Skip to content

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

NAʻE anga-fēfē hono maʻu ʻe ha kiʻi finemui naʻe tupu hake ʻi ha ʻātakai fakamamahi ha moʻui mohu ʻuhinga? Ko e hā naʻá ne ueʻi ha tokotaha politiki angatuʻu fakamālohi ke hoko ko ha faifekau fakamelino? Lau ʻa e ongo talanoa ko ení ke maʻu ʻa e talí.

“Naʻá Ku Feifeingavale ke Maʻu ʻa e ʻOfá mo e Tokangá.”​—INNA LEZHNINA

TAʻU FĀʻELEʻI: 1981

FONUA TUPUʻANGA: LŪSIA

HISITŌLIA: TUPU HAKE ʻI HA ʻĀTAKAI FAKAMAMAHI

KO HOKU KUOHILÍ: Naʻe fanauʻi au ki ha ongo mātuʻa tuli. Ko e ʻuluaki taʻu ʻe ono ʻeku moʻuí naʻe fakafiefia. Naʻe vete leva ʻeku ongo mātuʻá. Neongo naʻá ku fuʻu kei siʻi, naʻá ku mahinoʻi ʻa e ʻuhinga ʻo e veté, pea naʻe fakalotomamahi lahi ia kiate au. Hili ʻa e veté, ko ʻeku tamaí mo hoku tuongaʻane lahí naʻá na nofo ʻi Troitsk, lolotonga iá naʻe hiki ʻeku faʻeé ki Chelyabinsk peá ne ʻave mo au. ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻá ne toe mali. Ko ʻeku tamai-uá naʻá ne ʻolokahōlika, pea naʻá ne faʻa tā ʻeku faʻeé mo au.

ʻI he 1993, naʻe melemo ʻa hoku tuongaʻane ʻofeiná. Naʻe fakaʻohovale moʻoni ʻa e fakatamakí ki homau fāmilí. Naʻe kamata ke inu ʻeku faʻeé, pea naʻá ne kau fakataha mo ʻeku tamai-uá ʻi hono ngaohikovia aú. Naʻe kamata ke u fekumi ki ha moʻui lelei ange. Naʻá ku feifeingavale ke maʻu ʻa e ʻofá mo e tokangá. Naʻe kamata ke u maʻu lotu ʻi he ngaahi siasi kehekehe, ʻo kumi ki ha fakafiemālie, ka naʻe hala ha meʻa ne u maʻu.

FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA ʻEKU MOʻUÍ: ʻI heʻeku taʻu 13, ko ha kaungāako, ʻa ia ko ha taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, naʻá ne tala mai ha ngaahi talanoa mei he Tohi Tapú. Naʻá ku saiʻia ʻi he ako fekauʻaki mo e faʻahinga ʻi he Tohi Tapú hangē ko Noa mo Siope, naʻá na tauhi ki he ʻOtuá neongo ʻa e ngaahi tuʻunga faingataʻá. Naʻá ku ako leva ʻa e Tohi Tapú mo e Kau Fakamoʻoní pea maʻu ʻa e ngaahi fakatahá.

ʻI hono ako ʻa e Tohi Tapú naʻe fakaʻā ai hoku matá ki he ngaahi moʻoni fakaʻofoʻofa lahi. Naʻe maongo kiate au ʻi hono ʻiloʻi ko e ʻOtuá naʻe ʻi ai hono huafa. (Saame 83:18) Naʻá ku ofo ʻi he vakai ki he tomuʻa tala tonu mātē ʻe he Tohi Tapú ʻa e ngaahi tuʻunga ʻe hoko ʻi he lolotonga ʻa e “ngaahi ʻaho fakaʻosí.” (2 Tīmote 3:​1-5) Pea naʻá ku fiefia ke ako fekauʻaki mo e ʻamanaki ʻo e toetuʻú. Sioloto atu ki ai​—te u toe sio ki hoku tuongaʻané!​—Sione 5:​28, 29.

Neongo ia, naʻe ʻikai ke fiefia fakataha ʻa hoku fāmilí mo au. Ko ʻeku faʻeé mo ʻeku tamai-uá naʻá na fakafili ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá na feinga ke tenge au ke tuku ʻeku ako Tohi Tapú. Ka naʻá ku saiʻia ʻi he meʻa naʻá ku akó pea naʻe ʻikai ke u fie tuku ʻeku akó.

Naʻe ʻikai faingofua ke fekuki mo e fakafepaki mei hoku fāmilí. Ko ha toe meʻa fakamamahi ʻe taha ko hoku tuongaʻane siʻisiʻi, ʻa ia naʻá ku ʻalu mo ia ki he ngaahi fakataha ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, naʻá ne toe melemo foki. Neongo ia, ko e Kau Fakamoʻoní naʻa nau ʻi hoku tafaʻakí maʻu pē. ʻI honau haʻohaʻongá naʻá ku maʻu ai ʻa e ʻofa mo e tokanga naʻá ku fakaʻamua ʻi he kotoa ʻeku moʻuí. Naʻá ku ʻiloʻi kuo pau pē ko e lotu moʻoní eni. ʻI he 1996, naʻá ku papitaiso ai ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.

FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ: ʻI he taʻu ʻe ono kuo maliu atú, kuó u mali mo ha tangata anga-lelei ko Dmitry. ʻOkú ma ngāue fakataha ʻi he ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi St. Petersburg. ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻe kamata ke fakavaivai ʻa e tōʻonga ʻeku ongo mātuʻá ki heʻeku tuí.

ʻOku ou mātuʻaki fakamālō ʻi hono ʻiloʻi ʻa Sihová! Ko e tauhi kiate iá kuó ne ʻomai kiate au ha moʻui mohu ʻuhinga.

“Naʻe Fakahohaʻasi Au ʻe ha Ngaahi Fehuʻi Lahi.”​—RAUDEL RODRÍGUEZ RODRÍGUEZ

TAʻU FĀʻELEʻI: 1959

FONUA TUPUʻANGA: KIUPA

HISITŌLIA: TOKOTAHA POLITIKI ANGATUʻU

KO HOKU KUOHILÍ: Naʻe fanauʻi au ʻi Havana, Kiupa, pea naʻe ʻohake au ʻi ha feituʻu masiva ʻa ia naʻe anga-maheni ai ʻa e fuhu ʻi he halá. ʻI heʻeku tupu haké, naʻá ku manako ʻi he sutó mo e ngaahi sipoti fetauʻaki kehe.

Naʻe sai ʻeku akó, pea naʻe fakaʻaiʻai au ʻe heʻeku ongo mātuʻá ke u ʻalu ki he ʻunivēsití. ʻI heʻeku ʻi aí, naʻe kamata ke u ongoʻi ʻa e fiemaʻu ke liliu ʻa e fokotuʻutuʻu fakapolitikale ʻi homau fonuá. Naʻá ku fili ke angatuʻu. Naʻá ku ʻohofi mo ha kaungāako ha polisi ke faʻao ʻene meʻafaná. Naʻe iku heni ki he lavea lahi ʻa e ʻulu ʻo e polisí. Naʻe tuku pilīsone au mo hoku kaungāakó ki he ʻohofi ko iá pea tautea ke fanaʻi kimaua ke ma mate. Naʻá ku taʻu 20 pē, pea naʻe teu ke tāmateʻi au!

ʻI heʻeku nofo toko taha ʻi hoku loki pilīsoné, naʻá ku ʻahiʻahi ʻa e founga te u fakafeangai ai ʻi he ʻao ʻo e kau faná. Naʻe ʻikai te u loto ke fakahaaʻi ʻoku ou ilifia. ʻI he taimi tatau, naʻe fakahohaʻasi au ʻe ha ngaahi fehuʻi lahi. Naʻá ku fifili: ‘Ko e hā ʻoku lahi fau ai ʻa e fakamaau taʻetotonú ʻi he māmaní? Ko e moʻuí pē eni?’

FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA ʻEKU MOʻUÍ: Naʻe faai atu pē ʻo fakasiʻisiʻi homa tauteá ki ha taʻu ʻe 30. Ko e taimi eni naʻá ku fetaulaki ai mo ha niʻihi ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻa ia naʻa nau ʻi pilīsone koeʻuhi ko ʻenau tui fakalotú. Naʻe maongo kiate au ʻa e loto-toʻa kae tōʻonga fakamelino ʻa e Kau Fakamoʻoní. Neongo naʻe tuku pilīsone taʻetotonu kinautolu, naʻe ʻikai ke nau ʻita pe loto-kona.

Naʻe akoʻi mai ʻe he Kau Fakamoʻoní ko e ʻOtuá ʻoku ʻi ai ʻene taumuʻa ki he faʻahinga ʻo e tangatá. Naʻa nau fakahaaʻi mai kiate au mei he Tohi Tapú te ne liliu hotau māmaní ki ha palataisi ʻoku ʻatā mei he faihiá mo e fakamaau taʻetotonú. Naʻa nau akoʻi mai ko e māmaní ʻe fonu ʻi he kakai lelei, ʻa ia te nau maʻu ʻa e faingamālie ke moʻui taʻengata ʻi he ngaahi tuʻunga haohaoa.​—Saame 37:29.

Naʻá ku fiefia ʻi he meʻa naʻá ku ako mei he Kau Fakamoʻoní, ka ko hoku angaʻitangatá naʻe kehe ia mei haʻanautolú. Naʻá ku fakakaukau ko e tuʻu-ʻata mei he meʻa fakapolitikalé pe fulihi atu ʻa e kouʻahe ʻe tahá ʻe taʻemalava ia kiate au. Ko ia naʻá ku fili ke u lau pē ʻiate au ʻa e Tohi Tapú. ʻI heʻeku ʻosiki iá, naʻá ku ʻiloʻi ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻa e kakai pē taha ʻoku nau tōʻonga ʻo hangē ko e muʻaki kau Kalisitiané.

ʻI hono ako ʻa e Tohi Tapú, naʻá ku ʻiloʻi naʻe fiemaʻu ke u fai ʻa e ngaahi liliu lahi ʻi heʻeku moʻuí. Ko e fakatātaá, naʻe fiemaʻu ke u fakaleleiʻi ʻeku founga leá, he naʻá ku tōʻongaʻaki ʻa e lea kapekapé. Naʻe fiemaʻu foki ke tuku ʻeku ifí. Pea naʻe pau ke ʻoua te u toe kau ki ha ngaahi ʻīsiu fakapolitikale. Naʻe ʻikai ke faingofua ke fai ʻa e ngaahi liliu ko ení, ka ʻi he tokoni ʻa Sihová, naʻe faai atu pē ʻo u lavameʻa.

Ko e taha ʻo e ngaahi liliu faingataʻa tahá ko e ako ke mapuleʻi ʻeku ʻitá. ʻOku ou kei lotu pē ki ha mapuleʻi-kita ʻi he tafaʻaki ko ení. Kuo tokoniʻi lahi au ʻe he ngaahi veesi Tohi Tapu hangē ko e Palōveepi 16:​32, ʻa ia ʻoku pehē: “Ko e tokotaha ʻoku fakatuotuai ki he ʻitá ʻoku lelei ange ia ʻi ha tangata toʻa, pea mo e tokotaha ʻokú ne mapuleʻi ʻene ʻitá ʻi he tokotaha ʻokú ne ikunaʻi ha kolo.”

ʻI he 1991, naʻá ku papitaiso ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Ko e papitaisó naʻe fai ia ʻi ha talamu vai ʻi he pilīsoné. ʻI he taʻu hono hokó, ko e niʻihi ʻo kimautolu kau pōpulá naʻe tuku ange pea ʻave ki Sipeini koeʻuhi naʻe ʻi ai homau kāinga. ʻI he aʻu ki Sipeiní, naʻá ku maʻu leva ʻa e ngaahi fakataha ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Ko e Kau Fakamoʻoni ʻi aí naʻa nau talitali lelei au ʻo hangē pē naʻá ku ʻosi kau fakataha mo kinautolu ʻi ha laui taʻu, pea naʻa nau tokoniʻi au ke kamata ha moʻui foʻou.

FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ: Ko ha tangata fiefia au he taimí ni, ʻoku ou tauhi ki he ʻOtuá fakataha mo hoku uaifí mo ʻema ongo tamaiki fefine. Ko ha monū ia kiate au ke fakamoleki ʻa e lahi taha hoku taimí ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke ako ʻa e Tohi Tapú. ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻoku ou fakakaukau atu ki he kiʻi talavou naʻe teu ke tāmateʻí, pea ʻoku ou houngaʻia ʻi he meʻa lahi kuó u maʻu talu mei aí. ʻOku ʻikai ngata pē ʻeku kei moʻuí ka ʻoku ou maʻu foki ha ʻamanaki. ʻOku ou fakatuʻotuʻa atu ki he Palataisi kuo talaʻofá​—ki he taimi ʻe tuʻuloa ai ʻa e fakamaau totonú pea “ʻe ʻikai ke toe ʻi ai ha mate.”​—Fakahā 21:​3, 4.

[Fakamatala]

“Naʻe maongo kiate au ʻi hono ʻiloʻi ko e ʻOtuá naʻe ʻi ai hono huafa”

[Fakatātā]

Ko au mo hoku husepānití ʻokú ma fakahaaʻi ha tohi lea fakanoa ki ha tokotaha tuli