XANNAꞌIYO HUUPHE YOHUWA 31
MAZAMURE 12 Gita Xoossawu, Yihoowa
Nagaranchcha Asaa Ashshanawu Yihooway Ay Oottidee?
“Xoossay saꞌan deꞌiya asaa keehi siiqido gishshawu, ba dumma Naꞌaa immiis.”—YOH. 3:16.
TAMAARANABAA
Yihooway nuuni nagaraa eqettanaadaaninne bana ufayssanaadan waatidaakko beꞌana. Qassi nuuni wottiyobi baynnaageeta gididi merinawu deꞌanaadan I nuuyyo ay oottidaakko pilggana.
1-2. (a) Nagaray aybee, qassi nuuni nagaraa waati xoonana danddayiyoo? (“Qonccissido Qaalaa” giyagaakka xeella.) (b) Nuuni ha huuphe yohuwaninne ha Wochchiyo Keelan deꞌiya hara huuphe yohotun ay beꞌanee? (Ha maxeetiyan “Nabbabiyageetuyyo Hassayissuwa” giyagaakka xeella.)
XOOSSAA Yihooway nena ay keena siiqiyakko eranawu koyay? I nena nagaraappenne hayqquwappe laꞌa kessanawu waatidaakko tamaariyogan hegaa zaaruwa demmana danddayaasa. Nagaray a ne baaxe xallan xoonana danddayenna iita morkke. Nuuni ubbay galla galla nagaraa oottoos; qassi nagaranchcha gidiyo gishshawu hayqqoos. (Roo. 5:12) Shin ufayssiyabay deꞌees. Yihooway maaddin nagaraa xoonana danddayoos. Qassi nuuni nagaraa xooniyogee attennaba!
2 Yihooway asay nagaranchcha gidikkokka, 6,000 gidiya layttawu bawu haggaazanaadan maaddiis. Aybissi? I nuna siiqiyo gishshataassa. Yihooway asaa medhdhido wodiyappe doommidi siiqees. I nuna siiqiyo gishshawu, nuuni nagaraa oottiyo wode maaddanawu darobaa oottiis. Xoossay nagaray hayqquwa kaalettiyogaa erees; qassi I nuuni hayqqanaadan koyenna. I nuuni merinawu deꞌanaadan koyees. (Roo. 6:23) I neenikka merinawu deꞌanaadan koyees. Nuuni ha huuphe yohuwan heezzu oyshata beꞌana: (1) Nagaranchcha asawu Yihooway immido hidootay aybee? (2) Nagaranchcha asati beni wode Yihoowan sabettanawu waatidonaa? (3) Yesuusi asaa nagaraappenne hayqquwappe laꞌa kessanawu ay oottidee?
NAGARANCHCHA ASAWU YIHOOWAY IMMIDO HIDOOTAY AYBEE?
3. Addaamenne Hewana waani nagaranchcha gididonaa?
3 Yihooway koyro asata medhdhido wode eti ufayttanaadan koyiis. Deꞌanawu loꞌꞌiyasaa, aqo deꞌuwanne ufayssiya oosuwa I etawu immiis. Eta naati ha saꞌaa kumin kumetta saꞌay Edene ataakiltte sohuwadan Gannate gidanaadan eti oottana koshshiis. I eta issibaa xalaala diggiis. Qassi eti hegaa azazettana xayikko hayqqanaagaa yootiis. Hanidabay aybakko nuuni eroos. Xoossaakka asaakka siiqenna issi iita kiitanchchay Addaamenne Hewana Xoossawu azazettennaadan paacciis. Addaamenne Hewana he paaciyan xoonettidosona. Banttana siiqiya Aawan ammanettiyogaa aggidi eti nagaraa oottidosona. Qassi nuuni eriyogaadan Yihooway giidobay haniis. Addaamenne Hewana azazettibeenna gishshawu, bantta deꞌo layttan waayettidosona. Eti cimidosonanne wurssettan hayqqidosona.—Doo. 1:28, 29; 2:8, 9, 16-18; 3:1-6, 17-19, 24; 5:5.
4. Yihooway nagaraa ixxiyoynne nuuni akko shiiqanaadan maaddiyoy aybissee? (Roome 8:20, 21)
4 Yihooway ha taarikiya nu goꞌꞌawu xaafissiis. Hegee I nagaraa keehi ixxiyoy aybissakko nuuni akeekanaadan maaddees. Nagaray nuuni Yihoowara dabbotido dabbotaa mooreesinne hayquwa kaalettees. (Isi. 59:2) Seexaanay Yihoowakka asaakka ixxees. Addaamenne Hewana nagaraa oottanaadan I paaccidoynne ha wodiyankka asaa paacciyogaa aggibeennay hegaassa. Addaamenne Hewana nagaraa oottido wode Yihooway asawu halchchidobay halanaadan oottaas giidi Seexaanay qoppennan aggenna. Shin, I Yihooway siiqiya Xoossaa gidiyogaa akeekibeenna. Xoossay Addaamenne Hewani zerettawu halchchidobaa mule laammibeenna. I asaa siiqiyo gishshawu ubba asaa maaddiya hidootaa sohuwara immiis. (Roome 8:20, 21 nabbaba.) Yihooway eta zerettatuppe amaridaageeti A siiqanawunne awu azazettanawu dooranaagaa erees. Yihooway eti akko shiiqananne nagaraanne hayquwa aylletettaappe laꞌa kiyana danddayiyo ogiya giigissiis. Hegawu Yihooway oottidobay aybee?
5. Nagaranchcha asawu Yihooway hidootaa koyro yootidoy awudee? Qonccissa. (Doomettaabaa 3:15)
5 Doomettaabaa 3:15 nabbaba. Yihooway Seexaanaa xayssanaagaanne asa ubbawu hidootay deꞌanaagaa sohuwara yootiis. Asaa ashshiya ‘zerettay’ deꞌanaagaa Xoossay yootiis. He zerettay wurssettan Seexaanaa xayssananne Edenen merettida metuwa giigissana. (1 Yoh. 3:8) Shin koyruwan Seexaanay he zerettaa dukkana. Woy I hayqqanaadan oottana. Hegee Yihooway keehi azzananaadan oottana. Shin hegee A azzanttikkokka, zawi baynna asay nagaraappenne hayquwappe laꞌa kiyanaadan oottees.
NAGARANCHCHA ASATI BENI WODE YIHOOWAN SABETTANAWU WAATIDONAA?
6. Aabeelanne Nohe mala ammanettida asati Yihoowakko shiiqanawu waatidonaa?
6 Yihooway nagaranchcha asay banaara dabbotana danddayiyo ogiya leddan leddan loytti qonccissiis. Edenen makkalay denddi simmin Yihoowan ammaniyogaa bessida koyro asi Addaamessinne Hewanissi naaꞌꞌantto naꞌa gidida Aabeela. Aabeeli Yihoowa siiqidi A ufayssanawunne aara dabbotanawu koyido gishshawu yarshshuwa shiishshiis. Aabeeli henttanchcha gidiyo gishshawu ba dorssa wudiya giddon bayra yelettida maratuppe amaridaagaa shukkidi Yihoowawu yarshsho oottidi shiishshiis. Yihooway waatidee? I, “Aabeelanne a yarshshuwaa ekkiis.” (Doo. 4:4) Yihooway A siiqiyanne an ammanettiya harati, hegeekka Nohe mala asati shiishshido yarshshuwa ufayttidi ekkiis. (Doo. 8:20, 21) Yihooway hegaa mala yarshshota ekkiyogan, nagaranchcha asay an sabettananne aara dabbotana danddayiyogaa bessiis. b
7. Abrahaami ba naꞌaa yarshshanawu eeno giidoogaappe nu ay tamaariyoo?
7 Abrahaami Yihoowa mintti ammaniis. Keehi deexxiyabaa oottanaadan Yihooway A oychchiis. Abrahaami ba naꞌaa Yisaaqa yarshshanaadan Yihooway yootiis. Hegee Abrahaami keehi unꞌꞌettanaadan oottennan aggenna. Gidikkokka, I Yihoowawu azazettiis. Abrahaami ba naꞌaa yarshshana haniyo wode Xoossay A diggiis. Ha taarikee ha wodiyan Yihoowa ammaniya asa ubbaa keehi koshshiyabaa tamaarissees. Yihooway ba siiqiyo naꞌaa ba dosan yarshsho oottidi immiis. Yihooway asaa keehi siiqees.—Doo. 22:1-18.
8. Higgiyan odettida mehiya yarshshuwappe nuuni ay tamaariyoo? (Wogaabaa 4:27-29; 17:11)
8 Yihooway Israaꞌeelatuyyo Higgiya immido wode, eti bantta nagaray atto geetettanaadan mehiya yarshshanaadan yootiis. (Wogaabaa 4:27-29; 17:11 nabbaba.) He yarshshoti asaa nagaraappe muleera laꞌa kessiya gita yarshshuwassi eesho. Xoossay ba erissidobaa yootiyageeti yaana geetettida zerettaabaa xaafanaadan yootiis. Eti Xoossaa dumma Naꞌay waayettananne hayqqana koshshiyogaa yootidosona. I yarshsho gididi shiiqiya dorssa mala gidana. (Isi. 53:1-12) Yihooway nena gujjin, asa ubbaa nagaraappenne hayquwappe laꞌa kessanawu ba siiqiyo Naꞌaa yarshsho oottidi immidoogaa qoppa!
YESUUSI ASAA NAGARAAPPE ASHSHANAWU AY OOTTIDEE?
9. Asaa haattan muukkiya Yohaannisi Yesuusabaa woygidee? (Ibraawe 9:22; 10:1-4, 12)
9 Asaa haattan muukkiya Yohaannisi 29 M.Ln Naazireete Yesuusa beꞌidi hagaadan giis: “Asaa nagaraa xayssiya Xoossaa Dorssaa beꞌite!” (Yoh. 1:29) I giidobay Xoossay kasetidi yootido zerettay Yesuusa gidiyogaa qonccissiis. Yesuusi ba deꞌuwa yarshsho oottidi immana. Wurssettan, Yihooway yootido zerettay asaa nagaraappe muleera laꞌa kessiyo wodee gakkiis.—Ibraawe 9:22; 10:1-4, 12 nabbaba.
10. Yesuusi nagaranchchata xeesanawu yiidoogaa waati bessidee?
10 Yesuusi nagaraa gaasuwan hidootaa qanxxidaageeta waannatettan maaddiis. Yesuusi bana kaalliyageeta gidanaadan eta shoobbiis. Asay nagaraa gaasuwan waayettiyogaa I erees. Yaatiyo gishshawu, bantta oottido nagaran waayettiya asata I loytti maaddiis. I hagaadan giidi issi leemisuwa yootiis: “Harggiya asatussappe attin, payya asatussi aakime koshshenna.” I gujjidikka hagaadan giis: “Taani nagaraa oottiya asata xeesanawu yaasippe attin, xillo asata xeesanawu yabeykke.” (Mat. 9:12, 13) Qassi I hegaadan oottiis. Issi maccaasiya ba afuttan A tohuwa meeccido wode, O qaretan haasayissiisinne I nagaraa atto giis. (Luq. 7:37-50) Yesuusi Samaariya maccaasiya shori baynna deꞌuwa deꞌiyogaa erikkonne keehi koshshiya tumaa O tamaarissiis. (Yoh. 4:7, 17-19, 25, 26) Asay nagaraa gaasuwan hayqqees. Shin Yesuusi Xoossay immido wolqqan attumaageeta, maccaageetanne naata hayquwappe denttiis.—Mat. 11:5.
11. Nagaranchcha asati Yesuusakko shiiqanawu metootibeennay aybissee?
11 Nagaranchcha asati Yesuusakko shiiqanawu metootibeennay aybissakko nuuni akeekana danddayoos. I etawu qarettiisinne kehatettaa bessiis. Eti akko shiiqanawu yayyibookkona. (Luq. 15:1, 2) Qassi Yesuusi an ammaniyogaa bessida asata galatiisinne etawu kehiis. (Luq. 19:1-10) Yesuusikka ba Aawaagaadan maariyagaa. (Yoh. 14:9) I qarettiyanne maariya ba Aaway nagaranchcha asaa siiqiyogaanne maaddanawu koyiyogaa haasayiyobaaninne oottiyoban bessiis. Yesuusi nagaranchcha asati laamettanawunne A kaallanawu koyanaadan maaddiis.—Luq. 5:27, 28.
12. Yesuusi ba hayquwabaa woygi yootidee?
12 Yesuusi sinttappe bana gakkanabaa eriis. Asay A kaddanaagaanne mittaa bolli kaqqidi woranaagaa bana kaalliyageetussi zaari zaari yootiis. (Mat. 17:22; 20:18, 19) Yohaannisi awaajjidoogaadaaninne Xoossay erissidobaa yootiyageeti kasetidi odidoogaadan A yarshshoy asaa nagaraa xayssiyogaa Yesuusi erees. Yesuusi hayqqi simmidi ‘ubba qommo asaa baakko shiishshanaagaa’ yootiis. (Yoh. 12:32) Nagaranchcha asati Yesuusa bantta Godaadan xeelliyogaaninne A kottiya kaalliyogan Yihoowa ufayssana danddayoosona. Eti hegaadan oottikko, ‘nagaraa aylletettaappe kiyana.’ (Roo. 6:14, 18, 22; Yoh. 8:32) Hegaa gishshawu, Yesuusi nuna ashshanawu xalatettaaninne ba dosan barchchetidi hayqqiis.—Yoh. 10:17, 18.
13. Yesuusi waani hayqqidee, qassi A hayqqoy Xoossaa Yihoowabaa nuna ay tamaarissii? (Misiliyakka xeella.)
13 Yesuusa A mata laggetuppe issoy kaddiis. Hegaappe simmin wordduwan A morkketi A qachchidosona, cayidosonanne mootidosona. Eti Yesuusi hayqqanaadan pirddidi A barchcheyidosona. Wurssettan, wotaaddarati mittaa bolli kaqqidi A woridosona. Yesuusi he ubba barchchiya ammanettidi gencciis. Shin Yihooway ba Naꞌay Yesuusi waayettiyogaa beꞌidi aagaappe aaruwan waayettiis. Yihooway ba Naꞌay waayettennaadan digganawu wolqqaynne abbe awu deꞌikkokka hegaadan oottibeenna. Yihooway ba Naꞌaa keehi siiqees. Yaatin I waayettidi hayqqanaadan ayssi eeno giidee? Yihooway nuna siiqiyo gishshataassa. Yesuusi hagaadan giis: “Xoossay saꞌan deꞌiya asaa keehi siiqido gishshawu, ba dumma Naꞌaa immiis; A Naꞌaa ammaniya ubbay merinaa deꞌuwa demmanaappe attin, xayenna mala I hegaadan oottiis.”—Yoh. 3:16.
14. Neeni Yesuusa yarshshuwappe ay akeekadii?
14 Yesuusa yarshshoy Yihooway Addaamenne Hewani zerettaa ay keena siiqiyakko bessees. Hegee Yihooway nenakka keehi siiqiyogaa bessees. I nena nagaraappenne hayquwappe laꞌa kessanawu ba siiqiyo Naꞌaa yarshsho oottidi immiisinne daro waayiya gencciis. (1 Yoh. 4:9, 10) Nuuni ha wodiyan nagaranchcha gidikkonne bawu haggaazanaadan I maaddanawu koyees; qassi sinttappe nagaraa muleera xayssanawu koyees.
15. Xoossaa imota gidida Yesuusa wozuwa yarshshuwappe goꞌettanawu nuuni waatana koshshii?
15 Xoossay ba dumma Naꞌaa wozo oottidi immidoogee nu nagaray atto geetettanaadan ogiya dooyiis. Shin Xoossay nuussi atto gaanaadan nuuni issibaa oottana koshshees. Nu oottana koshshiyabay aybee? Asaa haattan muukkiya Yohaannisinne Yesuus Kiristtoosi hegaa zaaruwa yootidosona: “Saluwa Kawotettay matattido gishshawu, intte nagaran zilꞌꞌettidi laamettite.” (Mat. 3:1, 2; 4:17) Yaatiyo gishshawu, nuuni Yihoowara dabbotanawunne nu nagaray atto geetettanaadan koyikko, zilꞌꞌettidi laamettana koshshees. Shin zilꞌꞌettidi laamettiyogaa giyogee woygiyogee, qassi nuuni nagaranchcha gidikkokka Yihoowa ufayssanaadan hegee nuna waati maaddii? Kaalliya huuphe yohoy hegaa zaaruwa qonccissees.
MAZAMURE 18 Wozuwaa Gishshawu Galatiyoogaa
a QONCCISSIDO QAALAA: Geeshsha Maxaafan “nagaraa” giya qaalay nuuni Yihooway bala giidobaa oottiyogaa, woy I suure giidobaa oottennan aggiyogaa qonccissana danddayees. Shin “nagaraa” giya qaalay asa ubbay Addaameppe laattido nagaraakka qonccissees. Nuuni ubbay laattido nagaraa gaasuwan hayqqoos.