Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

CAPÍTULO 25

Jehová Diosajj wali sinttʼasiriwa

Jehová Diosajj wali sinttʼasiriwa

1, 2. 1) ¿Mä taykajj asu wawapan jachatap istʼasajj kunsa luri? 2) Jaqet sipansa, ¿khitis jukʼamp sinttʼasir chuymanejja?

 KUNJAMSA mä wawan taykajj wawapar uñji uka toqet amuytʼañäni. Kunapachatï wawapajj chika aruman jachi ukhajja, mamapajj jankʼakiw ikit sartasajj chuymachtʼi. Cheqas wawapajj nasjje ukhat janiw jupajj nayrjam sum ikjjeti, wawapajj kuna razonanakatsa jachi uksa sum yatjjaraki. Ukatwa wawapajj jachki ukhajja, jankʼak ichjjarusisajj sum uñji. ¿Kunatsa jupajj uk luri? Wawapar wal munasitap laykuw jupajj taqe ukanak luri.

2 Mä taykajj asu wawapar wali sinttʼasiñampi munasiñampiw uñji. Cheqansa, jaqekiw ukham chuymani luratätanjja. Ukampis jaqet sipansa Jehová Diosajj jukʼamp sinttʼasiriwa, uk yatiñajj jupar jukʼamp jakʼachasiñatakiw yanaptʼistu. Ukatwa jichhajj kunas chuymatpach sinttʼasiñajja uka toqet jukʼamp yatjjataskañäni, Jehová Diosajj kunjamsa sinttʼasirïtap uñachtʼayi uka toqetsa yatjjataskarakiñäniwa.

¿Sinttʼasiña arojj kamsañsa muni?

3. “Maynit khuyaptʼayasiña” jan ukajj “sinttʼasiña” sasin traducitäki uka arunakajja, ¿hebreo arurjamajj kamsañsa muni?

3 Bibliarjamajja, sinttʼasiñampi ukat khuyapayasiñampejj niya pachpakiwa. Ukatjja chuymatpach sinttʼasiñat parlañatakejja, hebreo ukat griego arunakan walja arunakaw apnaqasi. Ukanakat mayajja, hebreo arurjamajj rajám sasin uñtʼatawa, ukajja “maynit khuyaptʼayasiña” jan ukajj “sinttʼasiña” sasaw traducisi. Biblia toqet parlir mä diccionariojj uka toqet akham siwa: “Rajám arojj wali munasiñamp mayninakat khuyaptʼayasiña sañwa muni. Khitinakarutï munasktan ukanakajj jan walin uñjasipjje, jan ukajj jiwasan yanaptʼas munapki ukhaw uka kasta khuyapayasiñajj uñachtʼayasi” sasa. Ukat rajám arojja, qhawqsa mä taykajj jupat nasir wawat sinttʼasi ukwa qhan uñachtʼayi. a Ukatwa Jehová Diosajj kunjamas jupa pachpajj jikjjatasi uk qhanañchañatakejj uka aru apnaqe (Éxodo 33:19; Jeremías 33:26).

¿Mä warmejj purakapankkäna uka yoqall wawapat armasispati?

4, 5. Jehová Diosajj kunja sinttʼasirisa uk amuyañatakejja, ¿kunjamsa Bibliajj yanaptʼistu?

4 Jehová Diosajj kunja sinttʼasirisa uk sum amuyañasatakejja, Bibliajj Isaías 49:15 texton kunjamsa mä taykajj asu wawapar uñji uka toqetwa parli. Uka textojj akham siwa: “¿Mä warmejj ñuñuskir wawapat armasispati? ¿Purakapankkäna uka yoqall wawat janit sinttʼaskaspa [rajám]? Mä warmejj wawapat armaskchinisa, janipuniw nayajj jumat armaskiristti” sasa. Uka arunakajja, kunjamsa Jehová Diosajj markapar wali sinttʼasiñamp uñji ukwa qhan amuytʼayistu. ¿Kunatsa ukham sistanjja?

5 Mä taykajj asu wawapar leche umtʼayañatsa cuidañatsa janiw armaskaspati, kuna laykutejj asu wawar taqe chuyma munasiñasa uruy arum suma uñjañas wali importantewa. Ukampis yaqhep warminakajj janiw wawanakapar sum uñjapkiti, jukʼampisa aka “chʼama tukuña jan wali” tiempon janiw wawanakaparojj munasjjapjjeti (2 Timoteo 3:1, 3). Ukampis Jehová Diosajj akham siwa: “Janipuniw nayajj jumat armaskiristti” sasa. Diosajj kunjamsa servirinakapat chuymatpach sinttʼasi ukajj janipuniw tukuskaniti, kuna laykutejj sinttʼasiñapajj mä taykat sipans jukʼamp jilankiwa. Ukatwa Isaías 49:15 textot parlkasajj Biblia toqet yatjjatir mä chachajj akham sasin qhanañchi: “Hebreo Arut Qellqatan Jehová Diosajj kunja munasirisa uka toqet parlasitapajja, wali musparkañapuniwa” sasa.

6. Chuymatpach sinttʼasirïñ toqetjja, ¿kamsapjjes walja jaqenakajja, ukat Bibliajj Jehová Diosat kamsisa?

6 Khitinakatï debiläpki ukanakakiw chuymatpach sinttʼasirïpjje sasaw walja jaqenakajj sapjje. Sañäni, Jesusajj jakkäna uka tiempon jakir Séneca sat romano filosofojja, akham sasaw yatichäna: “Sinttʼasirïñajj mä viciökaspas ukhamawa, debilanakakiw sinttʼasiñ yatipjje” sasa. Uka filósofo chachajja, cheqpach kusisit jakasiñatakejj maynejj janiw yaqhanakat llakisiñapäkiti, ni kunjamas jikjjatasipjje uk amuyañatakis chʼamachasiñapäkiti sasaw yatichirïna. Ukatjja mä yatiñani jaqejj jan walin uñjasirirojj yanaptʼaspawa, ukampis janiw jupat chuymatpach sinttʼasiñapäkiti, ukham luraspa ukhajj chuymapan sumankañapsa aptʼasispawa sasaw sarakïna. Ukampis khitinakatï uka chachjam amuyapki ukanakajja, janiw cheqpach sinttʼasiñ uñachtʼayapkiti. ¡Jehová Diosajj janiw uka filósofo chachjamajj amuykiti! Ukatwa Bibliajj jupat parlkasajj “wali sinttʼasiriwa ukat wali khuyaptʼayasirirakiwa” sasin qhanañchi (Santiago 5:11, nota). Kunjamtï yatjjatkañänejja, maynejj sinttʼasirïñ uñachtʼayki ukhajja, wali suma chuymanïtapwa uñachtʼayaskaraki. Jichhajja, kunjamsa wali munasiri Dios Awkisajj sinttʼasirïtap uñachtʼayi uka toqetwa yatjjataskañäni.

Diosajj Israel markapat sinttʼasïnwa

7, 8. ¿Israelitanakajj Egipto markan kuna tʼaqesiñanakansa uñjasipjjäna, ukat jupanakar tʼaqesir uñjasajj kunsa Diosajj luräna?

7 Jehová Diosajj kunja sinttʼasirisa ukajja, kunjamsa Israel markaparojj uñjäna ukanwa qhan amuyasïna. José chachajj jiwjjäna uka qhepatjja, walja millón israelitanakaw Egipto markan tʼaqesiyat uñjasipjjäna. Bibliajj uka toqet akham siwa: “Wali chʼama tukuñ trabajonakampiw israelitanakar wal tʼaqesiyapjjäna, munkir jan munkiriw ñeqʼempi ukhamarak ladrillonakampi jupanakar trabajiyapjjäna. [...] Kunayman chʼama tukuñ trabajonakanwa esclavot trabajiyapjjäna” sasa (Éxodo 1:11, 14). Ukatwa israelitanakajj Jehová Diosar yanaptʼayasiñatak wal ruwtʼasipjjäna. ¿Kunjamsa Diosajj jupanakat sinttʼasitap uñachtʼaypachäna?

8 Jehová Diosajj jupanakat walpun sinttʼasïna, ukatwa akham säna: “Egiptonkir markajajj kunjamsa tʼaqesiski ukjja nayajj cheqpachapuniw uñjta, munkir jan munkir trabajiyapki uka jaqenak kawsa arnaqasitanakapsa istʼaraktwa. Jupanakan tʼaqesitanakapjja nayajj sum yatta” sasa (Éxodo 3:7). Jehová Diosajj janiw israelitanakarojj jan sinttʼasis aleqak uñchʼukkänti, jan ukasti jupanakat cheqpachapuniw sinttʼasïna. Kunjamtï capítulo 24 ukan yatjjataniwayktanjja, Diosajj servirinakapar tʼaqesir uñjasajj wal chuym usuyasi, servirinakapajj tʼaqesipki ukhajj wal tʼaqesiraki. Ukampis markapar tʼaqesir uñjasajj janiw Jehová Diosajj ukhamak uñchʼukkänti, jan ukasti markapar yanaptʼañatakejj kunatï wakiskäna ukanakwa luräna. Isaías 63:9 textojj uka toqet akham siwa: “Munasirïtapata sinttʼasirïtapatwa jupanakar salvarakïna” sasa. Mä arunjja, Jehová Diosajj israelitanakan Egipto markat mistupjjañapatakejj ‘chʼaman amparapampiw’ yanaptʼäna (Deuteronomio 4:34). Ukatjja milagronak toqew jupanakarojj maná tʼantʼa churäna, Suma Oraqer mantapjjañapatakis yanaptʼarakïnwa.

9, 10. 1) ¿Kunatsa Diosajj kutin kutini israelitanakar salväna? 2) Jefté chachajj jakkäna uka tiemponjja, ¿kuna jan walitsa Jehová Diosajj israelitanakar salväna, ukat kunatsa uk luräna?

9 Uka qhepatjja, Jehová Diosajj israelitanakat sinttʼasitap uñachtʼayaskakïnwa. Suma Oraqer mantjjapjjäna uka qhepatjja, israelitanakajj kutin kutiniw Diosarojj jan istʼapkänti, ukham lurapjjatapat kunayman jan walinakan uñjasisaw tʼaqesipjjäna. Ukampis jupanakajj arrepentisis yanaptʼa mayipkäna ukhajja, Jehová Diosajj jan walinakatwa salväna, “kuna laykutejj jupajj markapatsa templopatsa sinttʼasïnwa” (2 Crónicas 36:15; Jueces 2:11-16).

10 Jefté chachajj jakkäna uka tiempot amuytʼañäni. Uka tiemponjja, israelitanakajj falso diosanakar adorañwa qalltapjjäna, ukatwa 18 maranakajj ammonitanakan amparapar Jehová Diosajj jaytäna, uka maranakanjja ammonitanakajj walpun israelitanakar tʼaqesiyapjjäna. Ukampis jupanakajj arrepentisipjjäna ukhajja, “jupanak taypit yaqha markankir diosanak apanukupjjänwa, Jehová Diosaruw servipjjäna, ukatwa israelitanakan tʼaqesitap uñjasajj Diosajj chuymapan wal llakisïna” (Jueces 10:6-16). b Israelitanakajj taqe chuym arrepentisipjjäna ukhajja, walpun Diosajj jupanakat sinttʼasïna. Ukatwa Jefté chacharojj enemigonakapat salvañapatak chʼam churäna (Jueces 11:30-33).

11. ¿Kunjamsa Diosajj sinttʼasiñamp israelitanakar uñjäna, ukat ukajj kunsa yatichistu?

11 Jehová Diosajj kunjamsa Israel markapat sinttʼasïna ukajj akwa yatichistu: mayninakat cheqpach llakisiñajj janiw ukhamak sinttʼasiñakïkiti, ni mayninakan tʼaqesitap yatisin llakisiñakïkisa. Kunjamtï aka capítulo qalltan yatjjataniwayktanjja, mä taykajj asu wawapar jachir istʼasajj ratukiw chuymachtʼi. Jehová Diosajj ukhamarakiw servirinakapan mayisitanakaparojj jankʼak istʼi, sinttʼasiri chuymanïtap laykuw jupanakarojj jankʼak yanaptʼaraki jan ukajj chuymachtʼi. Maysa toqetjja, kunjamsa Jehová Diosajj sinttʼasiñat israelitanakar enemigonakapat salväna ukajja, mayninakat chuymatpach sinttʼasiñajj walikïskatapwa yateqawayaraktanjja, mä arunjja khitinakatï sinttʼasipki ukanakajj janiw debiläpkiti. Ukampis ¿Jehová Diosajj mä gruporjamakit sinttʼasiñamp uñjpachïstu? 

Jehová Diosajj sapa mayni servirinakapatwa sinttʼasi

12. Israelitanakar churaskäna uka Leyinjja, ¿kunjamsa Jehová Diosan sapa mayni servirinakapat wal sinttʼasitapajj qhanstäna?

12 Jehová Diosajj markapar churkäna uka Leyinjja, qhawqsa sapa maynit sinttʼasïna ukaw qhan amuyasïna. Amuytʼañataki, Diosajj pobrenakat wal llakisïna, kuna laykutejj mä israelitajj akatjamatwa jan walin uñjasisajj jan kunani uñjasispäna. ¿Kunjamsa israelitanakajj pobrenakar uñjapjjañapäna? Uka toqet Jehová Diosajj qhanwa akham sasin säna: “Pobre jilamatakejj janiw chuym qalarayasipjjañamäkiti, janirakiw michʼasipjjañamäkiti” sasa. Ukatjja akham saskakïnwa: “Pobre jilamarojj taqe chuymaw mä kunsa churapjjañama, janiw pata chuymakejj churapjjañamäkiti. Jumanakatejj taqe chuyma churapjjäta ukhajja, taqe trabajomansa taqe luratanakamansa Jehová Diosamajj bendisipjjätamwa” sasa (Deuteronomio 15:7, 10). Ukatjja “oraqenakamat cosecha apthapipkäta ukhajja, janiw yapu thiyanakat taqpach apthapiñamäkiti, janirakiw yapuman jiltʼkani ukanak apthapiñamäkiti” sasaw israelitanakar sarakïna. Kunatï yapunakan jiltʼkäna ukanakajja, jan kunanïpkäna ukanakatakiw quedasiñapäna (Levítico 23:22; Rut 2:2-7). Israelitanakajj uka suma leyinakarjam sarnaqapkäna ukhajja, janiw pobrenakajj manqʼa mayjasisajj sarnaqapkänti. Kuna leyinaktï Jehová Diosajj churkäna taqe ukanakanjja, jupajj qhawqsa pobrenakat sinttʼasïna ukwa uñachtʼayäna.

13, 14. 1) Davidajj qellqkäna uka arunakarjamajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj sapa maynit llakisitap uñachtʼayi? 2) Diosajj “chuyma pʼakintatäpki” ukat “sinti desanimatäpki” ukanakan jakʼapankaskatap amuytʼañatakejj ¿kuna uñachtʼäwis yanaptʼistu?

13 Jichhürunakanjja, Jehová Diosajj ukhamarakiw sapa maynit cheqpachapun llakisi. Kuna jan walinakan uñjasisatï tʼaqesktan ukanak jupajj sum uñjaski. Uka toqet parlkasajj Davidajj akham sasaw qellqäna: “Diosan nayranakapajj cheqap sarnaqer jaqenakjjankiwa, jiñchunakapasti yanap mayiñatak artʼasitanakapar istʼiwa” sasa. Ukat akham saskakïnwa: “Jehová Diosajj khitinakatï chuyma pʼakintatäpki ukanakan jakʼapankiwa, jupaw sinti desanimatäpki ukanakarojj salvaraki” sasa (Salmo 34:15, 18). “Chuyma pʼakintatäpki” ukat “sinti desanimatäpki” sasin qellqatäki uka arunakat parlkasajja, Biblia toqet yatjjattʼat mä chachajj akham siwa: “Uka arunakajja, khitinakatï juchararäpjjatap laykojj sinti llakitäpki ukat janis kunatakis servipkaspa ukham amuyasipkaraki ukanakatwa parlaski” sasa. Khitinakatï ukham amuyasipki uka jaqenakajja, Jehová Diosat wali jayankapkaspasa, jan valoranïpjjatap laykojj janis Diosajj jupanakat llakiskaspa ukhamwa awisajj amuyasipjjaspa. Ukampis ukajj janiw cheqäkiti, antisas Jehová Diosajj janis kunatakis servipkaspa ukham amuyasirinakat janiw armaskiti. Cheqansa, jan walinakan uñjasitas layku yanaptʼatäñ munatas sum yati, ukatwa jiwasar yanaptʼañatakejj jakʼasankapuni.

14 Uk amuytʼañatakejj Estados Unidos markan jakasir mä warmit parltʼañäni. Mä kutejja, jupan pä marani jiskʼa wawapajj janiw samsuñ puedkänti, ukatwa jankʼak hospitalar apäna. Ukanjja wawajj kuna toqet usutänsa uk yatiñatakiw doctoranakajj wal chʼamachasipjjäna, ukatjja ‘wawamajj hospitalanwa aka arumajj quedasiñapa’ sasaw mamapar sapjjäna. ¿Uka warmejj wawap jaytasin sarjjpachänti? Janiwa, antisas wawap jakʼankkäna uka sillan qontʼataw quedasïna, wawapan wali usutätap laykojj janipuniw sapak jaytjañ munkänti. Uka warmejj Jehová Diosjam sinttʼasirïtapwa uñachtʼayaskäna, kuna laykutejj jaqenakajj Diosar uñtasit luratätanwa (Génesis 1:26). Ukhamasti, ¡wali munasiri alajjpachankir Awkisajj janipuniw sapak jaytkistaniti! Uka toqet Salmo 34:18 textojj akham siwa: “Jehová Diosajj khitinakatï chuyma pʼakintatäpki ukanakan jakʼapankiwa, jupaw sinti desanimatäpki ukanakarojj salvaraki” sasa. Diosajj mä munasiri awkjamawa, jiwasar yanaptʼañatakejj jakʼasankapuniwa. 

15. ¿Kunjam toqenakatsa Jehová Diosajj sapa maynir yanaptʼistu?

15 ¿Kunjamsa Jehová Diosajj sapa maynir yanaptʼistu? Kunanakatï tʼaqesiykistu ukanak janiw jupajj chhaqtaykiti, ukampis mayitasarjamajj walja yanaptʼanakwa aguantañasatakejj churistu. Sañäni, Biblia toqejj walja suma ewjjtʼanakwa jan walinakar saykatañatakejj churistu, ukatjja congregacionankir ancianonakwa churarakistu. Uka ancianonakajj jiwasar yanaptʼkasajj Diosjam sinttʼasiri chuymanïpjjatapwa uñachtʼayapjje (Santiago 5:14, 15). Ukhamarusa, Jehová Diosajj ‘oracionanak istʼiriwa’ ukat khitinakatï mayipki ukanakarojj “espíritu santo” churaraki (Salmo 65:2; Lucas 11:13). Uka espíritu santon yanaptʼap toqew “jaqen chʼamapat jilankki uka chʼama” katoqtanjja, ukhamat Diosan Reinopajj taqe jan walinak chhaqtaykani ukhakam aguantañasataki (2 Corintios 4:7). Taqe uka yanaptʼanak churatapatjja, ¡Jehová Diosarojj walpun yuspärtanjja! Cheqas taqe ukanak toqew Diosajj wali sinttʼasirïtap uñachtʼayistu.

16. ¿Kunjam toqetsa Jehová Diosajj wali sinttʼasirïtap uñachtʼayawayistu, ukat ukham luratapajj kunjamsa sapa maynir yanaptʼistu?

16 Ukampis Jehová Diosajj qhawqha sinttʼasirisa ukjja, munat Yoqapar khitanisaw uñachtʼayawayistu. Jehová Diosajj jiwasar wal munasitap laykuw juchampit jiwañampit kutsuyañatakejj Yoqapar sacrificiot loqtawayi. Ak janipun armapjjañäniti: Jehová Diosajj Yoqap toqejj sapa mayniruw juchampit jiwañampit kutsuyawayistu, ukham luratapajj mä suma regalopuniwa. Ukatwa Bautisir Juanan Zacarías awkipajj ‘Diosasan wali sinttʼasirïtapwa’ uka regalojj uñachtʼayi sasin säna (Lucas 1:78).

¿Kunapachas Jehová Diosajj jan sinttʼasjje?

17-19. 1) Bibliarjamajj ¿khitinakatsa Jehová Diosajj jan sinttʼasjje? 2) ¿Kunatsa Diosajj markapat jan sinttʼasjjäna?

17 Jehová Diosajj wali sinttʼasir Diosäkchisa, janiw taqe jaqenakatpun sinttʼaskiti. Khitinakatejj yatkasin jupa contra saytʼapki leyinakapar jan istʼasin jan walinak lurasipkaki uka jaqenakatjja, janiw Diosajj sinttʼaskiti sasaw Bibliajj qhanañchi (Hebreos 10:28). Kunatsa ukham sistan uk amuytʼañatakejja, israelitanakat parltʼaskakiñäni.

18 Jehová Diosajj sinttʼasiñatwa israelitanakarojj enemigonakapat walja kuti salväna, ukampis qhepatjja janiw jupajj uk lurjjänti. Kuna laykutejj jupanakajj falso diosanakaruw adorjjapjjäna, Jehová Diosan templopsa ajjtaskañ idolonakampiw qʼañuchapjjäna (Ezequiel 5:11; 8:17, 18). Ukatjja israelitanakajj “cheqpach Diosan mensajeronakapat burlasipjjänwa, arunakapsa jiskʼachapjjänwa, profetanakapatsa burlasipjjänwa, janiw jupanakarojj kunjamats yanaptʼañjamäjjänti, ukatsti Jehová Diosan colerasiñapaw markapjjar jutäna” (2 Crónicas 36:16). Uka israelitanakajj jan wali jaqenakarupuniw tukupjjäna, ukatwa Jehová Diosajj jupanakat jan sinttʼasjjänti, antisas jupanak contraw wal colerasïna.

19 Jehová Diosajj janiw markapat khuyaptʼayasjjänti ni sinttʼasjjänsa. Jupajj akham sänwa: “Janiw jupanakat khuyaptʼaskäti ni sinttʼaskarakïsa, janiw jupanakar tukjañatakejj kunas jarkʼkitaniti” sasa (Jeremías 13:14). Uka qhepatjja, babilonionakajj Jerusalén marksa uka markankir templsa qʼal tʼunthapipjjäna, israelitanakarus preso katuntatwa apasipjjarakïna. Israelitanakajj kutkatasiri jaqenakar tukupjjatapat jan walinwa uñjasipjjäna, ukham pasatapajj wali llakkañapuniwa, janirakiw Jehová Diosan sinttʼasiñap katoqañatakis derechonëjjapjjänti (Lamentaciones 2:21).

20, 21. 1) Jehová Diosan sinttʼasiñapajj tukusjjani ukhajj ¿kunas pasani? 2) ¿Kuna toqetsa akjjar jutki uka capitulon yatjjataskañäni?

20 Jichhürunakan Jehová Diosajj pachpakïskiwa. Jupajj sinttʼasir chuymanïtapatwa Testigonakaparojj aka oraqpachan ‘Reinon suma yatiyäwinakap’ predicapjjañapatak encargawayi (Mateo 24:14). Ukat khitinakatï suma chuymanïpki ukanakarojja, Reinon suma yatiyäwinakap amuyapjjañapatakiw yanaptʼi (Hechos 16:14). Ukampis janiw wiñayapunejj predicaskaniti. Wali sinttʼasiri Jehová Diosajj aka oraqen utjki uka jan walinak niyaw chhaqtayjjani, jan wali jaqenakan jan wali luratanakapsa ukat suma chuyman jaqenakan tʼaqesitanakapsa janiw ukhamak uñchʼukkaniti. Kunapachatï Diosajj ‘akhakamak sinttʼasitajj uñachtʼayä’ sasin amtani ukhajja, jan mayampitakiw aka jan wali pachar tukjani. Ukampis uka urunjja, ‘santo sutip laykojj’ sinttʼasirïtap uñachtʼayaskakiniwa, jupar taqe chuyma servipki ukanakarus salvarakiniwa (Ezequiel 36:20-23). Jehová Diosajj jan walinak qʼal chhaqtayasajja, mä suma paraisoruw aka oraq tukuyani. Diosajj jan wali jaqenakat akham siwa: “Nayasti janiw sinttʼaskäti ni khuyaptʼayaskäsa. Sarnaqäwinakaparjamaw jupanakarojj kuttʼayäjja” sasa (Ezequiel 9:10).

21 Uka uru puriniñapkamajja, wali sinttʼasiñampiw Jehová Diosajj taqe jaqenakar uñjaskaki, jan wali jaqenakatsa janiw armaskarakiti. Khitinakatï juchanakapat taqe chuym arrepentisipki ukanakajja, Diosan sinttʼasiñapwa katoqapjjani, mä arunjja jupanakajj juchanakapat perdonatäpjjaniwa. Jutir capitulonjja, Jehová Diosajj kunja perdonasir Diosasa uka toqetwa jukʼamp yatjjataskañäni.

a Salmo 103:13 texton uñstki uka rajám arojja, kunjamsa mä awkejj wawanakapat khuyaptʼayasi jan ukajj sinttʼasi uka toqetwa parlaski.

b “Diosajj chuymapan wal llakisïna” sasin traducitäki uka arunakajja, “janiw jukʼamp aguantañ puedjjänti, pacienciapajj tukusjjänwa” sañwa hebreo arun munaspa. Yaqha Biblianakan uka cheqajj akham traducitawa: “Diosajja janiw munkänti israelitanakan tʼaqhesiskañapjja” (Qullan Arunaka), ‘Diosajj israelitanakan tʼaqesitapat khuyaptʼayasïnwa’ (Nueva Biblia al Día).