‘Asay Ubbay Ba Toohuwaa Tookkanawu Bessees’

“Nuuni huuphiyan huuphiyan nubaa Xoossau yootana.”—ROOME 14:12.

1. Heezzu yelaga Ibraaweti kuuyana koshshidabay aybee?

 BAABILOONEN deˈiya heezzu Ibraaweti kuuyana haniyoobay keehi gitaba. Eti Baabiloone kawuwawu azazettidi issi gita misiliyawu goynnidi paxa attanaakko woy qassi goynnennan ixxidi hayqqanaakko kuuyana koshshees. Sidiraaqi, Misaaqinne Abddanaagoy waatanaakko asa oychchana koshshenna. Eti oottanabaa eroosona. Eti aynne mammottennan hagaadan giidosona: “Kawuwau, . . . nuuni ne xoossatuyyo oottennaagaanne neeni essido worqqa misiliyaayyo goinnennaagaa era.” (Daaneela 3:1-18) He Ibraaweti heezzaykka banttawu kuuyidosona.

2. PHilaaxoosi Yesuus Kiristtoosabaa kuuyanaadan ooni denttettidee, qassi hegee deriyaa ayssiya he bitanee oyshettennaadan oottii?

² Hegaappe usuppun xeetaa gidiya layttay aadhdhi simmin, issi bitaniyaa mootiyo mootuwaa deriyaa ayssiyaagee siyiis. I he yohuwaa qoridi, he bitaniyan mooroy baynnaagaa eriis. SHin, asay he bitanee hayqqanaadan koyiis. Deriyaa ayssiyaagee he bitaniyaa woranawu koyana xayikkonne, xala gidenna gishshawu asay koyiyoogaa oottiis. I ba kushiyaa meecettidi, “Ha bitanee haiqqiyooban taani gelikke” yaagiis. Yaatidi he bitaniyaa woranaadan aattidi immiis. Ee, PHenxxeniyaa PHilaaxoosi Yesuus Kiristtoosabaa bawu kuuyiyoogaa aggidi, harati kuuyanaadan oottiis. PHilaaxoosi ba kushiyaa meecettidaba gidikkonne, Yesuusa bolli gakkidaban oyshettees.—Maatiyoosa 27:11-26; Luqaasa 23:13-25.

3. Harati nubaa kuuyanaadan oottana bessennay aybissee?

³ Neeni shin? Neeni issibaa kuuyana koshshiyo wode, heezzu Ibraawetuugaadan oottayiyye, harati nebaa kuuyanaadan oottay? Kuuyiyoogee metennaba gidenna. Issi uri loˈˈobaa kuuyanawu wozannaama gidana bessees. Leemisuwawu, yelidaageeti bantta guutta naatussi loˈˈobaa kuuyana koshshees. Kasetidi qoppana koshshiya darobay deˈikko, kuuyanawu metootana danddayiyoogee qoncce. Cimatinne gubaaˈiyawu oottiyaageeti nuuni amarida “toohuwaa” tookkanaadan maaddana danddayikkonne, nuussi kuuyana danddayokkona. Hegee eta maata gidenna. (Galaatiyaa 6:1, 2) SHin hegee “nuuni huuphiyan huuphiyan nubaa Xoossau yootana” bessiyo tooho. (Roome 14:12) Geeshsha Maxaafay, “Asai ubbai huuphiyan huuphiyan ba toohuwaa tookkanau bessees” yaagees. (Galaatiyaa 6:5) Hegaadan waati oottana danddayiyoo? Koyruwan nuussi maadoy koshshiyoogaa akeekananne loˈˈobaa waati kuuyanaakko erana bessees.

Keehi Koshshiyaabaa

4. Addaameenne Hewaana azazettennan ixxidoogaappe kuuyiyoobaara gayttidaagan nuuni ay tamaarana koshshii?

⁴ Addaameenne Hewaana Xoossay eta medhdhi simmin takkennan, metuwan yeggidabaa kuuyidosona. Eti loˈˈuwaanne iitaa erissiya mittaa teeraappe maanawu kuuyidosona. (Doomettaabaa 2:16, 17) Eti hegaa kuuyidoy aybissee? Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Maccaasiyaa he mittaa teerai maanau mal77iyaagaa, xeellanau lo77iyaagaa, qassi asi aadhdhida eratettaa demmanau amoyiyaagaa gidiyoogaa be7aasu.” Yaatiyo gishshawu, “he mittaa teeraappe ekkada maasu; qassi banaara de7iya ba azinaayyookka hegaappe immin, ikka miis.” (Doomettaabaa 3:6) Hewaana ba xallaabaa qoppiyo gishshawu hegaa kuuyaasu. Guyyeppe, Addaameekka hegaadan oottiis. Hegaa gaasuwan, nagaraynne hayqoy “asa zare ubbaa gakkiis.” (Roome 5:12) Addaameenne Hewaana azazettennan ixxidoogaappe keehi koshshiyaaba tamaaroos: Nuuni Xoossaa kaaletuwaa kaallana xayikko, sohuwaara iitabaa kuuyoos.

5. Yihooway nuussi immido kaaletoy aybee, qassi nuuni he kaaletuwan goˈettanawu ay oottana koshshii?

⁵ Xoossay Yihooway nuussi kaaletuwaa immidoogan keehi ufayttoos! Geeshsha Maxaafay nuna, “Intte ushachchi woikko haddirssi simmiyo wode, guyyeera inttena, ‘Ogee hagaa; an biite’ yaagiya cenggurssaa intte siyana” yaagees. (Isiyaasa 30:21) Yihooway ba Qaalaa Geeshsha Maxaafaa baggaara nuna haasayissees. Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈidi suure eraa demmana koshshees. Likkebaa kuuyanawu nuussi ‘wozannaama asay miyo mino qumay’ koshshees. Nuuni “de7uwaa daruwan,” woykko goˈettiyoogan ‘iitaa kehaa shaakkoos.’ (Ibraawe 5:14) Nuuni Xoossaa Qaalaappe tamaariyoobaa oosuwan peeshshiyoogan loˈˈuwaanne iitaa shaakkiyoogaa meezetoos.

6. Nu kahay suure oottanaadan maaddiyaabay aybee?

⁶ Nuuni loˈˈobaa kuuyanaadan nu kahay maaddees. Nu kahay nuuni iitaa kehaa shaakkanaadan maaddees, qassi nuna ‘mootees’ woy nuussi atto gees. (Roome 2:14, 15) SHin, nu kahay suure oottanaadan Xoossaa Qaalaa kaallana bessees, qassi nuuni eridobaa oosuwan peeshshana koshshees. Nuuni nu kahaa loohissana xayikko, heeraa wogaanne asaa qofaa kaallidi bessennabaa kuuyana danddayoos. Nuuni ubbatoo nu kahay yootiyoobaa siyennan ixxidi, Xoossawu azazettana xayikko, hananabay aybee? Nuuni likke gidennabaa oottiyo wode nu kahay zilˈˈettiyoogaa aggees. Nu kahay “taman bonqqida biratan” xuuggido gogaadan donjjilees. (1 Ximootiyoosa 4:2) SHin, Xoossaa Qaalan loohida kahay kaalettiyoobay ammanettiyaaba.

7. Loˈˈobaa kuuyanawu keehi koshshiyaabay aybee?

⁷ Nuuni suurebaa kuuyanawu koyikko, Geeshsha Maxaafaa loytti erananne nuuni tamaaridobaa waati goˈettanaakko erana koshshees. Nuuni issibaa eesuwaara kuuyiyoogaappe, kasetidi loytti qoppananne Geeshsha Maxaafaappe kaaletuwaa koyana bessees. Qassi, sohuwaara loˈˈobaa kuuyana koshshikko, Geeshsha Maxaafaa loytti eriyoogeenne nu kahaa loohissiyoogee Sidiraaqi, Misaaqinne Abddanaagoy oottidoogaadan sohuwaara kuuyanawu maaddees. Hegaa bessiya leemisota ane beˈoos.

Nuuni Oonaara Laggetana Bessii?

8, 9. (a) Iita laggetetta medhdhana koshshennaagaa bessiya maarati awugeetee? (b) Iita laggetetta giyoogee maari baynna asatuura gayttiyoogaa xallaa bessiyaabee? Qonccissa.

⁸ Kiitettida PHawuloosi, “Cimettoppite; iita laggetettai lo77o hanotettaa moorees” yaagiis. (1 Qoronttoosa 15:33) Yesuusi bana kaalliyaageetussi, “Intte sa7aabaa gidekketa” yaagiis. (Yohaannisa 15:19) Nuuni shaaramuxiya, wuuqqiya, mattottiyaanne hegaa malabaa oottiyaageetuura laggetana bessennaagaa hagaappe akeekoos. (1 Qoronttoosa 6:9, 10) Nuuni Geeshsha Maxaafaa loytti eriyo wode, hegaa mala asata pilmiyan, televizhiiniyan, woy interneetiyan beˈana koshshennaagaa woykko etabaa nabbabana koshshennaagaa hegaappe akeekoos. Hegaadankka, nuuni “lo77o milatiya” iita asatuura Interneetiyan gayttana koshshenna.—Mazamure 26:4.

⁹ Pokkobaa oottana xayikkonne Yihoowa ammanenna uraara nuuni laggetana koshshii? Geeshsha Maxaafay, “Ha mule sa7aikka xalahe halaqan haarettidoogaa” yootees. (1 Yohaannisa 5:19) Iita laggeti pokkobaa oottiyaageetu xalla gidennaagaa nuuni akeekanaadan hegee maaddees. Yaatiyo gishshawu, nuuni Yihoowa siiqiyaageetu xallaara mata lagge gidiyoogee eratetta.

10. Alamiyaara gayttiyoogaa xeelliyaagan akeekan kuuyanawu nuna maaddiyaabay aybee?

¹⁰ Yihoowawu haggaazenna asa ubbaara gayttennan aggana danddayokko, Geeshsha Maxaafaykka nuuni gayttana koshshenna geenna. (Yohaannisa 17:15) Nuuni sabbakiyo wodenne timirtte keetti woy oosuwawu biyo wode, Yihoowawu goynnenna asatuura gayttoos. Yihoowa Markka gidenna aqo laggiyaara deˈiya uri haratuugaappe aaruwan alamiyaara gayttennan waayi aggana. Nuuni yuushshi qoppikko, Yihoowawu goynnenna asatuura amaridaban gayttiyoogee etawu mata lagge gidiyoogaappe dummatiyoogaa akeekoos. (Yaaqooba 4:4) Hegee nuuni timirtte saatiyaappe kareera nunaara tamaariyaageetuura issi issibaa oottanawu woy ooso saatiyaappe simmin nunaara oottiyaageetuura gayttanawu koshshiyaakkonne kuuyanawu maaddees.

Oosuwaa Dooriyoogaa

11. Oosuwaa dooranawu koyro qoppana koshshiyaabay aybee?

¹¹ Geeshsha Maxaafay nuuni waatidi ‘nu so asaayyo qoppanaakko’ woy koshshiyaabaa kunttanaakko maaddees. (1 Ximootiyoosa 5:8) Koyruwan, issi oosuwan nuuppe aybi koyettiyaakko qoppana koshshees. Geeshsha Maxaafan bala geetettida eeqaa goynuwaa, wuussaanne suuttaa bessenna ogiyan goˈettiyoogaa malabaa ootissiya ooso nuuni doorana danddayokko. Qassi nuuni worddotanaadan woy cimmanaadan nuna ootissiya uri oychchikko eeno gookko.—Oosuwaa 15:29; Ajjuutaa 21:8.

12, 13. Ayba ooso oottanaakko kuuyanawu, oosuwaappe hara keehi koshshiya amaridabati aybee?

¹² Nuuni oottanaadan odettidabay Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa phalqqennaba gidikko shin? Nuuni Geeshsha Maxaafaa loytti eriyo wode, nuuni issibaa kuuyanaappe kasetidi qoppana koshshiyaabati deˈoosona. Leemisuwawu, asay ceeriyaa kaaˈiyo keettan silkkiyaa denttidi zaariyo ooso oottana koshshii? Nuussi damoozaa ooni qanxxiyaakkonne nuuni awan oottanaakko eriyoogeekka keehi koshshiyaaba. Leemisuwawu, konttiraatiyaa ekkidi qalamiyaa tiyiya Kiristtaanee woosa keettaa qalamiyaa tiyiyo konttiraatiyaa ekkanee?—2 Qoronttoosa 6:14-16.

¹³ Nena ootissiya uri issi wode woosa keettaa qalamiyaa tiyanaadan nena oychchikko shin? Yaatikko, neeni ixxis gaana danddayiyaakko, qassi neeni oottana koshshiyaabay aybakko qoppana bessees. Woy qassi Geeshsha Maxaafaa timirttiyaa phalqqenna, leemisuwawu asay iitabaa oottiyo sohoykka deˈiyo heeran dabddaabbiyaa gattiyo oosoy shin? Geeshsha Maxaafay Maatiyoosa 5:45n yootiyoobay likkebaa kuuyanawu nuna maaddana danddayees. Issi ooso doorikko, nu kahan zilˈˈettanaakkonne qoppiyoogeekka bessiyaaba. (Ibraawe 13:18) Nu oosuwaabaa suurebaa kuuyanawu nu kahaa loohissana bessees.

“Neeni Oottiyo Ooso Ubban A Sinttaya”

14. Kuuyana koshshiyaabay merettikko, nuuni ubbatoo ay qoppana bessii?

¹⁴ Timirttiyaa woy akkamettiyoogaa malabaa xeelliyaagan kuuyiyo wode, nuuni kasetidi Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa akeekananne hegaa waati oosuwan peeshshanaakko qoppana koshshees. Beni Israaˈeela Kawoy Solomoni hagaadan giis: “Ne polo wozanan GODAA ammanetta; ne akeekan zemppoppa. Neeni oottiyo ooso ubban a sinttaya; i nena likke ogiyaa kaalettana.”—Leemiso 3:5, 6.

15. Kuuyiyoogaara gayttidaagan beni Kiristtaanetuppe ay tamaariyoo?

¹⁵ Nuuni kuuyiyoobay harata waatanaakkokka qoppana bessees. Beni wode Kiristtaaneti miyoobaara gayttidaagan Xoossay Israaˈeelatussi immido higgetuppe darota azazettana bessenna. Higgiyan digettida issi issi qumaa maanawu kuuyana danddayoosona. SHin, kiitettida PHawuloosi koyro eeqawu yarshshettida ashuwaara gayttidaagan hagaadan giis: “Qumai ta ishaa xubbanabaa gidikko, a xubbenna mala, haranttuwaa mulekka asho miikke.” (1 Qoronttoosa 8:11-13) PHawuloosi beni wode Kiristtaaneti kuuyiyoobay harata waatanaakko qoppanaadan minttettiis. Nuuni kuuyiyooban haratussi ‘xube gidana’ koshshenna.—1 Qoronttoosa 10:29, 32.

Xoossay Aadhdhida Eratettaa Immanaadan Woossa

16. Issibaa kuuyanawu woosay nuna waati maaddii?

¹⁶ Issibaa kuuyanaappe kasetidi woossiyoogee keehi koshshiyaaba. Erissiyo ashkkaray Yaaqoobi hagaadan giis: “Intteppe ooninne baayyo aadhdhida eratettai xayikko, borennan ubbau kehatettan immiya Xoossaa woosso. I ayyo immana.” (Yaaqooba 1:5) Yihooway nu woosaa siyanaagaanne loˈˈobaa kuuyanawu aadhdhida eratettaa immanaagaa ammanettana danddayoos. Nuna qofissidabaa Yihoowawu yootidi I maaddanaadan oychchiyo wode, xiqiseta loytti akeekanaadaaninne dogidoogeeta hassayanaadan geeshsha ayyaanay nuna maaddees.

17. Kuuyanawu harati nuna waati maaddana danddayiyoonaa?

¹⁷ Issibaa kuuyanawu nuna harati maaddana danddayiyoonaa? Ee, Yihooway gubaaˈiyan wozannaama ishanttanne michchontta nuussi immiis. (Efisoona 4:11, 12) Keehi koshshiyaabaa kuuyanawu eti maaddanaadan oychchana danddayaasa. Deˈuwaaban loˈˈo meezee deˈiyoonne Geeshsha Maxaafaa loytti akeekiya he ishanttinne michchentti neeni suurebaa kuuyanaadaaninne “lo77obai aibakko dooranau” shaakka eranaadan maaddana danddayoosona. (Piliphphisiyuusa 1:9, 10) SHin, harati nubaa kuuyanaadan oottana bessennaagaa hassaya. Nubaa nuuni kuuyana bessees.

Geeshsha Maxaafaa Zoriyaadan Kuuyiyoobay Ubbatoo Maaddii?

18. Loˈˈobaa kuuyiyoogee kaalettiyoobaa xeelliyaagan woygana danddayiyoo?

¹⁸ Nuuni Geeshsha Maxaafaa zoriya kaallidi kuuyikko ubbatoo goˈettiyoo? Ee, koyro heeran goˈˈay erettana xayikkonne, hegee guyyeppe maaddees. Sidiraaqi, Misaaqinne Abddanaagoy misiliyawu goynnana xayikko, eta woranaagaa eroosona. (Daaneela 3:16-19) Hegaadankka, kiitettidaageeti asawu azazettanaappe Xoossawu azazettana koshshiyoogaa Ayhudatu Xoqqa Pirdda Keettan yootin, eta birshshanaappe kase garafissidosona. (Oosuwaa 5:27-29, 40) Qassi nuuni loˈˈobaa kuuyinkka, ‘wodee ehiyoobaynne’ qoppennan haniyaabay iitabaa kaalettana danddayees. (Eranchchaa 9:11) Nuuni loˈˈobaa kuuyidikka waayettiyaaba gidikko, Yihooway nuuni genccanaadan maaddanaagaanne wurssettan anjjanaagaa ammanettoos.—2 Qoronttoosa 4:7.

19. Nuuni waatidi xala gididi loˈˈobaa nuussi kuuyana danddayiyoo?

¹⁹ Nuuni issibaa kuuyiyo wode, Geeshsha Maxaafaa qofaa akeekananne hegaa waati oosuwan peeshshanaakko loytti qoppana koshshees. Yihooway nuna ba geeshsha ayyaanaa baggaaranne wozannaama ishanttunne michchonttu baggaara maaddiyo gishshawu, A wozanappe galatoos! He ubba maadoy deˈiyo gishshawu, nuuni xala gididi loˈˈobaa nuussi kuuyana danddayoos.

Ay Tamaaradii?

• Issibaa kuuyanawu keehi koshshiyaabay aybee?

• Nuuni wozannaama gidiyoogee laggeta dooriyoogan waati maaddii?

• Nuuni ayba ooso oottanaakko kuuyanawu qoppana bessiya keehi koshshiya amaridabati aybee?

• Nuuni issibaa kuuyanaadan maaddanabay aybee?

[Oyshata]

[Misiliyaa]

Addaameenne Hewaana azazettennan ixxidoogaappe keehi koshshiyaaba tamaaroos

[Misiliyaa]

Keehi koshshiyaabaa kuuyanaappe kase, Geeshsha Maxaafaappe kaaletuwaa koya