Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

CAPÍTULO 31

“Diosar jakʼachasipjjam, jupajj jumanakar jakʼachasirakiniwa”

“Diosar jakʼachasipjjam, jupajj jumanakar jakʼachasirakiniwa”

1-3. 1) ¿Kunjamsa awk taykanakajj wawanakapar munasipjje, ukat kunsa ukajj uñachtʼayistu? 2) Mayninakajj munasipjjestu ukhajj ¿kunsa luraraktanjja, ukat kunsa sapa maynejj jisktʼasiñasa?

 ASU WAWAPAN lartʼasir uñjasajja, awk taykapajj walpun kusisipjje. Sapa kutiw jupanakajj wawapan ajanupar jakʼachasisajj suma arunakamp parljjayapjje ukat lartʼasipjjaraki. Jiskʼa wawitajj kunsa lurani uk wal jupanakajj uñjañ munapjje. Kunapachatï wawajj lartʼasi ukhajja, jupanakajj walpun kusisipjje, kuna laykutejj wawapajj qhawqsa jupanakar munasi ukwa amuyapjje.

2 Maynejj munasistu ukhajja, jiwasajj ukhamarakiw jupar munastanjja, kuna laykutejj Jehová Diosaw ukham lurawayistu (Salmo 22:9). Jilskasajja kunjamanakatsa mayninakar munasitas uñachtʼaysna ukwa yateqtanjja. Wawäkayätan ukhajj kunjamsa awk taykasasa, familiaranakasasa jan ukajj amigonakasas munasiñamp uñjapjjestäna uk taqeniw amtaspachätanjja. Mayninakamp munasitäsajj wali kusisitaw jikjjatasiyätanjja, jupanakarus taqe chuymaw munasirakiyätanjja. ¿Jehová Diosarojj ukhamti jiwasajj munasiraktanjja?

3 Bibliajj uka toqet akham siwa: “Diosaw nayraqat munasistu, ukatwa jiwasajj munasiñ yatiraktanjja” sasa (1 Juan 4:19). Aka libron nayrïr kimsa seccionanakapanjja, Jehová Diosajj kunjamsa jiwasar yanaptʼañatakejj chʼamapsa, cheqapar uñjirïtapsa, yatiñanïtapsa munasiñampipun apnaqe ukwa yateqawaytanjja. Ukat pusïr seccionanjja, kunanaksa Diosajj munasiñat jaqenak laykusa, jiwas laykus lurawayi ukanakwa yateqawayaraktanjja. Ukatwa sapa maynejj akham jisktʼasiñasa: “¿Kunjamsa nayajj Diosar munasitaj uñachtʼayiristjja?” sasa.

¿Diosar munasiñajj kamsañsa muni?

4. ¿Kunsa Diosar munasiñat jaqenakajj amuyapjje?

4 Jehová Diosatwa munasiñajj juti, ukatwa mayninakar munasiñajj kunjamsa yanaptʼasi uk jupajj sum yatiraki. Nayrat jichhakamajja jilaparte jaqenakaw Dios contra saytʼawayapjje, ukampis walja millón jaqenakajj Diosan jiwasar munasitap uñjasajj wal jupar munasipjjaraki. Kunjamsa Jehová Diosarojj munasiñasa uka toqetjja, kʼarinakwa akapachankir religionanakajj yatichawayapjje, ukatwa walja jaqenakajj Diosarojj munastwa sasin aru mayak arsupjje. Kunjamtï mä asu wawajj awk taykapar munasitap lartʼasis uñachtʼaykejja, jiwasajj ukhamarakiw qalltan Jehová Diosar munasitas arsuyätanjja. Ukampis tiempompejja, qhawqsa jupar munastan uk luratanakasampiw uñachtʼayawaytanjja.

5. ¿Kunjamsa Diosar munasitas uñachtʼaysna, ukat kunatsa ukham lurañasajj wali wakiskirejja?

5 Jehová Dios pachpaw jupar munasiñajj kamsañsa muni uk qhanañchistu. 1 Juan 5:3 texton Bibliajj akham siwa: “Jiwasatejj Diosar munasstan ukhajja, mandamientonakap phoqarakiñäniwa” sasa. Ukhamajj luratanakasampiw Diosar munasitas uñachtʼaysna. Cheqas waljaniw Diosan mandamientonakap phoqañajj chʼamäkaspas ukham amuyapjje, ukampis 1 Juan 5:3 textojj “mandamientonakap phoqañajj janiw chʼamäkiti” sasaw tukuyi. Uk yatiñajj wali chuymachtʼkiriwa, kuna laykutejj Jehová Diosan mandamientonakapajj janiw jiwasar jan waltʼayañatakïkiti, jan ukasti jiwasan askisatakiwa (Isaías 48:17, 18). Bibliajj walja toqenakatwa Jehová Diosar jukʼamp jakʼachasiñasatak yanaptʼistu, jichhajja kunjamsa jupampejj sapa kut parltʼassna, kunjamsa jupar adorsna, kunjamsa jupat yateqassna uka kimsanakatwa yatjjataskañäni.

¿Kunjamsa Diosamp parltʼassna?

6-8. 1) ¿Kunjamatsa Jehová Diosar istʼsna? 2) ¿Kunjamsa Biblian mä sarnaqäwip liytʼañasa?

6 Aka libron capítulo 1 ukanjja, “Diosampis parlkasma ukham amuytʼañäni” sasaw qallti. Kunjamtï yateqaniwaytanjja, cheqpachapuniw Diosampejj parltʼassna, Moisesas wali sumaw Diosampejj parltʼasirïna. Ukampis ¿kunjamsa jichhürunakan Jehová Diosajj jiwasanakar parlistu? Jiwasamp parlañapatakejja, jupajj janiw nayra tiemponjam angelanakapar khitanjjeti, jan ukasti Biblia toqe ukat suma phoqeri amuyasir esclavo toqew parlistu. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj parlistu, ukat kunjamsa jupar istʼaraksna?

7 “Taqpach Qellqatajj Diosan amuytʼayatawa”, ukatwa Biblia liyktan ukhajj Jehová Diosar istʼatas uñachtʼaytanjja (2 Timoteo 3:16). Salmo qellqerejja, ‘uruy aruma’ Diosan arunakap liytʼañasatakiw chʼamañchtʼistu (Salmo 1:1, 2). Cheqas uk lurañajj janiw faciläkiti, ukampis jiwasatï uk lurañatak chʼamachasiñäni ukhajj janiw inamayäkaniti. Kunjamtï capítulo 18 ukan yatjjataniwayktanjja, Bibliajj alajjpachankir Awkisan mä suma regalopawa. Ukhamajja, Biblia liyiñajj janiw jiwasanakatak chʼamäñapäkiti, antisas taqe chuymaw liytʼañasa, mä sarnaqäwi liytʼasajj uka tiemponsa jaksna ukhamwa amuyasiñasaraki. ¿Kunjamsa uk lursna?

8 Kunapachatï Biblia liytʼktan ukhajja, jaqenakajj kunjamanakansa uñjasipjjäna uk sum amuyañatakiw chʼamachasiñasa, mä arunjja kunjam jaqëpjjänsa, kunjamsa jakasipjjäna, kuna amtampis mä kuns lurapjjäna ukanak sumwa yatjjatañasa. Ukat liytʼktan uka toqet lupʼisajja, akham sasaw jisktʼasiñasa: “¿Kunsa uka sarnaqäwejj Jehová Diosat yatichitu? ¿Diosan kuna cualidadanakapas jukʼamp qhansti? ¿Kunsa Jehová Diosajj uka sarnaqäwi toqejj yatichañ munitu? ¿Kunjamsa nayajj ukarjam sarnaqerista?” sasa. Jiwasatï Biblia liytʼasin sum amuykiptʼañäni ukat ukarjam sarnaqarakiñäni ukhajja, Diosan Arupajj qhawqha chʼamanisa ukwa qhan uñjañäni (Salmo 77:12; Santiago 1:23-25).

9. ¿“Khitis suma phoqeri amuyasir esclavojja”, ukat kunatsa wali atencionamp uka esclavor istʼañasa?

9 Jehová Diosajja, ‘suma phoqeri amuyasir esclavo’ toqew parlarakistu. Jesusan arunakaparjamajja, uka esclavo taypinkir ajllit cristianonakajj aka qhepa urunakan kunayman lurañanakampiw phoqapjjañapäna, Diosar serviskakiñasatak yanaptʼanaksa jupanakaw wakichapjjañapäna (Mateo 24:45-47). Uka suma yanaptʼanakjja, congregacionan utjki uka tantachäwinak toqe, asambleanak toqe, Bibliat apstʼat qellqatanak toqew tiempopar katoqtanjja. Niyakejjay amuyasir esclavojj Jesusan esclavopächejja, kuntï jupajj ewjjtʼkistu ukar taqe chuymaw istʼañasa, jupajj “kunjamsa istʼasipkta uk amuyasipjjam” sasaw säna (Lucas 8:18). Ukatwa suma phoqeri amuyasir esclavorojj wali atencionamp istʼtanjja, kuna laykutejj Jehová Diosajj uka esclavo toqew parlistu.

10-12. 1) ¿Kunatsa oracionajj Jehová Diosan mä suma regalopajja? 2) ¿Kunjamsa Diosan chuymapar purtʼkir orassna, ukat kunjamatsa Diosajj oracionanakas istʼatap yattanjja?

10 Kunjamsa Jehová Diosajj parlistu uk sum amuytanjja, ukampis ¿kunjamsa jiwasajj Jehová Diosar parlsna? Cheqas uka toqet lupʼiñajj ajjsarañjamawa. Jiwasatï llakinakas yatiyañatak markasankir presidenten ukar sarsna ukhajja, ¿jupampejj facilakit jikisisajj parltʼassna? Janiwa, uk lurañ munasajj jan walinwa uñjassna. Esterampi ukat Mardoqueomp jakapkäna uka urunakanjja, maynejj Persia markan reyipamp parlañatakejj mä permiso apsuñapäna, jan ukham lurkaspäna ukhajja jiwayataw uñjasispäna (Ester 4:10, 11). Jichhajj Taqe Kunjjar Munañani Diosat amuytʼarakiñäni, jupat sipansa aka oraqenkir autoridadani jaqenakajj ‘tʼiju tʼijunakar’ uñtasitakïpjjewa (Isaías 40:22). Uk yatisajj ¿Jehová Diosamp parlañ ajjsarayasiñasäspati? Janiwa.

11 Jehová Diosampejj oración toqew parlsna, ukajj jupan mä suma regalopawa. Jiskʼa wawanakas confiyanzampiw Diosarojj parlapjjaspa, jiwasjamarakiw Jesusan sutipjjarojj orapjjaspa (Juan 14:6; Hebreos 11:6). Oracionanakasanjja kunas amuyusan utji, kunjamas chuymasan jikjjatastan taqe ukanakwa Jehová Diosar yatiysna. Kunatï chuym wal usuykistu ukanaksa jan arsuñjamäki ukanaksa Jehová Diosarojj yatiyaraksnawa (Romanos 8:26). Diosajj janiw walja arunakampi ukat jan amuykañjam arunakamp jupar orañas munkiti (Mateo 6:7, 8). Janirakiw qhawqha kutisa, qhawqha horanakas jupar orasiñasa uks siskistuti. Antisas Bibliajj “oración lurapjjapunim” sasaw chʼamañchtʼistu (1 Tesalonicenses 5:17).

12 Jehová Diosajj oracionanakas istʼapuniwa, ukatjja cheqpach sinttʼasiñampiw istʼarakistu (Salmo 65:2). Ukampis ¿Jehová Diosajj obligatakit oracionanakas istʼpacha? Janiwa, antisas taqe chuymaw istʼistu. Bibliarjamajja oracionanakasajj inciensor uñtasitawa. Kunapachatï inciensojj nakhayasirïna ukhajja, wali munkaña suma oloraw alajjpachar makatirïna (Salmo 141:2; Apocalipsis 5:8; 8:4). Kunjamsa Jehová Diosajj inciensor uñtat oracionanakas katoqasi uk yatiñajja, wali kusiskañapuniwa. Ukhamajj jiwasatï Jehová Diosar jakʼachasiñ munstan ukhajja, humilde chuymampi ukat walja kutirakiw sapürojj orasiñasa, jupa nayraqatan chuymassa jistʼarañasarakiwa (Salmo 62:8). Kunanakas llakisiyistu ukat kunanakas kusisiyistu taqe ukanakwa cuenttʼañasa, kunanaktï churkistu ukanakats yuspärañasawa ukat jachʼañchañasarakiwa. Ukhamatwa Diosarojj jukʼamp jakʼachasiñäni.

¿Kunjamsa Diosar adorsna?

13, 14. ¿Kunjamsa Jehová Diosarojj adorañasa, ukat kunatsa jupa saparuk adorañasa?

13 Mä amigosana jan ukajj mä familiarasan arunakaparojj istʼtanwa, jan ajjsarasarakiw kuns sistanjja. Ukampis Jehová Diosamp parltʼasktan ukhajja, janiw jupan arup aleqak istʼktanti ni aleq ukhamakis parlktanti, jan ukasti Biblia liyisasa taqe chuyma orasisas juparuw adorasktanjja, jupar wal respetatassa munasitassa uñachtʼayaraktanwa. Cheqas Jehová Diosakiw ukham adoratäñatakejj derechoni, ukatwa jakäwisan jupar adorañ nayrar uchtanjja. Uk lurktan ukhajja, alajjpachankirinakamp chikaw Diosarojj mayachtʼat adortanjja. Mä visión uñjkäna ukhajja, apóstol Juanajj mä angelaruw aka arunak yatiyir istʼäna: “Khititejj alajjpachsa, oraqsa, lamar qotsa, uma jalsunaksa lurki uka Diosar adorapjjam” (Apocalipsis 14:7).

14 ¿Kunatsa Diosarojj adorañasa? Jehová Diosajj santo Diosawa, wali chʼamani, munañapamp jan apnaqayasiri, cheqaparjam taqe kuns luriri, jan ajjsariri, khuyapayasiri, wali yatiñani, humilde chuymani, munasiri, sinttʼasiri, jan jaytjasiri ukat wali suma chuymani ukhamawa. Cheqas Diosakiw taqe uka cualidadanak wali sum uñachtʼayi. Kunapachatï kunjamsa uka cualidadanak uñachtʼayi uk yatjjattan ukhajja, mä suma jaqet sipans jukʼamp suma chuymanïtapwa amuytanjja. Jupajj taqe kunatï munkañäki, wali musparkañäkaraki ukat sipansa wali jilankapuniwa, janipuniw jupjam yaqhajj utjkiti (Isaías 55:9). Ukhamajj Taqe Kunjjar Munañani Diosjamajja, jupakiw jiwasar gobernañatakejj derechoni, juparukiw adorañasaraki. ¿Kunjamsa uk lursna?

15. ¿Kunjamsa Jehová Diosarojj “espiritumpi cheqampi” adorsna, ukat ukham lurañatakejj kunjamsa tantachäwinakajj yanaptʼistu?

15 Jesusajj akham sänwa: “Diosajj mä espirituwa, khitinakatejj jupar adorapki ukanakajj espiritumpi cheqampi adorapjjañapawa” sasa (Juan 4:24). Jehová Diosar “espiritumpi” adorañatakejja, nayraqatajj espíritu santonïñasawa ukat uka espiritumpiw yanaptʼayasiñasa. Ukhamarusa Diosar adoratasajj kunatï cheqäki ukarjamäñapawa, mä arunjja kuntï Bibliat yateqktan ukarjamäñapawa. Ukat Jehová Diosar “espiritumpi cheqampi” adorañatakejja, jilat kullakanakasampiw tantachasiñasa (Hebreos 10:24, 25). Kunapachatï taqeni tantachäwinakan canttan, mayachtʼat orastan, wali atencionamp tantachäwinak istʼtan ukat arstʼaraktan ukhajja, Diosajj kunjam adoratäñtï munki ukhamwa adorasktanjja, qhawqsa jupar munastan uks uñachtʼayaraktanwa.

Jehová Diosar adorañatak tantachäwinakar sarañajja, wali kusiskañapuniwa.

16. ¿Kuna wakiskir luräwsa cheqpach cristianonakajj katoqawaytanjja, ukat kunatsa uka mandator istʼañasa?

16 Mayninakar Jehová Diosat parlktan ukhasa jaqenakan uñjkat prediktan ukhasa, Diosar adoratasa ukat jupar jachʼañchataswa uñachtʼayaskaraktanjja (Hebreos 13:15). Cheqpach cristianonakatakejja, Reinon suma yatiyäwinakap predicañajj wali importantepuniwa, kuna laykutejj Jesús pachpaw uka asignacionamp phoqañasatak jaytawayistu (Mateo 24:14). Ukatjja Jehová Diosar munasitas laykuw taqe chuyma uka luräwimp phoqtanjja, Supayajj kuna kʼarinaktï Diosat parlawayki ukanakan jan cheqätapsa qhanstayaraktanwa, ukanak lurañajj walpun Jehová Diosan Testigonakaparojj gustistu (2 Corintios 4:4; Isaías 43:10-12). Maysa toqetjja, alajjpachankir Awkisajj kunja suma chuymanisa uka toqet lupʼtan ukhajja, mayninakarojj wal jupat parlañ munaraktanjja. Cheqansa, Diosar uñtʼapjjañapatak jaqenakar yanaptʼañajj wali kusiskañapuniwa, ukhamatakwa jupanakajj jiwasamp chik Diosar adorapjjarakispa.

17. ¿Kunjamanakatsa Diosar adoratas uñachtʼayaraksna, ukat kunatsa phoqat chuymamp Diosar serviñasa?

17 Ukampis Jehová Diosar adoratasjja, jakäwisan taqe luratanakasampiw uñachtʼayañasa (Colosenses 3:23). Jiwasatï Taqe Kunjjar Munañani Jehová Diosarojj gobernantesarjam uñjañäni ukhajja, sapüruw munañap phoqañatakejj chʼamachasiñäni. Familia taypinsa, trabajonsa, mayninakamp parlkasasa, sapakïkasas sum sarnaqañatakiw chʼamachasirakiñäni. Cheqas Diosar “phoqat chuymampi suma amtampi” serviñatakiw chʼamachasiñasa (1 Crónicas 28:9). Janiw pä chuymajj adorañasäkiti, mä arunjja Jehová Diosar adorkasajj janiw jan walinak jamasat lurañasäkiti. Diosarojj walpun munastanjja, ukatwa kunanak lurañatï jupatakejj jan walïki ukanakat ajjtastanjja. Ukatjja Diosar ajjsarañasa jupar wal respetañasa, phoqat chuymampi serviñatakiw yanaptʼarakistu. Bibliarjamajja, khitinakatï Diosar wal respetapki ukanakakiw jupamp sum apasipjjaspa (Salmo 25:14).

¿Kunjamsa Diosat yateqasitas uñachtʼaysna?

18, 19. ¿Kunjamsa jucharar jaqenakajj Diosat yateqassna?

18 Aka libron sapa seccionankir qhep qhepa capitulonakajja, cristianonakarojj Diosat yateqasipjjañapatakiw chʼamañchtʼi (Efesios 5:1). Ak janipun armapjjañäniti: jucharar jaqëkstansa, jiwasajj Diosat yateqassnawa. Cheqansa, jupajj taqe chʼamanïkasas jaqenakarojj wali sumwa uñji, cheqaparupuniw uñji, wali yatiñampi ukat wali munasiñampiw uñjaraki. ¿Cheqpachapunit Diosjam chuymanïsna? Jïsa, ukatakejj Diosan sutipajj kamsañsa muni ukwa amtañasa. Jupajj kuntï amtki uk phoqañatakejj kunar tukuñatï wakiski ukaruw tukuspa. Ukajj wali musparkañapuniwa, ukampis ¿kunatsa uka toqet parltanjja?

19 Jaqenakajj Diosar uñtasit luratätanwa (Génesis 1:26). Ukatwa animalanakar jan uñtasitäktanti, janirakiw mä kun lurañatakejj programatäktanti, ni mayninakan mayitakis mä kuns lurktanti. Jan ukasti, jiwas pachpa taqe kun amtir luratätanwa, ukajj Diosan mä suma regalopawa. Pantjasir jaqenakäkstansa, kuntï lurañ munktan uk jiwas pachpaw amtsna. Ukhamarusa, Diosan Jehová sutipajj ak sañwa munaraki: jupajj kunjam jaqëñastï munki ukaruw tukuyistaspa. Ukhamajj ¿janit jukʼamp munasiri, yatiñani, cheqapar uñjiri jaqëñ munksna, ukat janit chʼamanïkasas mayninakar yanaptʼañ munksna? Jïsa, ukham chuymanïñatakejj Jehová Diosaw espíritu santopamp yanaptʼistaspa, ukhamarus ukham chuymanïsajj walja askinakwa jikjjataraksna.

20. Jehová Diosat yateqasiñäni ukhajja, ¿kuna askinakas utjani?

20 Taqeniw Jehová Diosar kusisiysna (Proverbios 27:11). Taqe kun lurkasas jupan chuymaparuw purtʼaraksna, jupajj kunsa lurirjamätan jan lurirjamäkaraktan uk sum yati (Colosenses 1:9, 10). Jiwasatï munat Jehová Dios Awkisar jukʼamp uñtʼañataki ukat jupat yateqasiñatak chʼamachasiñäni ukhajja, kunatï cheqäki ukanak yatipjjañapatakiw jaqenakar yanaptʼañäni, jupat jitheqtat aka jan wali mundonsa mä qhanjamaw qhanarakiñäni (Mateo 5:1, 2, 14). Diosajj kunja suma chuymanisa uk taqeniw uñachtʼaysna, taqenirakiw jaqenakan Diosar uñtʼapjjañapatakejj yanaptʼsna. ¡Ukajj mä suma privilegiowa!

“Diosar jakʼachasipjjam, jupajj jumanakar jakʼachasirakiniwa”

Jehová Diosar jakʼachasiskakiñäni.

21, 22. Jehová Diosar munasirinakajja, ¿kunsa jutïrin lurasipkakini?

21 Santiago 4:8 textojj Diosar jakʼachasiñasatakiw chʼamañchtʼistu, ukampis janiw mä jukʼa tiempokejj uk lurañatak chʼamachasiñasäkiti, jan ukasti Jehová Diosar jan jaytjas sirvkasajj jupar jakʼachasiskakiñasawa. Cheqas janipuniw kunapachas Diosar jakʼachasiñ tukuykañäniti, jutïrin waljanakwa jupat yateqaskakiñäni. Ukhamasti, aka libro liyisajj sumsa Jehová Diosar uñtʼjjsna ukham janiw amuyañasäkiti, añchhitkamajj kuntï Bibliajj Diosat yatichki ukanakat mä qhawqhakwa yateqawaytanjja, janirakiw pachpa Biblias alajjpachankir Awkisat taqe kunpun yatichkistuti. Amuytʼañataki, kuntï Jesusajj aka oraqen lurawaykäna ukanakajj taqpach qellqasispäna ukhajja, “janiw uka qellqat rollonakatakejj mundpachas” alcanzkaspänti, apóstol Juanajj ukhamwa amuyarakïna (Juan 21:25). ¿Jehová Diosat kamsaraksnasa?

22 Jutïrin wiñay jakkasas janipuniw Jehová Diosat taqe kun yateqañ puedkañäniti (Eclesiastés 3:11). Paraisonjja, walja maranak jakasajj jichha tiempot sipans jukʼampinakwa Jehová Diosat yateqañäni. Ukhamarus jupa toqet yateqañajj waljaw utjaskakini, janipuniw kunapachas jupat phoqatpach yatkañäniti. Ukampis jutïrinjja, jichha tiemponjamarakwa jupat yatjjatañ munaskakiñäni, Salmonak qellqerjamarakiw akham sañäni: “Nayatakejj Diosar jakʼachasiñajj wali sumawa” sasa (Salmo 73:28). Paraison wiñay jakjjañäni ukhajja, kunayman askinakwa uñjañäni, uka urunakan jakañas wali musparkañäniwa, ukampis taqe ukanakat sipansa Jehová Dios Awkisar jukʼamp jakʼachasiñaw wali sumäni. Cheqas kunja sumapunïnisa uk janiw sumpach amuyksnati.

23. ¿Kunsa jichjatpachajj lurañasa?

23 Ukhamasti, Jehová Diosajj qhawqsa munasistu uk valoranit uñjapjjañäni, juparojj taqe chuymampi, taqe almampi, taqe amuyusampi, taqe chʼamasamp munasipjjarakiñäni (Marcos 12:29, 30). Ukatjja janipun jupat jitheqtañäniti ni jaytjapjjañänisa. Sapürojj kuna amtanakarutï puriñasäki taqe ukanakansa, alajjpachankir Awkisamp sum apasiñ munatas uñachtʼayapjjañäni. Ukampis taqe ukanakat sipansa, Jehová Diosar jukʼamp jakʼachasipjjañäni, ukhamatwa jupajj jiwasar jakʼachasirakistani.