Skip to content

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

KO E HĀ ha meʻa naʻe ʻiloʻi ʻe ha tangata mei Sikotilani ʻoku fakakoloa ange ʻi ha ngāue pisinisi lavameʻa? Ko e hā naʻá ne tokoniʻi ha tangata ʻi Pelēsila ke liʻaki ha founga moʻui taʻetaau pea taʻofi ʻene ifi kōkeiní? Naʻe anga-fēfē malava ha tangata ʻi Solovēnia ʻo tuku ange ʻene inu tōtuʻá? Lau fekauʻaki mo e fakamatala ʻa e kakai ko ení.

“Naʻe Hā Ngali Lelei ʻEku Moʻuí.”​—JOHN RICKETTS

TAʻU FĀʻELEʻI: 1958

FONUA TUPUʻANGA: SIKOTILANI

HISITŌLIA: TANGATA PISINISI LAVAMEʻA

KO HOKU KUOHILÍ: Naʻá ku tupu hake ʻi ha ʻātakai fiemālie. Ko ʻeku tamaí naʻá ne ngāue ko ha sōtia ʻi he kau tau Pilitāniá, ko ia ko homau fāmilí naʻa mau faʻa hiki holo. Tuku kehe ʻa Sikotilani, naʻa mau nofo ʻi ʻIngilani, Siamane, Keniā, Malēsia, ʻAilani mo Saipalo. Talu mei hoku taʻu valú, naʻá ku ako ʻi he ngaahi ʻapiako nofo maʻu ʻi Sikotilani. Naʻe faai atu pē ʻo u maʻu tohi fakamoʻoni ako mei he ʻUnivēsiti Cambridge.

ʻI heʻeku taʻu 20, naʻá ku kamata ngāue ʻi ha pisinisi lolo ʻi he taʻu ʻe valu. ʻI he kamatá, naʻá ku fai ʻa e ngāue ko ení ʻi ʻAmelika Tonga, pea ki mui ai ʻi ʻAfilika, pea fakaʻosí ʻi he Fakahihifo ʻo ʻAositelēliá. Hili ʻeku hiki ki ʻAositelēliá, naʻá ku fokotuʻu ʻeku pisinisi, ʻa ia naʻe faai atu pē ʻo u fakatau atu.

Ko e paʻanga naʻá ku maʻu mei aí naʻe malava ai ke u penisoni pē ʻi heʻeku taʻu 40. Naʻá ku ngāueʻaki leva hoku taimí ke fefolauʻaki. Naʻá ku heka paiki ʻo takaiʻi ʻa ʻAositelēlia tuʻo ua, pea naʻá ku folau takai he māmaní. Naʻe hā ngali lelei ʻeku moʻuí.

FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA ʻEKU MOʻUÍ: Naʻa mo e ki muʻa ke u penisoní, naʻá ku loto ke kumi ki ha founga ke fakamālō ai ki he ʻOtuá ki he moʻui naʻá ku maʻú. Naʻe kamata ke u ʻalu ki he Siasi ʻIngilaní, ʻa ia naʻe ʻohake ai aú. Ka ko e siasí naʻe ʻikai ke ne ʻomai ha fakahinohino lahi mei he Tohi Tapú. Hokó, naʻá ku ako mo e kau Māmongá, ka naʻe ʻikai ke u tui ki ai ko e ʻikai ke nau falala ki he Tohi Tapú.

ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe tukituki mai ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi hoku matapaá. Naʻá ku vakai ʻi he taimi pē ko iá ko ʻenau ngaahi akonakí naʻe makatuʻunga kakato ʻi he Tohi Tapú. Ko e veesi Tohi Tapu ʻe taha naʻa nau vahevahe maí ko e 1 Tīmote 2:3, 4. ʻOku pehē ʻi he ongo veesi ko iá ko e finangalo ia ʻo e ʻOtuá “ke fakahaofi ʻa e faʻahinga kakai kotoa pē pea ke nau aʻusia ha ʻilo totonu ki he moʻoní.” Naʻe maongo kiate au ʻa e ʻikai ngata pē hono fakamamafaʻi ʻe he Kau Fakamoʻoní ʻa e ʻiló ka ko e ʻilo totonú ʻo makatuʻunga ʻi he Tohi Tapú.

Ko e ako Tohi Tapu mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová naʻá ne tokoniʻi au ke maʻu ʻa e ʻilo totonu ko iá. Ko e fakatātaá, naʻá ku ako ko e ʻOtuá mo Sīsū ʻoku ʻikai ko ha konga kinaua ʻo ha Tolu-Tahaʻi-ʻOtua; ʻi hono kehé, ʻokú na kehekehe. (Sione 14:28; 1 Kolinitō 11:3) Naʻá ku fiefia ke ako fekauʻaki mo e moʻoni faingofua ko iá. Naʻá ku toe ʻita foki ʻi heʻeku fakamoleki noa ʻa e taimi lahi ʻi he kuohilí ʻi he feinga ke mahinoʻi ʻa e tokāteline mahinongataʻa ko ení!

Naʻe kamata ke u maʻu ʻa e ngaahi fakataha ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻe maongo kiate au ʻa e anga-fakakaumeʻa mo e ʻulungaanga lelei ʻa e tokotaha kotoa​—naʻa nau manavahē-ʻOtuá. Ko ʻenau ʻofa loto-moʻoní naʻá ne fakatuipauʻi au kuó u maʻu ʻa e lotu moʻoní.​—Sione 13:35.

FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ: Hili ʻeku papitaisó, naʻá ku fetaulaki mo ha fefine fakaʻofoʻofa ko Diane. Naʻe ʻohake ia ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, pea naʻe ʻi ai mo hono ngaahi ʻulungaanga lelei lahi naʻá ku manako ai. ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻá ma mali. Ko e kaumeʻa mo e poupou ʻa Diane kuo hoko ko ha tāpuaki moʻoni meia Sihova.

Naʻá ku fakatupulekina mo Diane ha holi mālohi ke hiki ki ha feituʻu ʻa ia naʻe lahi ange ai ʻa e fiemaʻu ki he kau malanga ʻo e ongoongo lelei ʻo e Tohi Tapú. ʻI he 2010, naʻá ma hiki ki Pēlisi, ʻi ʻAmelika Lotoloto. ʻI hení ʻokú ma malanga ki he kakai ʻoku nau ʻofa ki he ʻOtuá pea fieinua moʻoni ki he ʻilo Fakatohitapú.

Mālō kuó u maʻu ʻa e nonga ʻo e ʻatamaí ʻi hono ʻiloʻi ʻa e moʻoni fekauʻaki mo e ʻOtuá pea mo ʻene Folofolá, ʻa e Tohi Tapú. ʻI he tuʻunga ko ha faifekau taimi-kakato, kuó u maʻu ʻa e fiefia ʻi hono akoʻi ʻa e Tohi Tapú ki he kakai tokolahi. ʻOku ʻikai ha meʻa ʻe lelei ange ʻi he sio ki hono liliu ʻe he moʻoni Fakatohitapú ʻa e moʻui ʻa ha taha​—ʻo hangē ko aú. Ko e moʻoni kuó u maʻu ʻa e founga lelei taha ke fakamālō ai ki he ʻOtuá ki he moʻui ʻoku ou maʻú.

“Naʻa Nau Mātuʻaki Anga-Lelei Kiate Au.”​—MAURÍCIO ARAÚJO

TAʻU FĀʻELEʻI: 1967

FONUA TUPUʻANGA: PELĒSILA

HISITŌLIA: MOʻUI TAʻETAAU

KO HOKU KUOHILÍ: Naʻá ku tupu hake ʻi Avaré, ko ha kiʻi kolo siʻisiʻi ʻi he siteiti ʻo São Paulo. Ko e tokolahi taha ʻo e kau nofo aí naʻa nau masiva.

Naʻe mate ʻeku tamaí lolotonga hono kei feitamaʻi au ʻe heʻeku faʻeé. ʻI heʻeku kei siʻí, naʻá ku tui ʻa e vala ʻeku faʻeé ʻi he taimi naʻe ʻikai ke ʻi ʻapi aí. Naʻá ku kamata ke u tōʻonga fakafefine, pea naʻe vakai mai ʻa e kakaí kiate au ʻoku ou fakasōtoma. ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻe kamata ke u fehokotaki fakasino mo e tamaiki tangata mo e kakai tangata kehe.

ʻI he taimi naʻá ku taʻu hongofulu tupu lahi aí, naʻá ku faʻa kumi ki ha niʻihi ke u fehokotaki fakasino mo ia (fefine mo e tangata) ʻi ha feituʻu pē naʻe lava ke u maʻu ai kinautolu​—ʻi he ngaahi paá, naitikalapú pea naʻa mo e ngaahi siasí. ʻI he ngaahi taimi fakafiefiá, naʻá ku ʻai vala fakafefine pea tauʻolunga ʻi he ngaahi laka ʻoku ui ko e samba-school. Naʻá ku ʻiloa ʻaupito.

Naʻá ku kaungāmeʻa mo e kau fakasōtoma, kau paʻumutu mo e kau maʻunimā ʻe he faitoʻo kona tapú. Ko e niʻihi ʻo kinautolu naʻa nau fakaʻaiʻai au ke u ʻahiʻahiʻi ʻa e kōkeiní, pea naʻe vave hono maʻunimā aú. ʻI he taimi ʻe niʻihi naʻa mau ifi ʻi he poó kakato. ʻI he ngaahi taimi kehe, naʻá ku nofo toko taha pē pea ifi kōkeini ʻi he ʻahó kakato. Naʻe holo lahi hoku sinó pea naʻe talanoaʻi holo naʻe maʻu au ʻe he ʻeitisí.

FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA ʻEKU MOʻUÍ: ʻI he taimi ko ení, naʻá ku fetaulaki mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻa nau mātuʻaki anga-lelei kiate au. Ko e taha ʻo e ngaahi veesi Tohi Tapu naʻa nau lau maí ko e Loma 10:13, ʻa ia ʻoku pehē ai: “Ko e tokotaha kotoa pē ʻoku ui ki he huafa ʻo Sihová ʻe fakahaofi.” Ko e ngaahi lea ko iá naʻá ne ʻai ke maongo kiate au ʻa e mahuʻinga ko ia hono ngāueʻaki ʻa e huafa ʻo Sihová. ʻI he taimi lahi, hili ʻeku ifi kōkeini ʻi ha pō kakato, naʻá ku fakaava ʻa e matapā sioʻatá, hanga hake ki he langí, pea lotu kia Sihova ʻi he loʻimataʻia, ʻo kōlenga ke ne tokoniʻi au.

ʻI he hohaʻa fekauʻaki mo ʻeku faʻeé, ʻa ia naʻá ne loto-mamahi lahi ʻi heʻene sio ki heʻeku tāpalasia hoku sinó ʻaki ʻa e faitoʻo kona tapú, naʻá ku fakapapauʻi leva ke taʻofi hono ngāueʻaki iá. Taimi nounou mei ai, naʻá ku tali ha ako Tohi Tapu mo e Kau Fakamoʻoní. Naʻa nau fakapapauʻi mai ko e akó te ne ʻai ke mālohi ʻeku fakapapau ke tuku hono ngāueʻaki ʻa e faitoʻo kona tapú​—pea naʻe pehē!

ʻI he hokohoko atu ʻeku ako ʻa e Tohi Tapú, naʻá ku ʻiloʻi naʻe fiemaʻu ke u liliu ʻeku founga moʻuí. Naʻe tautefito ʻa e faingataʻa ke u liʻaki ʻa e ngaahi tōʻonga fakasōtomá, he naʻe talu ʻeku tupu mo ʻeku fai ia. Neongo ia, ko e meʻa ʻe taha naʻe tokoni kiate aú, ko hono liliu ʻa e ʻātakai naʻá ku anga ki aí. Naʻá ku fakangata hoku ngaahi kaungāmeʻa motuʻá pea taʻofi ʻeku ʻalu ki he paá mo e naitikalapú.

Neongo naʻe ʻikai faingofua ke fai ʻa e ngaahi liliu ko ení, naʻá ku maʻu ʻa e fiemālie ʻi hono ʻiloʻi ko Sihova naʻá ne tokanga mai kiate au pea naʻá ne mahinoʻi ʻeku fāingá. (1 Sione 3:19, 20) ʻI he 2002, naʻá ku taʻofi ʻosi ʻeku ngaahi tōʻonga fakasōtomá, pea ʻi he taʻu ko iá naʻá ku papitaiso ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.

FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ: Naʻe maongo lahi ki heʻeku faʻeé ʻa e ngaahi liliu naʻá ku faí pea naʻe kamata foki ke ne ako Tohi Tapu. Ko e meʻa fakamamahí, naʻá ne pā-kālava. Neongo iá, kuo hokohoko atu ʻene fakatupulekina ʻa e ʻofa kia Sihová pea mo e moʻoni Fakatohitapú.

ʻI he taʻu ʻe valu kuo maliu atú, kuó u kau ʻi he ngāue fakafaifekau taimi-kakató, ʻo fakamoleki ʻa e lahi taha hoku taimí ʻi hono akoʻi ʻa e Tohi Tapú ki he niʻihi kehé. Ko e moʻoni kuo pau ke u faitau mo e ngaahi holi taʻetotonú ʻi he taimi ʻe niʻihi. Ka ʻoku ou loto-toʻa ʻi hono ʻiloʻi ko e fili ke talitekeʻi ʻa e ngaahi holi ko iá, ʻe lava ke u fakahōifuaʻi ai ʻa Sihova.

Ko e ʻunuʻunu ofi kia Sihova pea moʻui ʻi ha founga ʻoku fakahōifua kiate iá kuó ne langa hake ʻeku tokaʻi-kitá. ʻI he ʻahó ni, ʻoku ou hoko ko ha tangata fiefia.

“Naʻá Ku Fakahiehia ʻi he Inú.”​—LUKA ŠUC

TAʻU FĀʻELEʻI: 1975

FONUA TUPUʻANGA: SOLOVĒNIA

HISITŌLIA: TOKOTAHA INU TŌTUʻA

KO HOKU KUOHILÍ: Naʻe fanauʻi au ʻi Ljubljana, ko e kolomuʻa ʻo Solovēniá. Naʻe lelei ʻa e moʻuí ʻi heʻeku tupu haké. Ka ʻi heʻeku taʻu fā naʻe taonakita ʻeku tamaí. Hili ʻa e meʻa fakamamahi ko ení, naʻe pau ke ngāue mālohi ʻeku faʻeé ke tokonaki ha meʻakai maʻaku mo hoku tokoua lahí.

ʻI heʻeku taʻu 15, naʻá ku hiki ʻo nofo mo ʻeku kui fefiné. Naʻá ku saiʻia he nofo mo iá, he ko e tokolahi hoku ngaahi kaungāmeʻá naʻa nau nofo ʻi hono feituʻú. Naʻá ku toe maʻu mo ha tauʻatāina lahi ange. ʻI heʻeku taʻu 16, naʻe kamata ke u feohi mo e kakai naʻa nau inu ʻi he fakaʻosinga uiké. Naʻá ku fakaloloa hoku ʻulú, kamata ke angatuʻu ʻeku ʻai valá, pea ki mui ai naʻá ku ifi.

Neongo naʻá ku ngāueʻaki ʻa e faitoʻo kona tapu kehekehe, ka naʻe ʻikai lava ke u tuku ʻeku inú he naʻá ku saiʻia ange ai. Naʻá ku hiki pē mei he inu ha ngaahi ipu uaine siʻi ki he ʻosi ʻosi hina uaine. Naʻá ku pāteʻi ʻi hono fufū ʻeku konaá. Naʻe faʻa toki ʻiloʻi pē ʻeku inú ʻi he namu ʻolokaholo ʻeku mānavá. Naʻa mo ia, naʻe ʻikai teitei ʻilo ʻe ha taha naʻá ku ʻosi inu ʻa e ngaahi lita uaine pe pia lahi​—pea huʻi ʻaki ʻa e votikā!

ʻI he taimi lahi, ko au naʻá ku faʻa tokangaʻi hoku ngaahi kaungāmeʻá hili ha pō paati ʻi he paá, neongo naʻe lahi ange ʻeku inú ʻiate kinautolu. ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻá ku fanongo atu ki he pehē ʻe ha taha hoku ngaahi kaungāmeʻá ko ha tokotaha au naʻe fakahiehia ʻi he inú. Ko e lea ko iá naʻá ne fakalotomamahiʻi lahi au.

Naʻe kamata ke u fakakaukau ki he meʻa naʻá ku faiʻaki ʻeku moʻuí. Naʻe lōmekina au ʻe he ongoʻi taʻeʻaongá. Naʻe hā ngali naʻe taumuʻavalea ʻeku moʻuí.

FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA ʻEKU MOʻUÍ: ʻI he taimi ko ení, naʻá ku fakatokangaʻi naʻe liliu ʻa e taha hoku kaungāakó; naʻá ne anga-malū ange. ʻI heʻeku fieʻilo ki heʻene liliú, naʻá ku fakaafeʻi ia ki ha fale kofi. Lolotonga ʻema fetalanoaʻakí, naʻá ne tala mai ʻokú ne ako ʻa e Tohi Tapú mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá ne vahevahe mai ʻa e ngaahi meʻa ʻe niʻihi naʻá ne akó, ʻa ia naʻe foʻou kotoa kiate au, he naʻe ʻikai ke ʻohake au ʻi ha ʻātakai fakalotu. Naʻe kamata ke u maʻu ʻa e ngaahi fakataha ʻa e Kau Fakamoʻoní pea ako Tohi Tapu mo kinautolu.

Ko hono ako ʻa e Tohi Tapú naʻá ne fakaʻā hoku matá ki he ngaahi moʻoni mālohi mo fakaueʻiloto. Ko e fakatātaá, naʻá ku ako ʻoku tau moʻui ʻi he taimi ʻoku ui ʻe he Tohi Tapú ko e “ngaahi ʻaho fakaʻosí.” (2 Tīmote 3:1-5) Naʻá ku toe ako foki ko e ʻOtuá ʻoku vavé ni ke ne toʻo atu ʻa e kakai koví mei he māmaní pea foaki ki he kakai leleí ʻa e faingamālie ke nau maʻu ʻa e moʻui taʻengata ʻi Palataisi. (Saame 37:29) Naʻá ku holi mālohi ke fakamaʻa ʻeku moʻuí koeʻuhi ke u lava ʻo kau fakataha mo e kakai lelei ko iá.

Naʻe kamata ke u talanoa ki hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻa e ngaahi moʻoni Fakatohitapu naʻá ku akó. Ko e tokolahi tahá naʻa nau manukiʻi au, ka naʻe hoko eni ko ha tāpuaki. Ko ʻenau fakafeangaí naʻá ne tokoniʻi au ke u ʻiloʻi ʻoku ʻikai ko ha ngaahi kaungāmeʻa moʻoni kinautolu. Naʻá ku ʻiloʻi ko ʻeku inu tōtuʻá naʻe felāveʻi ofi mo ʻeku feohí. ʻI he uike kotoa pē, naʻa nau fakatuʻotuʻa atu ki he fakaʻosinga uiké koeʻuhí ke nau toe konā.

Naʻá ku tuʻusi ʻosi ʻa e ngaahi kaungāmeʻa ko iá pea fetongiʻaki ʻa e feohi fakatupu langa hake mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻI he feohi mo kinautolú naʻe hoko ia ko ha matavai ʻo e fakalototoʻa lahi​—ko e kakai eni naʻa nau ʻofa loto-moʻoni ki he ʻOtuá pea naʻa nau feinga moʻoni ke moʻuiʻaki ʻene ngaahi tuʻungá. Faai atu pē, naʻe malava ke u tuku ange ʻa e inu tōtuʻá.

FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ: ʻOku ou houngaʻia kia Sihova ʻi he ʻikai ke u toe fiemaʻu ke inu ʻolokaholo ke u ongoʻi fiefia. ʻOku ʻikai moʻoni ke u ʻiloʻi pe naʻá ku mei iku ki fē kapau naʻá ku kei hokohoko atu pē ʻi heʻeku ʻalunga moʻui ki muʻá. Ka ʻoku ou tuipau ko ʻeku moʻuí ʻoku lelei ange ʻi he taimí ni.

ʻI he taʻu ʻe fitu kuo maliu atú, kuó u maʻu ʻa e monū ke ngāue ʻi he ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi Solovēniá. ʻI hono ʻiloʻi ʻa Sihova pea tauhi kiate iá kuó ne ʻai ke mohu ʻuhinga moʻoni ʻeku moʻuí.