Skip to content

Skip to table of contents

Ko ha Ma‘uhala Si‘isi‘i Pē?

Ko ha Ma‘uhala Si‘isi‘i Pē?

Na‘e sio atu ha ki‘i ta‘ahine ki he kohu ‘oku ‘alu hake mei ha fale ngāue ‘oku ‘i ai hano siminī pea ‘oku ‘alu lahi hake ha ngaahi ‘ao matolu mei ai. Na‘á ne faka‘osi‘aki ko e taumu‘a ‘a e fale ngāué ko hono ngaohi ‘o e ngaahi konga ‘aó. Ko e ma‘uhala si‘isi‘i ko eni ‘a e ki‘i ta‘ahiné ‘oku fakaoli. Kae kehe, ko ha ma‘uhala lahi ‘oku lava ke ne uesia lahi ‘etau mo‘uí. Ko e fakatātaá, ko e lau hala‘i ha leipolo ‘o ha hina faito‘o ‘oku lava ke ne ‘omai ha ngaahi faingata‘a mafatukituki.

‘I he ‘ikai mahino‘i ‘a e ngaahi me‘a fakalaumālié ‘e lava ke hoko ‘o mafatukituki ange. Ko e fakatātaá, ko e kakai ‘e ni‘ihi ‘oku ‘ikai ke nau mahino‘i ‘a e ngaahi akonaki ‘a Sīsuú. (Sione 6:48-68) ‘I he ‘ikai ke ako lahi angé, ‘oku nau taliteke‘i ‘a e ngaahi me‘a kotoa na‘e ako‘i ‘e Sīsuú. Ko ha mole lahi ē!

‘Okú ke lau ‘a e Tohi Tapú ke ma‘u ha tataki? Ko ha me‘a lelei ia. ‘Oku ‘i ai nai ha fakatu‘utāmaki ‘i he ‘ikai mahino‘i ‘a e ngaahi me‘a ‘okú ke laú? ‘Oku hoko eni ki he kakai tokolahi. Fakakaukau angé ki ha ma‘uhala anga-maheni ‘e tolu.

  • Ko e kakai ‘e ni‘ihi ‘oku nau ma‘uhala ‘a e fekau ‘i he Tohi Tapú “ke ke manavahe ki he Otua.” ‘Oku nau pehē ‘oku fiema‘u ‘e he ‘Otuá ha manavahē ta‘etotonu kiate ia. (Koheleti 12:13PM) Ka ‘oku ‘ikai finangalo ‘a e ‘Otuá ke ongo‘i pehē ‘a e kakai ‘oku nau lotu ange kiate iá. ‘Okú ne pehē: “Oua ‘e manavahe, he ‘oku ou ‘iate koe ‘e au; ‘oua ‘e kilokilo holo, he ko ho ‘Otua au: te u poupou koe ‘e au; ‘io, te u tokoni kiate koe.” (‘Aisea 41:10) Ke manavahē ki he ‘Otuá ‘oku ‘uhingá ko e ongo‘i mālu‘ia mo faka‘apa‘apa loloto kiate ia.

  • ‘E tutu ‘a e fo‘i māmaní ‘aki ha afi?

    Ko e kakai ‘e ni‘ihi ‘oku nau ma‘uhala ‘a e ngaahi lea fakamānava‘i ko ení: “Ko e me‘a kotoa ‘oku ai hano taimi . .  . ko e ‘aho ke fanau‘i mo e ‘aho ke pekia.” ‘Oku nau faka‘osi‘aki ‘oku ‘osi ‘ai pē ‘e he ‘Otuá ia ‘a e taimi pau ke mate ai ‘a e tangata taki taha. (Koheleti 3:1, 2) Kae kehe, ko e potu tohi ko ení ‘oku fakamatala ia ‘o fekau‘aki mo e vilo ‘etau mo‘uí pea fakahaa‘i ai ko e maté ko e me‘a anga-maheni. ‘Oku toe ako‘i ‘e he Folofola ‘a e ‘Otuá ko ‘etau ngaahi filí ‘oku ‘i ai ‘ene kaunga lahi ki he lōloa ‘etau mo‘uí. Ko e fakatātaá, ‘oku tau lau: “Oku fakalahi ae gaahi aho e he manavahe kia Jihova.” (Palōveepi 10:27PM; Saame 90:10; ‘Aisea 55:3) ‘I he founga fē? Ko e tafa‘aki ‘e taha, ko e toka‘i ‘a e Folofola ‘a e ‘Otuá ‘e ue‘i ai kitautolu ke faka‘ehi‘ehi mei hono fai ‘o ha ngaahi tō‘onga ‘oku kovi ki he‘etau mo‘uí hangē ko e konā mo e ‘ulungaanga ta‘etāú.—1 Kolinitō 6:9, 10.

  • Ko e ni‘ihi ‘oku nau faka‘uhinga fakahangatonu ‘a e Tohi Tapú ‘i he taimi ‘oku fakalea ai ko hēvani mo māmani “oku tuku tauhi ia ki he afi” pea ‘oku nau fakamulituku‘aki ‘e faka‘auha ‘e he ‘Otuá ‘a e fo‘i māmaní. (2 Pita 3:7) Ka ‘oku tala‘ofa ‘a e ‘Otuá he‘ikai ‘aupito te ne faka‘atā ‘a e māmaní ke faka‘auha. Ko e ‘Otuá “na‘a ne fakama‘u ‘a e fonua ki hono ngaahi tu‘unga, ke ‘oua na‘a ue‘i ‘o lauikuonga pea ta‘engata.” (Saame 104:5; ‘Aisea 45:18) Ko e fokotu‘utu‘u lolotonga ia ‘o e māmani fakamele‘i ko ení, kae ‘ikai ko e fo‘i palanite ko māmaní, ‘e fakangata ‘osi ia ‘o hangē pē ko ha faka‘auha ‘oku fai ‘e ha afi. Ko hēvani leva, ‘i he ‘uhinga fakamatelié ‘e ‘uhinga nai ia ki he langí, ko e ‘univeesi fetu‘ua pe ko e feitu‘u ia ‘oku ‘afio ai ‘a e ‘Otuá. ‘E ‘ikai ke faka‘auha ‘a e ngaahi me‘á ni.

KO E HĀ ‘OKU TA‘EMAHINO AI ‘A E TOHI TAPÚ ‘I HE TAIMI ‘E NI‘IHI?

Hangē ko ia ‘okú ke vakai ki he ngaahi fakatātā ko ení, ‘oku fa‘a ma‘uhala ‘a e kakai tokolahi ‘o fekau‘aki mo ha potu tohi ‘i he‘enau lau ‘a e Tohi Tapú. Ka ko e hā ‘oku faka‘atā ai ‘e he ‘Otuá ke hoko ai ení? ‘Oku faka‘uhinga nai ‘a e ni‘ihi: ‘Kapau ‘oku poto taha mo lahi taha ‘a e ‘ilo ‘a e ‘Otuá, ‘e lava ke ne ‘omai kiate kitautolu ha tohi ‘oku mahino hono hikí ki he tokotaha kotoa pea faingofua ‘a hono mahino‘í. Ko e hā ‘oku ‘ikai ke ne fai ai ení?’ Sio angé ki he ngaahi ‘uhinga ‘e tolu ‘oku fa‘a ma‘uhala ai ‘a e ni‘ihi ki he Tohi Tapú.

  1. Na‘e fa‘u ‘a e Tohi Tapú ke mahino‘i ia ‘e he fa‘ahinga ‘oku anga-fakatōkilalo mo loto-lelei ke ako. Na‘e pehē ‘e Sīsū ki he‘ene Tamaí: “‘Oku ou fakahīkihiki‘i fakahāhaa‘i koe, ‘e Tamai, ko e ‘Eiki ‘o hēvani mo māmani, he kuó ke mātu‘aki fufū ‘a e ngaahi me‘á ni mei he kau potó mo e kau ‘atamai‘iá pea kuó ke fakae‘a ia ki he kau valevalé.” (Luke 10:21) Kuo hiki ‘a e Tohi Tapú ‘i ha founga ‘e lava ai ke mahino‘i ia ‘e he ni‘ihi ‘oku nau ma‘u ‘a e fakakaukau totonú. Ko e kakai ‘oku pōlepolé—ko e ‘ulungaanga anga-maheni ia ‘o e “kau potó mo e kau ‘atamai‘iá”—‘oku nau hehema ke ma‘uhala fekau‘aki mo e Tohi Tapú. Ka ko e fa‘ahinga ‘oku nau lau ‘a e Tohi Tapú ‘o hangē ko ha “kau valevalé”—‘oku anga-fakatōkilalo mo vēkeveke ke ako—kuo tāpuaki‘i kinautolu ke mahino‘i lelei ‘a e pōpoaki ‘a e ‘Otuá. He poto mo‘oni ē ko e ‘Otuá ‘i he‘ene fa‘u ‘a e Tohi Tapú!

  2. ‘Oku fakataumu‘a ‘a e Tohi Tapú ki he kakai ‘oku nau loto-mo‘oni ke ma‘u ‘a e tataki ‘a e ‘Otuá ke mahino‘i ‘a e Tohi Tapú. Na‘e fakahaa‘i ‘e Sīsū ko e kakaí te nau fiema‘u ha tokoni ke mahino‘i kakato ‘a e me‘a na‘á ne ako‘í. ‘I he founga fē te nau ma‘u ai iá? Na‘e fakamatala‘i ‘e Sīsū: “Ko e tokoní, ‘a e laumālie mā‘oni‘oní, ‘a ia ‘e fekau mai ‘e he Tamaí ‘i hoku hingoá, ko e tokoni ko iá te ne ako‘i kiate kimoutolu ‘a e ngaahi me‘a kotoa pē.” (Sione 14:26) Ko ia ‘oku ‘omai ‘e he ‘Otuá hono laumālie mā‘oni‘oní—‘a hono ivi ngāue mālohí—ke tokoni‘i ‘a e kakaí ke mahino‘i ‘a e me‘a ‘oku nau lau ‘i he Tohi Tapú. Neongo ia, ‘oku ta‘ofi ‘e he ‘Otuá ‘a hono laumālié mei he kakai ‘oku ‘ikai ke nau falala kiate ia ki ha tokoní, ko ia ‘oku hā ta‘emahino ia kia kinautolu. Ko e laumālie mā‘oni‘oní ‘okú ne toe ue‘i ‘a e kau Kalisitiane ‘oku lahi ‘enau ‘iló ke nau tokoni‘i ‘a e fa‘ahinga ‘oku nau fekumi ke ma‘u ha mahino lahi angé.—Ngāue 8:26-35.

  3. Ko e ngaahi potu tohi ‘e ni‘ihi ‘i he Tohi Tapú ‘oku lava pē ke mahino‘i ia ‘e he fa‘ahinga ‘o e tangatá ‘i he taimi totonu pē ‘oku hoko ‘i he hisitōliá. Ko e fakatātaá, na‘e fekau ki he palōfita ko Tanielá ke hiki ‘a e pōpoaki ki he kaha‘ú. Na‘e tala ange ‘e he ‘āngeló: “Ko koe, Taniela, tapuni ‘a e ngaahi lea, ‘o sila‘i ‘a e tohi, ‘o a‘u ki he taimi fakamui.” ‘I ha ngaahi senituli laka hake ai, ko e kakai tokolahi na‘a nau lau ‘a e tohi ‘a Tanielá ka na‘e ‘ikai ke nau mahino‘i. Ko e mo‘oni, na‘a mo Taniela tonu na‘e ‘ikai ke ne mahino‘i ‘a e ngaahi me‘a ‘e ni‘ihi na‘á ne hikí. Na‘á ne fakahaa‘i anga-fakatōkilalo: “Na‘a ku fanongo ki ai ka na‘e ‘ikai ‘uhinga kiate au.” Ne faai atu pē, na‘e lava ke mahino‘i ‘e he kakaí ‘a e kikite ‘a e ‘Otuá na‘e hiki ‘e Tanielá, ka ‘i he taimi pau pē na‘e fili ‘e he ‘Otuá ‘i he hisitōliá. Na‘e fakamatala ‘a e ‘āngeló: “‘Alu ā, Taniela: he kuo tapuni mo sila‘i ‘a e ngaahi lea, ‘o a‘u ki he taimi fakamui.” Ko hai te ne mahino‘i ‘a e ngaahi pōpoaki ‘a e ‘Otuá? “‘E ‘ikai ‘uhinga ki ha taha ‘o e kau angahala, ka ko e kau fakapotopoto ‘e ‘uhinga ki ai.” (Taniela 12:4, 8-10) Ko ia ‘oku ‘ikai fakae‘a ‘e he ‘Otuá ‘a e ‘uhinga ‘o ha ngaahi potu tohi ‘i he Tohi Tapú kae ‘oua ke a‘u ki hono taimi kotofá.

Kuo fakatupunga nai ‘e he taimí ‘a e Kau Fakamo‘oni ‘a Sihová ke ma‘uhala ‘o fekau‘aki mo e Tohi Tapú? ‘Io. Ka ‘i he taimi ‘oku kotofa ai ‘e he ‘Otuá ke mahino ‘a e ngaahi me‘á, ‘oku loto-lelei ‘a e Kau Fakamo‘oní ke fakatonutonu ‘enau mahinó. ‘Oku nau tui ‘oku nau fa‘ifa‘itaki ofi ki he kau ‘apositolo ‘a Kalaisí, na‘a nau fakatonutonu anga-fakatōkilalo ‘enau fakakaukaú ‘i he taimi na‘e fakatonutonu ai kinautolu ‘e Sīsuú.—Ngāue 1:6, 7.

Ko e ki‘i ta‘ahine na‘e hala ‘ene fakakaukau ‘o fekau‘aki mo e feitu‘u ‘oku ha‘u mei ai ‘a e ‘aó mahalo ko ha ki‘i ma‘uhala si‘isi‘i pē ia. Kae kehe, ko e ngaahi me‘a ‘oku ako‘i ‘e he Tohi Tapú ‘oku mātu‘aki mahu‘inga ia kiate koe. Ko e pōpoaki ‘i he Tohi Tapú ‘oku mahu‘inga ‘aupito ia ki ha tokotaha ‘oku feinga ke ne mahino‘i ia ‘i he‘ene lau fakafo‘ituitui pē ‘a e Tohi Tapú. Ko ia kumi ki ha tokoni ke mahino‘i ‘a e me‘a ‘okú ke laú. Kumi ki he fa‘ahinga ‘oku nau ako ‘a e Tohi Tapú mo ha fakakaukau anga-fakatōkilalo, ko e kakai ‘oku nau falala ki he laumālie mā‘oni‘oni ‘o e ‘Otuá ke mahino‘i ‘a e Tohi Tapú, ko e kakai ‘oku nau fakapapau‘i ‘oku tau mo‘ui ‘i he taimi mahu‘inga ‘i he hisitōliá ‘a ia ‘oku finangalo ai ‘a e ‘Otuá ke tau mahino‘i ‘a e Tohi Tapú ‘i ha toe taimi ki mu‘a. ‘Oua ‘e toumoua ke talanoa mo e Kau Fakamo‘oni ‘a Sihová pe lau ‘enau ngaahi fekumi faka‘auliliki ‘i he uepisaiti jw.org. ‘Oku tala‘ofa ‘a e Tohi Tapú: ‘Kapau te ke ui ‘a ‘ilome‘a te ke ma‘u ‘a e ‘ilo‘i ‘o e ‘Otuá.’​—Palōveepi 2:3-5.