Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

CAPÍTULO 2

¿Diosarojj jakʼachassnati?

¿Diosarojj jakʼachassnati?

1, 2. 1) Diosarojj janiw jakʼachasksnati sasaw waljanejj sapjje, ukampis ¿Bibliajj kamsistusa? 2) ¿Kunjamsa Abrahanajj Diosamp apasïna, ukat kunatsa?

 TAQE Kun Luriri Diosajj amigojätawa sasin siristam ukhajja, ¿kunjamakis jikjjatasisma? Walja jaqenakajj janiw Jehová Diosan amigopäksnati sasaw sapjje. Ukampis Bibliarjamajja, taqeniw jupar jakʼachassna.

2 Abrahán chachajja Diosampejj wali sumwa apasïna, ukatwa Diosajj ‘amigoja’ sasin säna (Isaías 41:8). ¿Kunatsa Jehová Diosajj Abrahán chacharojj amigoparjam uñjpachäna? Kuna laykutejj “Abrahanajj Jehová Diosaruw confiyäna” (Santiago 2:23). Jichhürunakanjja, ukhamarakiw Jehová Diosajj jiwasan amigosäñas muni. Cheqas khitinakatï jupar servipki munasipkaraki ukanakajj wali sumwa jupampejj apasipjje (Deuteronomio 10:15). Bibliajj akham siwa: “Diosar jakʼachasipjjam, jupajj jumanakar jakʼachasirakiniwa” sasa (Santiago 4:8). ¿Kamsañsa uka arunakajj muni?

3. ¿Kun lurañatakis Jehová Diosajj invittʼistu, ukat kunsa jupajj lurarakini?

3 Jehová Diosajj “nayar jakʼachasipjjeta” sasaw invittʼistu, mä arunjja jupajj jiwasan amigosäñwa muni. Jiwasatï jupar jakʼachasiñäni ukhajja, jupajj jakʼachasirakistaniwa. Ukhamatwa ‘Jehová Diosampejj sum apasiñäni’ (Salmo 25:14). ‘Sum apasiña’ siski uka arojja, kunjamtï pä amigonakajj jan kun imtʼas parltʼasipki ukwa amtayistu.

4. ¿Kunjamas mä suma amigojja, ukat kunjamsa Jehová Diosajj ukham amigötap uñachtʼayi?

4 ¿Confiykañ mä munat amigomajj utjiti? Ukham amigojj jiwasat cheqpachapuniw llakisi, jan walinakansa janirakiw jaytjkistuti, ukatwa jupar confiytanjja. Kunanakatï kusisiykistu ukanak amigosar yatiytan ukhajja, jukʼamp kusisitaw jikjjatastanjja, llakinakas yatiytan ukhas chuymachtʼataw jikjjatasiraktanjja. Cheqansa, mä munat amigokiw kunjamas jikjjatastan uk sum amuyistaspa. Jehová Diosajj uka amigor uñtasitawa. Jupar jakʼachastan ukhajja, jupampejj jukʼamp suma amigötanwa. Diosajj cheqpachapuniw jiwasat llakisi kunjamas jikjjatastan uks amuyarakistuwa (Salmo 103:14; 1 Pedro 5:7). Kunanakatï chuymasan utjki ukanak jan imtʼasaw jupar yatiytanjja, kuna laykutejj jupar jan jaytjiri serviriparojj janirakiw jaytjkiti (Salmo 18:25). Ukhamajja, taqeniw Diosan amigopäsna.

Jesús toqew Jehová Diosan amigopäsna

5. ¿Kunsa Jehová Diosajj jupar jakʼachasiñasatakejj lurawayi?

5 Niyakejjay taqenis pantjasirïstanjja, janiw jiwas pachpajj Diosar jakʼachasksnati (Salmo 5:4). Ukampis apóstol Pablojj akham sasaw qellqäna: “Diosajj akhamwa pachpa munasiñap uñachtʼayistu: juchararäskayätan ukhaw Cristojj jiwas layku jiwawayi” sasa (Romanos 5:8). Ukatjja Jehová Diosan amtaparjamaw Jesusajj ‘vidap churañatak aka oraqer jutäna, ukhamat waljanir juchat kutsuyañataki’ (Mateo 20:28). Diosan amigopäñatakejja, Jesusan jiwataparuw confiyañasa ukat valoranitwa uñjañasaraki. Jupan amigopäñasatakejj Dios pachpaw amtawayi, mä arunjja jupaw “nayraqat munasistu” (1 Juan 4:19).

6, 7. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj jupa toqet yatichistu? 2) ¿Kunjam toqenakatsa Jehová Diosarojj uñtʼsna?

6 Jehová Diosajj kunjam Diosasa ukwa yatiyarakistu. Maynimp sum apasiñatakejja, nayraqatajj sumwa jupar uñtʼañasa, kunjam cualidadanakanisa, kunanak lurañas jupar gusti uksa yatiñasarakiwa. Dios toqettï jan kunas yatiskaspa, jan ukajj jupar uñtʼañajj wali chʼamäspa ukhajja, janiw kunjamats jupar jakʼachasksnati. Ukampis Diosajj jan uñtʼayasiñat sipansa, jupar uñtʼañaswa muni (Isaías 45:19). Cheqansa, taqe jaqenakaw Diosarojj uñtʼapjjaspa (Mateo 11:25).

Jehová Diosajj kunjamasa ukjja, luratanakap toqe ukat Arup toqew qhanañchistu.

7 Jehová Diosajj kunjam Diosasa ukjja, ¿kunjam toqenakatsa yatiyistu? Luratanakapat amuytʼasaw kunjam Diosasa uk yateqsna. Sañäni, taqe kuns chʼamapampi, wali yatiñampi ukat wali munasiñampiw lurawayi (Romanos 1:20). Ukampis janiw luratanakap toqekejj jupjjat yatiykistuti, jan ukasti Biblia toqew kunjam Diosasa uk yatiyarakistu.

Jehová Diosarojj Arup toqew uñtʼsna

8. ¿Kunjamsa Bibliajj Jehová Diosan jiwasar munasitap uñachtʼayistu?

8 Jehová Diosajj Biblia churasaw munasiñap uñachtʼayistu. Uka toqew Diosarojj sum uñtʼsna, kuna laykutejj Bibliajj fácil amuykañ qellqatawa. Ukaw qhawqsa munasistu, qhawqsa jupar uñtʼañas muni uk uñachtʼayistu. Cheqas Bibliaw jupar jakʼachasiñatak yanaptʼistu (Salmo 1:1-3). Jehová Diosajj kunjamasa ukajj Biblian walja toqenakatwa qhanañchasi. Jichhajj ukanakatwa mä qhawqha yatjjataskañäni.

9. Kawkïr textonakas Jehová Diosan cualidadanakapat parli uk qhanañchtʼam.

9 Biblianjja Diosan cualidadanakapat walja kutiw qhanañchasi, jichhajj ukanakat mä qhawqha uñjañäni. “Jehová Diosasti kunatï cheqapäki ukar munasiriwa” (Salmo 37:28). “Jupajj wali chʼamaniwa” (Job 37:23). ‘Nayajj jan jaytjasirïtwa’ sasaw Jehová Diosajj qhanañchi (Jeremías 3:12). “Jupajj chuymapan yatiñaniwa” (Job 9:4). Diosajj “khuyaptʼayasiri, sinttʼasiri, pacienciani, wali munasiri ukhamarak jan jaytjasiri, arupar phoqeri” ukhamawa (Éxodo 34:6). Bibliajj akham sarakiwa “Jehová Dios Tata, jumajj suma Diosätawa, perdonañatakis jankʼakirakïtawa” sasa (Salmo 86:5). Kunjamtï nayrïr capitulon yatjjataniwayktanjja, Diosan taqe cualidadanakapat sipansa munasiñapaw jukʼamp jilanki. Ukatwa Bibliajj “Diosajj munasiñawa” sasin qhanañchi (1 Juan 4:8). Jehová Diosajj kunjam Diosasa ukanakat lupʼtan ukhajja, jukʼampiw jupan amigopäñ muntanjja.

10, 11. 1) Jehová Diosajj jupar jukʼamp sum uñtʼañasatakejja, ¿kunanaksa Bibliar qellqayawayi? 2) Diosajj qhawqha chʼamanisa ukjja, ¿Bibliankir kawkïr sarnaqäwis uñachtʼayistu?

10 Jehová Diosajja janiw kuna cualidadanakanisa ukak yatiykistuti, jan ukasti kunjamsa uka cualidadanak uñachtʼayi ukwa Biblia toqejj yatiyarakistu. Kunapachatï ukanak Biblian liytʼtan ukhajja, Jehová Diosajj kunjam chuymanisa uk jukʼamp sumwa amuytanjja ukat kuntï yateqktan ukajj jupar jukʼamp jakʼachasiñatakiw yanaptʼarakistu. Jichhajj mä sarnaqäwit parltʼañäni.

Bibliajj Jehová Diosar jakʼachasiñatakiw yanaptʼistu.

11 Kunjamsa Diosajj markapar ‘musparkañ chʼamapamp’ salväna ukajj Biblian wali sumaw qhanañchasi (Isaías 40:26). Kunapachatï Diosajj israelitanakar Mar Rojo qota taypi egipcionakat salväna ukhajja, qotajj payar jaljtasa mä perqjamaw saytʼäna, ukat mä kimsa millón jaqenakaw waña oraqnam paskatapjjäna (Éxodo 14:21; 15:8). Janiw ukakïkiti, Jehová Diosajj 40 maranakaw wasaran markaparojj sum uñjäna, jan walinakatsa jarkʼaqarakïnwa. Amuytʼañataki, mä kutejja mä jachʼa qarqatwa (jaqhetwa) Diosajj um jalsuyäna, ukatjja janqʼo jathar uñtasit manqʼwa churarakïna (Éxodo 16:31; Números 20:11). Uka sarnaqäwejj janiw Jehová Diosan chʼamapatak parlkiti, jan ukasti kunjamsa markaparojj uka chʼamapamp yanaptʼi ukwa qhanstayi. Jupaw “jiwasan imantasiñasasa, chʼamasasa, llakisiñ tiemponakanjja jankʼakiw jupan yanaptʼap jikjjatsna” (Salmo 46:1). Diosajj jiwasar yanaptʼañatakejj wali chʼamaniwa, ukatwa juparojj jan payachasis orastanjja.

12. ¿Diosajj jupar uñtʼañasatakejj kunanaksa lurawayi?

12 Jehová Diosajj mä espiritükchisa, jupar uñtʼañatakejj kunayman toqetwa yanaptʼistu. Jaqejj kunatï llamktʼañjamäki ukakwa uñjtanjja, ukatwa kunanakatï alajjpachan utjki ukanak jan uñjksnati. Diosajj jupat qhanañchañatakejja, jiwasajj kuntï amuyksna jan ukajj entiendksna ukarjamaw Biblia qellqayawayi. Jupatï jan amuykañ arunaka jan ukajj jan amuykañ uñachtʼäwinak qellqayaspäna ukhajja, janiw jupar kunjamatsa sum uñtʼañ puedkasänti. Ukampis Diosajj amuykañ uñachtʼäwinakampi ukat kuntï sum uñtʼktan ukanakampiw jupat yatichistu. Maysa toqetjja, jaqenakajj kunjamäktantï ukarjamaw jupa pachpat qhanañcharakistu. a

13. ¿Isaías 40:11 textojj Jehová Diosat kamsisa, uka kunjamsa uka arunakajj yanaptʼistu?

13 Isaías 40:11 textojj Jehová Diosat akham siwa: “Jupajj mä awatirjamaw uywanakap sum uñjani. Amparapampiw corderonakarojj juntthapini, ichjjartʼasaw aparakini” sasa. Uka textojja, Jehová Diosajj mä awatirjamaw ovejanakapar sum uñji ukat “amparapampiw” ichjjartʼaraki sasaw qhanañchi. Ukham qhanañchasitapajja, kunjamsa Diosajj servirinakaparusa jan yanapirinakanïpki ukanakarus uñji, kunjamsa jan walinakats jarkʼaqaraki ukwa amuytʼayistu. Diosan chʼamani amparapankkasajja janiw kuns ajjsarktanti. Cheqas jiwasatï jupat janipun jitheqtkañänejja, jupajj janirakiw kunäkipansa jaytanukkistaniti (Romanos 8:38, 39). Diosjam suma awatirejj janiw utjkiti, jupajj servirinakaparojj corderonakarjam ichjjarusaw aparaki. Nayra tiemponjja, mä awatirejj jichhak nasit ovej qallurojj ichjjarusaw apasirïna. Jehová Diosajj ukhamarakiw wali munasiñamp sum cuidistu, ukaw jupar jakʼachasiñatakejj yanaptʼistu.

Diosajj kunjamasa uk Yoqapaw sum qhanañchi

14. Jehová Diosarojj ¿kunatsa Jesús toqekejj uñtʼsna?

14 Jehová Diosajj kunjamasa uk Jesús Yoqap toqew qhanañchistu. Cheqas Jesusjamajj janiw khitis Diosajj kunjam chuymanisa, kunanaksa Jupajj amuyi ukanak qhan uñachtʼaykaspati. Diosan taqpach luratanakapat Jesusaw nayrïrejja, kuna laykutejj janïr taqe kunas luratäkäna ukhajja jupajj Awkipampiw alajjpachan jakjjäna (Colosenses 1:15). Jesusajj wali sumwa Jehová Diosar uñtʼäna, ukatwa jupajj akham säna: “Janiw khitis Yoqarojj uñtʼkiti, jan ukasti Awki sapakiw juparojj uñtʼi. Janirakiw khitis Awkirojj uñtʼkiti, jan ukasti Yoqa sapakiw jupar uñtʼi. Khitinakarutï Yoqajj Awkit qhanañchañ munki ukanakaw uñtʼapjjaraki” sasa (Lucas 10:22). Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, Awkipajj kunjamasa ukwa pä toqenakat uñachtʼayäna.

15, 16. ¿Kuna pä toqetsa Jesusajj Awkipar uñtʼañatak yanaptʼistu?

15 Maya, Jesusajj yatichäwinakap toqew Awkipar uñtʼapjjañapatak jaqenakar yanaptʼäna, jupajj chuymar purtʼkir arunakampiw Jehová Diosat yatichäna. Sañäni, Jehová Diosajj kunja khuyapayasirisa uk amuyañatakejja, mä munasir awkitwa parläna. Uka munasir awkejj herencia tukuntir wawapan kuttʼanjjatap uñjasajja, wawapamp jikisirejj tʼijukamaw saräna, qhomantasasti jampʼattʼarakïnwa. Jehová Diosajj uka munasir awkir uñtasitarakiwa, jupajj arrepentisir jaqenakarojj munasiñampiw katoqe (Lucas 15:11-24). Ukhamarusa qhawqsa Jehová Diosajj sapa mayni jaqenakar munasi, kunjamsa suma chuymani jaqenakarojj markapar irpani uka toqetwa Jesusajj yatichäna (Juan 6:44). Ukatjja ‘gorrión jamachʼinakajj janiw mayas alajjpachankir Awkin jan uñjkatajj oraqer purkiti’ sasaw sarakïna. Ukjjarojj akham sänwa: “Ukhamasti jan ajjsarapjjamti, jumanakajj walja gorrión jamachʼinakat sipansa jukʼampi valoranïpjjtawa” sasa (Mateo 10:29, 31). Ukham munasir Diosar jakʼachasiñajj wali sumapuniwa.

16 Paya, Jesusajj sarnaqäwipampiw Jehová Diosar uñtʼapjjañapatak jaqenakar yanaptʼäna. Jupajj taqe kun lurkasajj Awkipat yateqasitapwa uñachtʼayäna, ukatwa akham säna: “Khititejj nayar uñjkitu ukajj Awkirojj uñjarakiwa” sasa (Juan 14:9). Jesusajj kunjam chuymanisa, kunjamsa jaqenakar uñjäna ukanak Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan libronakan liytʼktan ukhajja, Jehová Diosarus uñjksna ukhamawa. Cheqansa Jehová Diosajj Jesús toqew kunjam chuymanisa uk yatichistu, ¿kunatsa ukham sistanjja?

17. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jupar sum uñtʼañasatak yanaptʼistu? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.

17 Khuyapayasiñajj kunasa uka toqet maynir qhanañchtʼañasas wakiskaspa ukham amuytʼañäni. Khuyapayasiña arojj kamsañsa muni uk arunakamp qhanañchañajj janiw chʼamäkaspati, ukampis kunjam toqenakatsa maynejj khuyapayasiñ uñachtʼayaspa uka toqenakat maynir qhanañchtʼsna ukhajja, khuyapayasiña arojj kamsañsa muni uk jukʼamp facilakwa amuyaspa. Jehová Diosajj kunjam Diosasa uk amuyañasatakejja, ukhamarakwa jupajj lurawayi. Kunjam Diosasa uk janiw arunakampik qhanañchawaykistuti, jan ukasti jupar sum uñtʼañasatakejj Yoqaparuw aka oraqer khitaniwayi, Yoqapasti Awkipajj kunjam cualidadanakanisa ukwa luratanakapamp uñachtʼayawayi. Pusi Evangelionakan walja kutis Jesusat parlaskchejja, Diosajj kunjam chuymanisa ukwa uka Evangelionakajj uñachtʼayistu. ¿Kunsa Bibliajj Jesusat yatichistu?

18. ¿Kunjamanakatsa Jesusajj chʼamanïtapsa, cheqapar uñjirïtapsa, yatiñanïtapsa uñachtʼayäna?

18 Jehová Diosajj kuna cualidadanakanisa uk pusi toqetwa Jesusajj qhan uñachtʼayäna. Aka oraqenkkasajja Jesusajj usutanakaruw qolläna, manqʼat awtjatanakaruw manqʼayäna ukat jiwatanakarus jaktayarakïnwa. Taqe ukanak lurasajja, jupajj wali chʼamanïtapwa uñachtʼayäna. Uka chʼamampejj janiw khitirus jan wal lurkänti, ni munañaparjamakis milagronak lurkänti. Jesusajj janipuniw jachʼa jachʼa tukuri jaqenakjamajj jan walinak lurkänti (Mateo 4:2-4). Ukatjja kunatï cheqapäki uk lurañaw jupar gustäna, ukatwa templon aljirinakajj jaqe masinakapar engañjasin qollqechasipkäna ukhajj wal colertʼasïna (Mateo 21:12, 13). Pobrenakarusa jiskʼachatanakarus mä igualakwa uñjarakïna, ‘samarañ’ jikjjatapjjañapatakis yanaptʼarakïnwa (Mateo 11:4, 5, 28-30). Maysa toqetjja wali yatiñanirakïnwa, ukatwa jupajj Salomonat sipans ‘jukʼamp’ suma yatichirïnjja (Mateo 12:42). Ukampis ukham yatiñanïtapat janiw jachʼa jachʼajj tukkänti. Kuntï Jesusajj yatichkäna ukanakajj wali qhana, yanaptʼkiri ukat suma amuykaña ukhamänwa, ukatwa jaqenakan chuymanakapar purtʼäna.

19, 20. 1) ¿Kunatsa Jesusajj wali munasirïna? 2) Jesusan sarnaqäwipat liytʼasin lupʼtan ukhajja, ¿kunsa amtañasapuni?

19 Jesusajj taqe kunat sipansa wali munasirïnwa. Aka oraqen Diosan arunakap yatiykasajja, kunayman toqetwa munasiñ uñachtʼayäna. Amuytʼañataki, jan walinakan uñjasipkäna ukanakat wal Jesusajj sinttʼasïna, khuyapayasiñampiw jupanakar uñjarakïna. Tʼaqesirinakar uñjasajj kunjamats yanaptʼapunirïnwa (Mateo 14:14). Jesusajj usutanakar qollkasasa jan ukajj manqʼat awtjatanakar manqʼaykasasa, jaqenakat sinttʼasitap laykojj taqe chuymaw Diosan Reinopat parlirïna, ukhamat uka gobiernor confiyapjjañapataki. Cheqansa, Diosan Reinopakiw kunanakatï tʼaqesiykistu ukanak chhaqtayaspa (Marcos 6:34; Lucas 4:43). Taqe ukanakat sipansa, qhawqsa munasistu uk jiwas layku vidap loqtasaw uñachtʼayawayi (Juan 15:13).

20 Jesusajj wali munasiri khuyaptʼayasiri ukhamänwa, ukatwa kunayman markat jutirinakasa kunayman edadaninakas jupar jan ajjsaras jakʼachasipjjäna (Marcos 10:13-16). Kunapachatï Jesusan sarnaqäwipat liytʼasin lupʼtan ukhajja, akwa amtañasapuni: Jehová Dios Awkisajj kunjam Diosasa ukjja, Jesusan sarnaqäwipat yatjjatasakiw sum amuysna (Hebreos 1:3).

¿Kunjamsa aka librojj yanaptʼistani?

21, 22. ¿Jehová Diosar thaqañajj kamsañsa muni, ukat kunjamsa aka librojj yanaptʼistu?

21 Jehová Diosajj kunjamasa ukjja Bibliaw sum qhanañchistu, ukhamatwa jupar jakʼachasiñas qhawqsa Diosajj muni uk sum amuysna. Ukampis jupan amigopäñasatakejj janiw khitirus obligkistuti, antisas sapa mayniw jupar jikjjatañjamäkipan thaqañatak chʼamachasiñasa (Isaías 55:6). Jupajj kunjamasa kunjam chuymanisa ukjja, Biblia toqekiw sum yatjjatsna. Aka librojja ukatak wakichtʼatawa.

22 Aka librojj pusi seccionanakar jaljatawa. Sapa seccionajj Jehová Diosan mä cualidadapatwa parli, mä arunjja kunjamsa jupajj cheqapar uñjirïtapsa, yatiñanïtapsa, chʼamanïtapsa, munasirïtapsa uñachtʼayi ukanakatwa parli. Sapa seccionankir qallta capitulonakanjja, yatjjataski uka cualidadajj kamsañsa muni, Jehová Diosajj kunjamsa uka cualidad uñachtʼayi ukaw qhanañchasi. Sapa sección niya tukuyansti, Jesusat parlir mä capitulow utji, ukanjja kunjamsa yatjjataski uka cualidad jupajj uñachtʼayäna ukaw qhanañchasi. Ukat sapa seccionankir qhep qhepa capitulonjja, kunjamsa jiwasajj ukarjam sarnaqaraksna ukaw qhanañchasiraki.

23, 24. 1) “Lupʼiñatak jisktʼanaka” sat recuadrojj kunatak wakichtʼatasa uk qhanañchtʼam. 2) ¿Lupʼiñajj kunjamsa Jehová Diosar jakʼachasiñatak yanaptʼistu?

23 Aka capitulot qalltasajja, sapa capitulonwa “Lupʼiñatak jisktʼanaka” sat mä recuadro jikjjatäta.  Aka paginan utjki uka recuadrot amuytʼañäni. Recuadron uñstki uka textonakasa jisktʼanakasa, janiw kawkïr capitulottï yatjjatktan uk amtañatak waktʼayatäkiti, jan ukasti kuna toqettï yatjjatktan uk amuytʼañatak waktʼayatawa. Ukampis ¿kunjamsa uka recuadronakampejj yanaptʼayassna? Nayraqatajj textonak thaqtasajj wali atencionampiw liytʼañasa, ukjjarusti jisktʼanak liytʼasajj kawkïris respuestanakapajja uka toqetwa lupʼiñasa. Ukatjja uka toqet jukʼamp yatjjatañatakis chʼamachasiñasarakiwa. Akham sasaw jisktʼasiñasa: “¿Kunsa aka textojj Jehová Diosat yatichitu? ¿Kunjamsa uka textorjam nayajj sarnaqerista? ¿Kunjamsa uka textompejj yaqhanakar yanaptʼirista?” sasa.

24 Ukhamtï lurañänejja, jukʼampiw Jehová Diosar jakʼachasiñäni. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Bibliarjamajja, lupʼiñajj chuymas manqhan kunjamätansa uk amuyañatakiw yanaptʼistu (Salmo 19:14). Kuntï Diosat yateqktan uka toqet wali sum amuytʼañajja, jupjam amuyunïñatakiw yanaptʼistani, juparojj jukʼampiw munasirakiñäni. Ukhamatwa taqe kunan Diosar kusisiyañatakejj chʼamachasiñäni, kuna laykutejj jupaw jiwasan suma amigosajja (1 Juan 5:3). Diosan suma amigopäñatakejja, nayraqatajj kunjam Diosasa kunanakas jupar gusti ukanakatwa sum yatjjatañasa. Akjjar jutki uka capitulonjja, Jehová Diosajj kunja santo Diosasa, kunjamsa uk yatiñajj jupar jakʼachasiñatak yanaptʼistu uka toqetwa yatjjataskañäni.

a Amuytʼañataki, Diosajj ajanunïkaspasa, nayranakanïkaspasa, jiñchunakanïkaspasa, nasanïkaspasa, lakanïkaspasa, amparanakanïkaspasa ukat kayunakanïkaspas ukhamwa Bibliajj qhanañchi (Salmo 18:15; 27:8; 44:3; Isaías 60:13; Mateo 4:4; 1 Pedro 3:12). Ukampis taqe ukanakajj uñachtʼäwinakakiwa. Diosajj janiw cheqpachapun jaqer uñtasitäkiti, janirakiw jupajj cheqpach “qarqäkisa” ni cheqpach “escudökisa” (Deuteronomio 32:4; Salmo 84:11).