Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

41 YATICHÄWI

¿Khitis milagronak lurañapatakejj chʼam churäna?

¿Khitis milagronak lurañapatakejj chʼam churäna?

MATEO 12:22-32 MARCOS 3:19-30 LUCAS 8:1-3

  • JESUSAJJ MAYAMPIW GALILEAR YATIYIR SARÄNA

  • JESUSAJJ DEMONIONAKWA ALISSÜNA, JAN PERDONKAY JUCHANAKATWA PARLARAKÏNA

Simón sat fariseon utapan perdonasiñat yatichasajja, Jesusajj mayampiw Galilear yatiyir saräna. 12 apostolonakapas jupamp chikaw sarapjjarakïna. Mä qhawqha warminakas jupanak taypin utjarakïnwa. Uka warminakatwa Jesusajj “demonionak alissüna, usunakapatsa qollarakïnwa” (Lucas 8:2). Jupanakat mä qhawqhanejj María Magdalena, Susana, Juana satäpjjänwa, Juanajj Herodes Antipasan utap uñjiri chachan warmipänwa.

Waljaniw Jesusat istʼapjjäna, ukatwa luratanakapat wal parlakipapjjäna. Ukasti demonion mantata mä jaqer Jesusajj qollkäna ukhaw qhan uñjasïna. Uka jaqejj juykhünwa, amuturakïnwa. Qollatäsajj uka jaqejj parljjänwa, uñj-jjarakïnwa. Jaqenakasti uk uñjasajj wal musparapjjäna, sapjjarakïnwa: “¿Janit aka jaqejj Davidan Yoqapäkpacha?” sasa (Mateo 12:23).

Waljaniw Jesusajj alojaskäna uka utar aywthapipjjäna, ukhamajj janiw Jesusatakisa discipulonakapatakisa manqʼasiñatak tiempojj utjkänti. Ukampis janiw taqenejj Jesusajj ‘Davidan Yoqapawa’ sasin amuyapkänti. Yaqhep escribanakasa fariseonakasa Jerusalenatpachwa jutapjjäna. Jupanakajj janiw yatichäwinakap istʼirisa, ni Jesusar chʼamañchtʼirisa jutapkänti. Jan ukasti, “Beelzebub satäki ukan mantatawa, demonionakan apnaqeripan chʼamapampiw demonionakar alissuraki” sasaw Jesusat jaqenakar sapjjäna (Marcos 3:22). Familiaranakapajj ukanak istʼasajja, Jesusar irptiriw jutapjjäna, ¿kunatsa?

Ukhakamasti Jesusajj Diosan Yoqapätap janiw pachpa jilanakapas creyipkänti (Juan 7:5). Jupanakatakejj jaqenakar chʼajjwayir Jesusajja, janiw Nazaretan jilsupkäna uka Jesusjamäjjänti. Pʼeqet usutäpachawa, “jupajj loqheratawa” sasaw sapjjäna (Marcos 3:21).

Ukajj janiw ukhamäkänti. Jesusajj demonion mantat mä jaqeruw qolläna, jichhajja uka jaqejj parljjänwa uñj-jjarakïnwa, uk taqeniw uñjapjjäna. Ukhamasti escribanakasa fariseonakas Jesusaruw jan walit uñjayañ munapjjäna, ukatwa ina chʼusat kʼarintasajj akham sapjjarakïna: “Aka jaqejj demonionakan Beelzebub sat apnaqeripan chʼamapampiw demonionakar alissuski” sasa (Mateo 12:24).

Amuyunakap yatisajja, Jesusajj akham sänwa: “Mä gobiernojj tʼaqjtasin jupanakpura chʼajjwapjje ukhajja, tukusiwa. Mä markasa jan ukajj mä familiasa tʼaqjtasin jupanakpura chʼajjwapjjani ukhajja, tukusipjjarakiniwa. Ukhamarakiw pasaspa, Supayatejj Supayar alissuspa ukhajja, jupa pachpaw tʼaqjtasin jupa contra saytʼasispa, gobiernopas tukusirakispawa” sasa (Mateo 12:25, 26).

¡Jesusan arunakapajj cheqäskapunïnwa! Fariseonakajja, kunjamsa yaqhep judionakajj demonionak alissupjjäna uk yatipjjänwa (Hechos 19:13). Ukatwa Jesusajj jupanakar akham säna: “Nayatejj Beelzebub satäki ukan chʼamapampi demonionakar alissta ukhajja, ¿khitin chʼamapampis wawanakamajj alissupjje?” sasa. Mä arunjja, judionakan demonionak alissutapajj jan walit uñjatäñaparakïnwa. Jesusajj saskakïnwa: “Nayatejj Diosan espiritupampi demonionakar alissusksta ukhajja, jumanakajj Diosan Reinopampiw katjayasipjjtajja” sasa (Mateo 12:27, 28).

Jesusajj demonionakar alissusajja, Supayat sipansa jukʼamp chʼamanïtap uñachtʼayäna, ukatwa akham säna: “¿Kunjamatsa maynejj wali chʼaman jaqen utapar mantasajj utjirinakap qʼepsuspa? ¿Janit nayraqatajj uka jaqer ñachʼantañajj wakiskaspa? Jïsa, ukhamatakwa maynejj uka jaqen utapat qʼepsuspa. Khititejj jan nayampïki ukajj naya contrawa, khititejj nayamp chika jan apthapki ukajja, jukʼampikiw apatati” sasa (Mateo 12:29, 30). Escribanakasa fariseonakasa Jesús conträpjjänwa, ukhamatwa Supayan khitatanakäpjjatap uñachtʼayapjjäna. Jesusajj Jehová Diosan yanaptʼapampiw taqe kunsa luraskäna, ukhamajj Diosan Yoqapatwa jaqenakarojj jayarstʼayasipkäna.

Jupa contra saytʼirinakarojj Jesusajj akham sänwa: “Qhanakwa sapjjsma, jaqenakarojj taqe kunas perdonatäniwa. Kuna juch lurapjjani ukhasa, kuna jan wali arunak parlapjjani ukhasa perdonatäniwa. Khititï espíritu santo contra jan wal parlki ukajja, janipuniw perdonatäkaniti. Jan ukasti wiñayatak juchañchatäniwa” sasa (Marcos 3:28, 29). Jesusajj demonionakarojj espíritu santon yanaptʼapampiw alissüna, ukajj wali qhanänwa. Ukampis Supayan yanaptʼapampiw alissu sasin parlapkäna ukajja, wali jachʼa juchänwa.