¿Jas yuj ay tuktukil Biblia? ¿Wan maʼ xkoltani ja yajkʼachil bibliaʼik eleli ma wa xjomwani bʼa yabʼjel stojol? Jel oj skoltayotik ta jnebʼatik bʼa jakel ja tuktukil bibliaʼiki.

La kʼe kiltik maʼ stsʼijbʼan ja Biblia sok jas tyempoʼil.

Tʼusan mi spetsanil ja Biblia pilubʼal bʼa chabʼ tsome xetʼan. Ja bʼajtan tsome ayiʼoj 39 libroʼik bʼa jani «ja yabal ja Diosi» (Romanos 3:2). Ja Dyos ya makunuk winike bʼa toj aye bʼa oj stsʼijbʼuke ja libroʼik it bʼa jun najtil tyempo, junuk 1,100 jabʼil man skʼeʼulabʼil 1513 bʼ.t.J. (bʼajtanto bʼa styempo ja Jesús) man tʼusan tsaʼan ja jabʼil 443 bʼ.t.J. Stsʼijbʼane bʼa hebreo, ja yuj ja tsome it wa sbʼiʼilan Juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo, cha wa xnaji sbʼaj jastal «Poko Testamento».

Ja xchabʼil tsome ayiʼoj 27 libroʼik bʼa cha jani «ja yabal ja Diosi» (1 Tesalonicenses 2:13). Ja Dyos ya makunuk jujuntik jekabʼanumik toj bʼa Jesukristo bʼa oj stsʼijbʼuke ja libroʼik it bʼa jun tyempo mas tʼusan, junuk 60 jabʼil man skʼeʼulabʼil ja jabʼil 41 t.J. (bʼa styempo ja Jesús) man 98. Stsʼijbʼane bʼa griego, ja yuj ja tsome it wa sbʼiʼilan Juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego, cha wa xnaji sbʼaj jastal «Yajkʼachil Testamento».

Ja 66 libroʼik it jani yibʼanal ja Biblia sok jani ja spensar ja Dyos bʼa yibʼanal ja ixuk winiki. Pe ¿jas yuj kʼe kʼulaxuk tuk bibliaʼik? La kiltik oxe rason jel tʼilan.

• Bʼa oj bʼobʼ skʼumuk bʼa skʼumale ja ixuk winiki.

• Yajel eluk ja jas mi sbʼej sutuwe ja tsʼijbʼumaniki sok yajelkan ja jastalni mero tsʼijbʼaxi.

• Yajel ajkʼachbʼuk ja jas pokoxa tsʼijbʼunubʼali.

La kiltik jastal yawe makunuk ja oxe jasunuk it ja yajni sutxi ja chabʼ bibliaʼik.

Junuk 300 jabʼil bʼajtanto oj jakuk ja Jesús, jujuntik judíoʼik bʼa jel chapane kʼe sut-e ja Juʼunik bʼa hebreo bʼa pilan kʼumal: bʼa griego. Ja juʼun it kʼot najuk sbʼaj jastal ja Septuaginta griega. ¿Jas yuj skʼulane? Bʼa skoltajel ja jitsan judíoʼik ja bʼa tyempo jaw wa xkʼumaniye griego sok mixa ja hebreo, bʼa jachuk oj syajtaye «ja yabal ja Diosi» (2 Timoteo 3:15).

Ja Septuaginta cha skoltay jitsan miyon ixuk winik bʼa mi judíoʼuk bʼa oj snaʼe ja jas wa sjeʼa ja Biblia. ¿Jastal? Ja maestro Wilbert Howard stsʼijbʼan: «Ayxa junuk 2,000 jabʼil, jani mero sBibliaʼane ja Iglesya Cristiana, sok ja smisioneroʼe wajye ekʼ bʼa temploʼik sjejel soka Biblia yeʼnani ja ‹Cristo ja maʼ tzaubal ni yuj ja Diosi›» (Hechos 17:3, 4; 20:20). Ja it jani june ja rasonik «mixa skisawe ja judíoʼik ja Septuaginta», ja jastalni yala ja Frederick Bruce.

Yajni ja snebʼumanik ja Jesús wan ajyelyujile ja Juʼunik bʼa griego, wane yajel staʼ sbʼaj soka juʼun bʼa Septuaginta tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo, sok jachuk tsʼikwi ja Biblia kiʼojtik ja wego.

Junuk 300 jabʼil tsaʼan ja yajni tsʼikwi ja Biblia, ja Jerónimo, jun winik relijyoso jel chapan stsʼiktes ja Biblia bʼa latín, bʼa ekʼ ja tyempo sbʼiʼilan Vulgata latina. ¿Jas yuj kʼulaxi pilan Biblia bʼa latín ta ayxa jitsan? Ja Jerónimo wani skʼana «stojbʼesel ja jas mi lek sutubʼali sok ja bʼa xchʼikuneje ma yaʼuneje eluk jach lom», xchi ja The International Standard Bible Encyclopedia.

Ja Jerónimo stojbʼes ja jastik mi lek yiʼoj ja Biblia jaw. Pe soka tyempo, ja Iglesya skʼulan jun jasunuk mini tʼun lekuk: yala ja Vulgata latina jaʼitani ja Biblia oj yawe makunuk ja ixuk winiki, sok jachni waj bʼa jitsan jabʼil. Pe soka tyempo, jitsan ixuk winik mixa yabʼye stojol ja latín, sok ja Vulgata mixani koltani.

Cha kʼe ajyuk tuk bibliaʼik, jastal ja Biblia jel naʼubʼal sbʼaj sbʼiʼil Peshitta siríaca, ayxa junuk  1,600 jabʼil. Pe manto ekʼ junuk mil jabʼil ja kʼe lexuk modo bʼa oj sutxuk ja Yabʼal ja Dyosi bʼa oj yabʼye stojolil bʼa mero skʼumal ja ixuk winiki.

Ja bʼa Inglaterra, ja bʼa xchʼakulabʼil och mil jabʼil jawi, ja John Wyclef kʼe sut ja Biblia ja bʼa kʼumalik mixa xnaxi sbʼaji sok skʼulajel jun yajkʼachil bʼa kʼumal inglés bʼa oj yabʼye stojolil chikan maʼ ixuk winikil. Tʼusan tsaʼan, ja yamkʼabʼalik bʼa skʼuljel imprimir bʼa Johannes Gutenberg skoltay ja matik jel chapane bʼa Biblia bʼa oj spuk-e ja Biblia bʼa tuktukil kʼumal ay ja bʼa Europa.

Yajni kʼe ajyuk tuktukil bibliaʼik bʼa kʼumal inglés, kʼe ilxuk ja stʼilanil bʼa oj ajyuk tuk bibliaʼik bʼa junxta kʼumal. Pe ekʼelxa junuk 300 jabʼil, ja sacerdote bʼa Inglaterra John Lewis stsʼijbʼan: «Ja kʼumalik wa xpokoʼaxi sok mixa xkʼot abʼxuk stojolil, ja yuj jel stʼilanil oj cha ilxuk yajkʼachil ekʼele ja bibliaʼik sutubʼal ja bʼa tyempo najate ja bʼa skʼumale wa xkʼumaniye ja ixuk winike, sok jachuk man jtyempotik oj bʼobʼ abʼxuk stojolil».

Ja bʼa jtyempotiki, ja paklanumik bʼa Biblia mas wanxa xbʼobʼyujile ja yeʼnle spaklajel ja pokoʼik Biblia. Masni wa xyabʼye stojolil ja bʼa mero kʼumal tsʼijbʼaxi ja Biblia sok ayni yiʼoje ja juʼunik bʼa Biblia bʼa tyempo najate bʼa ajkʼachto taxeli. Stsʼakatal ja jaw, ja juʼunik bʼa Biblia bʼa tyempo najate sutubʼal mas toj.

Ja yuj ayni jitsan slekilal yuja ay tuktukil yajkʼachil bibliaʼiki, pe cha tʼilan oj ka jkwidadotik sok jujuntik. * Pe wani xbʼobʼ katik eluk jitsan slekilal ta ja jas wa xjutbʼijiye ja matik wa spaklaye yajkʼachil ekʼele ja Biblia jani yuja meran yajtanel yiʼoje bʼa Dyosi.