Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

CAPÍTULO 20

“Jupajj chuymapan” yatiñanïkasas wali humildewa

“Jupajj chuymapan” yatiñanïkasas wali humildewa

1-3. ¿Kunjamatsa Jehová Diosajj humilde chuymanïtap yattanjja?

 MÄ AWKEJJ wawapar mä suma luräwi yatichañ munki ukhajja, yatichkasajj wawapan chuymaparuw purtʼañ muni. Ukampis wawapan chuymapar purtʼañatakejj ¿kunsa uka awkejj lurañapäspa? ¿Ajjsarañjama qhoru arunakampit wawapar parlañapäspa? Jan ukajj ¿suma arunakampi munasiñampich yatichañapäspa? Cheqas yatiñani ukat humilde chuymani mä awkejja, munasiñampi ukhamarak suma arunakampiw wawapar yatichi.

2 ¿Jehová Diosat kamsaraksnasa? ¿Jupajj munañaparukit taqe kuns lurayañ munistu? ¿Jiwasat jan sinttʼasisa jan khuyaptʼayasisat kuns yatichistu? Jan ukajj ¿humilde chuymampi wali munasiñampich yatichistu? Jehová Diosajj taqe kunwa sum yati, ukhamarus wali yatiñanirakiwa. Ukampis kawkïr jaqenakatï mä kunjjat wal yatipki ukat yatiñanïpkaraki ukanakajja, wali jachʼa jachʼaw tukupjje. Bibliajj uka toqet akham siwa: “Yatiñajj jachʼa jachʼa tukuyiriwa” sasa (1 Corintios 3:19; 8:1). Jehová Diosajj ‘chuymapan yatiñanïkchisa’, wali humilde chuymaniwa (Job 9:4). Cheqansa, Diosajj janiw jaqenakjamäkiti. Jupajj Taqe Kunjjar Munañanïkchisa, janipuniw jachʼa jachʼa tukuri Diosäkiti, ¿kunatsa ukham sistanjja?

3 Jehová Diosajj santowa, ukatwa jupajj jachʼa jachʼa tukuñampejj jan apayaskiti (Marcos 7:20-22). Jeremías profetajj Jehová Diosar akham sänwa: “Jumajja nayat amtasitätawa, nayar yanaptʼañatakejj naya toqer altʼasinïtawa” sasa (Lamentaciones 3:20). a Uka arunakarjamajja, Taqe Kunjjar Munañani Jehová Diosajj profetapar yanaptʼañatakejj listokïnwa, mä arunjja Jeremías jakʼar jutasin yanaptʼañwa Diosajj munäna. ¡Ukhamätapajj wali musparkañapuniwa! (Salmo 113:7). Cheqas Jehová Diosajj humilde chuymaniwa, ukampis ¿kunjamsa jupajj humildëtap uñachtʼayi? Jupan humilde chuymanïtapajj ¿kunjamsa yatiñanïtap uñachtʼayaraki? Ukat ¿kunjamsa uk yatiñajj jiwasanakar yanaptʼistu?

Diosajj humilde chuymanïtapwa uñachtʼayi

4, 5. 1) ¿Humilde chuymani jaqejj kunjamasa, ukat jupajj ajjsarirïpachati? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Davidar uñjäna, ukat uk yatiñajj kunjamsa yanaptʼistu?

4 Humilde chuymani mä jaqejja, janiw jupa pachpatak llakiskiti, ni jachʼa jachʼas tukkarakiti. Maysa toqetjja, humilde jaqejj llampʼu chuymaniwa, paciencianiwa, taqe kuns wali amuytʼasisaw luraraki (Gálatas 5:22, 23). Ukampis humilde chuymanïñajja, janiw ajjsarirïña sañ munkiti. Jehová Diosajj humilde ukat llampʼu chuymanïkchisa, jan walinak utjatapat wal colerasi, kunjamsa jutïrin uka jan walinak chhaqtayani uks arsurakiwa. Ukatjja Diosajj humilde chuymanïtapat janiw jankʼakejj coleraskiti, chʼamapsa cheqaparjamapuniw apnaqe (Isaías 42:14). Ukhamarusa Jehová Diosan humilde chuymanïtapajj wali yatiñanïtapwa uñachtʼayi. Biblia toqet parlir mä diccionariojj akham siwa: “Humilde chuymanïñatakejja, cheqpachapuniw mayninakat llakisiñasa, yanaptʼañatakis chʼamachasiñasarakiwa. Ukhamatakwa cheqpachapun yatiñanïtas uñachtʼaysna” sasa. Ukampis ¿kunjamsa Jehová Diosan humilde chuymanïtapajj yanaptʼistu?

Kawkïr awk taykanakatï wawanakaparojj humilde chuymampi ukat munasiñamp uñjapki ukanakajja, yatiñanïpjjatapwa uñachtʼayapjje.

5 David reyejja, Jehová Diosarojj akham sasaw cantäna: “Jumaw salvasiñ escudomjja churistajja, kupi amparamaw katjjäsitu, humilde chuymanïtamaw nayarojj jachʼañchitu” sasa (Salmo 18:35). ¿Kunatsa Davidajj uka arunak säna? Jupar katjjasiñatakejja, Jehová Diosajj altʼankaspas ukhamwa Davidajj amuyäna, ukhamat jan walinakat jarkʼaqatäñataki ukat suma uñjatäñataki. Diosan yanaptʼapampikiw Davidajj enemigonakapat jarkʼaqat uñjasispäna, reyjamas apnaqarakispäna. Jiwasampejj ukhamarakiwa, Jehová Diosajj humilde chuymanïtap laykuw mä munasir awkjamajj yanaptʼistu, jan ukajj jiwasar yanaptʼañatakejj altʼani. Ukhamatwa jiwasajj jutïritak mä suma suytʼäwinïtanjja.

6, 7. 1) Bibliarjamajja, ¿kunatsa Diosan altʼat chuymanïtap uñachtʼayañapajj jan wakiski? 2) ¿Yatiñanïñampi ukat llampʼu chuymanïñampejj kunatsa wali wakiskirejja, ukat khitis wali yateqaskayajja?

6 Altʼat chuymanïñajj (modestia) wali wakiskiriwa, ukatwa Diosar taqe chuyma servirinakajj ukham chuymanïñatak chʼamachasipjjañapa, ukhamatakwa yatiñan jaqenakäpjjani. Amuytʼañataki, Proverbios 11:2 textojj altʼat “chuymanïñajj utjki ukanjja yatiñanïñaw utji” sasaw qhanañchi. Ukampis Bibliajja, Diosajj taqe kunat sipans wali altʼat chuymaniwa sasajj janiw siskiti, antisas jaqenakaw altʼat chuymanïpjjañapa sasaw jilapartejj qhanañchi. Kuna laykutejj awisajja jaqenakajj janiw taqe kun lurañ puedipkapuniti, janirakiw mä kun lurañatakejj derechonïpkiti. Taqe Chʼamani Jehová Diosampejj janiw ukajj paskiti, jupajj taqe kunwa luraspa ukat ukanak lurañatakejj derechonirakiwa, kunanaktï leyinakaparjamajj jan lurañ amtki ukanakakwa jan lurkaspati (Marcos 10:27; Tito 1:2). Ukhamarus jupajj Jachʼa Diosawa, ukatwa jupajj cuenta jan khitirus churkiti. Ukhamasti, Jehová Diosajj altʼat chuymanïtap uñachtʼayañapajj janiw wakiskiti.

7 Ukampis Jehová Diosajj humilde ukat llampʼu chuymaniwa. Ukatwa servirinakapan yatiñanïpjjañapatakejj llampʼu chuymanïpjjañapatak ewjjtʼi. Bibliajj uka toqet akham siwa: “Yatiñani amuytʼasiri jaqejj [...] cheqpach yatiñat jutki uka llampʼu chuymampiw taqe kunsa lurañapa” sasa (Santiago 3:13). b Kunjamsa Diosajj ukham chuymanïtap uñachtʼayi uk jichhajj uñjañäni.

Diosajj yaqhanakaruw asignación churi ukat istʼarakiwa

8-10. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj lurañanak yaqhanakar churi, ukat istʼaraki? 2) Taqe Chʼamani Jehová Diosajj angelanakar jisktʼasisajja, ¿kunjam chuymanïtapsa uñachtʼayi?

8 Jehová Diosajj wali humilde chuymaniwa. Ukatwa jupajj luräwinak taqe chuym yaqhanakar churi ukat wali atencionampiw jupanakar istʼaraki. Diosan ukham luratapajj wali musparkañawa, kuna laykutejj jupajj janiw khitin yanaptʼapsa ni ewjjtʼanakapsa necesitkiti (Isaías 40:13, 14; Romanos 11:34, 35). Kunjamsa Jehová Diosajj humilde chuymanïtap uñachtʼayawayi uka toqetjja, Bibliajj wali sum qhanañchi.

9 Abrahán chachan sarnaqäwipat parltʼapjjañäni. Mä kutejj kimsa angelanakaw juparojj visitapjjäna, uka angelanakat maynirojj “Jehová” sasinwa Abrahanajj säna, kuna laykutejj Diosan sutipjjaruw uka angelajj parläna. Jehová Diosajj ángel toqejj Abrahanar akham sänwa: “Sodoma, Gomorra markanak contra arnaqasitanak nayajj istʼtwa” sasa. Ukatjja akham saskakïnwa: “Nayajj saraqäwa, ukhamat kuntï istʼkta uka arnaqasitanakajj cheqati janicha, luratanakapas sinti jan waliti janicha uk uñjañataki. Janitï ukhamäkchejja, naya pachpaw yatëjja” sasa (Génesis 18:3, 20, 21). Uka arunak sasajja, Taqe Chʼamani Diosajj cheqpachapuniw aka oraqer saraqanëjja sasajj janiw siskänti, jan ukasti kunatï pasaskäna ukanak uñjañatakejj angelanakwa khitanëjja sasaw saskäna (Génesis 19:1). Jehová Diosajj taqe kunwa uñji, ukhamajja ¿kunatsa angelanak khitanpachäna? Cheqansa, Sodoma ukat Gomorra markanakan kunanakas pasaskäna ukanak sum yatiskäna, ukampis humilde chuymanïtap laykuw angelanakarojj khitanïna. Ukhamat kunas Sodoma markan pasaskäna ukanak yatjjatapjjañapataki, ukhamarak Lot chacharu ukat familiapar visittʼapjjañapataki.

10 Maysa toqetjja, Jehová Diosajj istʼañatakejj jankʼakïnwa. Mä urojja, “¿khitis Acab reyirojj engañjani, ukhamat Ramot-Galaad markar makatasajj ukan jiwañapataki?” sasaw Diosajj angelanakar jisktʼäna, ukjjarusti mä angelaw may arsüna, yaqha angelasti yaqha arsurakïna. Ukatjja Jehová Diosajj kuntï mä angelajj siskäna ukarjam lurañwa amtäna, uka angelarojj akham sarakïnwa: “Kuntï lurañ amtkta uk lurätawa, juparojj engañjätawa. Jumajj sarasin uk luraskakim” sasa (1 Reyes 22:19-22). Diosan ukham luratapajja, wali humilde chuymanïtapwa uñachtʼayistu.

11, 12. Jehová Diosan humilde chuymanïtapjja, ¿kunjamsa Abrahán chachajj uñjäna?

11 Jehová Diosajj jucharar jaqenakan llakinakapsa istʼarakiwa. Aka toqet amuytʼañäni, Jehová Diosajj Sodoma ukat Gomorra markanak qʼal tʼunjäjja sasin siskäna ukhajja, Abrahanajj akham sänwa: “Janipuniw uk lurañamajj walïkaspati. ¿Janit oraqpachan Juezapajj kunatï cheqapäki uk lurkani?” sasa. Ukat 50 cheqap jaqenakat qalltasin 10 cheqap jaqenakar puriñkamajja, ‘¿janit uka cheqap jaqenak laykojj perdonkäta?’ sasaw Diosar jisktʼäna. Diosasti taqe uka jisktʼanakaparojja, “uka jaqenak laykojj markpacharuw perdonäjja” sasaw jaysarakïna. Cheqansa, Jehová Diosajj kunja khuyapayasirisa ukjja, Abrahanajj janiw sum amuykpachänti. Ukampis Diosajj pacienciampi ukat humilde chuymampiw Abrahán amigopan llakinakap istʼäna (Génesis 18:23-33).

12 Wali yatjjattʼata ukat wali yatiñani jaqenakat jilapartejja, janiw jan yatjjatat jaqenakarojj pacienciampi istʼapkaspati. c Ukampis humilde chuymani Diosajj taqe chuymaw istʼäna, ukhamatwa Diosajj kunja ‘paciencianisa’ uk Abrahanajj yateqarakïna (Éxodo 34:6). Diosar ukham jisktʼañ jan wakisitap inas Abrahanajj amuychïna, ukatwa pä kutin akham sasin ruwtʼaspachäna: “Jehová, mirä amp suma, janikiy colerasimti” sasa (Génesis 18:30, 32). Cheqansa, Jehová Diosajj janiw coleraskänti, kuna laykutejj “cheqpach yatiñat jutki uka llampʼu chuymampiw” jupajj taqe kuns luri.

Jehová Diosajj amuytʼiriwa

13. 1) ¿Bibliarjamajj amuytʼiri siski uka arojj kamsañs muni? 2) ¿Kunatsa Diosajj amuytʼiriwa sasin sistanjja?

13 Jehová Diosajj wali amuytʼir Diosawa, ukhamatwa humilde chuymanïtapsa wali yatiñanïtapsa amuyaraktanjja. Jaqenakatakejja jupjam amuytʼirïñajj janiw faciläkiti. Kunjamtï yatjjatktanjja, Jehová Diosajj angelanakarusa ukat jaqenakarus janiw aleqaki istʼkiti, jan ukasti leyiparjamatï walikïchi ukhajj kuntï jupanakajj mayipki uks lurarakiwa. Cheqansa, Biblian amuytʼiriwa sasin traducitäki uka arojja, “iyaw saña, jan ukajj mä kun lurañatak jan caprichasiña” sañwa munaraki. Uka toqet Santiago 3:17 textojj akham siwa: “Alajjpachat jutki uka yatiña katoqer jaqejja, [...] amuytʼiriwa” sasa. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj amuytʼirïtap uñachtʼayi? Jupajj janiw taqe kuns munañaparjampun lurkiti, jan ukasti amtanakap phoqañatakejj kunar tukuñatï wakiski ukarjamaw awisajj luraraki (Éxodo 3:14). Ukhamatwa Diosan wali amuytʼirïtap yattanjja.

14, 15. Ezequiel profetajj uñjkäna uka carrojja, ¿kunsa Diosan organizacionapat yatichistu, ukat kunatsa aka oraqenkir organizacionanakat mayjajja?

14 Diosajj kunatï wakiski ukarjamaw kuns luri, uka toqet mä jukʼa amuytʼañatakejj kuntï Ezequiel profetajj mä visionan uñjkäna uka toqet parltʼañäni. Jupajj Diosan organizacionapat mä partejj alajjpachankki ukwa uñjäna, uka taypinjja angelanakaw utjarakïna. Ukatsti Jehová Diosan apnaqata mä jachʼa carro uñjarakïna, ¿kunjamsa uka carrojj onjjtäna? Uka carron jachʼa ruedanakap manqhanjja, yaqha ruedas utjkaspa ukhamänwa, ukatjja uka ruedanakajj walja nayranakampi phoqantatarakïnwa. Ukhamatwa taqe kun uñjapjjäna, ukatjja jankʼakiw chʼeqarus kupirus jan saytʼas saräna. Uka carrojj wali jachʼäkchïnsa, ratukiw lliju llijur uñtat onjjtäna, jan kutjtasaw pusi toqenakar sararakïna (Ezequiel 1:1, 14-28). Ukhamasti, Jehová Diosan organizacionapajj jupjamarakiw kunatï wakiski ukarjam taqe kuns luri, ukatjja wakiski ukhajj jankʼakiw kun mayjtʼayasas ukarjam luraraki.

15 Ukampis jaqenakajj janiw ukhamäpkiti, jupanakasa organizacionanakapas janiw kunatï wakiski ukarjamajj kuns lurapkiti, kunapachatï mä kun cambiañajj wakiski ukhajj janiw jankʼakejj kuns lurapkarakiti. Ukat amuytʼirïñat sipansa, munañanakapakwa thaqapjje. Uka toqet amuytʼañatakejj petróleo apiri mä jachʼa barcompita ukat carganak apiri mä trenampit parltʼañäni. Ukanakajj musparkañ wali jachʼa ukat wali chʼamanïpjjewa, ukampis mä jan waltʼäwejj ukanak nayraqatan uñsti ukhajja janiw jankʼakejj saytʼapkaspati, ni kutjtapkaspasa. Trenanakajja wal frentʼkasas kunatï nayraqatapan utjki ukanakarojj chocantasiwayapkakiwa, saytʼañapkam frenkatkasas niya pä kilometronakwa sarasipkakispa. Ukat petróleo apir jachʼa barconakajja, motoranakap jiwtʼaykasas mä 8 kilometronakwa sarasipkakispa, qhepäjjar sarañapatak motoranakap naktaykasas 3 kilometronakampwa saraskakispa. Jaqenakan organizacionanakapampejj ukaw pasaraki, mä kunajj mayjtʼayañ wakiski ukhajj janiw amtanakap jaqenakan askip laykojj jankʼak mayjtʼayapkiti. Cheqansa, jilapartejj jachʼa jachʼa tukurïpjjatap laykuw ukham lurapjje, ukatwa walja empresanakasa gobiernonakas aynachtʼapjje (Proverbios 16:18). Ukampis Jehová Diosasa ukat organizacionapas janiw ukhamäkiti, uk yatiñajj wali kusiskañawa.

¿Kunjamsa Diosajj amuytʼirïtap uñachtʼayi?

16. Lot chachan sarnaqäwiparjamajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj amuytʼirïtap uñachtʼayäna?

16 Diosajj Sodoma ukat Gomorra markanakar tukjañ amtkäna uka toqet amuytʼaskakiñäni. Jehová Diosan angelapajj Lot chacharusa familiaparus qhana instruccionanakwa churäna, angelajj “¡qollunak toqer escapjjam!” sasaw säna. Ukampis Lot chachajj janiw uksar sarañ munkänti, ukatwa akham sasin ruwtʼasïna: “¡Jehová, mirä amp suma! Janikiy ukar khitistatejja” sasa. Uka qollunak toqer sarasajj jiwapjjeristwa sasaw Lot chachajj amuyäna, ukatwa Zóar jiskʼa markar familiapampi sarañatak ruwtʼasïna. Cheqansa, jupajj janiw ajjsarañapäkänti, kuna laykutejj Taqe Chʼamani Jehová Diosajj qollunakan jan walinakat jarkʼaqaspänwa. Ukhampachas Jehová Diosajj Lot chachan ruwtʼasitaparojj istʼänwa, ukatwa angelap toqejj akham säna: “Walikiwa, kuntï jumajj maykista ukjja nayajj istʼämawa. Jumajj parlkista uka markarojj janiw nayajj tʼunjkäti” sasa (Génesis 19:17-22). Jehová Diosan ukham amtatapajj wali amuytʼirïtapwa uñachtʼayistu.

17, 18. Ninivitanakar jan tʼunjasajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj amuytʼirïtap uñachtʼayäna?

17 Jaqenakajj taqe chuyma arrepentisipjje ukhajja, Jehová Diosajj cheqaparjama ukat khuyapayasiñampiw uñji. Uk sum amuytʼañatakejja, jupajj Jonás profetapar Nínive sat jan wali markar khitkäna uka toqet parltʼañäni. Jonasajj Nínive markan callenakap sarkasajja, “pusi tunka urunakatjja, Nínive markajj tʼunjatäniwa” sasaw qhan yatiyäna. Ukampis janiw uka markajj tʼunjatäkänti, kuna laykutejj ninivitanakajj taqe chuymaw arrepentisipjjäna (Jonás, capítulo 3).

18 Ukham pasatapat Jonás profetajj wal colerasïna. Jichha kutinjja, Jehová Diosajj janiw “guerran nuwasiri wali chʼaman” Diosar tukkänti, jan ukasti wakiski ukarjamaw ninivitanakarojj perdonäna (Éxodo 15:3). d Ukampis Jonasajj janiw Diosjam amuyañ munkänti, janirakiw ninivitanakats khuyaptʼayaskänti. Jupajj amuytʼañat sipansa, petróleo apiri jachʼa barcor uñtata jan ukajj jachʼa trenar uñtasitaw kuntï arskäna ukan phoqasiñap munäna. Ukhamäkchïnsa, Jehová Diosajj pacienciampiw khuyapayasirïñsa ukat amuytʼirïñsa Jonasar yatichäna (Jonás, capítulo 4).

Kunanaktï jan lurañ puedktan ukanak lurañas janipuniw Jehová Diosajj maykistaspati.

19. 1) Jehová Diosajj janiw kuntï jan lurirjamäktan ukanak maykistuti sasajja, ¿kunatsa sistanjja? 2) Proverbios 19:17 textojja, ¿kunanaksa Jehová Diosat yatichistu?

19 Jehová Diosajj kuntï jan lurirjamäktan ukanak lurañas janiw maykistuti, ukhamatwa amuytʼirïtap uñachtʼayarakistu. David reyejj akham sänwa: “Kunjam luratätansa uk jupajj sum yati, laqʼat luratätassa amtasirakiwa” sasa (Salmo 103:14). Jiwasajj janiw taqe kuns lurirjamäktanti ukat pantjasir jaqenakarakïtanwa, ukjja Diosajj jiwasat sipans sum yati, ukatwa kuntï jan phoqerjamäktan uk janipun maykistuti. Maysa toqetjja, Bibliajj pä kasta patronanakatwa parli, maynejj amuytʼir suma jaqewa, maynisti chuymapar jan purtʼañjam jaqerakiwa (1 Pedro 2:18). ¿Jehová Diosajj uka patronanakar uñtasitarakïpachati? Uka toqet Proverbios 19:17 textojj akham siwa: “Khititï yanaptʼa munir jaqet khuyaptʼayaski ukajja Jehová Diosaruw maytʼaski” sasa. Ukhamajja, Jehová Diosajj amuytʼir suma Diosawa, yanaptʼa munapki ukanak laykojj kunanaktï lurktan uks valoranitwa uñjaraki. Janiw ukakïkiti, taqe kun Luriri Diosajj mayninakar yanaptʼtan ukhajj jiwasarus manükaspa ukhamwa amuyasi. Diosan ukhamätapajja, jupajj kunja humilde chuymanisa ukwa uñachtʼayistu.

20. ¿Kunatsa Diosajj oracionanakas istʼiwa sasin sissna?

20 Jichhürunakanjja, Jehová Diosajj ukhamarakiw servirinakaparojj munasiñamp uñjistu, janirakiw kunatï chʼamäki uk lurañas maykistuti. Jupajj janis angelanak toqejj parlkchistojja, jupar taqe chuyma confiyas oración luratanakas istʼapuniwa, uka toqet janiw payachasiñasäkiti. Apóstol Pablot amtañäni, jupajj carcelat mistuñapatak mayni cristianonakar orarapipjjañapatak maykäna ukhajj akham sänwa: “Nayatak oración lurapjjañamatakiw ruwtʼasinipjjsma, ukhamat jumanakan ukar jankʼaki jutañajataki” sasa (Hebreos 13:18, 19). Ukhamasti, jiwasan oracionanakasajj Jehová Diosan chuymaparuw purtʼaspa, kun lurañtï jan amtki ukarjam lurañapatakis yanaptʼarakispawa (Santiago 5:16).

21. 1) Jehová Diosajj humilde chuymanïkchisa, ¿kunsa janipun lurkaspa? 2) ¿Diosan humilde chuymanïtapat kunjamas jikjjatastanjja?

21 Jehová Diosajj kunaymanitwa llampʼu chuymanïtap uñachtʼayi, paciencianïtapsa, amuytʼirïtapsa ukat taqe chuyma istʼirïtaps uñachtʼayarakiwa. Ukhamäkchisa, janipuniw leyinakap pʼakintir jaqenakarojj ukhamak uñjkiti. Kʼari religión pʼeqtʼirinakajj kuntï jaqenakajj istʼañ munapki ukarjamakiw yatichapjje, Diosajj uñiski ukanak lurañajj walikïskiwa sasaw jupanakar sapjjaraki, ukampis ukham lurasajj Diosan leyinakapwa pʼakintapjje (2 Timoteo 4:3). Jilaparte jaqenakajja, mayninakan askip thaqasaw kuns lurta sasinwa sapjje, ukampis Jehová Diosajj janiw ukham amuykiti. Jupajj santo Diosawa, ukhamajj janipuniw jupa pachpajj leyinakap pʼakintkaspati (Levítico 11:44). Ak amtañasapuniwa: Jehová Diosajj humilde chuymanïtap laykuw amuytʼiri Diosat uñtʼatajja, ukhamätap yatiñajj wali musparkañapuniwa. Ukatwa taqe chʼamani, llampʼu chuymani, munasiri, pacienciani ukat amuytʼir Diosar jakʼachasisajj wal kusistanjja, ukatjja walpun jupar munasiraktanjja.

a Biblia copiapkäna uka soferim sat nayra escribanakajja, uka texton Diosaw altʼasi sañat sipansa Jeremiasaw altʼasi sasaw cambiapjjäna, kuna laykutejj Diosan ukham luratapajj janiw walïkaspati sasaw amuyapjjäna. Ukatwa yaqhep Biblianakan uka textojj jan qhanäkiti, ukampis Traducción Israelita Restaurada de YHVH sat Bibliampejj janiw ukajj pasawaykiti. Uka Biblian kuna arunaktï Jeremías profetajj Diosar siskäna ukajj wali qhana qellqatawa, akham sarakiwa: “Nayan ukar saraqaniñatakejj jumajj listokïtawa” sasa.

b Yaqhep Biblianakan aka arunakaw uñsti: “Humilde chuymanïñajj yatiñanïñatwa juti” ukat “llampʼu chuymanïñajj yatiñampi sasiwa”.

c Bibliajja “jachʼa jachʼa tukuñat sipansa paciencianïñaw jukʼamp sumajja” sasaw qhanañchi (Eclesiastés 7:8). Ukhamasti, Jehová Diosajj wali paciencianïsajj humilde chuymanïtapwa uñachtʼayarakistu (2 Pedro 3:9).

d Salmo 86:5 textojj akham siwa: “Jehová Dios Tata, jumajj suma Diosätawa, perdonañatakis jankʼakirakïtawa” sasa. Uka textojj griego arur traduciskäna ukhajja, “perdonañatakis jankʼakirakïtawa” sañatakejj epieikḗs (ukajj “amuytʼiri” sañ muni) aruw qellqasïna.