Skip to content

Founga ʻEku Maʻu ʻa e Tali ki he Fakamaau Taʻetotonú

Founga ʻEku Maʻu ʻa e Tali ki he Fakamaau Taʻetotonú

Founga ʻEku Maʻu ʻa e Tali ki he Fakamaau Taʻetotonú

Fakamatala fai ʻe Ursula Menne

Ko e meʻa ʻoku ou kei manatuʻí, naʻá ku maʻu ha holi mālohi ke sio ʻoku fai ha fakafeangai totonu ki he tokotaha kotoa. Ko e ola ʻo e holi ko iá naʻe ʻave ai au ki he pilīsone Kominiusi ʻi Siamane Hahaké. Pea ʻi he kotoa ʻo e ngaahi feituʻú, ko e feituʻu eni naʻá ku maʻu ai ʻa e tali ki he fakamaau taʻetotonú. Tuku ke u fakamatala.

NAʻE fanauʻi au ʻi he 1922 ʻi he kolo ʻi Siamane ko Halle, ʻa ia naʻe lēkooti ʻi he hisitōliá laka hake ʻi he taʻu ʻe 1,200. ʻOku tuʻu ia ʻi he maile nai ʻe 120 (200 km) ki he tonga-hihifo ʻo Pēliní, ʻa ia ko Halle ko e taha ia ʻo e ngaahi kolotau mālohi ki muʻa ʻo e kau Palotisaní. Ko hoku tokouá, ʻa Käthe, naʻe fanauʻi ia ʻi he taʻu 1923. Ko ʻeku tamaí naʻe kau ʻi he ngāue fakakautaú. Pea ko ʻeku faʻeé naʻe hiva ʻi he fale faivá.

Naʻá ku maʻu ʻa e holi mālohi ko eni ke fakatonutonu ʻa e fakamaau taʻetotonú mei heʻeku Tamaí. ʻI he nofo ʻeku Tamaí mei he ngāue fakakautaú, naʻá ne fakatau mai ha falekoloa. Koeʻuhi ko e tokolahi taha ʻo ʻene kau kasitomā naʻa nau masiva, naʻá ne manavaʻofa kiate kinautolu ʻo fakaʻatā pē ke nau fakamoʻua. Ko ia, ko ʻene ngāue anga-ʻofa ko ení naʻe taki atu ai ki ha mate ʻa e falekoloá. Ko e meʻa naʻe hokosia ʻe heʻeku Tamaí naʻe totonu ke ne akoʻi au ko e feinga ke faitau mo e fakamaau taʻetotonú, pehē ki he ʻikai vahevahe tataú ʻoku fihituʻu pea ʻoku faingataʻa ange ia ʻi he meʻa ʻoku lava ke te fakakaukau atu ki aí. Ka ko e holi fakatalavoú ʻoku hangē ia ha uloʻi afi ʻoku faingataʻa ke tāmateʻi.

Naʻá ku maʻu ʻa e talēniti fakaeʻātí mei heʻeku faʻeé, pea naʻá ne fakafeʻiloaki ʻa Käthe mo au ki he fasi, hiva, mo e tauʻolungá. Ko ha tokotaha fiefia au mo longomoʻui ʻi heʻeku kei siʻí, pea naʻá ku maʻu mo Käthe ha moʻui fakafiefia​—ʻo aʻu ki he taʻu 1939.

Kamata ha Meʻa Fakamamahi

Fakafuofua ki heʻeku taʻu 15 nai, naʻá ku kau ai ki ha ʻapiako tauʻolunga, ʻa ia naʻá ku ako ai ʻa e Ausdruckstanz (tauʻolunga ʻokú ne fakahāhā mai ʻa e ngaahi ongoʻí), ʻa ia naʻe akoʻi ʻe Mary Wigman. Ko e taha ia ʻo e faʻahinga naʻa nau kamataʻi ʻa e sitaila tauʻolunga Fakahāhaá, ʻa ia ʻoku fiemaʻu ki he tokotaha tauʻolungá ke fakahaaʻi ʻene ngaahi ongoʻí ʻi he founga ʻokú ne tauʻolunga aí. Naʻe toe kamata foki ke u tā valivali ha ngaahi fakatātā. Ko ia, ʻi heʻeku taʻu hongofulu tupú naʻá ku moʻui fiefia pea fiefia foki ʻi he meʻa naʻá ku akó. Ka naʻe aʻu mai ki he taʻu 1939 mo e Tau II ʻa Māmaní. Naʻe toe hoko ha meʻa fakamamahi ʻi he 1941, ʻa ia naʻe mate ai ʻeku Tamaí ʻi he mahaki fatafatá.

Ko e taú ko ha meʻa fakamamahi. Neongo naʻá ku taʻu 17 pē ʻi he kamata ʻa e taú, naʻá ku fakakaukau ʻe ʻikai toe lava puleʻi ʻa e māmaní. Ki muʻá, naʻá ku sio ki he tokolahi ʻo e kau Nasí naʻa nau sai pē ka kuo nau hoko eni ʻo taʻemapuleʻikita. Pea hoko mai ki he masivá, maté mo e fakaʻauhá. Naʻe maumau lahi homau falé ʻi ha fakapā pomu, pea ko e ola ʻo e taú naʻe mate ai ʻa e niʻihi ʻi hoku fāmilí.

ʻI he taimi naʻe ngata ai ʻa e fakafilí ʻi he 1945, ko ʻeku Faʻeé, Käthe, mo au naʻa mau kei ʻi Halle pē. Kae kehe, ʻi he taimi ko ení, naʻá ku ʻosi maʻu hoa pea naʻe ʻi ai mo homa ʻofefine ka naʻe ʻikai ke lelei ʻema nofo malí. Naʻá ma māvae, pea talu mei ai naʻe fiemaʻu ke u ngāue ke tokonaki maʻa hoku ʻofefiné mo au, ko ia naʻá ku ngāue ko ha tokotaha tauʻolunga mo tā valivali.

Hili ʻa e taú naʻe vahe fā ʻa Siamane, pea ko homau koló naʻe ʻi he konga ia naʻe puleʻi ʻe he Sovieti ʻIunioní. Ko ia ai, naʻe pau ke mau feinga ke anga ki he nofo ʻi he malumalu ʻo e pule faka-Kominiusi. ʻI he 1949, ko e konga ʻo Siamane ʻa ia ʻoku faʻa ui ko Siamane Hahaké, naʻe hoko ia ko e Lepupilika Temokalati ʻo Siamané (GDR).

Moʻui ʻi he Malumalu ʻo e Kominiusí

ʻI he ngaahi taʻu ko iá, naʻe puke ʻeku faʻeé, pea naʻe pau ke u tokangaʻi ia. Naʻá ku ngāue ʻi ha ʻōfisi ʻi he puleʻanga fakalotofonuá. Lolotonga iá, naʻá ku fetuʻutaki mo ha tokotaha ako ʻa ia naʻá ne fakafepaki ki he ngaahi meʻa fakapolitikalé pea naʻá ne feinga ke tohoakiʻi ʻa e tokangá ki he niʻihi ʻo e ngaahi fakamaau taʻetotonu naʻe fakahokó. Ko e fakatātaá, ko ha toʻutupu ʻe taha naʻe ʻikai ke tali ke ako ʻi ha ʻunivēsiti koeʻuhi ko ʻene tamaí ko ha mēmipa ia ʻi he paati ʻo e kau Nasí. Naʻá ku ʻiloʻi lelei ʻa e tokotaha ako ko ení, he naʻá ma faʻa tā meʻalea fakataha. Naʻá ku fakakaukau, ‘Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻokú ne faingataʻaʻia ai koeʻuhi ko e meʻa naʻe fai ʻe heʻene tamaí?’ Naʻe fakalalahi ʻeku kaunga ki he fakafepaki ki he ngaahi meʻa fakapolitikalé, peá u pehē ke kau ʻi he ngaahi laka fakahāhaá. ʻI he taimi ʻe taha naʻá ku fakapipiki ha ngaahi lauʻipepa ʻi he sitepu ʻi tuʻa ʻi he fale fakamaauʻanga fakalotofonuá.

Ko ʻeku ongoʻi mālohi ki he fakamaau totonú naʻe fepaki ʻaupito ia mo e niʻihi ʻo e ngaahi tohi naʻe fiemaʻu ke u taipe ko ha sekelitali ki he Kōmiti Melino Fakavahé. ʻI ha meʻa naʻe hoko, koeʻuhi ko ha ʻuhinga fakapolitikale, naʻe palani ʻa e Kōmití ke ʻave ha fakamatala fakangalilelei ki he Kominiusí ki ha tangata matuʻotuʻa ʻa ia ʻoku nofo ʻi Siamane Hihifo ke ne fakatupunga ai ha huʻuhuʻu fekauʻaki mo ia. Naʻá ku ʻita ʻaupito ʻi he fakafeangai taʻetotonu ki he tangata ko iá pea naʻá ku fufū ai ʻa e fakamoimoi ʻo e ngaahi fakamatalá ʻi he ʻōfisí. Ko hono olá, naʻe ʻikai ke ʻave ʻa e fakamoimoí.

Naʻe ʻOmai ʻe he “Tokotaha Kovi Taha ʻi he Lokí” ha ʻAmanaki Kiate Au

ʻI Sune 1951, naʻe haʻu ha ongo tangata ki hoku ʻōfisí pea tala mai: “ʻE puke fakalao koe.” Naʻá na ʻave au ki he pilīsone ʻoku ʻiloa ko e Roter Ochse, pe Red Ox. Hili ʻa e taʻu ʻe taha mei ai naʻe fakaʻilo au ki he fakatupu maveuveu ki he Puleʻangá. Naʻe lavakiʻi au ʻe ha tangata ki he kau ʻōfisa polisi fufuú, ʻo ne tala kiate kinautolu fekauʻaki mo ʻeku laka fakahāhā ki muʻa mo e ngaahi lauʻipepá. Ko e hopó naʻe fakafaʻahitaha koeʻuhí naʻe ʻikai tokanga mai ha taha ki heʻeku taukapó. Naʻe tauteaʻi au ke nofo pilīsone ʻi he taʻu ʻe ono. Lolotonga ʻa e taimi ko iá, naʻá ku puke pea naʻe ʻave ai au ki he falemahaki ʻo e pilīsoné ʻa ia naʻe ʻi ai ha kau fefine kehe nai ʻe toko 40. Hili ʻeku sio ki he mata mamahi ʻa e kakai ko iá, naʻe kamata ke u hohaʻa. Naʻá ku lele ki he matapaá ʻo tuki ia ʻaki hoku nimá.

“Ko e hā ʻa e meʻa ʻokú ke fiemaʻú?” ko e tangata leʻó mai ia.

“ʻOku ou fiemaʻu ke u ʻalu ki tuʻa mei heni,” ko ʻeku kailá ia. “ʻAve au ki ha pilīsone malu kapau ʻe fiemaʻu, ka ʻoku ou fiemaʻu pē ʻe au ke u mavahe mei heni!” Ko hono moʻoní, naʻá ne tukunoaʻi ʻeku kolé. ʻI ha taimi nounou hili iá, naʻá ku fakatokangaʻi ha fefine ʻa ia naʻá ne hā kehe mei he toenga ʻo e kau fefiné. Naʻe tapua mai mei hono fōtungá naʻá ne maʻu ʻa e nonga ʻi loto. Ko ia naʻá ku tangutu ʻi hono tafaʻakí.

“Kapau te ke tangutu ʻo ofi mai kiate au, peá ke tokanga,” ko ʻene leá mai ia, naʻá ku ʻohovale lahi. Peá ne toe pehē mai, “ʻOku fakakaukau ʻa e niʻihi kehé ko au ʻa e tokotaha kovi taha ʻi he lokí ni koeʻuhi ko e taha au ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.”

ʻI he taimi ko iá, naʻe ʻikai ke u ʻiloʻi ʻoku vakai ʻa e Puleʻanga Kominiusí ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ko honau fili. Ka ko e meʻa naʻá ku ʻiloʻí ko ha ongo Ako Tohi Tapu (ko hono ui ia ʻa e Kau Fakamoʻoni ki muʻá) naʻá na ʻaʻahi maʻu pē ki heʻeku Tamaí ʻi heʻeku kei siʻí. Ko hono moʻoní, naʻá ku manatuʻi ʻa e lea ʻeku Tamaí, “ʻOku moʻoni ʻa e ongo Ako Tohi Tapú!”

Naʻá ku tangi ʻi he fiefia ʻi heʻeku fetaulaki mo e fefiné, ʻa ia ko hono hingoá ko Berta Brüggemeier. Naʻá ku tala ange, “Kātaki ʻo talanoa mai fekauʻaki mo Sihova.” Talu mei ai, naʻá ma fakamoleki fakataha ʻa e taimi lahi pea faʻa talanoa ki he Tohi Tapú. Naʻe lahi ʻa e ngaahi meʻa naʻá ku akó, ka naʻá ku ako foki ko e ʻOtua moʻoní, ʻa Sihova, ko e ʻOtua ia ʻo e ʻofa, fakamaau totonu, mo e melino. Naʻá ku toe ako te ne fakaleleiʻi ʻa e kotoa ʻo e maumau ʻoku fakatupunga ʻe he kau fulikivanú mo e faʻahinga anga-fakamamahi ʻo e tangatá. “ʻOku toe siʻi pē, pea ʻe ʻikai toe ʻi ai ʻa e kau fulikivanú . . . Ka ko e anga-vaivaí te nau maʻu ʻa e māmaní, pea te nau maʻu ʻa e fiefia lahi ʻi he melino hulu fau, ” ko e meʻa ia ʻoku leaʻaki ʻi he Saame 37:10, 11.

Tukuange Au Peá U ʻAlu ki he Hihifó

Naʻe tukuange au ʻi he taʻu 1956, hili ia ʻeku nofo pilīsone ʻo laka hake ʻi he taʻu ʻe nima. Hili ʻa e ʻaho ʻe nima mei hono tukuange aú, naʻá ku hola ki he Lepupilika Temokalati ʻo Siamané ʻo nofo ʻi Siamane Hihifo. ʻI he taimi ko iá, naʻá ku maʻu ha ʻofefine ʻe toko ua ko Hannelore mo Sabine, ʻa ia naʻá ku ʻalu fakataha mo kinaua. ʻI aí, naʻá ku vete ai mo hoku husepānití pea naʻá ku toe fetaulaki ai mo e Kau Fakamoʻoní. ʻI heʻeku ako ʻa e Tohi Tapú, naʻá ku ʻiloʻi ai ʻoku fiemaʻu ke u fai ha ngaahi liliu kae lava ke fehoanaki ʻeku moʻuí mo e ngaahi tuʻunga ʻa Sihová. Naʻá ku fai ʻa e ngaahi liliu ko ení pea papitaiso ʻi he taʻu 1958.

Ki mui ai, naʻá ku toe mali, ka ʻi he taimi ko ení naʻá ku mali mo ha taha ʻi he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova​—ko Klaus Menne. Naʻá ku maʻu mo Klaus ha nofo mali fiefia pea mo ha fānau ʻe toko ua, ko Benjamin mo Tabia. Ko e meʻa fakamamahí, naʻe mate ʻa Klaus fakafuofua ki he taʻu ʻe 20 kuohilí ʻi ha fakatuʻutāmaki, pea naʻá ku hoko ko ha uitou talu mei ai. Ka naʻá ku maʻu ha fakafiemālie moʻoni ʻi he ʻamanaki ʻo e toetuʻú, ʻi hono ʻiloʻi ko e kau maté te nau toetuʻu ʻo moʻui ʻi ha māmani Palataisi. (Luke 23:​43; Ngāue 24:15) ʻOku ou toe fiemālie foki ʻi hono ʻiloʻi ko ʻeku fānau ʻe toko faá ʻoku nau tauhi kotoa kia Sihova.

Mālō mo ʻeku ako ʻa e Tohi Tapú, naʻá ku ako ai ko Sihova pē ʻe lava ke ne ʻomai ʻa e fakamaau totonu moʻoní. ʻI he ʻikai hangē ko e faʻahinga ʻo e tangatá, ʻokú ne ʻiloʻi kotoa ʻa e tuʻunga ʻoku tau ʻi aí, pea pehē ki hotau puipuituʻá​—naʻa mo e ngaahi fakaikiiki ʻoku ʻikai ʻilo ki ai ʻa e niʻihi kehé. Ko e ʻilo mahuʻinga ko iá kuó ne ʻomai kiate au ʻa e nonga naʻa mo e taimí ni, tautefito ʻi he taimi ʻoku ou sio pe hokosia ai ʻa e fakamaau taʻetotonú. ʻOku pehē ʻi he Tangata Malanga 5:8: “Kabau oku ke mamata ki he fakamalohiʻi oe majiva, bea moe mioi fakamalohi ae fakamāu moe fai totonu i ha vahe fonua, oua naa ke ofo ai: he ko ia oku maoluga taha i he maoluga kotoabe oku ne afioʻi ia; koeuhi oku ai aia oku maoluga hake iate kinautolu.” (Paaki Motuʻa) Ko e “maoluga hake,” ko hotau Tokotaha-Fakatupú ia. ʻOku pehē ʻi he Hepelū 4:​13, “Ko e ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku telefua mo tokaimaʻananga ia ki he ongo foʻi fofonga ʻo e tokotaha ko ia kuo pau ke tau fai ki ai ha fakamatalá.”

Manatu ki he Meimei Taʻu ʻe 90 Kuo Hilí

ʻOku faʻa ʻeke mai ʻe he kakaí kiate au pe ʻoku fēfē ʻa e moʻui ʻi he malumalu ʻo e pule fakatouʻosi ʻa e Kau Nasí mo e Kominiusí. Naʻe ʻikai ke faingofua ʻa e moʻui ʻi he malumalu ʻo e ongo founga pulé ni. Pea ko e ongo founga pule ʻo e puleʻanga ko iá, hangē pē ko e founga pule kotoa ʻa e tangatá, ʻokú ne fakapapauʻi mai ʻoku ʻikai malava ʻe he faʻahinga ʻo e tangatá ʻo pule pē kiate kinautolu. ʻOku tala moʻoni mo totonu mai ʻe he Tohi Tapú: “Lolotonga ʻa e taimi kuo pule ai ha tangata ki ha tangata ko e maumau pē ʻokú ne ʻomi kiate iá.”​—Tangata Malanga 8:9.

ʻI heʻeku kei siʻi mo taʻetaukeí, naʻá ku kumi ki he faʻahinga ʻo e tangatá ki ha founga pule faitotonu. Ka ʻi he taimí ni, ʻoku ʻou ʻiloʻi ko hotau Tokotaha-Fakatupú pē ʻe lava ke ne ʻomai ʻa e māmani faitotonu moʻoní. Pea te ne fakahoko ia ʻaki hono fakaʻauha ʻa e kotoa ʻo e fulikivanú pea ʻave ʻa e tuʻunga-pule ʻo e māmaní ki he nima hono ʻAló, ʻa Sīsū Kalaisi, ʻa ia ʻokú ne fakamuʻomuʻa maʻu pē ʻa e meʻa ʻoku mahuʻingaʻia ai ʻa e niʻihi kehé ʻi haʻaná. ʻI he fekauʻaki mo Sīsuú, ʻoku pehē ʻi he Tohi Tapú: “Naʻá ke ʻofa ʻi he māʻoniʻoní, peá ke fehiʻa ʻi he maumau-laó.” (Hepelū 1:9) ʻOku ou fakamālō lahi ki he ʻOtuá ʻi heʻene tohoakiʻi mai au ki he Tuʻi fakaofo mo faitotonu ko ení, ʻi he malumalu ʻo e tuʻunga-pule ʻoku ou ʻamanaki ke moʻui ai ʻo taʻengata!

[Fakatātā]

Ko hoku ongo ʻofefiné ko Hannelore mo Sabine hili ʻemau aʻu ki Siamane Hihifó

[Fakatātā]

ʻI he ʻahó ni, mo hoku fohá ko Benjamin, mo hono uaifí ko Sandra