Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

CAPÍTULO 2

‘Nayat qhanañchapjjäta’

‘Nayat qhanañchapjjäta’

Jesusajj predicación pʼeqtʼapjjañapatakiw apostolonakapar wakichtʼäna

Hechos 1:1-26 textot apstʼatawa

1-3. ¿Jesusajj janïr alajjpachar makatkäna ukhajj kunanakas pasäna? ¿Kunanaksa jiwasajj jisktʼasiraksna?

 QHEP QHEPA semananakajja, wali musparkañanakaw pasäna. Jesusajj jaktjjäna ukhajj wasitatwa apostolonakajj kusisitäjjapjjäna. 40 qhepa urunakanjja, apostolonakar chʼamañchtʼañatakisa yatichañatakisa walja kutiw Jesusajj uñstäna. Apostolonakan munañapäspäna ukhajja, kunanakatï jakäwinakapan pasaskäna ukajj janiw tukuskaspänti. Ukampis jichhajj qhep qhepa kutinwa uñstañapäna.

2 Apostolonakajj Olivos qollun Jesusamp tantachatäsipkänwa, jupanakajj Jesusar wal istʼañ munapjjäna. Tiempojj jankʼakiw pasawayjjäna, janis Jesusajj jay parlkaspa ukhamaw amuyasirakïna. Ukatjja kunjamsa amparanakap aytasajj jupanakar bendisïna, kunjamsa alajjpachar sarjjarakïna ukwa apostolonakajj uñjapjjäna, alajjpachar makatkasajj kunjamsa qenayanakajj Jesusar chhaqtayäna uksa wali musparataw uñchʼukipjjarakïna. Jesusajj chhaqtawayjjäna uka qhepatsa, jupanakajj alajjpach uñchʼukisipkakïnwa (Luc. 24:50; Hech. 1:9, 10).

3 Kuntï uñjapkäna ukajj apostolonakatakejj jan armkañapunïnwa. Jesús Yatichiripajj alajjpachar sarjjäna uka qhepat ¿kunsa apostolonakajj lurapjjpachäna? Jupanakajj Jesusjamaw predicasipkakiñapäna, cheqansa ukatakejj wakichtʼatäjjapjjänwa. ¿Kunjamsa Jesusajj jupanakar wakichtʼawayäna? ¿Kunjamsa apostolonakajj uk katoqasipjjäna? ¿Kun lurañas jiwasar waktʼarakistu? Hechos 1 capitulonwa uka jisktʼanakan qhanañchäwipajj jikjjatasi, ukajj wali chʼamañchtʼkiriwa.

Jan payachasiñatakejj pruebanakaw utjäna (Hechos 1:1-5)

4. ¿Kunjamsa Lucasajj Hechos libro qellqañ qallti?

4 Teófilo chacharus parlkaspa ukhamwa Lucasajj Hechos libro qellqañ qallti, cheqansa uka nayrajj Lucas libropan Teofilor qellqasaw qalltarakïna. a Ukhamasti Hechos librojj Lucas libron continuacionapawa, ¿kunatsa ukham sistanjja? Kuna laykutejj kunanakatejj Lucas libron tukuyapan qellqatäki uka toqetwa Lucasajj Hechos libron mä qhawqhanak parlaraki. Hechos librojja janiw kunanakatï Lucas libron qellqatäki uka pachpa arunakanïkiti, jan ukasti jukʼampinakatwa qhanañchi.

5, 6. 1) Jesusan discipulonakaparojja, ¿kunas Diosar jukʼamp confiyañatakejj chʼamañchtʼpachäna? 2) Jan payachasiñatak pruebanakajj utjki ukarjamaw Diosar confiytanjja, ¿kunatsa ukham sistanjja?

5 Ukjjarusti kunjamsa Jesusajj arkirinakaparojj Diosar confiyasipkakiñapatak chʼamañchtʼäna uka toqetwa Lucasajj parli. Hechos 1:3 textojj akham siwa: “Tʼaqesiwaykäna uka qhepatjja, walja kutiw jupanakar uñstäna, ukhamat jupajj cheqpachapuni jakaskatap jan payachasis yatipjjañapataki” sasa. Awisajja Jesusajj mayniru jan ukajj paninirukiw uñstäna, awisasti taqpach apostolonakaruw uñstarakïna, mä kutisti 500 jila arkirinakaparuw uñstarakïna (1 Cor. 15:3-6). Taqe ukanakajj Diosar jukʼamp confiyapjjañapatakiw discipulonakar chʼamañchtʼäna.

6 Jichha tiemponjja, Diosar confiyañatak walja pruebanakaw utjarakistu. Jesusan aka oraqen jakawayatap uñachtʼayañatakisa, jupajj juchanakas layku jiwatap uñachtʼayañatakisa, jiwatat jaktatap uñachtʼayañatakisa walja pruebanakaw utji. Biblianjja ukanak pachpa nayranakapamp uñjir jaqenakan arunakapaw jikjjatasi, ukatwa wali confiykañajja. Ukhamajj jiwasatï Diosan yanaptʼap mayisisa ukanak wali sum yatjjatañäni ukhajja, jukʼampiw Diosar confiyañäni. Diosar cheqpachapun confiyañajj janiw aleq creyiñakïkiti, jan ukasti jan payachasiñatak pruebanakajj utjki ukarjam Diosar confiyañawa. Ukham confiyañajj wiñay jakañ katoqañatakejj wali wakiskiriwa (Juan 3:16).

7. Predicatapampisa yatichatapampisa, ¿kunjamsa Jesusajj discipulonakapatak yateqaskayätap uñachtʼayäna?

7 Hechos libronjja, Jesusajj discipulonakaparojj “Diosan Reinopatwa” parläna sasaw qhanañchi. Sañäni, jupajj kunjam tʼaqesiyatas uñjasiñapäna, kunjam jiwayatas uñjasiñaparakïna uka toqet parlir profecianakwa discipulonakapar qhanañchäna (Luc. 24:13-32, 46, 47). Ukatjja kunanaktï Mesiasjamajj lurañapäkäna uka toqetwa qhanañchäna, ukham parlasajj Diosan Reinopatsa jukʼamp qhanañchkaspa ukhamänwa, kuna laykutejj jupaw uka Reinon Reyit uttʼayatäñapäna. Cheqansa Jesusatakejj Diosan Reinopat parlañajj wali importantënwa, jiwasatakejj ukhamäñaparakiwa (Mat. 24:14; Luc. 4:43).

Taqe aka oraqpachanwa predicasiñapa (Hechos 1:6-12)

8, 9. 1) ¿Apostolonakajj kuna pantjat amuyunakanïpjjänsa? 2) ¿Apostolonakar amuytʼayañatakejj Jesusajj kamsänsa, ukat ukham qhanañchatapajj kunjamsa yanaptʼistu?

8 Apostolonakajj Olivos qollun tantachatäsipkäna ukhajja, qhep qhepa kutinwa Jesusampejj aka oraqen jikisipjjäna. Jupanakajj wal yatiñ munasajj akham sasaw Jesusar jisktʼapjjäna: “Tata, ¿aka tiemponti Israel markatakejj reino wasitat uttʼayaskta?” sasa (Hech. 1:6). Ukham sasajja pä pantjat amuyunakanïpjjatapwa uñachtʼayapjjäna. Nayraqatajja, Israel marka toqes Diosan Reinopajj wasitat uttʼayasiñapäkaspa ukhamwa amuyapjjäna. Ukjjarusti, Jehová Diosan Reinopajj niyas apnaqañ qalltkaspa ukhamwa amuyapjjarakïna. ¿Kunjamsa Jesusajj jupanakar yanaptʼpachäna?

9 Jesusajj apostolonakapan nayrïr pantjat amuyunakapat janiw kamskänsa, mä jukʼa tiempot uka amuyunakap cheqañchjjapjjaniwa sasaw amuyäna. Cheqansa jupanakajj 10 urunak qhepatwa yaqha machaq markan uttʼayasitap uñjapjjañapäna: ukajj Diosan Israelapänwa. Diosajj nayra markapamp lurkäna uka pactojj niyaw tukusiñampïskäna. Ukampis discipulonakapan payïr pantjat amuyunakapatjja, Jesusajj wali munasiñampiw akham sasin amtayäna: “Alajjpachankir Awkejj munañaparjamaw tiemponaksa señalat urunaksa uskuwayi, ukanak yatiñajj janiw jumanakar waktʼapktamti” sasa (Hech. 1:7). Ukhamasti Jehová Diosakiw kunapachas amtap phoqani uk amtaspa. Jiwañapajj jakʼankjjäna ukhajja, akapachan tukusiñapajj “kuna urünisa kuna horasänisa ukjja, janiw khitis yatkiti [...], jan ukasti Awki sapakiw yati” sasaw Jesusajj säna (Mat. 24:36). Jichha tiemponjja akapachan tukusiñapajj kuna urünisa, kuna horasänisa uka toqet janiw cristianonakajj sint llakisiñasäkiti. Cheqas uka urut llakisiñajj janiw waktʼkistuti.

10. ¿Kunsa apostolonakat yateqasiñasa, ukat kunatsa?

10 Apostolonakarojj pantjat amuyunakanïpjjatapat janiw jankʼak juzgañasäkiti. Jupanakajj Diosar wal confiyapjjäna, Jesusan cheqañchäwipsa humilde chuymampiw katoqasipjjarakïna. Apostolonakan amuyunakapajj pantjatäkchïnsa, jupanakajj kun yatiñatakis suma chuymanïpjjänwa. Jesusas walja kutiw jupanakarojj “amuyasipjjapunim” sasin ewjjtʼäna (Mat. 24:42; 25:13; 26:41). Diosar serviñat parlkasajja jupanakajj janis ikjapkaspa ukhamänwa, kunanaksa Jehová Diosajj jutïrin lurani uka señalanaksa wal uñjañ munapjjarakïna. Jichha tiemponjja, ‘qhepa urunakan’ jakaskatas laykojj jupanakjam chuymanïñatakiw wal chʼamachasiñasaraki (2 Tim. 3:1-5).

11, 12. 1) ¿Jesusajj kuna luräwsa discipulonakaparojj churäna? 2) Janïr uka luräwi churkasajja, ¿kunatsa Jesusajj espíritu santo apayanipjjäma sasin sispachäna?

11 Kuntï Jesusajj ukjjarojj apostolonakapar siskäna ukajja, kun lurañatakis chʼamachasipjjañapäna ukwa jupanakar amtayäna, jupajj akham sänwa: “Espíritu santojj jumanakjjar jutkani ukhaw chʼam katoqapjjäta, Jerusalén markanwa nayat qhanañchapjjarakïta, taqe Judeana, Samariana ukhamarak taqe aka oraqpachana” sasa (Hech. 1:8). Uka arunakarjamajja, Jesusan jaktatapat yatiyasajj walja cheqanakaruw apostolonakajj puripjjañapäna: nayraqatajj Jerusalenanwa yatiyapjjañapäna, ukanwa Jesusarojj jiwayapjjäna; ukjjarusti Judeanwa yatiyapjjañapäna; qhepatjja Samariansa ukat wali jaya cheqanakansa yatiyapjjañaparakïnwa.

12 Ukampis janïr uka luräwi churkasajja, Jesusajj espíritu santo jumanakar apayanëjja sasaw mayamp säna. “Espíritu santo” arojja, Hechos libron 40 jila kutiw uñsti, Jesusajj espíritu santot parlkäna ukas uka taypin jakhutarakiwa. Jehová Diosan munañap lurañatakejja, espíritu santopamp yanaptʼayasiñajj qhawqha wakiskirisa ukwa Hechos librojj walja kuti qhanstayi. ¡Ukatwa Diosarojj sapüru espíritu santo mayiñasa! (Luc. 11:13). Jichha tiemponjja espíritu santon yanaptʼapajj jukʼamp wakiskiriwa.

13. ¿Kawkjakam predicañas waktʼistu? ¿Kunatsa uka luräwi taqe chuyma phoqañasa?

13 Apostolonakatakejja, “taqe aka oraqpachana” siski uka arunakajj mä qhawqha cheqanakan yatiyaña sañakwa munäna, ukampis jichha tiempon jakir cristianonakatakejj uka arunakajj aka oraqpachan yatiyaña sañwa muni. Kunjamtï nayrïr capitulon yatjjataniwayktanjja, Testigonakajj taqe markanakankir jaqenakar yatiyañatakiw chʼamachastanjja, kuna laykutejj Reinon suma yatiyäwinakap taqe jaqenakan istʼapjjañapwa Diosajj muni (1 Tim. 2:3, 4). Suma yatiyäwinak taqe chuyma yatiyasajja, wali kusisitaw jikjjatastanjja. Cheqansa Jehová Diosaw predicaskakiñatakejj chʼam churistu. Ukampis Reinon suma yatiyäwinakap kunjamsa jukʼamp sum yatiysna, kunjam chuymanïñas yanaptʼistaspa ukatakejj Hechos librojj walja yanaptʼanakaniwa.

14, 15. 1) ¿Jesucriston kuttʼaniñapat angelanakajj kamsapjjänsa, ukat kunsa ukampejj qhanañchañ munapjjäna? (Nota liytʼarakïta). 2) ¿Jesusajj kunjamtï alajjpachar sarkäna “ukhamarakiw” kuttʼanjje sasajj kunatsa sissna?

14 Aka capítulo qalltanjja, kunjamsa Jesusajj alajjpachar makatjjäna, kunjamsa qenayanakajj chhaqtayäna, kunjamsa tunka mayani apostolonakajj alajjpach uñchʼukisipkakïna ukanakwa yatjjataniwaytanjja. Ukampis pä angelanakaw jupanakar uñstäna, munasiñampiw akham sasin cheqañchapjjarakïna: “Galileankir tatanaka, ¿kunatsa alajjpach uñtat sayasipkta? Jumanak taypit alajjpachar aptatäjje uka Jesusajja, kunjamtï jumanakajj alajjpachar sarir uñjapktajj ukhamarakiw jutani” sasa (Hech. 1:11). Ukham sasajja, ¿Jesusajj qhana uñjkañ cuerponiw kuttʼanini sañti munapjjpachäna? ¿Kunjamtï yaqhep religionanakajj yatichapki ukhamaw pasani sañti munapjjpachäna? Janiwa. ¿Kunjamatsa uk yattanjja?

15 Cheqansa, qhana uñjkay cuerponiw kuttʼanini sasajj janiw angelanakajj sañ munapkänti, jan ukasti kunjamtï alajjpachar sarkäna ukhamaw kuttʼanini sañwa munasipkäna. b Ukampis ¿kunjamsa Jesusajj alajjpachar sarjjpachäna? Kunapachatï uka pä angelanakajj apostolonakamp parlapkäna ukhajja, Jesusajj janiw uñjasjjänti. Apostolonakakiw Jesusajj aka oraqet sarjjatapsa Awkipan ukar saraskatapsa amuyapjjäna. Jesusajj kuttʼaniñapäkäna ukhajj ukhamäñaparakïnwa, jupajj jan uñjkayaw kuttʼaniñapäna, cheqas ukhamaw kuttʼanjje. Khitinakatï Diosar serviñan suma saytʼatäpki, Qellqatanaks sum amuyapki ukanakakiw Jesusan kuttʼanitapsa, Reyjam apnaqjjatapsa amuyapjje (Luc. 17:20). Ukatwa Jesusan kuttʼanitap uñachtʼayki uka pruebanak wali sum amuyañasa, ukatjja jaqe masisaruw uk qhanañchañasaraki, ukhamat jupanakajj qhepa urunakan jakaskatas amuyapjjañapataki.

“Khitirus [...] ajllta ukaruy uñachtʼayapjjeta” (Hechos 1:13-26)

16-18. 1) ¿Kunsa Hechos 1:13, 14 textojj tantachasiñ toqet yatichistu? 2) ¿Kunsa Jesusan María mamapat yateqsna? 3) ¿Kunatsa tantachäwinakasajj wali wakiskirejja?

16 Apostolonakajj “wali kusisitapuniw Jerusalenar kuttʼjjapjjäna” (Luc. 24:52). Kunanaktï lurapjjañapäkäna uk qhanwa Yatichiripat katoqasipjjäna, ukampis ¿uk phoqapjjpachänti? Hechos 1:13, 14 textorjamajja, jupanakajj ‘mä altus utar makatasajj’ kawkintï alojasipkäna ukan tantachatäsipkänwa. Palestinanjja ukham utanakajj waljaw utjäna, sapa utajj altusanïnwa, uka altusarojja anqäjjankir escaleratwa makatasirïna. Apostolonakajj inas Marcosan mamitapan utapankapjjchïna, Marcosan mamitapatjja Hechos 12:12 textonwa parli. Ukhamächïna janisa, uka utajj kunatï wakiski ukanakanikïpachänwa. Ukampis ¿khitinakas uka tantachäwinkapjjpachäna? ¿Kunsa ukan lurapjjpachäna?

17 Uka tantachäwinjja janiw apostolonakakisa ni discipulonakakis ukankapkänti, jan ukasti ‘mä qhawqha warminakaw’ ukankapjjarakïna, Jesusan María mamapas ukankarakïnwa. Jesusan mamapatjja ukhaw qhep qhepa kuti Biblian parlasi. Mariat ukham amtañajj wali khusapuniwa, jupajj Diosar taqe chuyma serviri mayni cristianonakamp chikaw tantachtʼatäskäna, janirakiw mayninakat jilankkaspas ukham tukkänti. Uka tantachäwinjja pusi yoqanakapaw jupamp chikäsipkäna, ¡jupanakan ukankapjjatapajj walpun Mariar chuymachtʼpachäna! (Mat. 13:55; Juan 7:5). Jesusajj aka oraqenkaskäna ukhajja, janiw jilanakapajj Diosar serviñ amtapkänti, ukampis Jesusajj jiwjjäna jaktjjarakïna uka qhepatwa Diosar serviñ amtapjjäna (1 Cor. 15:7).

18 ¿Kunatakis discipulonakajj tantachasipjjpachäna? “Jupanakajj mä amtakiw taqenis walja kuti oración lurapjjäna” sasaw Bibliajj qhanañchi (Hech. 1:14). Cristianonakatakejja Diosar adorañatak tantachasiñajj nayratpachaw wali wakiskirejja. Jiwasajj ukanwa maynit maynikamajj chʼamañchtʼastan, yatichäwinaksa ewjjtʼanaksa katoqaraktan, jukʼampisa oracionanak lurasa ukhamarak lakasamp jachʼañchasaw Jehová Dios Awkisar adortanjja. Taqe ukanakajj Diosan chuymapar purtʼkiriwa, jiwasarus chʼamañchtʼarakistuwa. ¡Ukhamajj tantachäwinakar sarañ janipun jaytapjjañäniti! (Heb. 10:24, 25).

19-21. 1) ¿Pedrojj wasitat organiztʼasipjjañapatak pʼeqtʼkäna uka toqet kunsa yateqsna? 2) ¿Kunatsa Judas lantejj yaqhar ajllisiñapäna, ukat kunjamsa ajllisïna ukajj kunsa yatichistu?

19 Uka tiemponjja, Jesusan arkirinakapajj mayampiw organiztʼasipjjañapäna, ukatakejj Pedrow pʼeqtʼäna (Hech. 1:15-26). Ukham luratapajj Diosar serviñan nayrar sartaskatapwa uñachtʼayistu, uk yatiñajj ¡wali chʼamañchtʼkiriwa! Kuna laykutejj Pedron Jesusar jan uñtʼir tukutapatjja, mä qhawqha semananakakiw pasaskäna (Mar. 14:72). Taqeniw pantjasir jaqëtanjja, ukampis ak amtañaw yanaptʼistaspa: Jehová Diosajj suma Diosawa, khitinakatï taqe chuyma arrepentisipki ukanakar ‘perdonañatakis jankʼakirakiwa’ (Sal. 86:5).

20 Jesusar aljantiri Judas lantejj yaqharuw ajllisiñapäna, uk Pedrojj sum amuyäna. Ukampis ajllitäñapäkäna uka machaq apostolojja, Jesucristomp chik predikir jaqenak taypitäñapänwa, jupan jiwatat jaktatap uñjirirakïñapänwa (Hech. 1:21, 22). Ukajja Jesusan arunakaparjamaw sum phoqasïna, jupajj akham sänwa: “Nayar arkapjjatam laykojj 12 trononakaruw jumanakajj qontʼasipjjäta. Israelankir 12 tribunakaruw juzgapjjarakïta” sasa (Mat. 19:28). Ukhamajja Machaq Jerusalenan ‘12 cimiento qalanakapajja’, Jesusamp chik yatiyiri, jupar arkiri 12 apostolonakäpjjañapänwa, ukänwa Jehová Diosan amtapajja (Apoc. 21:2, 14). Diosan yanaptʼapampejja, “kuna lurañtï jupajj katoqki ukajja yaqhar katuyatäpan” sasin qellqatäkäna uka profeciajj Judasjjar phoqasitapwa Pedrojj amuyäna (Sal. 109:8).

21 ¿Kunjamsa Judas lantejj yaqha apostolor ajllisïna? Apostolonakajj suertenak willtapjjäna (Prov. 16:33). Bibliajj qellqaskäna uka tiemponjja, mä amtar puriñatakejj suertew willtasirïna. Ukampis jichha kutinjja, yaqha apóstol ajlliñatakiw suertejj willtasïna, janiw ukat uksarojj suerte willtañat Bibliajj parljjeti. Espíritu santo katoqjjapjjäna uka qhepatjja, janiw mayampis suertejj willtasjjänti. Ukampis yaqha apóstol ajlliñatakejj ¿kunatsa ukajj luraspachäna? Apostolonakajj Jehová Diosaruw orapjjäna, akham sapjjarakïnwa: “Jehová Dios Tata, jumaw taqenin chuymap yattajja, khitirus aka paninit ajllta ukaruy uñachtʼayapjjeta” sasa (Hech. 1:23, 24). Jupanakajja Jehová Diosan ajlliñapwa munapjjäna. “Tunka Payani” apostolonak taypinkañapatakejja Matiasaruw ajllisïna, Matiasajja Jesusajj 70 discipulonakar predicapjjañapatak khitkäna uka taypinkpachänwa (Hech. 6:2). c

22, 23. ¿Kunatsa superintendentet servipki uka jilatanakar istʼañasa?

22 Ukham lurasitapajja, Diosan markapan organiztʼatäñapajj qhawqha wakiskirisa ukwa uñachtʼayistu. Kunjamtï nayrajj congregacionanakan superintendentenakajj wakiskänjja, ukhamarakiw jichha tiempon wakisi. Ukampis mä jilatajj superintendentet servispati janicha uk uñakipañatakejja, ancianonakajj Diosan espíritu santopan yanaptʼapwa mayisipjje, uka jilatajj Biblian mayitanakap phoqaskiti janicha uksa uñakiptʼapjjarakiwa. Ancianonakajj espíritu santomp ajllitäpjjewa sasin amuyasajja, jupanakarojj istʼtanwa kuntï mayipkistu uksa luraraktanwa. Ukham lurasajja congregacionan mayachtʼatäñapatakiw yanaptʼasktanjja (Heb. 13:17).

Congregacionan superintendentet servipki ukanakarojj istʼañasawa, mayipkistu uksa lurañasarakiwa.

23 Jesusajj discipulonakapar uñstkäna ukasa, Diosan markapan organiztʼatäñapatak suma amtanakar puriskäna ukas Jesusan discipulonakaparojj wal chʼamañchtʼäna. Ukajja kunatï niya pasañampïskäna ukatakiw arkirinakapar wakichtʼäna, akjjar jutki uka yatichäwinwa uka toqet jukʼamp yatjjataskañäni.

a Pachpa sutip apki uka libronjja, Lucasajj Teofilorojj ‘jachʼa jilïri’ sasaw säna. Ukham satapajja Teofilojj wali respetat jaqëtapwa uñachtʼayaspa, uka tiempon jupajj janïraw creyentëkänti. Ukampis Hechos libronjja, Lucasajj “Teófilo” sasakiw uka chachar sisjjäna, janiw jachʼa jilïri sisjjänti. Yaqhep yatjjattʼatanakajja, ‘Teofilojj Lucas libro liytʼasaw cristianor tuküna, ukatwa Lucasajj Hechos libron Teofilorojj cristiano jilaparjam parläna’ sasin sapjje.

b Aka textonjja janiw griego arut morfé (“pachpa”) sasin qellqatäkiti, jan ukasti trópos (“ukhama”) sasin qellqatawa.

c Tiempompejja, Pablorojj ‘yaqha markanakar khitat apostoljamaw’ uttʼayasïna, ukampis jupajj janiw tunka payani apostolonak taypinkkänti (Rom. 11:13; 1 Cor. 15:4-8). Kuna laykutejj janiw jupajj Jesusamp chikajj aka oraqen predicawaykänti ni discipulopäkänsa.