Skip to content

Ferik no katuas mak bensaun ba joven sira

Ferik no katuas mak bensaun ba joven sira

Ferik no katuas mak bensaun ba joven sira

“Oh Maromak, keta husik hela haʼu maski haʼu katuas no fuuk mutin ona. Husik haʼu atu konta kona-ba Ita-nia kbiit ba jerasaun tuirmai no konta kona-ba Ita-nia kbiit boot ba sira hotu neʼebé atu mai.”​—SALMO 71:18.

1, 2. Saida mak ferik-katuas sira presiza hanoin-hetan, no ita sei koʼalia hamutuk kona-ba saida?

 KATUAS kongregasaun ida iha Áfrika Oeste vizita irmaun ida neʼebé idade ona no iha esperansa atu bá lalehan, no nia husu: “Diʼak ka lae?” Irmaun neʼe hatán: “Haʼu bele halai, haʼu bele haksoit, no haʼu bele haksoit ho ain ida.” Nia halo buat sira-neʼe nuʼudar nia koʼalia. Tuirmai nia hatete: “Maibé haʼu labele semo.” Katuas kongregasaun neʼe komprende irmaun neʼe nia liafuan. Neʼe hanesan nia dehan: ‘Haʼu kontente atu halo buat neʼebé haʼu bele halo, maibé buat neʼebé haʼu labele halo, haʼu sei la halo.’ Agora katuas kongregasaun neʼe tinan 80 liu ona, no nia hanoin-hetan nafatin irmaun neʼe nia laran-metin no liafuan neʼebé komik.

2 Ferik-katuas sira-nia hahalok Kristaun bele fó impaktu ba ema seluk ba tempu kleur. Klaru katak idade neʼebé boot la garantia ema ida sei iha matenek no hatudu hahalok Kristaun. (Eclesiastes 4:13) Bíblia hatete: “Fuuk mutin mak hanesan koroa furak ba ema neʼebé nafatin laʼo iha dalan neʼebé loos.” (Provérbios 16:31) Se Ita mak ferik ka katuas ona, Ita rasik rekoñese katak Ita-nia liafuan no hahalok bele ajuda ema seluk ka lae? Mai ita haree ezemplu balu husi Bíblia neʼebé hatudu oinsá ferik-katuas bele ajuda joven sira.

Noé nia fiar fó impaktu ba ita ohin loron

3. Oinsá mak Noé nia laran-metin fó impaktu ba ita ohin loron?

3 Noé nia fiar no laran-metin fó impaktu boot ba ema toʼo ohin loron. Noé besik tinan 600 bainhira nia harii ró boot, halibur animál sira, no haklaken ba ema seluk. (Génesis 7:6; 2 Pedro 2:5) Tanba Noé hamtaʼuk Maromak, nia no ninia família hetan salvasaun husi Rai-Nabeen no sai beiʼala ba ema hotu neʼebé moris ohin loron. Klaru iha Noé nia tempu, ema moris ba tinan barak. Maski Noé nia tinan aumenta boot liután, nia nafatin laran-metin, no neʼe lori bensaun neʼebé boot tebes. Bensaun hanesan saida?

4. Oinsá mak Noé nia laran-metin lori benefísiu ba Maromak nia atan sira ohin loron?

4 Noé besik tinan 800 bainhira Nimrod komesa harii uma aas ka torre iha Babel, neʼe kontra Jeová nia mandamentu kona-ba “halo nakonu rai”. (Génesis 9:1; 11:1-9) Maibé Noé la kontra Maromak hamutuk ho Nimrod. Karik tanba razaun neʼe mak Noé nia língua la troka bainhira Maromak halo kontradór sira koʼalia língua oioin. Noé hatudu fiar no laran-metin durante ninia moris tomak, laʼós deʼit kuandu ninia idade boot ona. No neʼe sai ezemplu neʼebé diʼak ba Maromak nia atan sira hotu.​—Ebreu 11:7.

Sai ezemplu diʼak ba família

5, 6. (a) Kuandu Abraão tinan 75, Jeová haruka nia atu halo saida? (b) Saida mak Abraão halo?

5 Ferik-katuas sira-nia hahalok bele afeta sira-nia família nia fiar no ita bele haree ida-neʼe liuhusi fiar-naʼin sira neʼebé moris depois Noé. Abraão maizumenus tinan 75 kuandu Maromak hatete ba nia: “Sai husi ó-nia rai no husik ó-nia família sira no ó-nia aman nia umakain hodi bá rai neʼebé haʼu sei hatudu ba ó. Haʼu sei halo ó sai nasaun boot ida, no haʼu sei haraik bensaun ba ó, no haʼu sei halo ó naran-boot, no ema seluk sei hetan bensaun tanba ó.”​—Génesis 12:1, 2.

6 Imajina toʼok se ema ida haruka Ita atu husik Ita-nia uma, belun sira, Ita-nia moris-fatin, no Ita-nia família hodi bá rai neʼebé Ita la koñese. Neʼe mak buat neʼebé akontese ba Abraão. Nia “bá hodi halo tuir buat neʼebé Jeová hatete ona ba nia”, no moris nuʼudar ema estranjeiru no hela deʼit iha tenda iha rai-Kanaan durante ninia moris tomak. (Génesis 12:4; Ebreu 11:8, 9) Jeová hatete ba Abraão katak nia sei sai “nasaun boot ida”, maibé Abraão mate antes neʼe sai loos. Kuandu hela tiha iha rai neʼebé Maromak promete ba tinan 25 mak Abraão nia feen Sara tuur-ahi oan-mane ida neʼebé sira hanaran Isaac. (Génesis 21:2, 5) Maski nuneʼe, Abraão la sai kole no lakohi fila fali ba ninia rai. Nia hatudu ezemplu diʼak tebes kona-ba hatudu fiar no tahan!

7. Abraão nia hahalok tahan fó impaktu saida ba Isaac, no neʼe lori rezultadu saida ba ema iha mundu tomak?

7 Abraão nia ezemplu kona-ba tahan fó impaktu boot ba ninia oan-mane Isaac neʼebé hela nuʼudar ema estranjeiru iha rai-Kanaan durante ninia moris tomak, katak durante tinan 180. Isaac bele tahan tanba nia tau fiar ba Maromak nia promesa. Ninia inan-aman neʼebé idade boot ona hanorin nia atu hatudu fiar, no Isaac nia fiar mós sai metin liután kuandu Jeová koʼalia ba nia. (Génesis 26:2-5) Jeová promete katak “bei-oan” ida sei mai husi Abraão nia família no sei lori bensaun ba ema iha mundu tomak. Atu promesa neʼe sai loos, Isaac presiza hatudu hahalok tahan. Tinan atus ba atus liutiha, Jesus Kristu nuʼudar parte prinsipál ba “bei-oan” neʼe, loke dalan ba ema hotu neʼebé hatudu fiar ba nia atu iha relasaun diʼak ho Maromak no atu hetan moris rohan-laek.​—Galásia 3:16; João 3:16.

8. Oinsá mak Jacob hatudu fiar neʼebé metin, no rezultadu mak saida?

8 Isaac mós ajuda ninia oan-mane Jacob atu haburas fiar neʼebé metin toʼo nia sai katuas. Jacob tinan 97 bainhira nia luta hasoru anju ida durante kalan tomak atu bele hetan bensaun. (Génesis 32:24-28) Antes nia mate ho tinan 147, Jacob hakaʼas an atu iha forsa hodi bele fó bensaun ba ninia oan-mane naʼin-12. (Génesis 47:28) Profesia neʼebé nia koʼalia, hakerek iha Génesis 49:1-28, sai loos ona no kontinua atu sai loos ohin loron.

9. Oinsá mak irmaun-irmán sira neʼebé idade ona bele fó impaktu ba sira-nia família?

9 Klaru katak Maromak nia atan sira neʼebé idade ona no laran-metin bele fó impaktu neʼebé diʼak ba sira-nia família. Bíblia nia matadalan, konsellu neʼebé matenek, no fiar-naʼin sira-nia ezemplu kona-ba tahan ho laran-metin bele ajuda joven ida atu iha fiar neʼebé metin. (Provérbios 22:6) Irmaun-irmán sira neʼebé idade ona bele lori benefísiu boot ba sira-nia família liuhusi sira-nia ezemplu.

Sai ezemplu diʼak ba maluk fiar-naʼin

10. José fó matadalan saida “kona-ba ninia ruin sira”, no neʼe fó impaktu saida mak ema seluk?

10 Irmaun-irmán neʼebé idade ona bele sai ezemplu diʼak ba maluk fiar-naʼin sira. Bainhira José idade ona, nia halo buat neʼebé simples deʼit atu hatudu ninia fiar, maibé neʼe fó impaktu diʼak tebes ba fiar-naʼin millaun ba millaun neʼebé moris depois nia. Kuandu nia idade 110, “nia fó matadalan kona-ba ninia ruin sira” no haruka povu Izraél atu lori ninia ruin sira kuandu sira sai husi rai-Ejitu. (Ebreu 11:22; Génesis 50:25) Bainhira José mate, matadalan neʼe fó esperansa ba povu Izraél durante tinan barak neʼebé sira moris nuʼudar atan, tanba ikusmai sira sei livre duni.

11. Moisés neʼebé idade ona fó influénsia saida ba Josué?

11 José nia fiar mós hametin Moisés. Bainhira Moisés tinan 80, nia hetan priviléjiu atu lori José nia ruin sira sai husi rai-Ejitu. (Éxodo 13:19) Maizumenus iha tempu neʼebá mak Moisés koñese Josué neʼebé idade kiʼik liu fali nia. Durante tinan 40 tuirmai, Josué serbí nuʼudar Moisés nia ajudante. (Números 11:28) Nia hamaluk Moisés saʼe ba Foho Sinai no nia hein Moisés atu tun husi foho no lori fatuk-belar rua Aliansa nian. (Éxodo 24:12-18; 32:15-17) Ita bele fiar katak Josué aprende buat barak husi Moisés!

12. Iha dalan oinsá mak Josué ajuda nasaun Izraél durante ninia moris tomak?

12 Josué anima nasaun Izraél durante ninia moris tomak. Juís 2:7 hatete: “Povu neʼe kontinua serbí Jeová durante Josué nia moris tomak no durante katuas sira-nia tempu. Katuas sira-neʼe moris naruk liu Josué no haree ona hahalok boot hotu neʼebé Jeová halo ba ema Izraél.” Maibé kuandu Josué no katuas seluk mate, povu komesa laran-rua no durante tinan 300 toʼo profeta Samuel nia tempu, povu adora Jeová no mós maromak falsu sira.

Samuel “halaʼo justisa”

13. Saida mak Samuel halo atu “halaʼo justisa”?

13 Bíblia la temi Samuel tinan hira bainhira nia mate, maibé akontesimentu sira neʼebé hakerek iha livru Primeiru Samuel akontese durante tinan 102 no Samuel haree akontesimentu barak. Ebreu 11:32, 33 fó sai katak juís no profeta sira neʼebé laran-loos “halaʼo justisa”. Sin, Samuel fó influénsia neʼebé diʼak no ajuda ema neʼebé moris iha tempu neʼebá atu hasees ka husik hahalok aat. (1 Samuel 7:2-4) Oinsá? Nia laran-metin ba Jeová durante ninia moris tomak. (1 Samuel 12:2-5) Nia la taʼuk atu fó konsellu makaʼas ba ema seluk, inklui mós ba liurai. (1 Samuel 15:16-29) No bainhira Samuel “katuas no fuuk mutin ona”, nia hatudu ezemplu diʼak hodi halo orasaun kona-ba ema seluk. Nia hatete katak nia “labele halo sala hasoru Jeová hodi la halo tan orasaun” kona-ba ema Izraél sira.​—1 Samuel 12:2, 23.

14, 15. Oinsá mak ferik-katuas sira bele banati-tuir Samuel nia ezemplu kona-ba halo orasaun?

14 Buat sira-neʼe hotu hatudu katak ferik-katuas sira bele fó influénsia diʼak ba maluk fiar-naʼin sira. Maski sira iha limitasaun tanba problema saúde ka situasaun seluk, maibé ferik-katuas sira bele halo orasaun kona-ba ema seluk. Ferik-katuas sira, hanoin-hetan bá katak imi-nia orasaun mak folin-boot no lori benefísiu ba kongregasaun. Tanba imi-nia fiar ba Jesus nia sakrifísiu, imi iha ona relasaun diʼak ho Jeová, no tanba imi tahan ona situasaun oioin, imi-nia fiar “hetan ona koko”. (Tiago 1:3; 1 Pedro 1:7) Keta haluha: “Ema laran-loos nia harohan iha forsa boot tebes.”​—Tiago 5:16.

15 Ferik-katuas sira, hanoin-hetan bá katak irmaun-irmán sira presiza imi atu halo orasaun hodi apoia serbisu haklaken no kongregasaun sira. Irmaun-irmán balu tama komarka tanba neutrál nafatin. Irmaun-irmán seluk tan sai vítima ba dezastre naturais, funu, no krize. Irmaun-irmán sira seluk iha imi-nia kongregasaun hetan daudaun tentasaun ka ema kontra sira. (Mateus 10:35, 36) Irmaun sira neʼebé dirije serbisu haklaken no tau matan ba kongregasaun mós presiza imi atu halo orasaun kona-ba sira. (Éfeso 6:18, 19; Koloso 4:2, 3) Diʼak tebes tanba imi temi imi-nia maluk fiar-naʼin iha imi-nia orasaun hanesan Epafras halo!​—Koloso 4:12.

Hanorin jerasaun tuirmai

16, 17. Saida mak Salmo 71:18 fó sai nanis, no oinsá ida-neʼe sai loos?

16 Bainhira “bibi-malae seluk” neʼebé iha esperansa atu moris ba nafatin iha rai ransu hamutuk ho “bibi-lubun kiʼik” neʼebé iha esperansa atu bá lalehan, “bibi-malae seluk” sei hetan treinu neʼebé folin-boot. (Lucas 12:32; João 10:16) Salmo 71:18 fó sai nanis kona-ba neʼe, hodi hatete: “Oh Maromak, keta husik hela haʼu maski haʼu katuas no fuuk mutin ona. Husik haʼu atu konta kona-ba Ita-nia kbiit ba jerasaun tuirmai no konta kona-ba Ita-nia kbiit boot ba sira hotu neʼebé atu mai.” Antes saʼe ba lalehan no hetan glória hamutuk ho Jesus Kristu, sira neʼebé iha esperansa atu bá lalehan badinas atu treinu “bibi-malae seluk”.

17 Prinsípiu iha Salmo 71:18 kona-ba hanorin “sira hotu neʼebé atu mai” bele mós aplika ba bibi-malae seluk neʼebé simu ona hanorin husi Kristu nia alin sira. Jeová fó priviléjiu ba ema neʼebé idade ona atu konta kona-ba nia ba ema neʼebé agora daudaun simu adorasaun loos. (Joel 1:2, 3) Bibi-malae seluk hafolin tebes buat neʼebé sira aprende ona husi Kristu nia alin sira no neʼe book sira atu fahe ida-neʼe ho ema seluk neʼebé hakarak atu aprende kona-ba Jeová.​—Apokalipse 7:9, 10.

18, 19. (a) Ferik-katuas sira bele fahe informasaun folin-boot saida? (b) Sira bele iha konfiansa kona-ba saida?

18 Jeová nia atan sira neʼebé idade ona, inklui Kristu nia alin sira no mós bibi-malae seluk haree rasik ona akontesimentu istóriku neʼebé importante ba ita-nia organizasaun. Ema balu neʼebé haree “Foto-Drama kona-ba Kriasaun” kuandu neʼe fó sai ba dala primeiru sei moris hela ohin loron. Sira balu koñese irmaun sira neʼebé dirije organizasaun no tama komarka iha tinan 1918. Sira seluk hola parte iha programa sira neʼebé fó sai iha organizasaun nia estasaun rádiu naran WBBR. Sira barak bele konta fali kona-ba tempu neʼebé Testemuña ba Jeová tama tribunál aas atu luta ba sira-nia direitu atu halaʼo adorasaun. Sira seluk apoia adorasaun loos nuʼudar sira hela iha rai neʼebé governu mak ditadór. Irmaun-irmán sira neʼebé idade ona bele konta kona-ba oinsá neineik-neineik lia-loos sai naroman liután. Bíblia anima ita atu aprende husi sira-nia matenek no esperiénsia.​—Deuteronómio 32:7.

19 Bíblia anima irmaun-irmán sira neʼebé idade atu sai nuʼudar ezemplu diʼak ba joven sira. (Tito 2:2-4) Nuʼudar ferik ka katuas, karik Ita la hatene oinsá Ita-nia kbiit atu tahan, orasaun, no konsellu bele ajuda ema seluk. Noé, Abraão, José, Moisés, no fiar-naʼin seluk mós la hatene oinsá sira-nia laran-metin ajuda jerasaun sira tuirmai. Maski nuneʼe, sira-nia ezemplu kona-ba fiar no laran-metin ba Jeová fó impaktu boot ba ema seluk, nuneʼe mós ho Ita-nian.

20. Ema neʼebé kaer metin ba sira-nia esperansa toʼo rohan sei simu bensaun saida deʼit?

20 Maski ita moris liu “terus boot” ka ita hetan moris-hiʼas, maibé ita sei kontente tebes atu hetan “moris neʼebé loloos”! (Mateus 24:21; 1 Timóteo 6:19) Imajina ita-nia moris durante Kristu nia Ukun ba Tinan Rihun Ida bainhira Jeová sei halo ferik-katuas sira sai joven fali. Loron ba loron, ita-nia isin sei sai diʼak, ita sei iha enerjia barak liután, ita-nia matan sei moos, tilun sei rona ho diʼak, no ita sei sai bonitu ka bonita liután. (Job 33:25; Isaias 35:5, 6) Ema sira neʼebé simu bensaun atu moris iha Maromak nia mundu foun sei joven ba nafatin, maski sira moris tinan rihun ba rihun. (Isaias 65:22) Tan neʼe, mai ita hotu kaer metin ba ita-nia esperansa toʼo rohan no kontinua serbí Jeová ho laran tomak. Ita bele iha konfiansa katak Jeová sei kumpre ninia promesa hotu, no nia sei fó ba ita liu fali buat neʼebé ita espera.​—Salmo 37:4; 145:16.

Oinsá ita hatán?

• Oinsá mak Noé nia laran-metin lori benefísiu ba ema hotu?

• Oinsá mak fiar-naʼin sira iha tempu uluk fó impaktu ba sira-nia oan no bei-oan?

• Kuandu idade ona, oinsá mak José, Moisés, Josué, no Samuel hametin maluk fiar-naʼin seluk?

• Irmaun-irmán sira neʼebé idade ona bele fahe istória hanesan saida?

[Pergunta estudu nian]

[Dezeñu]

Abraão nia kbiit atu tahan afeta Isaac iha dalan neʼebé diʼak

[Dezeñu]

Moisés neʼebé maduru fó konsellu neʼebé anima Josué

[Dezeñu]

Ita-nia orasaun kona-ba ema seluk bele lori buat diʼak

[Dezeñu]

Joven sira hetan benefísiu husi rona ba ferik-katuas sira neʼebé laran-metin