1-2. (a) Kiitettida Phawuloosi siiqoy ubbaappe ‘aadhdhees’ giidoy aybissee? (b) Nuuni beꞌana oyshati awugeetee?

 KIITETTIDA PHAWULOOSI ammanuwa, hidootaanne siiquwa qonccissido wode ha eeshshatuppe “aadhdhiyaagee siiquwaa” gidiyogaa yootiis. (1 Qor. 13:13) Phawuloosi hegaadan giidoy aybissee? Nuuni hidootiyobay polettiyo gishshawu, ooratta alamiya xeelliyagan Yihooway qaalaa gelidoban ammaniyogee sinttappe koshshenna. Shin nuuni Yihoowanne asaa ubbatoo siiqana koshshees. Qassi nuuni eta siiqiyo siiqoy merinawu dicci dicci baana.

² Nuuni ubbatoo siiqettana koshshiyo gishshawu, ane heezzu oyshata beꞌoos. Koyruwan, nuuni issoy issuwara siiqettana koshshiyoy aybissee? Naaꞌꞌanttuwan nuuni issoy issuwa siiqiyogaa waati bessana danddayiyoo? Qassi nuuni ubbatoo issoy issuwa waati mintti siiqana danddayiyoo?

3. Nuuni issoy issuwara siiqettiyoy aybissee?

³ Nuuni issoy issuwara siiqettiyogee keehi koshshiyoy aybissee? Nuuni nu ishantta siiqiyo wode tumu Kiristtaaneta gidiyogaa bessoos. Yesuusi ba kiittidoogeetussi hagaadan giis: “Intte issoi issuwaara siiqettikko, ta erissiyo ashkkarata gidiyoogaa asai ubbai erana.” (Yoh. 13:35) Qassi, nuuni issoy issuwara siiqettiyogee issippetettan deꞌanaadan maaddees.  Phawuloosi, siiqoy “ubbabaa issippe shiishshi” qachchiyogaa yootiis. (Qol. 3:14) Shin nuuni issoy issuwa siiqana koshshiyo hara gaasoykka deꞌees. Kiitettida Yohaannisi ba ishanttussinne michchonttussi hagaadan giidi xaafiis: “Xoossaa siiqiya urai ba ishaakka siiqanau bessees.” (1 Yoh. 4:21) Nuuni issoy issuwara siiqettiyo wode Xoossaa siiqiyogaa bessoos.

4-5. Nuuni issoy issuwara siiqettiyogee Xoossaa siiqiyogaara waani gayttiyakko bessiya leemisuwa yoota.

⁴ Nuuni Xoossaa siiqiyo siiqoynne nu ishanttanne michchontta siiqiyo siiqoy waani gayttii? Leemisuwawu, nu wozanay hara nu bolla kifiletuura waani gayttiyakko beꞌa. Issi dottoree nu wozanay shociyo hanotaa nu kushiya oyqqi xeelliyogan, nu wozanaa payyatettaabaa amaridabaa erana danddayees. Hagaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

⁵ Issi dottoree nu wozanaa shochchaa hanotaa shaakki eriyo wode, nu wozanaa payyatettaabaa erana danddayees. Hegaadankka, nuuni harata ay keena mintti siiqiyakko nuna qoriyogan Xoossaa ay keena mintti siiqiyakko erana danddayoos. Kaseegaadan nuuni nu ishanttussi qarettennaagaanne siiquwa bessennaagaa akeekikko, hegee nuuni Xoossaa siiqiyo siiqoy shuggiiddi deꞌiyogaa bessiyaba gidana danddayees. Shin ubbatoo nu mala Kiristtaaneta siiqiyogee, nuuni Xoossaa siiqiyo siiqoy mino gidiyogaa bessiyaba.

6. Nuuni nu ishanttanne michchontta siiqiyo siiqoy shuggikko, hegee gita meto gidiyoy aybissee? (1 Yohaannisa 4:7-9, 11)

⁶ Nuuni nu ishanttanne michchontta siiqiyo siiqoy shuggikko hegee gita meto. Aybissi? Hegee nuuni Yihoowara dabbotido dabbotay shuggidoogaa bessiyo gishshataassa. Kiitettida Yohaannisi hagaadan giidi yootiyogan hegaa qonccissiis: “Be7ido ba ishaa siiqennaagee be7ibeenna Xoossaa siiqanau waani danddayii?” (1 Yoh. 4:20) Hagaappe nuuni ay tamaariyoo? Nuuni “issoi issuwaara” siiqettiyo wode xallan Yihoowa ufayssoos.—1 Yohaannisa 4:7-9, 11 nabbaba.

7-8. Nuuni issoy issuwara siiqettiyoga bessana danddayiyo amarida ogeti awugeetee?

⁷ “Issoy issuwaara siiqettite” giya azazoy Xoossaa Qaalan darosan odettiis. (Yoh. 15:12, 17; Roo. 13:8; 1 Tas. 4:9; 1 Phe. 1:22; 1 Yoh. 4:11) Shin, siiqoy ooninne beꞌana danddayenna nu wozanaappe pulttees. Yaatin, nuuni nu ishanttanne michchontta siiqiyogaa waati bessana danddayiyoo? Haasayiyobaaninne oottiyoban bessana danddayoos.

⁸ Nuuni nu ishanttanne michchontta siiqiyogaa bessana danddayiyo daro ogeti deꞌoosona. Amaridaageeti hageeta: “Issoi issuwaara tumaa haasayite.” (Zak. 8:16) “Issoi issuwaara sarotettan de7ite.” (Mar. 9:50) “Issoi issuwaa” kasetidi bonchchite. (Roo. 12:10) “Issoi issuwaa mokkite.” (Roo. 15:7) ‘Issoy issuwawu atto giite.’ (Qol. 3:13) “Issoi issuwaa toohuwaa tookkite.” (Gal. 6:2) “Issoi issuwaa minttettite.” (1 Tas. 4:18) “Issoi issuwaa . . . maaddite.” (1 Tas. 5:11) “Issoi issuwaayyo Xoossaa woossite.”—Yaaq. 5:16.

9. Harata minttettiyogee nuuni eta siiqiyogaa bessiyo keehi loꞌꞌo oge gidiyoy aybissee? (Misiliyakka xeella.)

⁹ Nuuni harata siiqiyogaa bessana danddayiyo ogetuppe issuwa ane pilggoos. Phawuloosi hagaadan giis: “Issoi issuwaa minttettite.” Harata minttettiyogee nuuni eta siiqiyogaa bessiyo keehi loꞌꞌo oge gidiyoy aybissee? Geeshsha Maxaafaabaa yootiya issi xuufee qonccissiyogaadan, “minttettite”  giyagawu Phawuloosi goꞌettido qaalay “issi uraa waayee gakkiyo wode woppu gaanaadan maaddanawu A miyyiyan gidiyogaa qonccissees.” Hegaa gishshawu, nuuni waayee gakkiyo ishaa minttettiyo wode, I ammanettidi ubbatoo Yihoowawu haggaazanaadan maaddoos. Qassi nuuni nu ishaa minttettiyo wode A siiqiyogaa bessoos.—2 Qor. 7:6, 7, 13.

10. Qarettiyogeenne minttettiyogee waani gayttii?

¹⁰ Qarettiyogeenne minttettiyogee issoy issuwara gayttidaba. Ayssi giikko, qarettiya uri harata minttettanwunne eta metoy gakkiyo wode maaddanawu baaxetiyo gishshataassa. Yaatiyo gishshawu, nuuni koyro qarettoos, yaatidi maaddoos. Phawuloosi Yihoowabaa qonccissidoban hegee waani gayttiyakko akeekana danddayoos. Yihooway “maarotettaa Aawaanne minttetto ubbaa Xoossaa” gidiyogaa I yootiis. (2 Qor. 1:3) Yaatiyo gishshawu, “maarotettaa Aawaanne minttetto ubbaa Xoossaa” gidida Yihooway nu waaye ubban nuna minttettees. (2 Qor. 1:4) Geeshsha pultto haattay saamettidaageeta gazddissiyogaadan, Yihooway unꞌꞌettidaageeta gazddisseesinne minttettees. Haratussi qarettiyogaaninne eta minttettiyogan Yihoowa leemisuwa waati kaallana danddayiyoo? Nuuni yaatana danddayiyo issi ogee, haratussi qarettanawunne eta minttettanawu maaddiya eeshshati nuussi deꞌanaadan baaxetiyogaa. He eeshshatuppe amaridaageeti awugeetee?

11. Qolasiyaasa 3:12ynne 1 Pheexiroosa 3:8y yootiyogaadan, nuuni harata siiqanaadaaninne minttettanaadan maaddiya hara eeshshati awugeetee?

¹¹ Nuuni ubba galla siiqettanaadaaninne ‘issoy issuwa minttettanaadan’ aybi maaddanee? Nuuni qarettiyageeta, ishanttudan siiqettiyageetanne kehiyageeta gidana koshshees. (Qolasiyaasa 3:12; 1 Pheexiroosa 3:8 nabbaba.) Ha eeshshati nuna waati maaddiyonaa? Nuuni nu ishanttussi qarettiyabanne wozanappe etawu qoppiyaba gidikko, waayee eta gakkiyo wode loytti minttettoos. Yesuusi giidoogaadan, “doonai wozana giddon kumidabaa haasayees. Lo77o asi ba lo77o minjjaappe lo77obaa kessees.” (Maa. 12:34, 35) Maadoy koshshiyo nu ishanttanne michchontta minttettiyogee nuuni eta siiqiyogaa bessiyo keehi loꞌꞌo oge.

12. (a) Nuuni issoy issuwara siiqettiyogaa aggennaadan naagettana koshshiyoy aybissee? (b) Nuuni haꞌꞌi beꞌana oyshay aybee?

¹² Nuuni ubbaykka “issoi issuwaara” siiqettanawu koyoos. (1 Yoh. 4:7) Shin Yesuusi “daro asaa siiqoi irxxana” giidi yootidoogaa nuuni hassayiyogee keehi koshshiyaba. (Maa. 24:12) Yesuusi ba erissiyo ashkkaratuppe daroti issoy issuwa siiqiyogaa aggana giidi yootibeenna. Gidikkonne, siiqoy baynna alamiya asaadan hanenna mala nuuni ubbatoo naagettana koshshees. Ha qofaa dogennan ane ha keehi koshshiya oyshaa pilggoos: Nuuni nu ishantta mintti siiqiyakkonne eranaadan nuna aybi maaddii?

13. Nuuni nu ishantta siiqiyo siiqoy minokkonne shaakki eranaadan nuna aybi maaddanee?

¹³ Nuna issibay gakkiyo wode nuuni oottiyobay nu siiqoy minokkonne shaakki eriyo issi oge. (2 Qor. 8:8) Hegaa mala wodetuppe issuwa kiitettida Pheexiroosi yootiis: “Siiqoi daro nagaraa kammiyo gishshau, ubbabaappe aattidi issoi issuwaara wozanappe siiqettite.” (1 Phe. 4:8) Hegaa gishshawu, nu ishantti baliyo wode woy nuna qohiyo wode, nuuni oottiyobay nu eta siiqiyo siiqoy minokkonne shaakki eranawu nuna maaddees.

14. Koyro Pheexiroosa 4:8y yootiyogaadan, nuuni ay keena siiqettana koshshii? Leemisuwa yoota.

 ¹⁴ Pheexiroosi yootidobaa ane loytti qoppoos. Paydo 8y nuuni ‘wozanappe siiqettana’ koshshiyogaa yootees. “Wozanappe” giyagawu Pheexiroosi goꞌettido qaalay “micciyogaa” qonccissees. Nuuni harata wozanappe siiqiyo wode oottanabaakka xiqisee yootees. Harata wozanappe siiqiyogee nu ishanttu nagaraa kammanaadan maaddees. Darosan gaarettida issi xarapheezaa ane qoppa: Carqqiya miccada he xarapheezaa mayzziyogan, gaarettida issisaa woy naaꞌꞌu sohuwa xalla gidennan darosaa kammana danddayaasa. Hegaadankka, nuuni nu ishanttanne michchontta wozanappe siiqikko, eti baliyo issibaa woy naaꞌꞌubaa xalla gidennan, “daro nagaraa” kammana woy atto gaana danddayoos.

15. Nuuni nu ishanttanne michchontta mintti siiqikko waatiyoo? (Qolasiyaasa 3:13)

¹⁵ Nuuni harata siiqiyo siiqoy, mino gidana koshshees; yaatikko, atto giyogee metiyo wodekka nu mala Kiristtaanetu balaa atto gaana danddayoos. (Qolasiyaasa 3:13 nabbaba.) Nuuni haratussi atto giyo wode nu  siiqoy mino gidiyogaanne Yihoowa ufayssanawu koyiyogaa bessoos. Haratu balaa atto gaanaadaaninne eti oottiyoban elle hanqqettennaadan nuna maaddana danddayiya harabay aybee?

16-17. Harati mooriyo guuttabaa doganaadan nuna maaddiya harabay aybee? Leemisuwa yoota. (Misiliyakka xeella.)

¹⁶ Ne ishanttussinne michchonttussi deꞌiya iita eeshshan gidennan, eta loꞌꞌo eeshshan xeelaa wotta. Ane hagaa qoppa. Ishanttuuranne michchonttuura issippe kaaꞌaydda deꞌiyabadan qoppa. Neeni ufayssiya wodiya aattada wurssettan pootuwa denttadasa. Qassi koyro pootoy darin loꞌꞌenna gishshawu hara naaꞌꞌu pootota denttadasa. Haꞌꞌi neeyyo heezzu pootoy deꞌees. Shin hegeetuppe issuwan issi ishay noocu geennaagaa akeekadasa. Neeni he pootuwa waatuutee? Xayssaasa; ayssi giikko hara naaꞌꞌu poototun he ishaa gujjin, ubbaykka noocu goosona.

¹⁷ Nuuni kase pootota haꞌꞌiigaara geeddarssana danddayoos. Nuuni nu ishanttuuranne michchonttuura aattido daro wodeta hassayoos. Shin he wodetuppe issuwan issi ishay woy michchiya qohiyabaa haasayennan woy oottennan aggokkona. Nuuni hegaa waatana koshshii? Nuuni he poototuppe issuwa xayssiyogaadan hegaa doganawu baaxetana koshshees. (Lee. 19:11; Efi. 4:32) Nuuni nu mala Kiristtaaniyara aattido daro wodeta hassayidi he uri mooridobaa dogana danddayoos.  Hegaa mala wodeta nuuni ubbatoo hassayanawunne xoqqu ootti xeellanawu koyoos.

18. Siiquwa xeelliyagan nuuni ha huuphe yohuwan beꞌido waannatiyabati awugeetee?

¹⁸ Nuuni ubbatoo issoy issuwara mintti siiqettana koyiyoy aybissee? Nuuni beꞌidoogaadan, nu ishanttanne michchontta siiqiyo wode Yihoowa siiqiyogaa bessoos. Nuuni nu mala Kiristtaaneta siiqiyogaa waati bessana danddayiyoo? Eta minttettiyogee nuuni yaatana danddayiyo issi oge. Nuuni haratussi qarettiyaba gidikko, ‘issoy issuwa minttettana’ danddayoos. Nuuni ubbatoo issoy issuwa waati mintti siiqana danddayiyoo? Atto giyogee metiyo wodiyankka nu ishanttu mooruwa atto giyogaana.

19. Ha wodiyan nuuni issoy issuwara siiqettiyogee keehi koshshiyoy aybissee?

¹⁹ Ha wodiyan nuuni issoy issuwara siiqettiyogee keehi koshshiyoy aybissee? Pheexiroosi giidobaa akeeka: “Ubbabaukka wurssettai matattiis. Hegaa gishshau, . . . issoi issuwaara wozanappe siiqettite.” (1 Phe. 4:7, 8) Ha iita alamee xayiyo wodee keehi matattido gishshawu, nuuni ay naagana danddayiyoo? Yesuusi bana kaalliyageetussi hagaadan giis: “Ta sunttaa gishshau, dere ubbai inttena ixxana.” (Maa. 24:9) Hegaadan ixxishinkka Yihoowawu ammanettidi deꞌanawu nuuni issippetettan deꞌana koshshees. Nuuni nu ishanttanne michchontta siiqikko Seexaanay nuna mule shaakkana danddayenna; ayssi giikko, siiqoy “ubbabaa issippe shiishshi” qachchees.—Qol. 3:14; Pili. 2:1, 2.