Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

3 YATICHÄWI

Diosar munasir amigonak ajllisiñäni

Diosar munasir amigonak ajllisiñäni

“Suma yatiñan jaqenakamp chika sarnaqerejja, suma yatiñanirakïniwa” (PROVERBIOS 13:20).

1-3. 1) ¿Kunsa Proverbios 13:20 qellqatajj yatichistu? 2) ¿Kunatsa amigonakas sum ajlliñasa?

¿KUNJAMSA mä wawajj awk taykapar uñchʼuki uk uñjirïtati? Janïr parlañ yateqkasaw wawanakajj kuntï uñjapki istʼapki ukanakat yateqasipjje. Jiltjjasajj tatapjam mamapjamaw kuns lurjjapjje. Jilïr jaqenakajj niya ukhamarakiwa, khitinakampitï walja tiempo sarnaqapki ukanakjamaw amuyjjapjje, kuns lurjjapjjaraki.

2 Proverbios 13:20 qellqatajj akham siwa: “Suma yatiñan jaqenakamp chika sarnaqerejja, suma yatiñanirakïniwa” sasa. Uka qellqatanjja, maynimp ‘chika sarnaqaña’ siski ukajja, janiw maynimp mä rato parlaña sañ munkiti, jan ukasti walja tiempo maynimp chikachasiña sañwa muni. Biblia toqet yatjjattʼat mä jaqejj akham siwa: “Maynimp ‘chika sarnaqaña’ siski ukajja, uka jaqer munasiña, jupan jakʼapankañ wal munaña sañwa muni” sasa. Khitinakampitï sarnaqtan ukanakat yateqasipuntanwa, yamas jupanakar munasstan ukhajj jukʼampiw jupanakat yateqastanjja.

3 Amigonakasajj awisajj suma thakiruw apistaspa, awisasti jan wali thakiruw aparakistaspa. Proverbios 13:20 qellqatajj akham saskakiwa: “Jan amuytʼan jaqenakamp chika sarnaqeristi, jan waltʼañaruwa purirakini” sasa. ‘Jan amuytʼan jaqemp chika sarnaqeri’ siski ukajja, jan amuytʼan jaqen amigopäña sañwa hebreo arun munaspa (Proverbios 22:24). Ukhamajj amigonakasatï Diosar munasipjjani ukhajja, Diosat janipun jitheqtañasatakiw yanaptʼapjjestani. Jichhajja kunjam jaqenakarus Diosajj amigopatak ajllisi ukwa yatjjatañäni.

¿KHITINAKAS DIOSAN AMIGONAKAPAJJA?

4. 1) ¿Kunatsa Diosan amigopäñajj wali kusiskañajja? 2) ¿Kunatsa Jehová Diosajj Abrahanar ‘munat amigoja’ sasin säna?

4 Jehová Diosajj taqe kunjjar munañaniwa, ukhamäkchisa amigopäsna ukwa muni. Ukajj wali kusiskañawa. Ukampis Diosajj wali amuyumpiw amigonakap ajllisi, khitinakatï jupar munasipki confiyapkaraki ukanakaruw ajllisi. Uk amuyañatakejj Abrahanat parltʼañäni. Abrahanajj kunanaktï Diosajj maykäna ukanak lurañatakejj listokïnwa. Walja kutiw Diosar confiyatapsa istʼasirïtapsa uñachtʼayäna. Isaac yoqapar sacrificiot loqtañatakis listönwa. Diosaw ‘jiwatanak taypit Isaacar jaktayaspa’ sasaw confiyarakïna (Hebreos 11:17-19; Génesis 22:1, 2, 9-13). Ukham confiyirïtapatsa istʼasirïtapatsa, Abrahanarojj ‘munat amigoja’ sasaw Diosajj säna (Isaías 41:8; Santiago 2:21-23).

5. ¿Kunjamsa Diosajj jupat jan jitheqtirinakarojj uñji?

5 Jehová Diosajj amigonakapar wal munasi. Amigonakapasti jupat jan jitheqtañatakiw chʼamachasipjjaraki (Salmo 37:28 liytʼañataki). Diosar wal munasipjjatap laykojja, amigonakapajj janiw jaytanukupkiti, taqe kunanwa istʼapjjaraki. Diosajj istʼasirinakan amigopawa sasaw Biblian sistu (Proverbios 3:32). Salmo 15:1-5 qellqatanjja, Jehová Diosajj amigonakaparuw ‘utapar’ jawsi sasaw sarakistu. Mä arunjja, Diosajj jupar adorapjjañapataki, orasipjjañapatakiw invittʼi.

6. ¿Kunjamsa Jesusar munasitas uñachtʼaysna?

6 Jesusajj akham sänwa: “Khititï nayar munaskitu ukajja, arunakaj phoqaniwa, Awkijajj jupar munasirakiniwa” sasa (Juan 14:23). Ukhamasti Jehová Diosan amigopäñatakejja, Jesusar munasiñasarakiwa, ukatjja kun lurañtï jaytawaykistu uksa phoqañasawa. Ukatwa Diosan Reinopat suma yatiyäwinak yatiytanjja, ukatarakwa Jesusan discipulopar tukupjjañapataki jaqenakarus yatichtanjja (Mateo 28:19, 20; Juan 14:15, 21). Munasiñatwa Jesusan kayunakap wali amuyumpi arktanjja (1 Pedro 2:21). Parlañansa jan ukajj kuna lurañanakansa Jesusat yateqasiñatak chʼamachastan ukhajja, Jehová Diosajj wal kusisi.

7. ¿Kunatsa amigonakasajj Jehová Diosar munasipjjañapa?

7 Jehová Diosan amigonakapajj taqe chuymaw Jupar confiyapjje, istʼapjjaraki, janirakiw jupat jitheqtapkiti, Jesusarus munasipjjarakiwa. ¿Jiwasajj ukhamarakit suma amigonak ajllistanjja? Amigonakasatï Jesusat yateqasis jakapjjani, Diosan Reinopat yatichañatakis chʼamachasipjjani ukhajja, suma jaqëñataki, Diosat jan jitheqtañatakiw yanaptʼapjjestani.

DIOSAN NAYRA SERVIRINAKAPAT YATEQASIÑÄNI

8. Noemimpi Rut warmimpi amigäpjjatapajj ¿kunatsa musparkañajja?

8 Biblianjja khitinakatï suma amigöpkäna ukanakatwa parli. Rut warmejj Noemí suegrapampejj wali suma amigäpjjänwa. Jupanakajj janis mä pachpa markatäpkchïnjja, Noemí warmejj Rut warmit jilïrïkchïnsa, Jehová Diosar munasipjjatap laykojj wali suma amigäpjjänwa. Kunapachatï Noemí warmejj Moab markat Israel markar kuttʼañ amtjjäna ukhajja, Rut warmejj janiw amigapar sapak khitañ munkänti. Ukatwa akham säna: “Juman markamajj markajjäniwa, Diosamasti, Diosajjarakïniwa” sasa (Rut 1:14, 16). Rut warmejj Noemí suegraparojj wal munasïna. Israel markar purjjapjjäna ukhajja, Rut warmejj amigapar sum uñjañatakiw wal trabajïna. Noemí warmisti ukhamarakiw jupar wal munasïna, ukatwa suma ewjjtʼanak churarakïna. Uka ewjjanakar Rut warmin istʼatap laykojja, panipajj walja bendicionanak katoqapjjäna (Rut 3:6).

9. Davidampin Jonatanampin sarnaqäwipajj ¿kunsa yatichistu?

9 Davidampi Jonatanampejj suma amigöpjjarakïnwa, jupanakajj taqe chuymaw Jehová Diosar servipjjäna. Jonatanajj Davidat mä 30 maranak jilïrïnwa, juparakiw Israel markan reyïñapäna (1 Samuel 17:33; 2 Samuel 5:4). Ukampis Diosajj Davidar reyit ajllitap yatïna ukhajja, Jonatanajj janiw coleraskänti, ni envidiaskänsa, antisas wal yanaptʼäna. Davidajj jan walin uñjaskäna ukhasa, Diosar jukʼamp confiyañapatakiw chʼamañchtʼäna. David laykojj niyaw jiwayatas uñjasïna (1 Samuel 23:16, 17). Davidajj ukhamarakiw Jonatán amigopar wal munasïna, ‘familiamar sum uñjäjja’ sasaw sarakïna. Uka arsutapjja, Jonatanan jiwatap qhepatsa phoqaskakïnwa (1 Samuel 18:1; 20:15-17, 30-34; 2 Samuel 9:1-7).

10. ¿Kunsa kimsa hebreo amigonakat yateqasisma?

10 Sadrac, Mesac, Abednego, uka kimsa hebreo waynanakajj wali amigöpjjarakïnwa. Jupanakarojj waynitüsipkäna ukhaw Babiloniar apapjjäna. Familiapat jayankapkchïnsa, Jehová Diosat jan jitheqtañatakiw jupanakkam yanaptʼasipjjäna. Waynäjjapjjäna ukhajja, Diosar confiyapjjatapajj yantʼataw uñjasïna. Nabucodonosor reyejj qorit lurat mä idolor adorapjjañapatakiw mayïna. Sadrac, Mesac, Abednego waynanakajja, uka mayitar janiw istʼapkänti, reyirojj akham sapjjänwa: “Janipuniw nanakajj uka qorit lurata ídolo nayraqatarojj killtʼasisina yupaychapkiristti” sasa. Yantʼatäpkäna ukhajja, uka kimsa waynanakajj janiw Diosat jitheqtapkänti (Daniel 1:1-17; 3:12, 16-28).

11. ¿Kunjamatsa Pablompi Timoteompejj suma amigor tukupjjäna?

11 Apóstol Pablojj Timoteo waynar uñtʼkäna ukhajja, Jehová Diosarojj qhawqsa Timoteojj munasïna, congregacionatsa qhawqsa llakisïna ukwa uñjäna. Ukatwa Pablojj yaqha lugarankir jilat kullakanakar yanaptʼañapatak Timoteor wakichäna (Hechos 16:1-8; 17:10-14). Timoteojj wal chʼamachasïna, ukatwa Pablojj akham säna: “Jupajj nayamp chikajj suma yatiyäwinakan nayrar sartañapatakejj mä esclavja[maw] serviwayi” sasa. Timoteojj ‘cheqapuniw jilat kullakanakat llakisini’ sasaw Pablojj confiyäna. Jehová Diosatak juntuki trabajisajja, wali suma amigöjjapjjänwa (Filipenses 2:20-22; 1 Corintios 4:17).

SUMA AMIGONAK AJLLISIÑÄNI

12, 13. 1) ¿Kunatsa congregacionansa wali amuyumpi amigonak ajlliñasa? 2) ¿Kunatsa Pablojj 1 Corintios 15:33 qellqatankki uka arunak ewjjtʼäna?

12 Congregacionanjja jilat kullakanakatwa yateqassna, maynit maynikamaw Diosat jan jitheqtañatak yanaptʼasiraksna (Romanos 1:11, 12 liytʼañataki). Ukampis congregacionansa amuyumpiw amigonak ajlliñasa. Jilat kullakanakajj kunayman lugaranakan jakasipjje, kunayman markatäpjjarakiwa. Yaqhepajj jichhakiw Diosar serviñ qalltasipki, yaqhepasti walja maranakaw servisipkaraki. Kunjamtï mä frutan sum poqoñapatak tiempojj munaskejja, ukhamarakiw Diosan suma amigopar tukuñatakejj tiempojj munasi. Ukhamasti maynit maynikamaw pacienciampi munasiñampi uñjasiñasa, amigonaksa wali amuyumpiw ajlliñasaraki (Romanos 14:1; 15:1; Hebreos 5:12-6:3).

13 Awisajja jan walinakaw congregacionan utjaspa, ukapachajj amuytʼasirïñaw wakisini. Inas mä jilatajj kunatï Bibliarjam jan walïki ukanak lurchispa. Jan ukajja inas maynejj congregacionar jan waltʼayirjam taqe kunat quejasis sarnaqchispa. Ukham pasaspa ukhajja, janiw aynachtʼañamäkiti, nayrïr cristianonak taypinsa, jan walinakajj utjarakïnwa. Yaqhep cristianonakajja, Jesusan yatichäwinakapat jan walinakwa parlapjjäna. Ukatwa Pablojj cristianonakar akham ewjjtʼäna: “Jan engañayasipjjamti. Jumanakatejj jan wali jaqenakampi chikachasipjjätajja, kuna suma luräwinaktï lurasipkta ukjja armasjjapjjätawa” sasa (1 Corintios 15:12, 33). Timoteorus suma amigonak ajlliñapatakiw Pablojj ewjjtʼäna. Jiwasas suma amigonakwa ajlliñasaraki (2 Timoteo 2:20-22 liytʼañataki).

14. ¿Jan wali amigonakajj Jehová Diosampi sum apasiñatak yanaptʼistaspati? Uk qhanañchtʼma.

14 Jehová Diosan amigopäñaw taqe kunat sipansa wali sumajja, ukatwa amigopäskakiñatak chʼamachasiñasa. Ukhamasti khitinakatï Diosat pächasiykistu, jitheqtayañ munkistu ukanakampejj janiw amigöñasäkiti. Amuytʼañataki, mä esponja qʼañu umar chilltasma ukhajja, janiw qʼoma uma chʼamthapkaspati, jan ukasti qʼañu umwa chʼamthapini. Niya ukhamarakiw amigonakampejj pasi. Amigonakasatï jan walinak lurapjjchejja, jiwasajj jan walinakwa lurjjaraksna, kunatï walïki ukanak lurañas chʼamäjjaspawa. Ukatwa amigonakas wali amuyump ajlliñasa (1 Corintios 5:6; 2 Tesalonicenses 3:6, 7, 14).

Jehová Diosar munasir amigonak ajllisiñäni.

15. Congregacionan suma amigonakanïñatakejj ¿kunsa lurañama?

15 Congregacionanjja, Jehová Diosar taqe chuyma munasir jilat kullakanakaw utji. Jupanakaw suma amigosäspa (Salmo 133:1). Ukampis janiw mitamäki, markamatäki ukanakaruki amigomäñapatak ajlliñamäkiti. Amtañäni, Jonatanajj Davidat wali jilïrïnwa. Rut warmisti Noemí warmitjja wali sullkarakïnwa. Biblianjja ‘chuymanakam jistʼarapjjam’ sistuwa, mä arunjja kunayman amigonakanïñasawa. ‘Taqpach creyente masinakasaruw munasiñasaraki’ (1 Pedro 2:17 liytʼañataki; 2 Corintios 6:13). Ukhamajj Jehová Diosjam chuymanïñatak chʼamachasïta ukhajja, waljaniw amigomäñ munapjjani.

JAN WALINAKAJJ UTJASPA UKHAJJ ¿KUNSA LURSNA?

16, 17. Chuyma ustʼayapjjestani ukhajja, ¿kunsa jan lurañasäki?

16 Mä familianjja janiw taqenejj igualäktanti, janirakiw mä pachpaksa amuyktanti, ni mä pachpaksa kuns lurktanti. Congregacionan ukhamarakiwa. Jan igualätas laykojj suma jakasiñaw utji, maynit maynikamas yateqasiraktanwa. Ukampis awisajj mayj mayjätas laykojja jan waltʼayasiñanaka, colerasiñanaka, chuym ustʼayasiñanakaw utjaspa (Proverbios 12:18). Ukham jan waltʼayasiñanaka utjipanjja, ¿janit chʼamachasjjañäni, congregacionatsa jitheqtjjañäniti?

17 Janiwa. Chuym ustʼayatpachas janipuniw congregacionat jitheqtañasäkiti. Janiw Jehová Diosajj chuym ustʼaykistuti. Antisas jupajj jakañ vida churistu, taqe kunatï utjkistu ukanakwa churarakistu, ukatwa juparojj munasiñasa, janirakiw jupat jitheqtañasäkiti (Apocalipsis 4:11). Congregacionajj Jehová Diosan mä suma regalopawa, jupar confiyañatakis ukanwa yanaptʼa katoqtanjja (Hebreos 13:17). Jiwasajj uka regalorojj wali valoranitwa uñjañasa, janiw maynin chuym ustʼayatakejj congregacionat jitheqtañasäkiti (Salmo 119:165 liytʼañataki).

18. 1) ¿Kunas jilat kullakanakampi sum apasiñatak yanaptʼistaspa? 2) ¿Kunatsa mayninakar perdonañasa?

18 Jilat kullakanakar wal munastanjja, ukatwa taqenimpi sum apasiñ muntanjja. Jehová Diosajj janiw jaqenakan perfectöpjjañap suykiti, jiwasajj janirakiw perfectöpjjañap suyañasäkiti (Proverbios 17:9; 1 Pedro 4:8). Taqeniw pantjasirïtanjja, ukampis munasiñaw maynit maynikam perdonasiñatak yanaptʼistani (Colosenses 3:13). Jiwasatï jilat kullakanakasar munasiñänejja, janiw mä jiskʼa jan waltʼäwjja jachʼa problemar tukuykañäniti. Cheqas chuym ustʼayapkistu ukhajj facilak colerastanjja, awisajj jaya tiempow chuyma ustʼat sarnaqtanjja, kuntï lurapkistu uk armañas chʼamarakiwa. Ukham chuym usuyasisajj janiw kuns jikjjatktanti, antisakiw wali llakita colerata sarnaqtanjja. Ukampis perdonktan ukhajj kusisitätanwa, congregacionarus mayakïñapatakiw yanaptanjja, Diosas suma amigotwa uñjarakistu, ukaw jukʼamp kusiskañajja (Mateo 6:14, 15; Lucas 17:3, 4; Romanos 14:19).

CONGREGACIONAT MAYNIR JAQSUSKI UKHAJJ ¿KUNSA LURSNA?

19. ¿Khitinakampis congregacionan jan chikachasjjañasäki?

19 Wal munasipki uka familianjja, taqeniw kusisit jakasiñatak yanaptʼasipjje. Ukampis uka familiat maynis jan walinak lurañ qalltkaspa ukham amuytʼañäni. Taqenis jupar yanaptʼapkchejja, janiw istʼasiñ munkiti. Utat sarjjañwa amti jan ukajj tatapaw utat alisnukjje. Niya ukhamarakiw congregacionan pasaspa. Kunatï Diosatak jan walïki ukanakwa maynejj jan istʼasis luraspa, congregacionarus jan walinwa uñjasiyaspa. Inas jupajj yanaptʼatäñ jan munkchispati, inas luratanakapampis congregacionat jitheqtañ munatap uñachtʼaychispa. Ukhamïpanjja congregacionat jaqsutaw uñjasispa, jan ukajj jupa pachpaw jitheqjjañ amtaspa. Ukham pasaspa ukhajja, kunjamtï Biblian siski ukarjamaw uka jaqempejj jan chikachasjjañasäkiti (1 Corintios 5:11-13 liytʼañataki; 2 Juan 9-11). Mä familiarasasa jan ukajj mä amigosas congregacionat ukham jitheqtaspa ukhajja, Diosan mayitapar phoqañajj chʼamakïspawa. Ukampis jitheqki ukar arkañat sipansa Jehová Diosaruw istʼañasa, janipuniw Diosat jitheqtañasäkiti (8 qhanañchäwi uñjjattʼäta).

20, 21. 1) ¿Kunatsa munasiñatwa maynirojj congregacionat jaqsusi sasin sissna? 2) ¿Kunatsa wali amuyumpi amigonakas ajlliñasa?

20 Jehová Diosajj munasiñatwa jan arrepentisipki ukanakarojj congregacionat jaqsu. Ukhamatwa congregacionarojj leyinakap jan respetapki ukanakat jarkʼaqe (1 Corintios 5:7; Hebreos 12:15, 16). Ukatjja qhawqsa Jehová Diosarusa, sutiparusa, leyinakaparus munastan uk uñachtʼayañatakiw yanaptʼistu (1 Pedro 1:15, 16). Congregacionat jaqsutäki ukarus Diosajj munasirakiwa. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Ukham cheqañchasajj juchanakapat amuyasiñapataki ukhamarak jan jukʼamp juchachasjjañapatakiw yanaptʼi. Tiempompejja, jaqsutäpki ukanakat waljaniw Jehová Diosar kuttʼanjjapjje, congregacionas munasiñampiw jupanakar katoqjjaraki (Hebreos 12:11).

21 Amigonakasatjja kuns yateqasipuntanwa. Ukatwa wali amuyumpi amigonakas ajlliñasa. Jehová Diosajj munaski ukanakar munasiñäni ukhajja, Diosat jan jitheqtañatak yanaptʼasir walja amigonakanïñäniwa.