Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

 15 YATICHÄWI

Cheqakankañwa Jesusajj ‘aka Oraqen’ uttʼayi

Cheqakankañwa Jesusajj ‘aka Oraqen’ uttʼayi

1, 2. ¿Kunapachas Jesusajj wal colerasïna, ukat kunatsa?

JESUSAJJ wali llampʼu chuyman jaqënwa, janiw coleraspaw sañjamäkänti (Mateo 21:5). Ukampis mä urojj jan walinak luraskir uñjasajj walpun coleratayna. Ukat ukham coleratpachas wal amuyasïna. * Ukampis ¿kuna jan walinakas Jesusar coleraypachäna?

2 Jesusatakejj Jerusalén templojj wali munatänwa. Oraqpachanjja, janiw yaqha cheqajj alajjpachankir Awkipar yupaychañatakejj utjkänti. Ukat uka templorojj wali jayanakatwa judionakajj sarapjjerïna. Ukatjja, yaqha markankir jaqenakasa sarapjjarakïnwa ukat kawkintï Diosar yupaychapjjañapäkäna uka cheqaruw mantapjjerïna. Ukat kunapachatï Jesusajj aka Oraqen yatiyañ qalltkäna ukhajja, uka templojj janiw yupaychañ utjamäjjänti, jan ukasti mä qhatur uñtasitakëjjänwa, uywa aljirinakasa, qollqe cambierinakasa wali phoqänwa. Ukampis ¿kunatsa uk uñjasajj Jesusajj colerpachäna? Kunattejj uka qollan templonwa aljirinakajj jaqenakar qollqe apaqapjjerïna. Kunjamsa ukanak lurapjjerïna uk jichhajj uñjañäni (Juan 2:14).

3, 4. ¿Kuna jan walinakas Diosan Utapan lurasïna, ukat kunjamsa Jesusajj uka jan walinak askichäna?

3 Judionakan yupaychäwip pʼeqtʼirinakajja, templo impuestotjja, mä kasta qollqek katoqapjjäna. Ukhamajj templor saririnakajj qollqepjja uka qollqer cambiapjjañapänwa. Uk cambierinakajj templo pation mesanak uttʼayasisaw wali irjjatatar  cambiapjjäna. Maysa toqetjja, uywa qhatunak uttʼayasipjjarakïna. Ukat jupanakan aljat uywanakakwa sacrificio loqtañatakejj templon katoqapjjerïna, yaqha cheqat alat uywanakjja janiw walïkiti sasaw kuttʼayapjjerïna. Ukhamajj mun jan munaw jupanakat alapjjerïna, uk uñjasaw aljirinakajj wal jiljjattayasipjjerïna. * Janiw aleq negociokïkänti, jan ukasti jan phenqʼaniw lunthatasipjjäna.

“¡Akat ukanak apsupjjam!”

4 Ukampis Jesusajj janiw Awkipan utap ukhamak uñchʼukkänti. Ukatwa mä chicot wakichtʼasisajj uwijanakarus wakanakarus ananuküna. Ukat qollqe aljirinakan mesanakapsa qʼal jaqorpayäna, qollqenakapsa pamparuw wartäna. Ukatsti, palomanak aljirinakarojj jan ajjsarasaw akham säna: “¡Akat ukanak apsupjjam!” sasa (Juan 2:15, 16). Taqe ukanak uñjasajj janjamakiw khitis Jesusarojj kamskänti.

Awkipjamänwa

5-7. 1) ¿Kunjamatsa Jesusajj taqe kun cheqapar lurañjja alajjpachan yateqäna, ukat jupat yatjjatasajj kunsa yateqassna? 2) ¿Kunjamatsa Jesusajj Diosan sutip jachʼar aptäna ukat suma Apnaqerïtapsa uñachtʼayäna?

5 Jesusajj alisnukkäna uka alakipanakajj may kutimpiw templon aljirejj kuttʼapjjäna. Niya kimsa mara pasatatjja, uka pachpa jan walinak luraskirwa Jesusajj katjarakikïna. Ukat kuntï Jehová Diosajj siskatayna uka arunak aytasaw uka jaqenakar akham säna: “[Diosan utapjja] lunthatanakan putupwa waktʼayasipjjatätajja” sasa (Mateo 21:13; Jeremías 7:11). Jïsa, kunjamsa Diosar yupaychañ qollan utanjja jan walinak lurapjjäna ukat jaqe masipat wal qollqechasipjjäna ukanak uñjasajj walpun Jesusajj colertʼasïna, Awkipjamaw chuym usuyasïna. Cheqasa, walja millón millón maranakaw panpachanejj alajjpachan jakapjjatayna, ukat wali suma  yatichäwinakwa Awkipat katoqatayna. Ukhamasti, Diosajj jan walinak uñjasajj kunjamsa jikjjatasi uk sum yatïna, ukatwa colerasïna. Ukhamasti, cheqapa Diosar uñtʼañ munasajja, Yoqapat yatjjatas amuytʼañasawa (Juan 14:9, 10).

6 Kunapachatï Supayajj Diosar ina chʼusat kʼarintkän ukhajja, Jesusajj sum istʼaskäna. Diosajj kʼarisiriwa, janiw suma apnaqerïkiti sasaw Supayajj parläna, ukat qhepatjja janiw khitis Diosarojj munasiñat yupaychkiti sasaw parlarakïna. ¡Taqe ukanak istʼasajj kunjak Diosan Yoqapajj chuym usuyaskäna! Ukampis jumaw uka kʼarinak qhanstayäta satajj walpun kusispachäna (2 Corintios 1:20). Ukat ¿kunjamsa uk sum phoqpachäna?

7 Kunjamtï 14 yatichäwin uñjktanjja, Jesusajj jiwañkamaw Diosarojj taqe chuym yupaychäna. Supayajja, janiw khitis Diosarojj munasiñat yupaychkiti sasaw parläna, ukampis uka ñanqhan kʼarisitapjja qhanpun Jesusajj uñachtʼayäna. Ukarjamaw Diosan suma apnaqerïtapajj jutïrin qhan uñachtʼayasini ukat qollan Sutipas qʼomachatäni. Ukat Jehová Diosan uttʼayat Reyjamajja, kunjamtï Diosajj munki ukarjamaw alajjpachansa akapachansa taqe kun cheqapar uñjani (Salmo 2:6). Ukat aka Oraqenkkäna ukhajja, Awkipat yateqasisaw taqe kunsa cheqapar luräna. Ukatwa Diosajj jupat akham säna: “Nayan Ajayojjsti jupjjaruw uchä, jupasti cheqa kankañajjwa yatiyarakini taqe markanakaru” sasa (Mateo 12:18). ¿Kunjamsa Jesusajj uka arunak phoqäna?

Diosan ‘cheqakankañapat’ qhanañchäna

8-10. 1) ¿Kunjamsa judionakan yatichirinakapan leyinakapajj yaqha markankirinakarus warminakarus jiskʼachäna? 2) ¿Kunjamsa judionakan yatichirinakapajj samarañ urut parlkasajj Diosan leyip chʼamaktʼayapjjäna?

8 Jesusatakejj Diosan Leyinakapajj wali munatänwa, ukat ukarjamaw sarnaqarakïna. Ukampis yupaychäwin pʼeqtʼirinakajj janiw ukham lurapkänti, antisakiw uka Leyinak  yaptʼas yaptʼas maysar uñtayapjjäna. Ukatwa Jesusajj jupanakar akham säna: “¡Ay, kamachapkakïta jumanakajj ley yatichirinaka, fariseonaka, kʼari chuymaninaka! Jumanakajj [...] janiw jaysapktati kunatejj leyinjja wali askïki ukjja. Kawkïritejj cheqäki, khuyapayasiñäki, iyawsañäkaraki ukjja apanukupjjtawa” sasa (Mateo 23:23). Cheqansa, uka yatichirinakajj janiw Diosan ‘cheqakankañapat’ qhanañchapkänti, jan ukasti chʼamaktʼayapjjänwa. Kunjamsa uk lurapjjäna, uk jichhajj uñjañäni.

9 Yaqha markanakampejj janiw chikachasipjjätati sasas Diosajj sischïnjja, yupaychäwi pʼeqtʼirinakajj jan judiöpki ukanakarojj uñisiñaw sasaw yatichapjjäna (1 Reyes 11:1, 2). Ukatwa Misná sat qellqatanjj mä kamachejj akham säna: “Yaqha markankiri jaqenakan utaparojj janiw uywanakam jaytapjjañamäkiti. Jupanakajj animalanakampi qʼañunak luririt uñtʼatäpjjewa” sasa. Diosar jan yupaychiri jaqenakar ukham uñisiñajj janiw walïkänti, janirakiw Diosan Leyinakapas ukham yatichkänti (Levítico 19:34). Ukat judionakan yaqha leyinakapajj warminakaruw jiskʼacharakïna. Warmejj janiw esposop chikajj sarañapäkänti, jan ukasti chachan qhepapak sarañapäna. Ukat chachajj janirakiw warminakampejj jaqenakan uñjkatajj parlañapäkänti, ni pachpa esposapampisa. Ukatjja, juicionakanjja, mä esclavorjamaw israelit warminakar uñjapjjerïna, janiw arsuyapjjerïkänti. Ukatjja, walikpun jan warmïkti sasaw chachanakajj Diosar yuspärapjjerïna.

10 Ukat judionakan pʼeqtʼirinakapajj jupanakan kamachinakapampiw Diosan Leyinakap chʼamaktʼayapjjäna. Sábado urut parltʼañäni. Uka urojja Diosar yupaychañataki ukat Jupa toqet yatjjatañatak uttʼayatänwa, irnaqañakiw jan walïkänti. Ukampis fariseonakajj uka leyejj janis phoqañjamäkaspa ukham tukuyapjjäna. Ukat kunanakas sábado urun jan lurasiñapäkäna uk qhanañchañatakejj 39 kamachinak apsupjjäna, ukanakasti yapu apthapiñ toqeta ukat animalanak katuñ toqet parläna. Ukhamajj samarañ urutjja walja jisktʼanakaw utjäna. ¿Mä kʼuti jiwayañajj irnaqañampi sasispänti?  ¿Thaki sarkasin granonak kʼichirañas yapu apthapiñampi sasispänti? ¿Mä usutar qollañajj irnaqañampi sasispänti? Uka toqenakatsa leyinak apsupjjarakïnwa.

11, 12. Jesusatakejj fariseonakan yatichäwinakapajj janiw walïkänti, ¿kunjams uk uñachtʼayäna?

11 Ukham jaqenak taypinjja, Jesusajj yatichäwinakapampi ukat sarnaqatapampiwa jaqenakarojj kunatï cheqapäki uk amuyapjjañapatakejj yanaptʼäna. Ukhamatwa yupaychäwi pʼeqtʼirinakan pantjasitanakap qhanstayarakïna. Kamachinakapat akham sasaw jan ajjsartʼas säna: “Jumanakajj Diosan arupjja ina chʼusa[ruw] tukuyapjjtajja, nayra awkinakan sarnaqäwinakap layku” sasa (Marcos 7:13).

12 Kunatsa samarañ urojj uttʼayasïna uk janiw amuyapktati sasaw Jesusajj uka fariseonakar qhan säna. Mesiasjamajja, “samarañ urjjarus” munañanïnwa. Ukhamajj uka urojj usutanakarus qollaskasapänwa (Mateo 12:8). Ukat uk amuyapjjañapatakejj jaqenakan uñjkataw milagronak sábado urun luräna (Lucas 6:7-10). Ukhamatwa kunjamsa waranq maranak aka Oraqjjar apnaqjjani ukhajj usutanakar qollani uk uñachtʼayäna. Uka tiempow cheqpachansa suma sábado urünejja. Ukhaw Diosat jan jitheqtiri jaqenakajj juchampita jiwañampita samarjjapjjani.

13. ¿Kuna leysa Jesusajj jaytawayistu, ukat Moisesajj katoqkäna uka leyinakat kunansa mayjäna?

13 Jesusajj aka Oraqen luräwinakap tukuyasajj mä machaq kamachi jaytawayäna, “Criston leyip” satänwa (Gálatas 6:2). Taqe kunas cheqaparjam lurasiñapatakiw uka leyejj jaqenakar yanaptʼäna. ‘Criston leyipanjja’, mä qhawqha kamachinakajj utjchïnsa, janiw Moisesajj katoqkäna uka qellqat walja leyinakjamäkänti. Criston mä leyipajj ‘machaq mandamiento’ satänwa. Ukansti “kunjämtejj nayajj munasipjjsma, ukhama jumanakajj maynit maynikam munasipjjañamarakiwa” sasaw Jesusajj arkirinakaparojj yatichäna (Juan 13:34, 35). Cheqansa, jupanakkam munasipjjatapatwa jaqenakajj “Criston leyip” phoqerinakarojj uñtʼapjjañapäna.

 Jesusajj taqe kuns cheqaparjamaw lurawayi

14, 15. Jesusajj altʼat chuymanïtapjja, ¿kunjams uñachtʼayäna, ukat kunatsa uk yatiñajj wal chuymachistu?

14 Jesusajj janiw munasiñ toqetjja arunakampik yatichkänti, jan ukasti ‘Criston leyiparjamaw’ sarnaqawayäna. Taqe kuns cheqaparuw luräna, uk jichhajj kimsa toqet uñjañäni.

15 Maya. Jesusajj janipuniw yaqhanakar jan walinak lurkänti. Jucharar jaqenakajj awisajj jachʼa jachʼaw tukupjje ukat jupanakan jan lurapjjañapäki ukanakwa munañanïsajj lurapjjaraki, ukhamatwa yaqhanakar tʼaqhesiyapjje. Ukampis Jesusajj janipuniw kunapachas ukham lurkänti. Mä kutejj mä jaqew jupar jakʼachasisajj akham säna: “Yatichiri, kunatejj herenciat nayarojj waktʼkitu uk churjjetpan sarapit jilajjaru” sasa. Ukat Jesusasti sarakïnwa: “¿Khitis jumanakjjaru juesata, jan ukajj jaljiritsa uchasitojja?” sasa (Lucas 12:13, 14). Jesusajj jaqenakat sipansa wali yatiñanïkchïnsa ukat wali munañanïkchïnsa janiw uka chʼajjwäwir mitisiñ munkänti, kunattejj janiw ukataki khitanitäkänti. ¿Ukham luratapajj janit muspharaykistu? Janïr aka Oraqer jutkasajj ukham altʼat chuymanipunïnwa (Judas 9). Cheqansa, Jesusajj kunatï Jehová Diosatakejj cheqapäki ukaruw taqe chuym atinisïna, ukhamatwa suma chuymanïtap yattanjja.

16, 17. 1) Diosan arunakapat yatiykasajja, ¿kunjamsa Jesusajj jan khitirus yaqhachirïtap uñachtʼayäna? 2) ¿Kunjamsa Jesusajj jaqenakar khuyapayasiñampi cheqaparjam uñjäna?

16 Paya. Jesusajj taqe jaqenakar yatiyasarakiw cheqaparjam uñjirïtap uñachtʼayäna. Jupajj janiw khitirus yaqhachirïkänti, jan ukasti qamirinakaru, pisinkirinakaru, ukat taqe jaqenakaru puriñatakiw chʼamachasirïna. Ukampis fariseonakajj janiw ukhamäpkänti, pisinkirinakarojj “oraq jaqenaka” (ʽam-ha·’á·rets) sasaw jiskʼachapjjerïna. Taqe uka jan walinakjja, jan ajjsarasaw Jesusajj cheqañchäna. Ukatwa suma yatiyäwinak yatiyasasa ukat yatichasasa ‘taqenir’ puriñataki chʼamachasïna, kunjamtï Jehová Diosajj munäna ukhama. Ukatwa taqenir manqʼa churäna ukat taqenimpis manqʼasirakïna.  Ukatjja, usutanakar qollasas jiwatanakar jaktayasas janirakiw khitirus yaqhachkänti (1 Timoteo 2:4). *

17 Kimsa. Jesusajj wali khuyapayasiñampiw jaqenakar cheqaparjam uñjäna. Jan arjjatirini jaqenakarus arjjatarakïnwa ukat juchaninakarus yanaptʼarakïnwa (Mateo 9:11-13). Sañäni, Jesusajj judionakar yanaptʼiris jutkchïnjja, yaqha markankirinakarojj yanaptʼänwa ukat yaticharakïnwa. Janiw fariseonakjamäkänti, janiw jaqenakar uñisiñ yatichkänti. Amtañäni, mä kutejj Romankir mä capitanan uywataparuw Jesusajj qolläna, ukat uka jaqetjja akham sänwa: “Aka israelitanak taypinjja janiw aka chachjam iyawsañanjja maynsa jikjjatkti” sasa (Mateo 8:5-13).

18, 19. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj warminakar arjjatäna? 2) Kunatï cheqapäki uk arjjatañatakejj janiw ajjsarañäkiti, ¿kunjamsa Jesusan sarnaqäwipajj uk uñachtʼayistu?

18 Jesusatakejj warminakar jiskʼachañajj janirakiw walïkänti. Ukatwa chacharus warmirus igualak uñjäna. Judionakatakejja, Samariankir warminakajj yaqha markankirinakjam qʼañut uñtʼatapjjänwa. Ukampis Jesusatakejj janiw ukhamäkänti, mä kutejj jan pächasisaw Samariankir mä warmir parläna, ukat “nayätwa” Mesiasajja sasaw yatiyäna. Cheqansa, uka nayrajj janiw khitirus uk yatiykänti (Juan 4:6, 25, 26). Maysa toqetjja, warminakarojj janiw Diosan leyinakapat yatichasiñapäkiti sasaw fariseonakajj sapjjäna, ukampis Jesusajj warminakar yatichañatakejj tiempo apstʼasirïnwa (Lucas 10:38-42). Ukat warmin aruparojj janiw atinisiñjamäkiti sasarakiw judionakajj sapjjäna, ukampis Jesusajj jiwatat jaktasajj warminakaruw nayraqat uñstäna. Ukat arkirinakapar uk  yatiyapjjañapatakis warminakarurakiw khitäna (Mateo 28:1-10).

19 Jïsa, kunatejj cheqapäki uk markanakar uñachtʼayañ laykojj janiw Jesusajj jiwañs ajjsarkänti. Kunatï cheqapäki uk arjjatañatakejj jan ajjsarirïñaw wakisi. Ukatwa Jesusarojj “Judá oraqenkir Leonaw” sasajj Biblian sispacha (Apocalipsis 5:5). Amtañäni, Bibliarjamajj leonajj cheqakankañamp sasiwa, cheqapar kuns uñjañatakejj leonjam jan ajjsarirïñaw wakisi. Ukhamasti, jutïrinjja taqe kunsa cheqaparjamapuniw Jesusajj aka Oraqpachan lurani (Isaías 42:4).

Cheqakankañ machaq Reyejj Oraqen uttʼayi

20, 21. Jichhürunakanjja, ¿kunjamsa Jesusajj jaqenakar cheqaparjam sarnaqañ yanaptʼaski, ukat kunjamsa tama taypin cheqakankañ utjañapatakejj chʼamachaski?

20 Diosajj 1914 maranwa Jesusar Reyjam uttʼayäna. Uka marat aksaruw jupajj cheqaparjam lurapjjañapatak jaqenakar yanaptʼaski. ¿Kunjamatsa? Mateo 24:14 qellqatan jikjjataski uka profecian phoqasiñapatakiw yanaptʼaski. Arkirinakapajj Oraqpachanwa Diosan Apnaqäwipat taqenir yatiyasipki. Wayn tawaqonakarusa, jilïrinakarusa, qamirinakarusa, pisinkirinakarusa, chachanakarusa, ukat warminakarusa, jan uñanukusaw cheqapa Diosar uñtʼapjjañapatak yanaptʼasipki.

21 Jesusajj cristian tama Pʼeqtʼirjamajja, cheqaparjam uñjasiñapatakiw chʼamachaski. Tamanak uñjapjjañapatakejj irpir chuymaninakaruw uttʼayi, kunjamtï Biblian siskän ukhama (Efesios 4:8-12, NM). Ukat Cristot yateqasisaw uka jilatanakajj Diosan tamap uñjapjje ukat kunatejj cheqapäki uk arjjatapjje. Utjirinïpas janisa, wali uñtʼatäskpas janisa, taqenirus jan khitirus uñanukusa sum uñjapjjaspa ukwa Jesusajj muni, uk amtasaw irpir chuymaninakajj tamar uñjapjjaraki.

22. Aka Oraqen jan walinak uñjasajja, ¿kunjamsa Diosajj jikjjatasi, ukat kun lurañapatakis Yoqapar uttʼayi?

22 Niyaw Jesusajj aka Oraqpachan taqe kuns cheqaparjam  lurani. Cheqansa, aka ñanqha pachanjja jan walinakakiw utjaski. Walja wawanakaw manqʼatjam jiwarasipki, ukäñkamajj yaqhepajj jan tiemponiw jaqe jiwayañ armanak lurasipki, ukarukiw qollqe aptʼasipki, ukat yaqhepanakasti jupanakan munañanakapakwa thaqhasipkaraki. Sapa maraw millón millón jaqenakajj jan jiwañat jiwarapjje. Ukat janiw ukakïkiti, akapachajj kunayman jan walinakampi phoqantatawa. Taqe ukanak uñjasaw Jehová Diosajj wal chuym ustʼayasi. Ukatwa Yoqapar Reyit uttʼayi, jupaw uka jan walinak jan mayampitak chhaqtayjjani (Apocalipsis 16:14, 16; 19:11-15).

23. Armagedón pasatatjja, ¿kunjamsa Jesusajj taqe kunsa cheqapäñapataki wiñaypach chʼamachani?

23 Ukhamajja, Jehová Diosajj cheqakankañap laykuw jan walinak chhaqtayjjani. Ukat cheqapa Diosätap laykurakiw Yoqapar ‘Sumankañ’ apaniñapatakejj Reyit uttʼayi. Armagedón pasatatjja, Jesusajj aka Oraqjjar sumankañ apanini, ukat apnaqäwipasa “cheqa aski kankañjjaru” uttʼayatarakïniwa (Isaías 9:6, 7). Ukat taqe kunatï jaqenakar tʼaqhesiyki ukanaksa chhaqtayjjarakiniwa. Ukatsti, wiñayatakiw Jehová Diosan cheqakankañap arjjatani. Ukhamajj jupat yateqasisaw jichhürunakan taqe kuns cheqaparjam uñjañataki chʼamachasiñasa. Kunjamsa uk lursna uk jutïr yatichäwin uñjaskañäni.

^ tʼaqa 1 Jehová Diosajj jan walinak lurir uñjasajj wal “colerasiraki” (Nahúm 1:2). Ukhamarakiw Jesusajj colerañat coleraskäna. Amtañäni, kunapachatï kutkatasir israelitanakajj Diosan Utap ‘lunthatanakan putupar’ tukuyapjjäna ukhajja, Diosajj akham sasaw jupanakar säna: “Colerasiñajjwa aka cheqaru puriyanï” sasa (Jeremías 7:11, 20).

^ tʼaqa 3 Kunjamtï Misná sat qellqatajj qhanañchejja, palomanakjja wali irjjatatarupuniw aljapjjerïna, ukatwa jaqenakajj quejasiñ qalltapjjäna, uk uñjasajj jankʼakiw aljirinakajj niya taqpach iraqapjjäna (99%). Ukampis ¿khitinakas uka qollqempejj qamiriptapjjäna? Templon utjkäna uka qhatunakajj Anás sat jilïr sacerdotenkpachänwa, ukatwa familiapajj wali qamirïpachäna sasaw yatjjatat jaqenakajj sapjje (Juan 18:13).

^ tʼaqa 16 “Jan ley uñtʼiri jaqenakajj maldecitawa” sasaw fariseonakajj sapjjäna (Juan 7:49). Janiw ukham jaqenakarojj yatichañasäkiti, ni negocionaks jupanakamp lurañasäkiti, ni manqʼañasäkisa, ni Diosatsa jupanakampi mayisiñasäkiti sasaw sapjjerïna. Ukat maynitï phuchapar ukham jaqemp casaraspa ukhajja, qhoru animalar irpkatañat sipansa jukʼampiw sasaw sapjjerïna. Ukat jupanakajj janipuniw jaktanipkaniti sasaw sapjjarakirïna.