Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

6 YATICHÄWI

Kusistʼañanak sum ajlliñasawa

Kusistʼañanak sum ajlliñasawa

“Taqe kunsa Diosar jachʼañchañatak lurapjjam” (1 CORINTIOS 10:31).

1, 2. ¿Kunatsa kusistʼañanak wali amuyumpi ajlliñasa?

MANQTʼASIÑATAKIS mä fruta irtasiskasma ukham amuytʼañäni. Irtasajj ñusatätap amuyasma ukhajja, ¿kamachasmasa? ¿Manqʼantaskakismati, jan ukajj jaqtjjasmacha? Jan ukajj ¿ñusatäki uka cheq apaqasajj sumäki uka cheq manqtʼasiskakismacha?

2 Kusistʼañanakampejj niya ukhamarakiwa. Kunanakatï uñtañatakisa, istʼañatakisa, anatañatakis utjki ukanakatjja, jilapartejj qʼañu jucha lurañanakampi, nuwasiñanakampi, layqasiñanakampi phoqantatawa, sumanakajj mä jukʼakiw utj-jje. ¿Kunjamsa jumajj kusistʼañanak ajllisirïta? ¿Kawkïr ajlliñas sapa maynitäjjewa, kawkïrsa ajlliskiristwa sirïtati? Jan ukajj ¿jumatakejj taqpach kusistʼañanakajj jan walikamakicha? Jan ukajj ¿kawkïr kusistʼañanakatï jan walïki ukanak apanukusajj sumäki ukanakcha ajllisirïta?

3. Kusistʼañanak ajllkasajja, ¿kuna toqetsa amuytʼasiñasa?

3 Chuym qhanartayasiñsa, kusistʼañsa taqeniw muntanjja, ukampis kunanakampis kusistʼañäni uk sum ajlliñasawa. Ajllkañäni ukajj Jehová Diosar serviñan yanaptʼistaniti janicha ukwa amuytʼasiñasa.

TAQE KUNANSA DIOSAR JACHʼAÑCHAÑÄNI

4. Kusistʼañanak sum ajlliñatakejj Biblian kawkïr yatichäwipas yanaptʼistaspa uk qhanañchtʼma.

4 Jehová Diosar vidas katuyastan ukhajja, jumar serviñatakiw jakjjäjja sasaw mä promesa lurtanjja (Eclesiastés 5:4 liytʼañataki). ‘Taqe kunsa Diosar jachʼañchañatakiw luräjja’ sasaw saraktanjja (1 Corintios 10:31). Niyakejjay Diosar vidas katuyasstanjja janiw tantachäwinktan ukhakisa ni prediktan ukhakis sum sarnaqañasäkiti, jan ukasti kusistʼañanakansa kun lurkasasa Diosarupuniw jachʼañchañasa.

5. ¿Kunjamsa Jehová Diosar adorañasa?

5 Kuntï lurktan ukanakajj kunjamsa Jehová Diosar adorasktan ukwa uñachtʼayi. Pablojj akham sänwa: “Mä sacrificior uñtatay cuerponakam loqtapjjam, uka sacrificiojj jakkiri, santo, Diosan chuymapar purtʼkiri ukhamäñapawa” sasa (Romanos 12:1). Jesusajj akham sarakïnwa: “Jehová Diosamarojj taqe chuymamampi, taqe almamampi, taqe amuyumampi, taqe chʼamamampi munasiñamawa” sasa (Marcos 12:30). Ukhamasti Diosar sirvkasajj kunatï sumäki ukpunwa churañasa. Nayra tiemponjja, Diosarojj uywanakwa israelitanakajj sacrificiot loqtapjjerïna. Ukampis uka uywanakajj kʼumaräkäna ukhakiw Diosajj katoqerïna (Levítico 22:18-20). Jichhürunakan ukhamarakiwa, jan walinak lursna ukhajj Jehová Diosar adoratasajj inamayäspawa. ¿Kunatsa ukham sistanjja?

6, 7. ¿Kunatsa kusistʼañanak sum ajlliñasa?

6 Jehová Diosajj akham sistuwa: “Nayajj Santo Diosätwa, jumanakajj santöpjjañamarakiwa” sasa (1 Pedro 1:14-16; 2 Pedro 3:11). Diosar adoratasajj qʼomäñapawa, jan ukajj inamayäspawa (Deuteronomio 15:21). Jehová Diosajj kuntï uñiski ukanak lursna ukhajja, jupar adoratasajj janiw qʼomäkaspati. Sañäni, Diosajj qʼañu jucha lurañanaksa, nuwasiñanaksa, demonionakan luräwinakapsa uñisiwa (Romanos 6:12-14; 8:13). Kunatï ukham jan walinakampi kittatäki ukanakatjja Diosajj ajjtasiwa. Jiwasatï ukanak uñchʼuksna ischʼuksna jan ukajj uka jan walinakampi anatsna ukhajja, Diosar adoratasajj qʼañuchasispawa, kuntï jupar adorañatak lurktan ukanaksa janirakiw katoqkistaspati, Diosan amigopäñsa aptʼassnawa.

7 Ukhamasti, ¿kunjamatsa suma kusistʼañanak ajllsna? Kawkïr kusistʼañanakas walïski kawkïrinakas jan walïkaraki uk yatiñatakejja, ¿Diosan kawkïr wiñay yatichäwinakapas yanaptʼistaspa?

JAN WALÏKI UKANAK UÑISIÑASAWA

8, 9. ¿Kunanakas jan walïki, kunatsa ukanak apanukuñasa?

8 Jichhürunakanjja, kunayman kusistʼañanakaw utji, yaqhepajj walikïskiwa, ukampis jilapartejj janiw walïkiti. Nayraqatjja, kawkïr kusistʼañanakas jan walïki ukanakat parltʼañäni.

9 Televisionansa, peliculanakansa, Internetansa, videojuegonakansa ukhamarak musicanakansa qʼañu jucha lurañanaka, nuwasiñanaka, demonionakan luräwinakapa, layqasiñanaka ukanakakiw jilapart utjaski. Jan wali lurañanakajj janis kunäkaspa, sumäkaspasa ukhamwa uñachtʼayapjje. Ukampis cristianonakajj wali amuyumpiw kusistʼañanak ajlliñasa, kawkïrinakatï Diosan qʼoma leyinakaparjamajj jan walïki ukanak apanukuñasawa (Hechos 15:28, 29; 1 Corintios 6:9, 10). Ukhamatwa jan walinakar uñisitas Jehová Diosar uñachtʼayañäni (Salmo 34:14; Romanos 12:9).

10. Jan walïki ukanakampi kusistʼsna ukhajja, ¿kunas pasistaspa?

10 Yaqhep jaqenakajja, qʼañu jucha lurañanakampi, nuwasiñanakampi demonionakan luräwinakapampi phoqantat peliculanakasa anatañanakasa yaqha ukhamanakasa walïskaspasa ukhamwa amuyapjje. Yaqhepajj akham sapjjarakiwa: “Kuna jan walirakisti, janiw nayajj uka jan walinak lurkäti” sasa. Jiwasatï ukham amuyarakstanjja, engañjasisktanwa. Biblian akham siwa: “Jaqen chuymapjama ñanqha, [kʼarejj] janiw utjkiti” sasa (Jeremías 17:9). Diosajj uñiski ukanakamp kusistʼaskañäni ukhajja, ¿“jan walinak nayajj uñistwa” sissnati? Janiwa. Uka jan walinak uñchʼukiskakiñäni ischʼukiskakiñäni jan ukajj ukanakampi anataskakiñäni ukhajja, uka jan walinakajj walïskaspasa ukhamwa amuyjjsna. Tiempompejja concienciasajj janiw jan walinakat jarkʼaqjjestaspati, jan walinakaruw purtʼasjjaraksna (Salmo 119:70; 1 Timoteo 4:1, 2).

11. Kunanakampis kusistʼañäni uk sum ajlliñatakejja, ¿kunjamsa Gálatas 6:7 textojj yanaptʼistu?

11 Biblian akham siwa: “Kuntï maynejj phawki, ukrakwa apthapini” sasa (Gálatas 6:7). ¿Kunsa uka textojj yatichistu? Jiwasatï jan walinak uñchʼukiñäni, ischʼukiñäni jan ukajj liyiñäni ukhajja, uka jan walinakwa lurarakiñäni. Yaqhep cristianonakajj jan walinak uñchʼukisaw qʼañu jucha lurañanakar purtʼasipjje. Ukampis Jehová Diosaw suma kusistʼañanak ajlliñatak yanaptʼistu. Kunjamsa yanaptʼistu uk jichhajj uñjañäni.

DIOSAN WIÑAY YATICHÄWINAKAPAMP YANAPTʼAYASIÑÄNI

12. ¿Kunas suma kusistʼañanak ajlliñ yanaptʼistaspa?

12 Awisajj kawkïr kusistʼañanakas Jehová Diosatak jan walïki uk qhan amuytanjja. Ukampis awisajj uk amuyañajj chʼamakiwa. Ukapachajj ¿kunas yanaptʼistaspa? Jehová Diosajja, kunanaksa istʼañasa, uñtañasa, liyiñasa ukanak janiw mä listar churkistuti. Jan ukasti Biblian wiñay yatichäwinakapampi conciencias yatichsna, ukat ukarjam suma amtanakar pursna ukwa muni (Gálatas 6:5 liytʼañataki). Uka yatichäwinakaw kunas Diosatakejj walïski jan walïkaraki ukanak yatichistu. Ukatjja ‘kun lurapjjañassa Jehová Diosajj muni’ uk amuyañatakiw yanaptʼarakistu, ukhamat suma amtanakar puriñasataki (Efesios 5:17).

Biblian wiñay yatichäwinakapaw suma videonak ajlliñatak yanaptʼistani.

13. 1) ¿Kunatsa taqpach cristianonakajj jan mä pachpa kusistʼañak ajllktanjja? 2) ¿Kunas suma amtanakar puriñatak yanaptʼistu?

13 Janiw taqpach cristianonakajj mä pachpa kusistʼañak ajllktanti. Sapa mayniw mayj mayja gustonakanïtanjja. Kunatï maynitakejj walïski ukajja, yaqhatakejj janiw walïkaspati. Ukhamäkchisa taqeniw Biblian wiñay yatichäwinakapampi yanaptʼayasiñasa, ukhamat suma amtanakar puriñataki (Filipenses 1:9). Uka yatichäwinakaw kawkïr kusistʼañanakas Diosatakejj walïski uk ajlliñatak yanaptʼistani (Salmo 119:11, 129; 1 Pedro 2:16).

14. 1) ¿Kuna toqetsa amuytʼasiñasaraki? 2) ¿Kamsasas Pablojj cristianonakar ewjjtʼäna?

14 Kusistʼañanakajj qhawqha tiempsa apaqestu ukwa amuytʼasiñasaraki. Ukaw kunas jiwasatakejj nayranki uk amuyañatak yanaptʼistani. Cristianonakatakejj Jehová Diosar serviñaw nayranki (Mateo 6:33 liytʼañataki). Ukampis jan amuyasisakiw kusistʼañanakar tiempo aptʼasisksna. Pablojj cristianonakar akham sänwa: “Kunjamsa sarnaqasipkta uk sum amuyasipjjam, jan jumanakajj jan amuytʼasir jaqenakjam sarnaqapjjamti, antisas yatiñan jaqenakjam sarnaqapjjam. Jan wali urunakankatas laykojj jan tiempjja ina chʼusar aptʼapjjamti” sasa (Efesios 5:15, 16). Ukhamasti kusistʼañanakan qhawqha tiempsa aptʼastan uk amuytʼasiñasawa, jiwasatakejj Jehová Diosar serviñaw nayrankañapa (Filipenses 1:10).

15. Diosat jitheqtayirjam kusistʼañanakampejj ¿kunsa lurañasa?

15 Kuna kusistʼañanakatï Jehová Diosar jan gustki ukanak apanukuñasawa. Ukampis mä kusistʼañajj jan waljamäkchi ukhajj ¿kunsa lurañasa? ¿Uka kusistʼañ apanukjjañasati? Uk amuytʼañäni, jumatï mä qollnam saraskasma ukhajja, ¿barrancor jalantañjamäki uka cheq sarasmati? Jumatï jakañ vidam wali valoranit uñjstajja, janiw jalantirjam sarkasmati. Kusistʼañanak ajllkañäni ukhajja, ukhamarakiw jan waljamäki ukanak apanukjjañasa. Diosan Arupanjja akham siwa: “Jan wali sarnaqäwinakanjja janipun sarnaqañ munamti” sasa (Proverbios 4:25-27). Ukhamajja janiw kawkïr kusistʼañanakatï jan walïki ukanakaki apanukuñasäkiti, jan ukasti jan waljamäki, Diosatsa jitheqtayirjamäki ukanaksa apanukuñasarakiwa.

KUNJAMTÏ DIOSAJJ UÑJKI UKHAM UÑJARAKIÑÄNI

16. 1) ¿Kunanakas Diosatakejj jan walïki? 2) ¿Kunjamsa Diosajj uñiski ukanak uñisiraksna?

16 Biblian akham siwa: “¡Jan walïki ukjja uñisipjjam! ¡Sumäkis ukjja munapjjam!” sasa (Amós 5:15). Bibliajj kunsa Jehová Diosajj amuyi ukwa yatichistu. Ukatwa akham jisktʼasiñama: “¿Kunjamsa Bibliat yateqkta ukajj Jehová Diosjam amuyañatak yanaptʼitaspa?” sasa. Amuytʼañataki, Diosajj uñisiwa “kʼari parlañanakaru, jan juchani jaqe jiwayañanakaru, jan wali amtañanakaru, jan wali lurañanakaru mäki sarañanakaru” sasaw Bibliajj yatichi (Proverbios 6:16-19). Ukatjja qʼañu juch lurañasa, idolonakar adorañasa, layqasiñanakasa, celasiñasa, colerampi atipayasiñasa, envidiasiñasa, machjasiñasa, jan wali loqhe fiestanakasa janiw walïkiti sasaw yaticharakistu (Gálatas 5:19-21). Biblian uka wiñay yatichäwinakapajj kawkïr kusistʼañanakas walïski uk ajlliñatakejj wal yanaptʼistu, ¿uk amuytati? Sapäkasasa, jaqenakampïkasasa taqe kunanwa Jehová Diosar istʼañasa (2 Corintios 3:18). Sapaktan ukhajja kunanaksa lurtan ukaw kunjam jaqëtansa uk uñachtʼayi (Salmo 11:4; 16:8).

17. Kusistʼañanak janïr ajllkasajj ¿kunsa jisktʼasiñasa?

17 Kunanaksa uñtañäni, istʼañäni, kunanakampis anattʼañäni ukanak janïr ajllkasajj akham sasaw jisktʼasiñasa: “¿Janit Diosat jitheqtaykitani? ¿Concienciajajj walikïskaniti?” sasa. Biblian wiñay yatichäwinakapat yatjjataskakiñäni, ukaw suma kusistʼañanak ajlliñatakejj yanaptʼistani.

18, 19. 1) ¿Kunsa Pablojj cristianonakar säna? 2) ¿Biblian kawkïr wiñay yatichäwinakapas suma kusistʼañanak ajlliñatak yanaptʼistani?

18 Kuntï kusistʼañatak ajllkañäni ukaw pʼeqesar phoqantani. Pablojj akham sasaw ewjjtʼistu: “Taqe kunatejj cheqäki, taqe kunatejj wakiskirïki, taqe kunatejj cheqapäki, taqe kunatejj qʼomäki, taqe kunatejj munkañäki, taqe kunatejj respetomp uñjatäki, taqe kunatejj sumäki, taqe kunatejj jachʼañchkañäki, taqe ukanakjja lupʼisipkakim” sasa (Filipenses 4:8). Ukanakampi pʼeqesar phoqantañäni ukhajja, akham sañäniwa: “Tatay, arsutajjajj jumar kusisiykirïpan, chuymajjan lupʼitapajj nayraqatamkam purinpan” sasa (Salmo 19:14).

19 Akham jisktʼasiñamawa: “¿Kunampis pʼeqejar phoqantasktjja? Televisión uñtasas mä película uñtasasa, ¿suma amuyunakanïsktti? ¿Concienciajajj sumäskiti?” (Efesios 5:5; 1 Timoteo 1:5, 19). “¿Diosar orasiñ ajjsartti? ¿Concienciajajj janit juchañchkitu? Kuntï televisionansa videonsa uñjkta ukajj ¿nuwasiñanakata qʼañu jucha lurañanakatti piensayitu?” (Mateo 12:33; Marcos 7:20-23). “¿Ukanak uñtañajj ‘akapachankir’ jaqenakjam sarnaqañatakit chʼamañchitu?” (Romanos 12:2). Uka jisktʼanakarjam sum amuytʼasiñäni ukhajja, Diosat janipun jitheqtañatakejj kuns lurañasa uk amuyasiñatakiw yanaptʼistani. Ukatjja salmonak qellqeri mä chachjamaw akham mayisiñasa: ‘Janikiy jan walinak uñtayistati’ sasa (Salmo 119:37). *

¿LURATASAJJ MAYNINAKAR CHʼAMAÑCHITI?

20, 21. ¿Kunatsa mayninakan concienciap respetañasa?

20 Biblian aka yatichäwipwa amtañasaraki: “Taqe kunas walikïskiwa, ukampis janiw taqe kunas chʼamañchaskiti. Ukhamajj sapa maynis kunatejj jaqe masipatak walïki uk thaqaskakpan, jan jupatakik thaqpanti” (1 Corintios 10:23, 24). Kun lurañatakis derechonïkstansa, janiw munañanakasak lurañasäkiti. Jan ukasti kuntï lurkañäni ukanakajj mayninakar chʼamañchaniti janicha ukwa amuytʼañasa.

21 Janiw taqenin concienciapajj igualäkiti. Sañäni, inas jumatakejj televisionan mä programa uñtañajj walikïskchi, ukampis yaqha cristianon concienciapatakejja uka programa uñtañajj janiw walïkaspati. Ukapachajj ¿kunsa jumajj lurasma? Uka programa uñtañatakejj derechonïkstasa, inas jan uñtjjchisma. ¿Kunatsa? Janiw ‘jilatanakas contra juchachasiñ’ munktanti, yamas janipuniw ‘Cristo contra juchachasiñ’ munktanti (1 Corintios 8:12). Kunatï jilat kullakanakarojj lanktʼasiykaspa ukanak janipuniw lurañ munktanti (Romanos 14:1; 15:1; 1 Corintios 10:32).

22. ¿Kunjamsa amuytʼasirïtassa respetasirïtassa uñachtʼaysna?

22 Maysa toqetjja, kuntï mä jilatajj uñchʼukki, liyki, lurki ukanakajj jumatak jan walïkchi ukhajj ¿kunsa lurasma? Jumatï amuytʼirïsta ukhamarak uka jilatar munasiñampi respetompi uñjsta ukhajja, janiw kuntï jumajj munkta uk lurañapatak maykasmati. Choferunakat parltʼañäni. Jupanakajj janiw mä igualak tʼijupkiti, yaqhepajj wal tʼijupjje, yaqhepasti kʼachatak sarapjjaraki, ukampis taqeniw suma choferüsipki. Cristianonakampejj niya ukhamarakiwa, janiw taqenejj igualäktanti, janiw kusistʼañanakatsa mä pachpak amuyktanti. Ukhamäkchisa taqeniw Biblian wiñay yatichäwinakap istʼañatak chʼamachastanjja (Eclesiastés 7:16; Filipenses 4:5).

23. ¿Kunas kusistʼañanak sum ajlliñatak yanaptʼistani?

23 Ukhamajj ¿kunas kusistʼañanak sum ajlliñatak yanaptʼistani? Biblian wiñay yatichäwinakapampi yatichat concienciasaw yanaptʼistani. Ukatjja jilat kullakanakatakejj kunatï walïki uk thaqañaw yanaptʼarakistani. ‘Taqe kunsa Diosar jachʼañchañatak lurañäni’ ukhajj kusisitaw jakasiñäni.

^ Párrafo 19 Kusistʼañanak sum ajlliñatakejja, Biblian aka yatichäwinakapaw yanaptʼarakistani: Proverbios 3:31; 13:20; Efesios 5:3, 4; Colosenses 3:5, 8, 20.