Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

15 YATICHÄWI

Kusisit trabajipjjañäni

Kusisit trabajipjjañäni

“Diosaw churistojja ukatwa jiwasajj [...] luratanakasatsa kusistanjja” (ECLESIASTÉS 3:13).

1-3. 1) ¿Kunsa waljanejj trabajopat amuyapjje? 2) ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchaskañäni?

ORAQPACHANWA jaqenakajj jupanakatakisa familiapatakisa wal trabajipjje. Waljanirojj janiw trabajopajj gustkiti, yaqheparusti trabajopar sarañajj wal llakisiyi. Jumatï ukhaman uñjasstajja, ¿kunsa trabajomajj jumar gustañapatak lurasma? ¿Kunjamatsa trabajomat kusisitäsma?

2 Biblian akham siwa: “Diosaw churistojja ukatwa jiwasajj manqʼtansa, umastansa, ukhamarak luratanakasatsa kusistanjja” sasa (Eclesiastés 3:13). Jehová Diosajj trabajiri ukhamarak trabajiñ muniri lurawayistu. Luratanakasat kusisitäsna ukwa jupajj munaraki (Eclesiastés 2:24; 5:18 liytʼañataki).

3 Ukhamajj ¿kusisit trabajiñatakejj kunas yanaptʼistaspa? ¿Kawkïr trabajonaksa jan munañasäki? ¿Kunjamatsa Diosar serviñ jan apanukusajj trabajosampi sum phoqaraksna? ¿Kuna trabajos mä cristianotakejj jukʼampi wakiskirejja?

PÄ WALI SUMA TRABAJIRINAKA

4, 5. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj trabajor uñji?

4 Jehová Diosarojj wal trabajiñajj gusti. Génesis 1:1 textojj akham siwa: “Taqe kunan qalltäwipanjja Diosajj alajjpacha, ukhamarak akapacha luräna” sasa. Diosajj aka oraqe ukhamarak taqe kunanakatï ukan utjki ukanak lurañ tukuyjjäna ukhajja, “sumätapwa uñjäna” (Génesis 1:31). Jehová Diosajj luratanakap uñjasajj wal kusisïna (1 Timoteo 1:11).

5 Jehová Diosajj trabajiskakiwa. Jesusajj akham sänwa: “Alajjpachankir Awkijajj jichhakamaw trabajiski” sasa (Juan 5:17). Kuna musparkañanaktï Jehová Diosajj luraski ukanak janis taqpach uñjkstanjja, mä qhawqhat yattanwa. Sañäni, khitinakas Jesucristo Yoqapampejj alajjpachat apnaqanipjjani ukanakaruw Diosajj ajlliski (2 Corintios 5:17). Jehová Diosajj ukhamarakiw jaqenakarojj irpaski, yanaptʼaski, sum uñjaskaraki. Sañäni, predicacionajj wal yanaptʼaski, walja millón millón jaqenakaw Jehová Diosar uñtʼasipki, suma paraíso oraqen wiñay jakasiñwa suyasipkaraki (Juan 6:44; Romanos 6:23).

6, 7. ¿Kunjamatsa Jesusan wali trabajirïtap yattanjja?

6 Jesusarojj ukhamarakiw trabajiñajj wal gusti. Janïr aka oraqer jutkasajja, Jesusajj Jehová Diosampiw trabajïna, taqe kunatï alajjpachansa aka oraqensa utjki ukanak lurañwa yanaptʼäna (Proverbios 8:22-31; Colosenses 1:15-17). Aka oraqenkkäna ukhasa, Jesusajj wal trabajtʼäna. Waynitükasaw suma carpinteröñ yateqäna. Jupajj uta viganaka, punkunaka, mesanaka, sillanaka lurirïpachäna. Wali sum lurañ yatïna, ukatwa Jesusarojj carpinterot uñtʼapjjäna (Marcos 6:3).

7 Jesusajj aka oraqenkkasajj yaqha jukʼampi wakiskiri trabajo lurarakïna, Diosan Reinopat suma yatiyäwinakwa yatiyäna, ukhamarakiw alajjpachankir Awkipatsa jaqenakar yatichäna. Uka trabajop phoqañatakejj kimsa mara chikataniw wal chʼamachasïna, wali alwat arumkamaw Diosatakejj trabajïna (Lucas 21:37, 38; Juan 3:2). Walja jaqenakar yatichañ laykojja, wali jayanakwa laqʼa thaknam saräna (Lucas 8:1).

8, 9. ¿Kunatsa Jesusajj trabajopat wal kusisïna?

8 Jehová Diosatak trabajiñajja, Jesusatakejj manqʼañamp sasïnwa, ukaw jupar chʼam churäna. Awisajj walpun trabajirïna, janiw manqʼasiñatakis samartʼirïkänti (Juan 4:31-38). Kawkinsa kuna horasas Awkipat yatichaskakirïnwa. Ukatwa Diosarojj akham säna: “Kuna lurañtï churkista uk tukuyasaw nayajj aka oraqen jumar jachʼañchsma” sasa (Juan 17:4).

9 Kunjamtï yateqktanjja, Jehová Diosampi Jesusampejj wal trabajipjje, trabajopatsa wal kusisipjje. Jiwasajj Diosatwa yateqasiñ muntanjja, wali amuyumpiw Jesusan kayup arkañ munaraktanjja (Efesios 5:1; 1 Pedro 2:21). Ukatwa trabajosan wal trabajiñataki sum lurañataki chʼamachastanjja.

¿KUNJAMSA TRABAJOSAR UÑJAÑASA?

10, 11. ¿Kunas trabajosar sum uñjañatakejj yanaptʼistaspa?

10 Jehová Diosan servirinakapajja, kunatï jakañatak wakiski ukajj jiwasatak familiasatak utjañapatakiw wal trabajtanjja. Kusisit trabajsna ukwa munaraktanjja, ukampis awisajj chʼamakiwa. Ukhamajj trabajosajj jiwasar gustañapatakejj ¿kunsa lursna?

Trabajoman kunatï askïki uk uñjañatakiw chʼamachasiñama, ukhamatwa wali kusisit trabajïta.

11 Kunatï sumäki uk uñjañatak chʼamachasiñäni. Kawkinsa trabajiñäni qhawqsa trabajiñäni ukjja awisajj janiw ajllksnati, ukampis kunatï sumäki uk trabajosan uñjañatakiw chʼamachassna. Ukatakejj kunsa Jehová Diosajj mayistu uk amuytʼañaw yanaptʼistani. Jehová Diosajja, familia pʼeqtʼirinakajj familiapar sum uñjañatak chʼamachasipjjaspa ukwa muni. Maynitejj familiapar jan yanapkaspa ukajj “Diosar jan confiyiri jaqet sipansa” jukʼampirakïspawa sasaw Biblian qhanañchi (1 Timoteo 5:8). Ukhamajj jumatï familia pʼeqtʼirïstajja, kunatï wakiski uk familiamar churañatakiw trabajisktajja. Trabajomajj janis gustkstamjja, familiamar sum uñjañataki chʼamachasitamajj Jehová Diosaruw kusisiyi.

12. ¿Kunjamsa honradöñas taqe chuyma trabajiñas yanaptʼistu?

12 Taqe chuymaw trabajiñasa, honradöñasarakiwa. Ukaw trabajosan kusisitäñatakejj yanaptʼistani (Proverbios 12:24; 22:29). Jefemasa ukhamarakiw jumar wal confiyätam. Honrado trabajadoranakajj wali munatawa, jupanakajj janiw qollqsa ni kunsa lunthatasipkiti, janirakiw trabajiñ horasajj yaqhanak lurapkiti (Efesios 4:28). Ukhamarusa honradötamsa taqe chuyma trabajitamsa Jehová Diosaw uñjasinki, ukaw jukʼampi wakiskirejja. Diosar kusisiyatam yatiñajj ‘qʼoma conciencianïñatakiw’ yanaptʼätam (Hebreos 13:18; Colosenses 3:22-24).

13. Trabajon sum sarnaqañäni ukhajja, ¿kunas pasaspa?

13 Amtapuniñäni, trabajosan sum sarnaqasajj Jehová Diosaruw jachʼañchsna. Uk yatiñarakiw trabajosampi kusisitäñatak yanaptʼistu (Tito 2:9, 10). Jiwasan sum sarnaqatas uñjasajja, inas mä trabajir masisajj Bibliat yateqañ munchispa (Proverbios 27:11; 1 Pedro 2:12 liytʼañataki).

¿KUNJAM TRABAJSA AJLLISIÑASA?

14-16. Mä trabajo ajllkasajja, ¿kuna toqenakatsa amuytʼasiñasa?

14 Kawkïr trabajonakas walïski jan ukajj kawkïrinakas jan walïki ukajj janiw Biblian mä listan qellqatäkiti, ukampis suma amtanakar puriñatakejja Biblian wiñay yatichäwinakapaw (principios bíblicos) utji (Proverbios 2:6). Uka yatichäwinakarjam amuytʼasin aka jisktʼanakar qhanañchañäni:

Kawkïri trabajotï Jehová Diosan leyinakap jan conträki uk ajllisiñäni.

15 ¿Jehová Diosatakejj jan walïki uk lurañti aka trabajon mayipjjetani? Kunjamtï uñjaniwayktanjja, Jehová Diosajj lunthatasiñarusa kʼarisiñarusa wal uñisi (Éxodo 20:4; Hechos 15:29; Efesios 4:28; Apocalipsis 21:8). Ukhamasti kawkïr trabajotï Jehová Diosan mayitanakap conträki ukanak janiw munañasäkiti (1 Juan 5:3 liytʼañataki).

16 ¿Kuntï Jehová Diosajj uñiski ukarut aka trabajojj yanapi? Amuytʼañäni, ¿iglesia lurasipki ukan jumajj albañilat trabajismati? Albañilat trabajiñajj walikïskiwa, ukampis kʼari yatichäwinak iglesianakan yatichapki ukajj Diosatakejj janiw walïkiti, uk jumajj sum yattajja. Janis jumajj uka kʼari yatichäwinak yatichkchïtajja, ¿janit Jehová Diosajj ukar yanapatamat juchañchkätamjja? (Apocalipsis 18:4).

17. ¿Kunas Jehová Diosar kusisiykir suma amtanakar puriñatakejj yanaptʼistani?

17 Biblian wiñay yatichäwinakaparjam kunsa amtañäni ukhajja, ‘kunatï walïki jan walïki ukanak amuytʼañ yateqjjataswa’ uñachtʼayañäni (Hebreos 5:14). Ukatakejj akham sasaw jisktʼasiñasa: “Uka trabajo ajllisajja, ¿janit mayninakar lanktʼasiykäjja? Uka trabajo laykojj ¿esposajaru wawanakajaru jaytasin yaqha markar sarañajat wakisini? ¿Amtatajajj familiajar yanaptʼaniti?” sasa.

“KUNATÏ WALI WAKISKIRÏKI” UK NAYRAR UCHAPJJAÑÄNI

18. ¿Kunatsa Diosar serviñ nayrar uchañajj chʼamakïspa?

18 Chʼama tukuña jan wali tiemponakanwa jaktanjja, ukatwa Jehová Diosar serviñ nayrar uchañajj chʼamakïspa (2 Timoteo 3:1). Mä trabajo jikiñasa, trabajot jan jaqsuyasiñatak chʼamachasiñasa janiw faciläkiti. Familiasarojj sumsa uñjañasäkchejja, Jehová Diosar serviñaw jiwasatakejj nayrankañapa, janiw wali utjirinïñajj nayrankañapäkiti (1 Timoteo 6:9, 10). Ukhamajj ¿kunjamatsa “kunatï wali wakiskirïki” uk nayrar uchasajj familiasar sum uñjaraksna? (Filipenses 1:10).

19. ¿Kunjamsa Jehová Diosar confiyañajj trabajot jan sinti llakisiñatak yanaptʼistu?

19 Jehová Diosar taqe chuyma confiyapjjañäni (Proverbios 3:5, 6 liytʼañataki). Kunas jiwasatak wakisi uk Jehová Diosajj sum yati, walrak jiwasat llakisi (Salmo 37:25; 1 Pedro 5:7). Biblian akham siwa: “Jakañ vidanjja jan qollqe añcha munirïpjjamti, kunanakatï utjapktam ukanakampejj kusisitakïpjjam” sasa. Diosajj akham sarakistuwa: “Nayajj janipuniw jaytanukkämati, janipuniw apanukkämasa” sasa (Hebreos 13:5). Jehová Diosajja, “kunjamsa familiajar yanapäjja” sasin sinti llakisiñasjja janiw munkiti. Kunatï jakañatakejj munaski ukjja Diosajj servirinakaparojj churistaniwa, walja kutirakiw uk uñachtʼayistu (Mateo 6:25-32). Ukhamajj kawkinsay trabajiskañäni, Bibliat yatjjatapuniñäni, predikirisa tantachäwinakarusa sarapuniñäni (Mateo 24:14; Hebreos 10:24, 25).

20. Kunatï wakiski ukampik jakasiñatakejj ¿kunas yanaptʼistaspa?

20 Mä toqerukiw uñtañasa (Mateo 6:22, 23 liytʼañataki). ¿Uka arunakajj kamsañsa muni? Kunatï wakiski ukampikiw jakasiñasa, ukhamatwa Jehová Diosar serviñ nayrar uchañäni. Diosan amigopäñatak chʼamachasiñat sipansa, wali qollqenïñataki, wali utjirinïñataki, jichhak uñstki uka aparatonaka alasiñatak chʼamachasisksna ukhajja, jan amuytʼasir jaqjamäsnawa. Ukhamajj kunatï wali wakiskirïki uk nayrar uchañatakejj ¿kunas yanaptʼistani? Jan manuñchjasiñatakiw chʼamachasiñasa. Manunïstanjja, kunjamatsa jukʼa manunikëjjsna jan ukajj phoqjjsna ukwa amuytʼañasa. Jan amuyumpi kuns lursna ukhajja, kunanakatï utjkistu ukanakajj chʼama, tiempo apaqestaspa, janiw orasiñatakisa, Bibliat yatjjatañatakisa, predicañatakisa tiempojj utj-jjestaspati. Wali utjirinïsin jan tiemponi sarnaqañat sipansa, “manqʼasa isisa” kunatï jakañatakejj wakiski ukanakas utjaskchistojja, ukanakamp kusisit jakasiñwa yateqañasa (1 Timoteo 6:8). Kawki markansa jan ukajj kunjamas jakaskañäni, Jehová Diosarojj kunjamatsa jukʼampi sirvsna ukjja amuytʼasiñasapuniwa.

21. Kunas jiwasatak nayrankañapa uk ¿kunatsa sum amuytʼasiñasa?

21 Kunatï wakiskirïki ukwa nayrar uchañasa. Tiempossa, chʼamassa, kunanakatï utjkistu ukanaksa janiw ina chʼusar aptʼañasäkiti. Ukanakat jan amuytʼasksna ukhajja, jan wakiskirïki ukanakaw tiemp apaqestaspa. Sañäni, yateqañ jachʼa utanakar saraña jan ukajj wali qollqenïñatak chʼamachasiñaw tiemp apaqestaspa. Jesusajj akham sänwa: “Ukhamasti nayraqatajj Diosan Reinopa [...] thaqasipkakim” sasa (Mateo 6:33). Kunanaksa sapüru lurasktan, kunanak lurañsa amtasktan, taqe ukanakajj kunas chuymasan nayranki ukwa uñachtʼayi.

WALI WAKISKIR TRABAJO

22, 23. 1) Taqe kunat sipansa, ¿kuna trabajos jukʼamp wakiskirejja? 2) ¿Kunas trabajosat kusisiñatakejj yanaptʼistani?

22 Taqe kunat sipansa Jehová Diosar serviñampi, Reinopat suma yatiyäwinak yatiyañampiw wali wakiskirejja (Mateo 24:14; 28:19, 20). Jesusat yateqasisaw uk phoqañatakejj wal chʼamachasiñasa. Yaqhep jilat kullakanakajj kawkjantï jukʼampi predikirinakajj munaski uka markanakaruw sarapjje. Yaqhepanakajj yaqha aru parlañwa yateqapjje, ukhamat yaqha aru parlirinakar yatiyañataki. Jumajj jupanakampiw parltʼarakisma, kunja kusisitas sum jakasipjje ukwa awistʼapjjeristam (Proverbios 10:22 liytʼañataki).

Taqe kunat sipansa Jehová Diosar serviñaw wali wakiskirejja.

23 Familiasar kunatï wakiski uk churañatakejj inas mä trabajon walja tiempo trabajchiñäni jan ukajj may maya trabajonakan trabajchiñäni, ukampis Jehová Diosajj kuntï familias laykojj lurktan ukjja wali askitwa uñji. Ukhamasti kunansay trabajiskañäni, Jehová Diosampit Jesusampit yateqasisa taqe chuyma trabajtʼapjjañäni. Ukatjja amtarakiñäni, taqe kunat sipansa Jehová Diosar serviña ukhamarak Reinon suma yatiyäwinakap yatiyañaw jukʼamp wakiskirejja. Uk phoqañäni ukhajja, wali kusisitaw jakasiñäni.