SHAAHO 3
Ayyaana Alamiyan Deꞌiyay Oonee Oonee?
1. Woga ammanoy deriyan waanidi leemisettidee?
AFIRKKAA biittan deꞌiya woga ammanoti deriyan leemisettidoosona. Deriyaa kiikiyan ayyaana wolqqan ubbaappe aadhiya Xoossay deꞌees. Deriyau miyyessan guutta xoossati, woy ayyaanati, Xoossaa ashkkarati deꞌoosona. Eta miyyiyan saꞌan deꞌiya bantta so asaa hassayiyaanne eta payyatettau qoppiya mayzza aawati deꞌoosona. Deriyau xaphuwan hegeetuppe guuxxiya ayyaana wolqqay, giishin kaayoy, moytilliyaa haasayissiyoogeenne murunniyoogee deꞌees.
2. Woga ammanoy haymaanootiyaa bochiyoogaa Afirkkan odettiya issi leemisoy waatidi qonccissii?
2 Ha woga ammanoy Afirkkan deꞌiya hara haymaanooteta keehippe bochiis. Afirkkan odettiya issi leemisoy: “Ammanuwaa (Kiristtaane woy Isilaama) mintti kaalliyoogee, nu dere xoossatuyyo goynniyoogaa diggenna” yaagidi hegaa qonccissees.
3. Ayyaana alamiyan deꞌiyaageetubaa tumaa nuuni awuppe erana danddayiyoo?
3 Afirkkan deꞌiya woga ammanoy ay keenaa tumee? Geeshsha Maxaafay ayyaana alamiyan deꞌiyaageetubaa tumaa nuussi yootees.
Tumu Xoossaa Yihoowa
4. Afirkkan deꞌiya waanna haymaanooteti maayiyoy ayba qofaanee?
4 Afirkkan deꞌiya heezzu waanna haymaanooteti Xoossay deꞌiyoogaanne i ubbaappe bolla gidiyoogaa maayoosona. Geeshsha Maxaafay a, “xoossatu Xoossaanne godatu Godaa. I gita Xoossaa; i wolqqaamanne yashshiya Xoossaa” yaagidi qonccissees. (Zaarettido Wogaa 10:17) Isilaamatikka ubbaappe bolla gidida issi Xoossan ammanoosona. Afirkkan deꞌiya woga ammanuwaa xeelliyaagan, Haymaanootiyaa taarikiyaa eranchaa Jefre Parindderi: “Afirkkan deꞌiya daroti xoossatuyyoonne asau aawa gidida, ubbabaa medhidaagan, ubbaappe bolla Xoossan ammanoosona” yaagiis.
5. Xoossaa xeesanau goꞌettiyo sunttatuppe issoti issoti awugeetee?
5 Xoossan ammaniyoogee ubbasan aakkidaba gidikkokka, daro asay Xoossay oonakko shaakki erenna. Issi ura eranau koyro a sunttaa erana koshshees. Xoossaa sunttaa xeelliyaagan, haymaanootetu giddon dumma dumma qofay deꞌees. Kiristtaane giyo haymaanootetun i darotoo Xoossaa giyo boncho sunttan xeesettees; hegau birshshettay “Wolqqaamaa” giyoogaa. Isilaamati a Allaha goosona. Woga ammanuwaa kaalliyaageetu giddon, Ubbaappe Bollatiyaagaa xeegiyo sunttay qaalaappe qaalan dumma. Joon S. Mibeti, Konsepttis of God in Afrika giya ba maxaafan Afirkka biittan Xoossaa sunttaanne a xeegiyo boncho sunttaa 500ppe dariyaagaa xaafiis. Leemisuwau, Yooruba qaalan (Nayjeeriyaa) Xoossay Olodumaare, Kikuyu qaalan (Keeniyaa) Nigi, qassi Zulu qaalan (Tohossa Afirkkaa) Unkulunkulu geetettidi xeesettees.
6, 7. Xoossaa sunttay oonee? Hegaa gidiyoogaa waatidi eriyoo?
6 Xoossay ba sunttaabaa woygii? Muusee Israaꞌeelata Gibxxeppe kessanaadan Xoossay azazido wode, Muusee: “Gido shin, taani Israa7eelatukko baada, eta, ‘Intte aawatu Xoossai tana inttekko kiittiis’ yaagin, eti tana, ‘A sunttai oonee?’ yaagidi oichchikko, he wode taani etayyo woiga yootanee?” yaagidi oychiis.—Kessaabaa 3:13.
7 Xoossay zaaridi: “Neeni Israa7eelata, ‘GODAI [“Yihooway,” NW] intte aawatu Xoossai, . . . tana inttekko kiittiis’ yaaga; hagee yeletaappe yeletaa gakkanau taani hassayettanau merinau ta suntta” yaagiis. (Kessaabaa 3:15) Geeshsha Maxaafaa birshshida issoti issoti ha sunttaa “Xoossaa” woykko “Godaa” giyaagan laammidaba gidikkonne, Yihoowa giya ha sunttay Geeshsha Maxaafan 7,000ppe dariya sohuwan deꞌees.
8. Yihooway ay mala Xoossee? A ufayssanau nuuni ay oottana bessii?
8 Yihooway tumuppe ay mala Xoossee? I ayyaana, ubbabaa danddayiyaagaa, maalaalissiyaagaa. I ubbaappe bolla, aara laggetiyaynne a keeni baynnaagaa. (Zaarettido Wogaa 6:4; Isiyaasa 44:6) Yihooway Muusessi: “Taani, GODAI ne Xoossai qanaatiya Xoossaa” yaagiis. Hegaadan giyoogee, Yihoowa ufayssanau nuuni a xallau goynnana bessees giyoogaa. Nuuni assippe attin hara aybaunne woy ooyyoonne goynnanaadan koyenna.—Kessaabaa 20:3-5.
Xoossaa Kawotettaa Kawuwaa Yesuus Kiristtoosa
9. Yesuusi Yihoowaara issi lagge gidenna gaana danddayiyoy aybissee?
9 Yesuusa xeelliyaagan ha wodiyan daro dumma dumma qofay deꞌees. Kiristtaane giyo ammanuwan deꞌiya daroti Yesuusi “Geeshsha” Sillaasiyaa shaaho giidi ammanoosona. SHin issi Xoossan heezzu bollay deꞌiyoogaa Geeshsha Maxaafay tamaarissenna. Qassi Yesuusi Yihoowaara issi lagge giidi Geeshsha Maxaafay tamaarissenna. Yesuusi ba huuphe: ‘Taappe Aaway darees’ yaagiis.—Yohaannisa 14:28.
10. Yesuusi saꞌaa yaanaappe kase awan deꞌii?
10 Yesuusi asa gididi saꞌaa yaanaappe kase, saluwan wolqqaama ayyaana mereta gididi deꞌidoogaa Geeshsha Maxaafay tamaarissees. Yihooway saꞌaa bollan Addaamanne Hewaano medhidoogaadan, saluwan ayyaana meretatakka medhiis. Yihooway medhido ayyaana meretatuppe koyroy Yesuusa.—Yohaannisa 17:5; Qolasiyaasa 1:15.
11. Yesuusi waanidi asa gididi yelettidee?
11 Yihooway 2,000 gidiya layttaappe kase, he ayyaana meretaa deꞌuwaa Mayraamo giyo geelaꞌee uluwau attiis. Kiitanchaa Gabreeli iyyo: “Neeni shahaarada attuma na7a yelana; a sunttaa Yesuusa yaagada sunttana. Inne . . . kawotana; a kawotettaassi wurssetti baawa” yaagiis.—Luqaasa 1:31, 33. a
12. Yesuusi saꞌaa yiido issi gaasoy aybee?
12 Yaatiyo gishshau, Yesuusi yelettiis; diccidi asa gamma gakkiis; qassi Yihoowa sheniyaanne a halchuwaa asaa tamaarissiis. I biittaa haariya Rooma bitaniyau: “Taani tumatettaayyo markkattana gishshau yelettaas; qassi hegaa gishshau, ha sa7aa yaas” yaagiis. (Yohaannisa 18:37) Nuuni Yesuusi tamaarissidobaa akeekan qoppiyoogan Xoossaa sheniyaanne a halchuwaabaa erana danddayoos. Waanidi Xoossan nashettanaakko erana danddayoos.
13. Yesuusi saꞌaa yiido naaꞌꞌantto gaasoy aybee?
13 Yesuusi saꞌaa yiido naaꞌꞌantto gaasoy asa gididi deꞌiyo ba deꞌuwaa asaa naatu gishshau wozo oottidi immanaassa. (Maatiyoosa ) I hegaadan oottidoy nu mayzza aawaa Addaameppe laattido nagaraappe nuna naxa kessanaassa. Hegee qassi, nuuni merinau deꞌanau danddayanaadan oottees. Kiitettida Yohaannisi: “Xoossaa Na7aa ammaniya ubbai merinaa de7uwaa ekkanaappe attin, xayenna mala, Xoossai ha sa7aa keehi siiqido gishshau, ba mexi issi Na7aa immiis” yaagidi xaafiis.— 20:28Yohaannisa 3:16.
14. (a) Yesuusi hayqqi simmidi waanidee? (b) Haꞌꞌi Yesuusau saluwan deꞌiya maatay aybee?
14 Yesuusi hayqqi simmidi, hayquwaappe denddidi saluwan wolqqaama ayyaana mereta gididi deꞌiyoogaa doommiis. (Oosuwaa 2:32, 33) Guyyeppe, ‘Asay ubbay, kawotettati ubbaynne dumma dumma qaalan haasayiya zareti ubbay ayyo haarettana mala, maataa, bonchuwaanne kawotettaa’ Yihooway ayyo immiis. (Daaneela 7:13, 14) Yesuusi wolqqaama Kawo gididi sunttettiis; i saluwan deꞌiya Yihoowa kawotettaa Kawo. I mata wode kumetta saꞌan ba wolqqaa bessana.
Xoossaa Ashkkarata, Kiitanchata
15. Kiitanchati merettidoy awudee, qassi awaanee?
15 Ayyaana alamiyan deꞌiyaageeti Yihoowanne Yesuusa xalla gidokkona. Yihooway hara ayyaana meretata, kiitanchata medhiis. Mayraamo haasayissida Gabreeli etappe issuwaa. Kiitanchati deꞌuwaa doommidoy asa gididi saꞌaana gidenna. Eti, asaa naati saꞌan merettanaappe daro wodiyaa kasetidi saluwan merettidosona. (Iyyooba 38:4-7) Miilooniyan qoodettiya kiitanchati deꞌoosona.—Daaneela 7:10.
16. Asay kiitanchatuyyo goynnana bessennay aybissee?
16 Ammanettida kiitanchati nuuni etassi goynnanaadan koyokkona. Kiitettida Yohaannisi kiitanchatuyyo goynnanau naaꞌꞌutoo malido wode eti a: “Hegaa oottoppa. . . . Xoossaayyo goinna” yaagidi seeridosona.—Ajjuutaa 19:10; 22:8, 9.
17. Kiitanchati Xoossaa ashkkarata naagana danddayiyoogaa bessiyay aybee? Hegee minttettiyaaba gidiyoy aybissee?
17 Kiitanchati, Yesuusi kiittidoogeeta qasho keettappe kessido wodiyaagaadan, saꞌan deꞌiya Xoossaa asau ha wodiyan beettokkona. (Oosuwaa 5:18, 19) Gidoppe attin, nuuni Yihoowassi a Qaalaa, Geeshsha Maxaafaa maaraadan goynnikko, Xoossaa kiitanchati, ayfiyan beettenna wolqqaamati nuna naagiyoogaa ammanettana danddayoos. Geeshsha Maxaafay: “GODAA kiitanchchai GODAASSI yayyiya asata naagees; i eta yuushuwan gididi, eta ashshees” yaagees. (Mazamure 34:7; 91:11) Hegee nuna minttettana koshshiyoy aybissee? Nuna xayssana koyiya iita morkketi ayyaana alamiyan deꞌiyo gishshataassa!
Xoossaa Morkkiyaa Seexaanaa
18. (a) Issi kiitanchay Xoossaa bolli makkalidoy aybissee? (b) He makkalancha kiitanchau woygiya sunttati imettidonaa?
18 Xoossaayyo ammanettidi deꞌidaageeti Xoossaa kiitanchata ubbata gidokkona. Issoti issoti a bolli makkalidosona. Eti Xoossaayyoonne saꞌan deꞌiya asaayyo morkke gididosona. Hegee waanidi hanidee? Yihooway medhido kiitanchati ubbay geeshshanne loꞌꞌo. Gidikkokka, polo gidida ayyaana naatuppe issoy asay baayyo goynnanaadan koyidi, he iita amuwaa poliis. He ayyaana meretau Seexaanaa giyo sunttay imettiis; hegau birshshettay “[Xoossaa] Eqettiyaagaa” giyoogaa. I Yihoowabaa wordduwan yootiyo gishshau, Dabloosakka geetettees; hegaa giyoogee “Sunttaa Mooriyaagaa” giyoogaa.
19. Seexaanay Iyyooba waatidi barchiyaa bessidee? Aybissi?
19 Seexaanay baagaadan asay Xoossaa bolli makkalanaadan minttettees. Xoossau ammanettida ashkkaraa Iyyooba bolli i gattidobaa qoppa. Iyyoobi keehi dure asa. Ayyo 7,000 dorssati, 3,000 gaameelati, 1,000 miizzatinne boorati, qassi 500 macca hareti deꞌoosona. Qassi ayyo tammu naatinne daro ashkkarati deꞌoosona. Seexaanay koyro Iyyooba mehetanne ashkkarata woriis. Kaallidi, ‘wolqqaama gotiyaa’ denttidi keettaa laalidi, Iyyooba naata ubbaa woriis. Hegaappe simmin, Seexaanay Iyyooba bolli “tohuwaappe huuphiyaa gakkanaassi iita masunttai” kiyanaadan oottidi a barchiyaa bessiis.—Iyyooba 1:3-19; 2:7.
20. (a) Iyyoobi ammanettidaagaa gidido gishshau ay woyto demmidee? (b) Iyyoobi Xoossaayyo ammanettidaagaa gidikkokka, Seexaanay hara daro asaa waatidee?
20 Ha wolqqaama metoy gakkikkokka, Iyyoobi Xoossaassi ammanettidi deꞌiis. Yaatiyo gishshau, Yihooway a pattiis; qassi “ayyo kaseegaa gishshaa naa77u kushe oottidi immiis.” (Iyyooba 42:10) Iyyoobi ba suuretetta equwaa naagennaadan Seexaanay diggana danddayibeenna; shin hara daro asaa Xoossaappe haassana danddayiis. Geeshsha Maxaafay: ‘Ha mule saꞌaykka xalahe halaqan haarettees’ yaagees.—1 Yohaannisa 5:19.
21. (a) Seexaanay goynuwaa koyiyoogaa waatidi bessidee? (b) Yesuusi Seexaanaayyo goynnanau ixxis giidoy aybissee?
21 Seexaanay nuuni ayyo goynnanaadan koyees. Hegee 2,000u laytta gidiya wodiyaappe kase i Yesuusa paaccido paaciyan qoncciis. Geeshsha Maxaafay: “Xalahe halaqai Yesuusa issi daro gita deriyaa xeeraa kessidi, sa7an de7iya kawotetta ubbaanne eta bonchchuwaa bessiis. Bessidi a, ‘Neeni taayyo gulbbatada goinnikko, taani hagaa ubbaa neeyyo immana’ yaagiis” yaagees. Yesuusi a: “Laa ha Seexaanau haakka; aissi giikko, Xoossaa maxaafai, ‘Godaayyo, ne Xoossaayyo goinna; a xalaalau ootta’ gees” yaagidi hegaa ixxidoogaa bessiis. (Maatiyoosa 4:8-10) Yesuusi Yihoowa higgiyaa geeshshidi eriyo gishshau, Seexaanay koyiyoobaa oottibeenna.
Iita Ayyaanata, Daydanttata
22. Daydanttati asaa naata waatidonaa?
22 Guyyeppe hara kiitanchatikka Xoossaa bolli makkaliyoogan Seexaanaa bagga gididosona. Ha iita kiitanchati saꞌan deꞌiya asau morkke. Eti meqetti baynna keehi iitata. Beni wode eti issi issi asata duudenne qooqe oottidosona. (Maatiyoosa 9:32, 33; 12:22) Eti harata sahoynne kaarettay oyqqanaadan oottidosona. (Maatiyoosa 17:15, 18; Marqqoosa 5:2-5) Eti naatakka barchiyaa bessidosona.—Luqaasa 9:42.
23. (a) Iita ayyaanati asay banttau ay oottanaadan koyiyoonaa? (b) Seexaanaynne daydanttati asaa naati ay oottanaadan cimmidonaa?
23 Seexaanaagaadan ha iita ayyaanatikka goynuwaa koyoosona. Eti goynoy bessiyoy Yihoowa xallaassa gidiyoogaa eroosona. Gidikkonne, asaa naati banttassi goynnennaadan diggiyoogaappe hegaa amottoosona, koyoosonanne hegee aakkanaadan oottoosona. Seexaanaynne daydanttati, cimuwan, wordduwaaninne yashshan asay banttau goynnanaadan oottidosona. Daro asay goynniyoy Seexaanaassanne daydanttatussa gidiyoogaa erennaagee qoncce. Daro asay, ba haymaanootee Seexaanaa bonchiyooba gidiyoogaa eriyo wode dagammees. Gidikkonne, Geeshsha Maxaafay: “Xoossaa ammanenna asati xalahetussi yarshshiyoogaappe attin, Xoossaassi yarshshokkona” yaagidi yootees.—1 Qoronttoosa 10:20.
24. Seexaanay asaa balettanau goꞌettiyo issi hiillay aybee?
24 Seexaanaynne daydanttati asay banttassi goynnanaadan balettiyo ogetuppe issoy hayqqida asaa xeelliyaagan bala qofaa aassiyoogaana. Geeshsha Maxaafay hegaabaa woygiyaakko ane beꞌoos.
a Quraanay SHemppuwaa 19n (Miiriyaamo) maalaalissiya ogiyan Yesuusi yelettidoogaa yootees. I kaallidi deꞌiyaagaadan gees: “Nuuni [Miiriyaamikko] Nu ayyaanaa gamma gakkida asa milatissidi kiittida. Qassi Miiriyaama a beꞌido wode: ‘Maariyaagee tana neeppe naago! Neeni Godaa yayyikko, tana aggada ne biyoosaa ba’ yaagaasu. I zaaridi, ‘Taani ne Godaa kiitanchaa, qassi neeyyo geeshsha naꞌa immanau yaas’ yaagiis. A zaarada, ‘taani attuma asi bochibeenna geelaꞌo gidaydda waanada naꞌa yelana danddayiyaanaa?’ yaagaasu. I kaallidi deꞌiyaagaadan zaariis: ‘Hegee ne Godaa shene. Hegee Ayyo metiyaaba gidenna. Goday, “i asaa naatuyyo malaata gidana; qassi Nuuni immiyo anjjo gidana. Hegee Nuuni pirddidoba” yaagees’ yaagiis” yaagees.