Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

CAPÍTULO 21

Jesusaw Diosan yatiñap uñachtʼayi

Jesusaw Diosan yatiñap uñachtʼayi

1-3. ¿Kunjamsa Jesusan yatichäwinakaparojj markapankir jaqenakajj uñjapjjäna, ukat kunsa jupanakajj jan amuyapkäna?

 MÄ KUTEJJA Jesusaw sinagogan yatichaskäna, jaqenakajj arunakap wali atencionamp istʼasajj wal musparapjjäna. Niya taqeniw Jesusarojj sum uñtʼapjjäna, kuna laykutejj jupajj uka markanwa jilsüna ukat walja maranakarakiw carpinterjam trabajïna. Amuyatajja, Jesusan lurat utanakanwa yaqhep jaqenakajj jakapjjäna, ukatjja Jesusan lurat armanakampi yukunakampwa yapunakap lurapjjarakïna. a Ukampis ¿nayrajj carpinterökäna uka Jesusan arunakap jaqenakajj istʼapjjpachänti?

2 Jesusar istʼapkäna uka jaqenakat waljanejja, yatichäwinakapat wal musparasajj “¿kunjamats aka jaqejj wali yatiñanïpacha?” sasaw jisktʼasipjjäna, ukatjja akham sapjjarakïnwa: “¿Janit jupajj carpinteröki? ¿Janit mamapajj María satäki?” sasa (Mateo 13:54-58; Marcos 6:1-3). Jesusar jilsur uñjapkäna uka jaqenakajja, ‘jupajj markasankir mä carpinterokiwa, jiwasjam mä jaqekiwa’ sasaw amuyapjjäna. Janirakiw Jesusan wali yatiñamp parlataparus yäqapkänti, mä arunjja kunjamsa jupajj Diosan yatiñap qhanstayäna uk janiw akchʼas amuyapkänti.

3 Kunjamatsa wali yatiñanïna uka toqet Jesusajj akham sänwa: “Kuntï nayajj yatichkta ukajja, janiw nayankkiti, jan ukasti khititejj nayar khitankitu ukankiwa” sasa (Juan 7:16). Apóstol Pablojj akham sasaw qhanañcharakïna: “Jesusaw Diosan yatiñapsa cheqapar uñjirïtapsa uñachtʼayi” sasa (1 Corintios 1:30). Cheqansa, Jesús toqew Jehová Diosan yatiñapajj wali qhan uñachtʼayasïna, ukatwa Jesusajj akham säna: “Nayampi Awkimpejj mayakïpjjtwa” sasa (Juan 10:30). Kunjamsa Jesusajj Diosan yatiñap uñachtʼayäna uk jichhajj kimsa toqet yatjjatañäni.

Yatichäwinakapa

4. 1) ¿Kuna toqetsa Jesusajj jukʼamp yatiyäna, ukat kunatsa ukajj wali wakiskirïna? 2) ¿Kunatsa Jesusan ewjjtʼanakapajj wali askïnjja?

4 Kuna toqetsa Jesusajj yatichäna uk nayraqat yatjjatañäni. Jupajj ‘Diosan Reinopat suma yatiyäwinakwa’ jilpachajj yatiyäna (Lucas 4:43). Uka toqet parlatapajj wali importantënwa, kuna laykutejj Jehová Diosajj Reinop toqew sutip qʼomachani, suma apnaqerïtaps uñachtʼayarakini, ukatjja Reinop toqerakiw jaqenakajj walja bendicionanak katoqapjjani. Ukhamarus Jesusajj sapür sum jakasiñatakiw wali suma ewjjtʼanak jaqenakar churäna, ukhamatwa Isaiasajj parlkäna uka ‘Yatiñani Ewjjtʼirïtap’ uñachtʼayäna (Isaías 9:6). Jesusan ewjjtʼanakapajj wali sumapunïnwa, kuna laykutejj Diosan Arup jupajj sum uñtʼäna, Diosajj servirinakapat kunsa suyi uks sum yatirakïna. Maysa toqetjja, jaqenakajj kunsa piensapjje kunjamas jikjjatasipjje uk sum amuyäna, jupanakarus wal munasirakïna, ukatwa yatichäwinakapajj taqenir yanaptʼäna. Cheqansa, Jesusajj “wiñay jakañar apiri” arunakanïnwa (Juan 6:68). Ukhamasti, jiwasatï uka arunakar istʼañäni ukhajja wiñayatakiw jakañäni.

5. ¿Kuna toqenakatsa Jesusajj wali uñtʼat arstʼäwipan parläna?

5 Jesusajj kunja yatiñanïnsa ukajj Qollun Yatichkäna ukanwa qhan amuyasïna. Jesusan arstʼatapajj Mateo 5:3 al 7:27 textonkiwa, niya 20 minutonakanakwa arstʼpachäna. Ukampis Jesusan suma ewjjtʼanakapajj jichhürunjamarakwa uka tiempon jakirinakarojj yanaptʼäna. Uka discursonjja jupajj kunayman toqetwa parläna, sañäni: kunjamsa mayninakampejj sum apassna (5:23-26, 38-42; 7:1-5, 12), kunjamsa qʼañu juchanakar jan purtʼasksna (5:27-32), kunjamsa kusisit jakassna uka toqenakatwa parläna (6:19-24; 7:24-27). Jesusajja, janiw kunjamatsa maynejj taqe kuns yatiñamp luraspa ukak arskänti, jan ukasti kunatsa ukham säna ukwa qhanañcharakïna, uñachtʼäwinakampis amuytʼayarakïnwa.

6-8. 1) Jan sinti llakisiñasatakejja, ¿kuna ewjjtʼanaksa Jesusajj churawayistu? 2) Jesusarojj Diosaw yatiñap churäna, ¿kunjamsa ewjjtʼanakapajj ukhamätap uñachtʼayistu?

6 Mateo capítulo 6 ukan jikjjataski uka Jesusan arunakapat amuytʼañäni, ukanjja kunatsa yänak toqet jan sinti llakisiñasäki uka toqetwa parli. Jesusajj akham sasaw ewjjtʼistu: “Jan jumanakajj vidanakamat llakisipjjamti, kuns manqʼañäni kuns umañäni sasajja. Janiraki cuerponakamatsa llakisipjjamti, kunampis isisiñäni sasajja” sasa (Mateo 6:25). Cheqansa, manqʼañasa isis wali wakiskiriwa, uka toqenakat llakisiñajj janiw jan walïkarakiti. Ukampis ¿kunatsa Jesusajj ukanakat jan llakisipjjamti sasajj sispachäna? b

7 Jesusajj kuna razonanakatsa jan llakisiñasäki uk qhanwa säna. Vidsa jañchi cuerpossa Jehová Diosaw churawayistu, ukhamajj kunatï jakañatak wakiski uksa, manqʼañanaksa, cuerposatak issa churarakistaspawa (Mateo 6:25). Ukatjja Diosaw jamachʼinakarojj manqʼa churi, panqaranakarus munkañ isthapiyi, ukhamajj jupaw servirinakaparojj sum cuidarakispa (Mateo 6:26, 28-30). Cheqansa sinti llakisiñajj inamayawa, janirakiw vidas mä jukʼamp yaptʼasiñatakejj yanaptʼkistaspati (Mateo 6:27). c Ukhamajj ¿kunjamatsa jan sint llakisksna? Jesusajj uka toqet akham sasinwa ewjjtʼistu: “Diosan Reinopsa kunatï Diosatakejj cheqapäki uksa nayraqat thaqasipkakim, Diosasti taqe kunatï jumanakatak wakiski ukanakwa churapjjätam” sasa (Mateo 6:33). Ukatjja Jesusajj wali yatiñampiw akham säna: “Janipun qharürut llakisipjjamti, qharürojj yaqha llakinakaw utjarakini” sasa (Mateo 6:34). Cheqas kunas qharürojj pasani ukjja janiw khitis yatksnati, ukhamajj inamayaw llakisisksna. Jiwasatï Jesusan ewjjtʼanakaparjam sarnaqañäni ukhajja, janiw akapachankir jaqenakjamajj llakinakamp aynachtʼkañäniti.

8 Jesusajj kuna suma ewjjtʼanaktï arskäna ukhat mä 2.000 maranakaw pasawayjje, ukampis uka arunakapajj jichhürunakan yanaptʼasiskakiwa. Wali yatjjattʼat jaqenakan ewjjtʼanakapampejj janiw ukhamäkiti, tiempompejj janiw yanaptʼasjjeti, ukatwa uka ewjjtʼanak mayjtʼayañajj wakisjje. Ukampis Jesusan yatichäwinakapajj yanaptʼasiskakiwa, ukhamatwa jupan yatiñapajj Diosat jutatap amuytanjja. Cheqpachapuniw Jesusajj Yatiñani Ewjjtʼirjamajj “Diosan arsutanakapat” parläna (Juan 3:34).

Kunjamsa yatichäna

9. ¿Soldadonakajj Jesusan yatichäwip istʼasajj kamsapjjänsa, ukat kunatsa ukajj cheqäskapunïnjja?

9 Wali sum yatichasaw Diosan yatiñanïtap Jesusajj uñachtʼayarakïna. Mä kutejja, religión pʼeqtʼirinakan khitatajj soldadonakaw Jesusar katuntir sarapjjäna, ukampis ukhamak kutʼjjasajj akham sapjjänwa: “Janipuniw khiti jaqes ukham parlirïkiti” sasa (Juan 7:45, 46). Kuntï uka soldadonakajj arsupkäna ukajj cheqäskapunïnwa. Jupajj janïr aka oraqer jutkasajj alajjpachanwa walja maranak jakäna, ukhamajj taqe jaqenakat sipansa waljanak jupajj yatïna, wali experiencianirakïnwa (Juan 8:23). Cheqansa, janipuniw khiti jaqes Jesusjamajj yatichkaspänti. Kunjamsa jupajj yatichirïna uk jichhajj pä toqet amuytʼañäni.

“Jaqenakajj wal musparapjjäna, ukham wali sum yatichatap layku”.

10, 11. 1) ¿Kunatsa Jesusan uñachtʼäwinakapajj chuymar purtʼkirïnjja? 2) Mä wakiskir yatichäwi qhanstayañatakejja, ¿kuna uñachtʼäwitsa Jesusajj parläna?

10 Uñachtʼäwinakampiw yatichirïna. Bibliajj akham siwa: “Taqe ukanakjja, uñachtʼäwinakampiw Jesusajj jaqenakar parläna. Cheqansa jupajj jan uñachtʼäwimpejj janipuniw parlirïkänti” sasa (Mateo 13:34). Jesusajj jan amuyañjam yatichäwinakjja, jaqenakajj uñtʼapkäna uka uñachtʼäwinakampiw yatichirïna. Sañäni, jupajj yapuchirinakata, tʼantʼa luririnakata, qhatun anataskir wawanakata, chawlla katurinakata, chhaqat oveja thaqer awatirinakata ukat yaqha ukham toqenakatwa parlirïna. Wali wakiskir yatichäwinakat parlkasajja, kuntï istʼirinakajj uñtʼapkäna yatipkarakïna ukanakat parlasaw chuymar purtʼirïna, ukhamatwa jaqenakajj kuntï istʼapkäna ukanak chuymanakapar katoqapjjäna (Mateo 11:16-19; 13:3-8, 33, 47-50; 18:12-14).

11 Sum sarnaqapjjañapatakisa Diosamp sum apasipjjañapatakisa, Jesusajj wali uñtʼat uñachtʼäwinakampiw parlirïna. Ukhamatwa jupan yatichäwinakap jaqenakajj sum amuyapjjäna ukat amtapjjarakïna. Alajjpachankir Awkipajj kunjam chuymanis uksa jan armkañ uñachtʼäwinakampiw qhanañchäna. Amuytʼañataki, herencia tukuntir waynat parlasajj kuntï yatichañ munkäna uk qhanwa amuytanjja. Uka sarnaqäwejja, kunjamsa Jehová Diosajj taqe chuyma arrepentisipki ukanakarojj mayamp katoqjje ukwa yatichistu (Lucas 15:11-32).

12. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj jisktʼanakampi yatichirïna? 2) ¿Kunjamsa Jesusajj religión pʼeqtʼirinakarojj amuktʼayäna?

12 Sum amuytʼasaw jisktʼirïna. Jesusajja jupanak pachpa mä amtar puripjjañapatakisa kunanakas chuymapan utji uk amuyasipjjañapatakisa, jaqenakarojj jisktʼanakampiw yatichirïna (Mateo 12:24-30; 17:24-27; 22:41-46). Judionakan religionap pʼeqtʼirinakajja, mä kutejj “¿kuna autoridadampis jumajj ukanak lurta?” sasinwa Jesusar jisktʼapjjäna, ukar qhanañchañatakejja jupajj “¿khitis Juanarojj bautisañapatak khitanïnjja, alajjpachankir Diosatï jan ukajj jaqenakacha?” sasaw jupanakar jisktʼarakïna. Uk satasti akham sasaw jupanakkamajj amuykipapjjäna: “‘Diosaw khitani’ sañäni ukhajja, ‘kunatsa jupar jan creyipkta’ sasaw sistani, ‘jaqenakaw khitani’ sañäni ukhajj ¿kunas jiwasar pasistaspa?” sasa. Cheqansa, “jupanakajj jaqenakaruw wal ajjsarapjjäna, kuna laykutejj taqeniw Juanarojj cheqpach profetat uñtʼapjjäna”, ukatwa Jesusarojj “janiw yatipkti” sasin sapjjäna (Marcos 11:27-33; Mateo 21:23-27). Mä jisktʼampikiw Jesusajj uka jaqenakar amuktʼayäna, kuna jan walinakatï chuymanakapan utjkäna uksa qhanstayarakïnwa.

13-15. Jesusajj mä uñachtʼäwit parlkasajja, ¿kunjamsa wali yatiñanïtap uñachtʼayäna?

13 Awisajja Jesusajj uñachtʼäwinakat parlkasajj jisktʼanakampiw amuytʼayirïna. Mä urojja, Ley sum uñtʼir mä jaqejj “¿wiñay jakañ katoqañatakejj kun lurañajas wakisi?” sasaw Jesusar jisktʼäna, Jesusasti Diosar munasiñ toqetsa jaqer munasiñ toqetsa kuntï Leyejj siski ukwa amtayäna. Ukampis uka chachajj cheqap jaqëtap uñachtʼayañ munasajja, akham sasaw Jesusar jisktʼäna: “¿Khitipunis cheqpach jaqe masijajja?” sasa. Uk satasti Jesusajj mä sarnaqäwit parlasaw qhanañchäna, akham sasa: ‘Sapak viajiri mä judío jaqerojja, lunthatanakaw jaljjatasin qʼal lluchʼsupjjäna, niya jiwirjam jaytjasaw sarjjapjjarakïna. Ukatjja mä sacerdotew nayraqatajj uka lado pasäna, ukjjarusti mä levita chachaw uka cheq pasarakïna. Panpachanejj judío jaqenakäpjjänwa, ukampis jupanakat janiw khitis uka jaqer yanaptʼkänti. Ukjjarusti mä samaritano jaqew uka cheq pasäna, usuchjat jaqer uñjasajj walpun sinttʼasïna. Ukatwa heridanakap qolltʼäna, chʼoqtʼarakïna. Ukatjja waliptañapkamajj mä alojasiñ utaruw apäna’. Tukuyarusti, Jesusajj Ley sum uñtʼir jaqerojj akham sasaw jisktʼäna: “Uka kimsanitjja ¿kawkïris lunthatanakampi jaljjatayaski uka jaqerojj jaqe masiparjam uñjäna?” sasa. Uka jaqejj sarakïnwa: “Khititejj jupar khuyapayasiñampi uñjki ukawa” sasa (Lucas 10:25-37). 

14 ¿Kunjamsa Jesusan wali yatiñanïtap uka sarnaqäwejj uñachtʼayistu? Uka tiemponjja, judionakajj janiw samaritanonakarojj jaqe masiparjam uñjapkänti, jan ukasti khitinakatï costumbrenakaparjam sarnaqapkäna ukanakarukiw jaqe masiparjam uñjapjjerïna (Juan 4:9). Jesusatï mä judío jaqew samaritanor yanaptʼäna saspäna ukhajja, jaqenakar yaqhachañajj kunatsa jan walïki uk janiw uñachtʼaykaspänti. Ukhamasti, Jesusajj wali yatiñampiw kunjamsa mä samaritanojj judío jaqer uñjäna uk amuytʼayäna. Ukat uka sarnaqäwi tukuyarojj kuntï jisktʼkäna ukarjamajja, Ley sum uñtʼir jaqejj khitipunis cheqpach jaqe masipänjja uk sumwa amuyjjäna. Jesusajj “uka kimsanitjja ¿kawkïris lunthatanakampi jaljjatayaski uka jaqerojj jaqe masiparjam uñjäna?” sasin jisktʼasajja, khitirutï yanaptʼaskäna uk qhanstayañat sipansa khititï munasiñat yanaptʼkäna ukwa qhanstayäna. Ukhamasti, khititï cheqpachapun jaqe masipar munaski ukajja, mayninakar yanaptʼañatakejj jankʼakiwa. Jesusan ukham yatichatapajj wali yatiñanïtapwa uñachtʼayistu. 

15 Taqe ukanakatwa jaqenakajj Jesusar yatichir uñjasajj wal musparapjjäna, jupan arunakap istʼañs wal munapjjarakïna (Mateo 7:28, 29). Mä kutejja, jupar istʼañ laykojj ‘walja jaqenakaw’ kimsa urunak quedasipjjäna, janirakiw manqʼa thaqeris sarapkänti (Marcos 8:1, 2).

Kunanaksa luräna

16. ¿Kunjamsa Jesusajj yatiñanïtap uñachtʼayäna?

16 Jehová Diosajj kunja yatiñanisa ukjja, Jesusajj luratanakapampiw uñachtʼayarakïna. Yatiñanïñajj taqe kunatakiw yanaptʼistu, luratanakasansa qhanaw uñjasiraki. Santiago 3:13 textojj akham siwa: “¿Yatiñani amuytʼasiri jaqejj jumanak taypin utjiti? Utjchi ukhajja, jakäwipan sum sarnaqasaw uk uñachtʼayañapa, cheqpach yatiñat jutki uka llampʼu chuymampiw taqe kunsa lurañapa” sasa. Ukhamasti, Jesusajj sarnaqatapampiw Jehová Diosat yatiñ katoqatap uñachtʼayäna. Kunjamsa jupajj wali amuyump sarnaqäna, kunjamsa mayninakamp apasirakïna ukanakat jichhajj parltʼañäni.

17. ¿Kunjamatsa Jesusan wali amuyump sarnaqatap yattanjja?

17 Jan yatiñanïpki uka jaqenakajja, awisajj jan sinttʼasisaw kuns lurapjje, jan ukajj jan amuytʼasisaw kuna jan walinaks lurapjjaraki. Cheqansa, taqe kun sum lurañatakejj yatiñanïñaw wakisi. Jesusajj Diosan yatiñap qhanwa uñachtʼayäna, taqe kuns wali amuyumpiw luräna. Jesusatakejj Jehová Diosar jachʼañchañaw wali wakiskirïnjja, ukatwa Diosan arunakap jan tiemponi yatiyäna, “ukatakiw nayajj jutta” sasaw sarakïna (Marcos 1:38). Utjirinakanïñasa walja qollqenïñas janiw jupatakejj wali wakiskirïkänti, amuyatajj kunatï jakañatakejj wakiski ukanikïnwa (Mateo 8:20). Ukampis ‘kusisiri Diosjamaw’ wali kusisit jakasïna, mayninakarus kusisit jakasipjjañapatakiw yanaptʼarakïna (1 Timoteo 1:11; 6:15). Amuytʼañataki, Jesusajj mä casarasïwir sarkäna ukhajja, janiw mä kʼuchunak saykänti, jan ukasti ukankirinakamp chikaw kusistʼäna. Ukham fiestanakanjja, jaqenakajj musicanak tukapjjerïna ukat cantasaw wal kusistʼapjjerïna, “jaqen chuymap kusisiyir” vinos waljaw utjarakirïna. Kunapachatï vinojj tukusjjäna ukhajja, Jesusajj umwa suma vinor tukuyäna (Salmo 104:15; Juan 2:1-11). Ukat Jesusajj manqʼañatak invitatäsajja, walja manqʼäwinakar sarasajj Jehová Diosan arunakapwa yaticharakirïna (Lucas 10:38-42; 14:1-6).

18. ¿Kunjamatsa Jesusajj wali yatiñanïtap uñachtʼayarakïna?

18 Jesusajj jaqe masipar sum uñjasaw wali yatiñanïtap uñachtʼayarakïna. Niyakejjay jupajj jaqenakan chuymapan kunas utji uk sum yatchïnjja, discipulonakapajj kunjamäpjjänsa, kunas jupanakar llakisiyäna ukat kunanaksa jutïrin lurapjjaspa uk sumwa yatirakïna. Cheqansa, jupanakajj imperfecto jaqenakäpkchïnsa, suma chuymanïpjjänwa (Juan 6:44). Jesusajj jupanakarojj taqe chuymaw confiyäna, ukatwa jupanakarojj suma yatiyäwinak predicapjjañapatak jaytawayäna (Mateo 28:19, 20). Discipulonakajj kunjamsa Jesusan arunakap phoqapjjäna ukajja, Hechos libronwa wali sum qhanañchasi (Hechos 2:41, 42; 4:33; 5:27-32). Ukhamasti, yatiñampiw Jesusajj jupanakar uka luräwi jaytawayäna.

19. ¿Kunjamsa Jesusajj ‘llampʼu chuymanïtapsa, humilde chuymanïtapsa’ uñachtʼayäna?

19 Kunjamtï capítulo 20 ukan yatjjataniwayktanjja, khitinakatï yatiñanïpki ukanakajj humilde chuymanïpjjewa ukat llampʼu chuymanïpjjarakiwa. Cheqansa, Jehová Diosaw uka toqet wali yateqaskayajja, ukampis Jesusajj wali humilde chuymanirakiwa, ukaw kunjamsa discipulonakaparojj uñjäna ukan qhan amuyasi. Cheqas Jesusajj perfecto jaqëtap laykojj jucharar jaqenakat sipans wali jilankänwa. Ukhamäkchïnsa, janipuniw discipulonakaparojj jiskʼachkänti, janirakiw mä kun lurañatakejj janis wakichtʼatäpkaspa ukham amuyaykänti. Jan ukasti, kunsa jan lurirjamäpkäna uk amtapunïnwa, mä kun lurkasajj pantjasipkäna ukhas pacienciampiw yanaptʼarakïna (Marcos 14:34-38; Juan 16:12). Ukatwa wawanakas jupar jakʼachasiñ wal munapjjäna, kuna laykutejj Jesusan ‘llampʼu chuymanïtapa ukat humilde chuymanïtapwa’ amuyapjjäna (Mateo 11:29; Marcos 10:13-16).

20. Jan judiäkäna uka warmir istʼasajja, ¿kunjamsa Jesusajj yatiñanïtap uñachtʼayäna?

20 ¿Kunjam toqetsa Jesusajj Jehová Diosan humilde chuymanïtap uñachtʼayarakïna? Jupajj taqe kuns wali sumwa amuytʼirïna, wakiskäna ukhajj taqe chuymaw mayninakar khuyaptʼayarakirïna. Kunjamsa mä kutejj jan judiäkäna uka warmejj phuchapar qollañapatak Jesusar ruwtʼasïna uk amtañäni, uka warmin phuchapajj demonion mantataw wal tʼaqesiskäna. Qalltanjja Jesusajj janiw uka warmir kamskänsa, ukjjarojja judionakarukiw Diosajj khitanitu sasaw qhan sarakïna, qhepatjja kunatsa uka warmir yanaptʼañajj jan wakiskäna uk mä uñachtʼäwimpiw qhanañcharakïna. Ukampis Diosar wal confiyatap laykojj uka warmejj ruwtʼasiskakïnwa, ukatwa Jesusajj uka warmin phuchapar qolläna (Mateo 15:21-28). Ukham lurasajja, Jesusajj wali humilde chuymanïtapwa uñachtʼayäna. Ukhamajj ak amtañasapuniwa: khititejj humilde chuymanïki ukakiw cheqpachapun yatiñanejja.

21. ¿Kunatsa Jesusat yateqasiñatak chʼamachasiñasa?

21 Bibliakiw Jesucriston luratanakapatsa parlatanakapatsa qhanañchistu, ukhamätapat walpun Diosar yuspärtanjja. Cheqansa, Jesusjam wali yatiñani jaqejj janiw aka oraqen utjawaykiti. Jesusajja Awkipajj kunjam chuymanisa uk qhanwa uñachtʼayawayi, ukatwa jiwasajj jupat yateqasiñatak chʼamachasiñasa, jupjam chuymanïñatakisa jupjam taqe kun lurañatakis chʼamachasiñasarakiwa. Ukhamatwa Jehová Diosat jutki uka yatiñanïtas uñachtʼayañäni. Jutir capitulonjja, kunjamsa yatiñanïtas jakañ vidasan uñachtʼaysna uka toqetwa yatjjataskañäni.

a Bibliajj qellqaskäna uka tiemponjja carpinteronakajj utanaka, mueblenaka ukat yapu lurañ herramientanakwa lurapjjerïna. Jesusan jiwatapat niya 100 maranak qhepatjja, Justino Mártir chachajj akham sasaw Jesusat qellqäna: “Jupajj jaqenak taypin jakkäna ukhajja, carpinterjamaw trabajïna ukat yapuchañatak armanaksa yukunaksa lurarakïnwa” sasa.

b Griego arurjamajja, “jan llakisipjjamti” sasin traducitäki uka arunakajj “jan llakimp apayasipjjamti” sañ muni. Mateo 6:25 texton qellqatäki uka arunakajja, khititï llakimp wal aynachtʼki, amuyupsa chʼamaktʼayaski, sint ajjsarayasisajj jan kusisit jakaskaraki uka toqetwa parlaski.

c Ciencia toqet yatjjatirinakarjamajja, sinti llakisirinakajj chuymatwa usuntapjje ukat yaqha usunakampiw yaptʼasipjjaraki, ukatwa wayn tawaqpachajj jiwapjje.