishshanno. Mannu ooso ‘danchare’ afiꞌrate Magano addaxxanna isira hajajama hasiissannonsa. Isira hajajama gibburo, Isi dancharenna dancha ikkinokkire uminsa doodhitanno gede facci asse agurannonsa.” Mannu ooso qolte togo assa didandiitanno.

10. Doodhate qoossonna danchanna busha ikkinore murate mereero mayi badooshshi no?

¹⁰ Mitootu Yihowa Addaami hajajino hajajo nabbabbanno woyite, Maganu Addaami hasiꞌrinore assannokki gede agawinosi yite heddanno. Togo yite heddannohu, doodhate qoossonna danchanna busha ikkinore murate qoosso mereero noo badooshshe affinokki daafiraati. Addaaminna Heewani Maganoho hajajama woy hajajama hooga doodha dandaanno. Ikkirono, kuni danchaho kuni bushaho yee murate qoosso noosihu Yihowa callaati; Edenete kaashshu base giddo nooti “danchanna busha badde leellishshanno” haqqicho tenne leellishshanno. (Kal. 2:9) Doodhineemmo doorshi abbanno guma afa dandiineemmohu woꞌmanka woyite diꞌꞌikkino; qoleno doodhineemmo doorshi woꞌmanka woyite dancha guma abbanno yine heda didandiineemmo. Mito woyite mannu danchare hede assannori qarranna shetto abbannonsahu iseraati. (Law. 14:12) Mannu ooso assa dandiitannokkihu duuchu coyi no. Yihowa hajajino hajajo widoonni, Addaaminna Heewanira addu wolapho afiꞌra dandiitanno gara baxillunni rosiisinonsa. Kayinni Addaaminna Heewani maa doodhiyya?

11, 12. Addaaminna Heewani doodhino doorshi qarra abbinohu mayiraati? Lawishsha kuli.

¹¹ Addaaminna Heewani Maganoho hajajama giwa doodhino. Heewani Sheexaanu ‘illeꞌne faꞌnitanno, hattono isi gede danchanna busha baddine affinannire ikkitinanni’ yee dogiseta dogantino. (Kal. 3:5) Addaaminna Heewani doodhino doorshi albinni roore wolapho afiꞌranno gede assinoni? Diassino. Insa Maganoho hajajama  giwa doodhansanni Sheexaanu afidhinanni yiinonsare diafiꞌrino. Isinni Yihowa uyinonsa biddishsha harunsa giwansanna uminsanni massagamansa qarra naqqinonsa. (Kal. 3:16-19) Mayira? Korkaatuno Yihowa mannu oosora uminsanni danchanna busha murate qoosso diuyinonsa.—Lawishsha 20:24; Ermiyaasi 10:23 nabbawi.

¹² Tenne seekke huwatate hanni mitto lawishsha hendo. Mittu horophilla oofanno manchi hedinowa hobbaate iillate kulloonnisi raga harunsa hasiissannosi. Kuni manchi hedinowa iillate tennera hende qixxeessinoonniha yannate dayino uduunnicho horoonsiꞌranna horophillu tiraafiike kultannosire harunsa hasiissannosi. Horophilla oofannohu uyinoonnisi biddishsha diige isi hasiꞌrino garinni oofannoha ikkiro, qarru giddo uwara dandaanno. Hatteente gede Addaaminna Heewanino uminsa doogo harunsitino. Insa Maganu uyinonsa biddishsha harunsa gibbino. Tini mayi guma abbituyya? Anfummonte gede tini insano ikko sirchinsa cubbaataammanna reyannore ikkanno gede assitino. (Rom. 5:12) Addaaminna Heewani uminkera danchanna busha ikkinore mura dandiineemmo yee, Maganu uyinonsata addu wolapho huꞌnino.

13, 14. Addu wolapho afiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Mannu dannu nookki wolapho afiꞌra danchate yee hedanno; kayinni dannu nookki wolapho lame widoonni qara afidhino bise gedeeti. Wolapho lowo horo afidhinoti egennantinote; kayinni wolaphote dannu hoogoommero alame hiitto ikkitannoro hedde egennootto? Ze Worlidi Buuki Insayikiloopiidiya yinanni maxaafi togo yaanno: “Baalanti dirijjitta mannu wolapho agaratenna tenne wolaphora danna worate raqaxaawino biddishsha fushshitanno.” “Raqaxaawino biddishsha” yaa garankolla. Yannankera mannu seera amaddinota lowo maxaaffa borreessinoonni, hattono fulino seera mannaho xawissannorinna mannu harunsanno gede assitannori batinyu higgete egennaamminna daanyootu no.

 ¹⁴ Yesuusi Kiristoosi addu wolapho afiꞌra dandiinanni gara kulino. Togo yiino: “Rosiisoommoꞌne coye agadhitiniro halaalenka rosaanoꞌya ikkitinanni. Halaale affinanni; halaaluno borojjimmatenni fushshannoꞌne.” (Yoh. 8:31, 32) Yesuusi coyiꞌrino garinni addu wolapho afiꞌrate lame coye assa hasiissanno: Umihu, isi rosiisino halaale ammanate, layinkihu qole rosaanchosi ikkate. Hatto assinummoro addu wolapho afiꞌneemmo. Kayinni wolaphineemmohu mayinniiti? Yesuusi lede togo yiino: “Cubbo loosannohu baalu cubbu borojjichooti . . . Beettu borojjimmatenni fushshiꞌnero, addintanni borojjimmatenni fultinanni.”—Yoh. 8:34, 36.

15. Yesuusi afidhinanni yee qaale eino wolapho ‘borojjimmatenni fushshitannonkehu’ hiittoonniiti?

¹⁵ Yesuusi rosaanosira afidhinanni yee qaale eino wolapho, yannankera lowo manni afiꞌrate halchanno wolaphonni baxxitinote. Yesuusi “Beettu borojjimmatenni fushshiꞌnero, addintanni borojjimmatenni fultinanni” yii woyite, ‘cubbu borojjimmanni’ wolaphate daafira coyiꞌranni no; tini borojjimma xaa geeshsha mannu ooso amaddino borojjimma baalante giddo roore bushaati. Cubbu bushare assineemmo gede xixxiiwannonkeha calla ikkikkinni, dancha ikkinota anfoommore assineemmokki gede guficho ikkannonke. Konnira ninke cubbu borojjeeti yaa dandiinanni; qoleno cubbu qarrammeemmo, shenteemmo, hattono jeefote reyineemmo gede assannonke. (Rom. 6:23) Soqqamaasinchu Phaawuloosino cubbu borojjicho ikka abbitanno qarra qamasino. (Roomu Sokka 7:21-25 nabbawi.) Addaaminna Heewani afidhe kaꞌe huꞌnitinota addu wolapho afiꞌra dandiineemmohu xaxxawe amadinonke cubbinni wolaphinummoro callaati.

16. Borojjimmatenni wolaphineemmohu ma garinniiti?

¹⁶ Yesuusi “rosiisoommoꞌne coye agadhitiniro” yaasi, isi wolassankera hasiꞌnummoro assa hasiissannonkeri noota leellishshanno. Heeshshonke Yihowara sayinse uyinummo woyite, ninkeneeto kaandoommo, hattono Yesuusi rosaano ikkine isi rosi garinni heeꞌrate doodhinoommo. (Mat. 16:24, NW) Yesuusi qaale einonke garinni wodote kakkalosi woꞌmunni woꞌma loosu aana hossanno woyite addu wolapho afiꞌneemmo.

17. (a) Heeshshonkenni hagiirrenna harshammo afiꞌneemmo gede assannonkeri maati? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

¹⁷ Yesuusi roso harunsanke hagiirrunna harshammo woꞌmitino heeshsho heeꞌrate kaaꞌlitannonke. Togo assanke cubbunna reyote borojjimmanni woꞌmunni woꞌma wolaphineemmo faro fantannonke. (Roomu Sokka 8:1, 2, 20, 21 nabbawi.) Aananno birxichira, addu wolapho aanno Magani Yihowa ayirranno gede, xa afiꞌnoommo wolapho hayyotenni horoonsiꞌra dandiineemmo gara ronseemmo.