Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

CAPÍTULO 9

Jesusajj Diosan chʼamapawa

Jesusajj Diosan chʼamapawa

1-3. 1) Jesusan discipulonakapajj ¿kuna jan walinsa Galilea qotan uñjasipjjäna, ukat kunsa Jesusajj luräna? 2) ¿Kunatsa Jesusajj Diosan chʼamapawa sasin sissna?

 MÄ KUTEJJA Jesusan discipulonakapajj wali sustjatäpjjänwa. Jupanakajj Galilea qota paskatasipkäna ukhajja, mä jachʼa thayaw sartäna. Jupanakat yaqhepajj chawlla katurïpjjänwa, ukhamajja uka nayrajj ukham jan walinakan uñjasipjjarakirïpachänwa (Mateo 4:18, 19). a Ukampis jichha kutinjja “mä jachʼa thayaw sartäna”, uka thayajj jachʼa oladanakwa utjayäna. Ukhaman uñjasisajja, bote apnaqerinakajj jan chhaqantañatakiw wal chʼamachasipjjäna, ukampis ukajj inamayakïnwa. Oladanakajj “chhaqtayirjamaw boter wal jawqʼsüna. Umas niyaw boter phoqantjjäna”. Bote patan wali arnaqasiñanakas utjkchïnjja, Jesusajj bote qhepäjjanwa wali sum iktʼasiskäna, kuna laykutejj jurnälpach predicasajj wali qaritapunïnwa. Discipulonakajj jiwapjjañäniwa sasin amuyasajja, Jesusar sartayasajj akham sasaw ruwtʼasipjjäna: “¡Tata, salvapjjeta, jiwarañäniwa!” sasa (Marcos 4:35-38; Mateo 8:23-25).

2 Kunatï paskäna uk uñjasajj Jesusajj janiw ajjsarkänti, kuna laykutejj kunjamsa uka thayarojj tʼakurayani uk sumwa yatjjäna. “Sartasasti akham sasaw jupajj thayar toqenoqäna, qotarojj sarakïnwa: ‘¡Amuktʼam! ¡Tʼakuram!’ sasa. Ukatwa thayajj tʼakurjjäna, taqe kunas sumakëjjänwa”. Uk uñjasajja discipulonakapajj walpun ajjsarapjjäna, akham sasaw jupanakkam sasipjjarakïna: “¿Khitipunirakïpach jupasti?” sasa. Kunjamsa Jesusajj thayampir qotampir toqenoqäna uk uñjasajja, jupanakajj walpun musparapjjäna (Marcos 4:39-41; Mateo 8:26, 27).

3 Ukampis Jesusajj janiw aleq jaqekïkänti. Jesusarojj Jehová Diosaw chʼam churäna, ukhamat jupajj mayninakar yanaptʼañapataki. Ukatwa apóstol Pablojj Diosan amuytʼayatäsajj akham sasin qellqpachäna: “Cristo taypiw Diosan chʼamapasa yatiñanïtapas uñachtʼayasi” sasa (1 Corintios 1:24). ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Jesús taypejj chʼamap uñachtʼayi? Diosan wali chʼamanïtap yatiñajj ¿kunjamsa jiwasanakar yanaptʼistu?

Diosan Yoqapajj wali chʼamaniwa

4, 5. 1) ¿Kunanak lurañatakis Jehová Diosajj autoridad Jesusar churpachäna? 2) Suma yatjjattʼat trabajirïñapatakejja, ¿kunsa Jehová Diosajj Yoqapar churäna?

4 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajj qhawqha chʼamanïnsa uka toqet amuytʼañäni. Jehová Diosajj ‘wiñay chʼamapampiw’ Yoqaparojj luräna, qhepatjja jupajj Jesucristo sasin uñtʼatäjjänwa (Romanos 1:20; Colosenses 1:15). Diosajj taqe kun lurkäna ukhajja, Jesús Yoqaparuw autoridad churäna, ukhamat jupajj taqe kun lurañan yanaptʼañapataki. Jesusat parlkasajja, Bibliajj akham siwa: “Taqe kunas jupa taypiw utjäna, jan jupampejj janiw kunas utjkänti” sasa (Juan 1:3).

5 Wali chʼamani angelanak lurañatakisa, jan jaktʼkañ warawaranak lurañatakisa, aka oraqenkir kunayman jakirinak lurañatakisa, Diosan walja chʼamapapuniw necesitaspachäna. Uk janiw jiwasajj sum amuyañ puedksnati. Taqe ukanak lurañatakejja, Jehová Diosajj Yoqaparuw espíritu santo churäna. Yoqapasti, ‘suma yatjjattʼat mä trabajirjam’ taqe kun Jehová Diosatak lurasajja, wali kusisitäpachänwa (Proverbios 8:22-31).

6. Jesusajj jiwjjäna ukat jaktjjarakïna uka qhepatjja, ¿kuna autoridadsa Diosat katoqäna?

6 Jesusajj jiwjjäna ukat jaktjjarakïna uka qhepatjja, Jehová Diosajj jukʼamp autoridadwa Yoqapar churäna, ukatwa Jesusajj akham säna: “Diosaw taqe autoridad churitu, alajjpachansa ukhamaraki aka oraqensa” sasa (Mateo 28:18). Ukajj ukhamapunïskiwa, Jehová Diosajj alajjpacha ukat aka oraq apnaqañapatakiw Yoqaparojj autoridad churawayi, yatiñanïñsa churawayarakiwa. Jesusajj “reyinakansa Reyipa, munañaninakansa Tatitupa” ukhamawa, ukatjja “taqe gobiernonakaru, taqe munañaninakaru, chʼamaninakaru” qʼal tukjañatakejj derechonirakiwa. Jupaw alajjpachansa oraqensa Awkip contra saytʼapki ukanakarojj tukjani (Apocalipsis 19:16; 1 Corintios 15:24-26). “Diosajj janiw kunsa jupar jan katuyasajj jaytkänti” (Hebreos 2:8). Jehová Diosakiw Jesusat sipansa jukʼamp autoridadanejja (1 Corintios 15:27).

7. Jehová Diosat katoqki uka autoridadanïsajja, ¿kunatsa Jesusajj janipuniw jan walinak lurkaspati sasajj sissna?

7 Jesusajj wali autoridadanïkchisa, janipuniw kunäkipansa jan walinak lurkaspati. Jupajj awkipar wal munasitap laykojj kunanakatï jupar kusisiyki ukpunwa luri (Juan 8:29; 14:31). Ukatjja Jesusajj Diosan taqe chʼamanïtapwa yatiraki. Ukampis ukham chʼamanïsajja, Diosajj janipuniw munañaparjamakejj kuns lurkiti. Maysa toqetjja, Jehová Diosajj servirinakapar chʼamap churatapwa Jesusajj uñjarakïna (2 Crónicas 16:9). Jesusajj Awkipjamaw jaqenakarojj munasi, ukatwa jupajj taqe kunsa cheqaparjamaw lurani sasin confiytanjja (Juan 13:1). Jesusajj janipuniw autoridadanïkasajj jan walinak lurkänti. Jesusajj aka oraqenkkasajj kunanaksa Diosan chʼamapampejj luräna, kunatsa ukanak luräna ukwa jichhajj yatjjataskañäni.

“Arunakapas chʼamanirakïnwa”

8. Bautisasjjäna uka qhepatjja, ¿kunanaksa Jesusajj Diosan chʼamapampejj luräna?

8 Jesusajj Nazaret markan jilskäna ukhajja, janiw milagronak lurkänti. Ukampis 29 maran bautisasjjäna uka qhepatjja, jupajj milagronakwa lurjjäna. Uka tiempotakejja, jupajj mä 30 maranëjjänwa (Lucas 3:21-23). Bibliajj Jesusat parlkasajj akham siwa: “Diosaw juparojj espíritu santompi ajllïna, chʼamsa churarakïna. Ukatwa jupajj taqe uka lugaranakar saräna, suma luräwinak lurasa ukhamarak taqe khitinakatï Diablon tʼaqesiyatäpki ukanakar qollasa” sasa (Hechos 10:38). “Suma luräwinak” lurasa sasin traducitäki uka arunakajja, Jesusajj jaqenakar chʼamapamp yanaptʼatapwa uñachtʼayi. Jesusajj bautisasjjäna ukat espíritu santomp ajllitäjjarakïna ukhatjja, jupajj “mä profetätap uñachtʼayäna, Dios nayraqatansa, taqe jaqenak nayraqatansa wali musparkañanakwa luräna, arunakapas chʼamanirakïnwa” (Lucas 24:19).

9-11. 1) ¿Kawkjanakansa Jesusajj yatichirïna, ukat kunjamsa jaqenakan chuymapar purtʼirïna? 2) Kuntï Jesusajj yatichkäna ukanak istʼasajj ¿kunatsa jaqenakajj wal musparapjjäna?

9 ¿Kunjam toqensa Jesusan arunakapajj chʼamanïpachäna? Aka toqet amuytʼañäni: jilapartejja Jesusajj qota lakanakana, qollu jakʼanakana, callenakana, jan ukajj mercadonakanwa yatichäna (Marcos 6:53-56; Lucas 5:1-3; 13:26). Jesusajj janiw khitirus jupar istʼañatak obligkänti. Khitinakatï jupar taqe chuyma istʼapkäna ukanakajja, pʼeqenakaparu ukat chuymanakaparuw Jesusan arunakap katoqapjjäna, kuna laykutejj uka tiempon janiw qellqatanakajj utjkänti. Ukatwa Jesusajj yatichkasajj jaqenakan chuymapar purtʼañatak chʼamachasïna, ukhamat jupanakajj sum amuyapjjañapataki, kuntï yatichkäna ukanaks amtapjjañapataki. Ukham lurañajj jupatakejj janiw chʼamäkänti. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Uk sum amuytʼañatakejja, Jesusan Qollun Yatichatapat parltʼañäni.

10 Khä 31 mara qalltanjja, mä alwajj Galilea qota jakʼanwa jaqenakajj tantachasipjjäna. Yaqhepanakajj Judeata ukat Jerusalenatwa jutapjjäna, uka markanakajj Galilea qotat 100 jan ukajj 110 kilometronak jayankänwa; yaqhepanakasti Tiro ukat Sidón markanakankir qota jakʼanakatwa jutapjjarakïna, uka markanakajj Galilea qotat norte toqenkänwa. Jesusarojj walja usut jaqenakaw llamktʼañatak jakʼachasipjjäna, Jesusasti taqenirurakiw qolläna. Uka qhepatjja, Diosan arunakapatwa jupanakar yatichäna (Lucas 6:17-19). Jesusajj parlañ tukuyjjäna ukhajja, jaqenakajj Jesusan arunakap istʼasajj wal musparapjjäna.

11 Jesusan Qollun Yatichatap istʼiri mä jaqejj akham sasaw qhepat qellqäna: “Jaqenakajj wal musparapjjäna, ukham wali sum yatichatap layku. Jupajj janiw jupanakan escribanakapjam yatichkänti, jan ukasti autoridadan jaqjamaw yatichäna” sasa (Mateo 7:28, 29). Jesusajj qhawqha autoridadampis parläna uk taqeniw sum amuyapjjäna. Kuntï Jehová Diosajj jupanakar yatichañ munkäna ukwa Jesusajj yatichäna, ukatjja Diosan Arupampipuniw parlkasajj yanaptʼayasirïna (Juan 7:16). Jesusajj qhana amuykañwa parläna, taqenirakiw kuntï jupajj parlkäna uk amuyapjjäna, ukatwa istʼapkäna ukanakajj yatichkäna ukarjam lurañ amtapjjäna. Ukatjja kunatsa jan waltʼäwinakajj utjäna uk amuyapjjañapatakisa, kunjam jaqenakäpjjesa, kunjamatsa kusisit jakasipjjaspa uka toqenakat amuyapjjañapatakis yanaptʼarakïnwa. Orasiñsa Diosan Reinop thaqañsa yaticharakïnwa (Mateo 5:3-7:27). Khitinakatï cheqa yatichäwinakat wal yatiñ munapkäna ukanakan chuymaparuw Jesusan yatichäwinakapajj purtʼäna, ukatwa jupanakajj taqe kun jaytas Jesusar arkapjjäna (Mateo 16:24; Lucas 5:10, 11). ¡Jesusan arunakapajj wali chʼamanipunïnwa!

“Wali musparkañanakwa luräna”

12, 13. Jesusajj “wali musparkañanakwa luräna” sasajj ¿kunatsa sissna, ukat kuna milagronaksa jupajj luräna?

12 Jesusajj musparkañanak lurañatakejj chʼamanirakïnwa (Lucas 24:19). Evangelionakanjja, Jesusan 30 jila milagronak luratapaw qellqata, taqe ukanakjja ‘Jehová Diosan chʼamapampiw’ luräna (Lucas 5:17). b Uka milagronakajj walja jaqenakaruw yanaptʼäna. Jesusajj walja jaqenakar manqʼañ churkäna uka toqet amuytʼañäni. Mä kutejja, 5.000 chachanakaw manqʼapjjäna, yaqha kutinsti 4.000 chachanakaw manqʼapjjarakïna, janiw warminakas wawanakas uka taypin jakhutäpkänti. Ukhamajj taqpachanejj waljanipunïpachänwa (Mateo 14:13-21; 15:32-38).

13 Jesusajj kunayman milagronakwa luräna. Jupajj demonionakjjarojj autoridadanïnwa, ukatwa jaqenakat facilak demonionakar alissüna (Lucas 9:37-43). Kunatï aka oraqen utjki ukanakjjarus chʼamanirakïnwa. Sañäni, mä kutejj umwa vinor tukuyäna (Juan 2:1-11). Yaqha kutinsti, Jesusarojj uma patjjan sarnaqaskirwa discipulonakapajj uñjapjjäna. ¡Uk uñjasajj jupanakajj walpun musparapjjpachäna! (Juan 6:18, 19). Maysa toqetjja, kunayman usutanakaruw qollarakïna. Sañäni, nasïwitpach cuerpopan mä partepajj jan walïkäna ukanakarusa, jan qollañjam usunïpkäna ukanakarus qollarakïnwa (Marcos 3:1-5; Juan 4:46-54). Taqe uka jaqenakarojja, janiw mä igualak qollkänti: yaqheparojja jayankkasaw qolläna, yaqheparusti llamktʼasarakiw qolläna (Mateo 8:2, 3, 5-13). Yaqhep jaqenakajj ukaratpachaw waliptapjjäna, yaqhepasti jukʼat jukʼatwa waliptapjjarakïna (Marcos 8:22-25; Lucas 8:43, 44).

“Jesusaruw uma patjjan sarnaqaskiri” uñjapjjäna.

14. Jesusajj jiwatanakar jaktayañatak chʼamanïtap ¿kunjamanakatsa uñachtʼayäna?

14 Ukampis taqe ukanakat sipansa, Jesusajj jiwatanakar jaktaykäna ukaw jukʼamp musparkañänjja. Bibliajja, kunjamsa Jesusajj kimsa jaqenakar jiwatat jaktayäna uka toqetwa parli. Nayraqatajja, 12 marani mä imill wawaruw jaktayäna, ukjjarojja mä warmin sapa yoqaparuw jaktayäna, qhepatjja Martampin Mariampin Lázaro jilaparuw jaktayarakïna (Lucas 7:11-15; 8:49-56; Juan 11:38-44). Jaqenakajj kunaymanitsa jiwapkchïnjja, Jesusatakejj jupanakar jaktayañajj janiw chʼamäkänti. Sañäni, 12 marani imill wawarojja, ikiñapankaskäna ukhaw jaktayäna. Viuda warmin yoqall wawaparojja, jaqenakajj jiwat apañ camillar apasipkäna ukhaw jaktayäna. Lázaro chacharusti, pusi urunak jiwatäjjäna ukhaw jaktayarakïna.

Jesusajj cheqaparjamapuniw kuns lurirïna

15, 16. ¿Kunanaksa Jesusajj mayninakat sinttʼasisajj lurirïna?

15 Jichhürunakan mä gobernantetï Jesusjam chʼamanïspa ukhajja, jaqenakarojj janiw cheqaparjam apnaqkaspati. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Akapachankir gobernantenakajj jupanakatakikiw taqe kuns munapjje, jachʼa jachʼa tukurïpjjewa, mayninakan kunanakapatï utjki ukanaksa jupanakatakikiw munapjje. Ukatwa autoridadanïpjjatap laykojj mayninakar tʼaqesiyapjje, ukampis Jesusajj janiw uka gobernantenakjamäkänti, “jupajj janiw kuna juchsa lurkänti” (1 Pedro 2:22).

16 Jesusajj autoridadanïsajj janiw jupan askipak thaqkänti, jan ukasti mayninakan askip thaqasapuniw kuns lurirïna. Amuytʼañataki, jupajj manqʼat awtjatäkäna ukhajja, janiw chʼamapampejj qalanak tʼantʼar tukuykänti (Mateo 4:1-4). Ukhamarusa kunatï jakañatak wakiski ukanikïnwa, janiw jupajj chʼamapampejj qollqenïñ thaqkänti (Mateo 8:20). Maysa toqetjja, milagronak lurkäna ukhajj jupatwa chʼamajj misturïna. Sañäni, wila apa usuni mä warmir qollkäna ukhajja, chʼamajj jupat mistutapwa amuyasïna (Marcos 5:25-34). Ukampis jaqenakan usupat waliptapjjañapatakejja, jupar llamktʼapjjañap janiw jarkʼaskänti (Lucas 6:19). Taqe ukanakajja, Jesusajj cheqaparjamapun lurirïtapwa uñachtʼayistu.

17. ¿Kunatsa Jesusajj cheqaparjamaw chʼamap apnaqäna sasin sissna?

17 Ukatjja Jesusajj janiw jupa pachpa jachʼañchasiñataki, jan ukajj mayninakar musparayañatak milagronak lurirïkänti (Mateo 4:5-7). Amuytʼañataki, Herodesajj Jesusar mä milagro lurañap mayïna ukhajja, jupajj janiw kuna milagrsa lurkänti (Lucas 23:8, 9). Jupajj janipuniw qhawqha chʼamanïnsa uk jaqenakar parlkänti, antisas khitinakarutï qollkäna ukanakarojj “janipuniw khitirus uk arsupjjätati” sasaw sirïna (Marcos 5:43; 7:36). Jesusajj janipuniw jaqenakan interés laykuki, mä arunjja milagronak luratap laykuk jupar arkapjjañap munkänti (Mateo 12:15-19).

18-20. 1) ¿Kunatsa Jesusajj jaqenakar taqe chuym yanaptʼirïna? 2) Jesusajj mä oqar jaqer kunjamsa qolläna uk yatisajj ¿kunjamakis jikjjatastanjja?

18 Jesusajj wali chʼamanïkchïnsa janiw jan wali gobernantenakjamäkänti. Akapachankir gobernantenakajja jan sinttʼasiri, mayninakats jan llakisiri ukhamäpjjewa, markankirinakajj tʼaqesipki ukhas janiw sinttʼasipkiti. Ukampis Jesusajj cheqpachapuniw jaqenakat llakisirïna. Mayninakajj tʼaqesipkäna ukhajja walpun sinttʼasirïna, taqe chuymaw jupanakarojj yanaptʼarakirïna (Mateo 14:14). Kunjamsa jaqenakajj jikjjatasipjjäna, kunanaksa necesitapjjäna ukanakat cheqpachapuniw llakisirïna, ukatwa jupanakan kusisitäpjjañapatakejj chʼamapamp milagronak lurirïna. Ukhamätapjja, Marcos 7:31-37 texton jikjjataski uka sarnaqäwiw uñachtʼayistu.

19 Galilea qota jakʼanjja walja jaqenakaw Jesusar thaqapjjäna, jupan ukarojj walja usutanakwa apapjjarakïna, jupasti taqeniruw qollarakïna (Mateo 15:29, 30). Ukampis oqaräkäna, parlañatakejj khakharakïkäna uka jaqetwa jupajj wal sinttʼasïna. Kuna laykutejj uka jaqejj mayninakar wal ajjsarpachäna, ukham usunïtapatsa phenqʼasirakpachänwa. Ukatwa Jesusajj jaqenak taypit yaqha cheqar irpäna, paninikëjjasajj kunjamsa jupar qollani uk señanakampiw qhanañcharakïna. Ukjjarusti “lukʼanapampiw jiñchut loqantäna, lukʼanapar thusjjattʼasisajj lajjrapatwa llamktʼarakïna” (Marcos 7:33). c Ukatsti alajjpach uñtasaw Jesusajj samsüna, ukham lurasajj akham siskaspas ukhamänwa: “Nayajj Jehová Diosan chʼamapampiw jumar qollasksma” sasa. Ukjjarojja “jistʼartam” sasaw sarakïna (Marcos 7:34). Uka qhepatjja, uka jaqejj istʼjjänwa ukat sumakiw parlasjjarakïna.

20 Jesusajj kunjamsa jaqenakat sinttʼasis Diosan chʼamapampejj qolläna uka toqet lupʼktan ukhajja, wali chuymachtʼatapuniw jikjjatastanjja. Jehová Diosajj Jesusar Reinopan Reyïñapatak ajllitapatsa, Jesusajj sinttʼasiri ukat munasiri gobernantëtapatsa walpun kusistanjja.

Jesusan milagronakapajj kunsa jutïrin lurani ukwa uñachtʼayistu

21, 22. 1) ¿Kunsa Jesusajj milagronak lurasajj uñachtʼayäna? 2) Jesusajj kunjamsa mä jachʼa thayar tʼakurayäna ukajj ¿kunsa uñachtʼayistu?

21 Jesusajj aka oraqenkkasajj kuna milagronaktï lurkäna ukajja, aka oraq apnaqjjani ukhajj kunanaksa lurani ukwa uñachtʼayistu. Paraisonjja, jupajj aka oraqpachanwa milagronak lurani. Ukampis ¿kuna jukʼamp musparkañanaksa jutïrin lurpachäni?

22 Jesusajj kunaymaninaksa lurkchinejja, aka oraqwa askicharakini, taqe kunas qalltan kunjamäkäntï ukhamaruw tukuyani. Ukatjja jupajj kunjamsa mä jachʼa thaya tʼakurayäna ukajj akwa uñachtʼayistu: Diosan Reinopan Reyjam apnaqjjani ukhajja, janipuniw jachʼa thayanakasa, terremotonakasa ukat yaqha ukhamanakas aka oraqer jan waltʼayjjaniti. Kunapachatï Jehová Diosajj aka oraqsa, aka oraqen taqe jakirinaks lurkäna ukhajja, Jesusajj ‘suma yatjjattʼat mä trabajirjamaw’ taqe kuns luräna. Ukhamajj aka oraqejj kunjam lurtʼatasa, kunjamas askichasispa uk jupajj sum yati. Jesusajj Diosan Reinopan apnaqjjani ukhajja, aka oraqpachajj mä suma paraisor tukuyatäjjaniwa (Lucas 23:43).

23. ¿Kunanaksa Jesusajj jiwas laykojj lurani?

23 ¿Kunanakatï jakañatakejj wakiski ukanak Jesusajj churarakpachïstaniti? Jupajj aka oraqenkkäna ukhajja, mä milagro toqew walja jaqenakar sistʼasiñkam manqʼayäna. Ukhamajj Reyjam jupajj apnaqjjani ukhajja, janiw aka oraqen manqʼat awtjayasiñajj utj-jjaniti, jan ukasti oraqpachanwa walja manqʼañajj utjani (Salmo 72:16). Maysa toqetsti, jupajj aka oraqenkkasajj kunayman usutanakaruw qolläna, ukhamajj khitinakatï usutäpki ukanakarojj jutïrin wiñayatakiw qollani (Isaías 33:24; 35:5, 6). Ukatjja aka oraqenkkasajj jiwatanakaruw jaktayarakïna, ukham luratapajj kunjamsa jutïrin walja millón jaqenakar jaktayani ukwa uñachtʼayistu (Juan 5:28, 29).

24. Jesusajj qhawqha chʼamanisa uka toqet amuytʼasajj ¿kunsa amtañasapuni, ukat kunatsa?

24 Jesusajj wali chʼamanïkchisa, Awkipjamaw taqe kunsa cheqaparjam luraraki (Juan 14:9). Kunanaktï Jesusajj chʼamapampejj luräna ukajja, kunanaksa Jehová Diosajj wal lurañ muni ukwa uñachtʼayarakistu. Amuytʼañataki, Jesusajj lepra usuni mä jaqerojj munasiñampiw uñjäna. Kunapachatï uka jaqejj Jesusarojj qollañapatak ruwtʼasïna ukhajja, Jesusajj uka jaqet wal sinttʼasïna, amparap loqtasajj akham sasinwa llamktʼäna: “Muntwa, qollatäjjam” sasa (Marcos 1:40-42). Ukham sarnaqäwinak liytʼtan ukhajja, Jehová Diosajj akham siskistaspas ukhamawa: “Nayajj ukhamwa chʼamajampejj jumanak layku lurañ munta” sasa. Uk yatisajj wal jupar jachʼañchañ muntanjja, kunjamsa chʼamapamp jutïrin taqe kuns lurañ muni uk yatisas taqe chuymaw yuspärañ munaraktanjja.

a Galilea qotanjja, mä akatjamatwa jachʼa thayanakajj sartirïna. Uka qotajj Mediterráneo lamar qotat 200 metronak aynachankatap laykojja, Galilea qotan climapajj wali juntʼünwa, ukatwa awisajj climapajj akatjamat mayjtʼirïna. Norte toqenkkäna uka Hermón qollut thayajj saraqanirïna ukhajja, jankʼakiw Jordán valle taypi pasawayirïna, ukatwa Galilea qotan mä akatjamat jachʼa oladanakajj wal sartirïna.

b Mä kutejja, “markpachaw” Jesusar uñjir sarapjjäna sasaw Bibliajj qhanañchi, ukanjja Jesusajj “kunayman usutanakaruw qolläna” (Marcos 1:32-34). Pusi Evangelionakanjja, Jesusan ukham milagro luratanakapajj waljaw qellqatajj uñsti.

c Uka tiemponjja, thusunqallampis usutanakarojj qollaskaspa ukhamwa walja jaqenakajj amuyapjjäna. Cheqansa, thusunqallampejj kunjamsa qollasïna ukajj rabinonakan qellqatapanwa uñsti. Amuyatajja, kunjamsa oqar jaqejj qollatäjjañapäna uk amuyañapatakiw Jesusajj lukʼanapar thusjjattʼasisajj llamktʼäna. Ukampis Jesusajj janiw thusunqallapampejj jaqenakar qollkänti.