Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

CAPÍTULO 10

“Jehová Diosan arunakapajj taqe cheqanwa yatiyasïna”

“Jehová Diosan arunakapajj taqe cheqanwa yatiyasïna”

Pedrojj janiw carcelankjjänti, cristianonakajj arknaqatpachas predicasipkakïnwa

Hechos 12:1-25 textot apstʼatawa

1-4. ¿Pedrojj kuna jan walinsa uñjasïna? ¿Jupjam uñjasisajj kunsa jiwasajj lurasäna?

 PEDROJJ kawkjankkäntï uka carcelan punkup soldadonakajj jistʼkatapjjäna ukhajja, hierrot lurat jachʼa punkojj wal suynäna. Pedrojj romano pä soldadonakar encadenatänwa, uka soldadonakajj mä celdaruw Pedror apapjjäna. Ukanjja Pedrojj walja horanaka ukat walja urunakaw jistʼantatäna, ukatwa ‘kunas paspachïtani’ sasin wal llaktʼaspachäna. Janirakiw jupatakejj uñatattʼasiñas utjkänti, carcelan perqanakapampi, barranakampi, cadenanakampi, ukat guardianakampikiw uñjasïna.

2 Ukatjja Pedrojj mä jan wali yatiyäwi katoqäna, ukajj jupatakejj janipuniw walïkänti. Herodes Agripa I (primero) reyejj Pedror jiwayañwa amtäna. a Ukatwa jupajj Pascua qhepat judionakan nayraqatapar Pedror irpsuñ munäna, jaqenakar kusisiyañatakisti Pedrojj jiwayatäniwa sasin yatiyañwa munarakïna. Kuntï Herodesajj amtkäna ukajj janiw aleq amenazakïkänti, ¿kunatsa ukham sistanjja? Mä jukʼa tiempo nayrajja, uka pachpa Herodesaw Santiagor jiwayapjjañap mayïna.

3 Jiwayatäñapäkäna uka uru jakʼachasinkipanjja, ¿arum toqerojj kuna toqetsa Pedrojj wali chʼamak celdapan lupʼpachäna? Inas Jesusan arunakap amtaschïna. Jesusajj jupar akham sänwa: “Kawkirutï jan sarañ munkta ukaruw jupajj [jiwayañatak] aparakïtam” sasa (Juan 21:18, 19). Ukhamajj niyaw Jesusan arunakapajj nayjjar phoqasini sasaw Pedrojj amuypachäna.

4 ¿Pedrjam jan walin uñjassna ukhajj kunjamakis jikjjatassna? Ukhaman uñjasisajj waljanejj aynachtʼapjjaspawa, janis kuna suytʼawinëjjapjjaspa ukhamwa amuyasipjjarakispa. Ukampis cheqpach cristianonakatakejja, janiw kunas jan askichañjamajj utjkaspati. Kunatsa ukham sistan uk amuyañatakejja, kuntï Pedrompi mayni cristianonakampejj arknaqat uñjaskasajj lurapkäna uka toqet yatjjatañaw yanaptʼistani.

“Congregacionankirinakajj taqe chuymaw” orapjjäna (Hechos 12:1-5)

5, 6. 1) ¿Kunatsa Herodesajj cristianonakar jan waltʼayañ qalltäna, ukat kunjamsa uk luräna? 2) ¿Kunatsa Santiagon jiwatapajj congregacionatak jan walipunïnjja?

5 Kunjamtï pasïr capitulon yatjjataniwayktanjja, Corneliompi familiapampejj cristianoruw tukupjjäna, ukajj congregacionatakejj wali kusiskañänwa. Kunjamsa walja judío cristianonakasa jan judío cristianonakas Diosar juntok adorjjapjjäna uk yatisajja, kawkïr judionakatï jan cristianor tukupkäna ukanakajj walpun musparapjjpachäna.

6 Herodes chachajja, política toqen wali astuto jaqënwa. Kunatï paskäna uk uñjasajja, judionakamp sum apasiñatakejj mä oportunidadanïkaspas ukhamwa jupajj amuyasïna. Ukatwa cristianonakar jan waltʼayañ qalltäna, “espadampiw Juanan Santiago” jilaparus jiwayarakïna, ¿kunatsa Herodesajj Santiagor jiwaypachäna? Kunja sumsa Santiagompi Jesusampejj apasipjjäna uk yatisaw jupar jiwaypachäna (Hech. 12:2). ¡Ukajj jilat kullakanakar wal llakisiypachäna! Santiagojja kunjamsa Jesusajj kʼajkirir tuküna ukwa pä apostolonakamp chikäsajj uñjäna, kuna milagronaktï mayni apostolonakajj jan uñjapkäna ukanaksa uñjarakïnwa (Mat. 17:1, 2; Mar. 5:37-42). Santiagompiru Juan jilapampirojja Jesusajj “qʼejjo qʼejjon wawanakapa” sasinwa sutichäna, kuna laykutejj jupanakajj taqe kuns jankʼak lurtʼirïpjjänwa (Mar. 3:17). Ukhamajj wali munat Santiagojj jiwjjäna ukhajja, jan ajjsartʼiri Diosat jan jitheqtiri mä jilataruw congregacionajj aptʼasïna.

7, 8. ¿Kunsa congregacionankirinakajj lurapjjäna?

7 Kunjamtï Herodes chachajj munkäna ukhamapuniw pasäna, judionakajj Santiagor jiwayasitapat wal kusisipjjäna, uk uñjasajj Pedror jan waltʼayañwa qalltarakïna. Kunjamtï aka capítulo qalltan yatjjataniwayktanjja, Pedrorojj carcelaruw llawintayäna. Ukampis uka nayrajj kunas apostolonakampejj pasäna ukwa Herodesajj amtpachäna. Aka libronkir 5 capitulopan yatjjataniwayktan ukarjamajja, apostolonakajj mä milagro toqew carcelat qhespiyatäpjjäna. Uka pachpa jan pasañapatakejja, Herodesajj pä soldadonak taypiruw Pedror uchäna, ukhamat uka pä soldadonakar cadenanakamp chinkatatäñapataki. Ukatjja Herodesajj uruy arum uñjapjjañapatakiw pusi grupo soldadonakar katuyäna, sapa gruponsti pusi soldadonakaw utjarakïna. Ukhampachas Pedrotï escapaspäna ukhajja, uka guardianakajj jiwayataw uñjasipjjaspäna. Ukañkamajj ¿kunsa mayni cristianonakajj Pedror yanaptʼañatakejj lurapjjpachäna?

8 Pedror yanaptʼañatakejj “congregacionankirinakajj taqe chuymaw” Diosar orapjjäna (Hech. 12:5). Uka cristianonakajj munat jilatap laykojj walpun Diosar ruwtʼasipjjäna. Cheqansa jupanakajj Santiagojj jiwjjäna uka qhepat Diosarojj confiyasipkakïnwa, Jehová Diosajj oracionanakap istʼaskatapats janiw payachasipkänti. Ukhamajj taqeniw ak amtapjjañasa: oracionanakasajj Jehová Diosatakejj wali valoraniwa (Heb. 13:18, 19; Sant. 5:16). Jiwasatï Diosan munañaparjam kuns mayiñäni ukhajja, jupajj istʼapunistaniwa.

9. Pedrotak orarapipkäna uka cristianonakatjja, ¿kunsa jiwasajj yateqassna?

9 Inas jumajj jan walinakan uñjasipki uka jilat kullakanakar uñtʼsta, jupanakat yaqhepajj jan waltʼayañatak arknaqata, gobiernonakamp jarkʼata ukhamaw uñjasipjje. Yaqhepanakasti terremotonakamp jan waltʼayata, jan ukajj yaqha ukhamanakamp jan waltʼayataw uñjasipjjaraki. Ukhamanakan uñjasir jilat kullakanakatakejj orarapipjjañasawa. Yaqhep cristianonakajj familiaranakapamp jan waltʼayata, llakimp aynachtʼata, jan ukajj yaqha ukham toqenakan yantʼataw uñjasipjjarakispa. Ukhamächi ukhajj jupanakatakis orarapiñasarakiwa. Jiwasatï janïr oraskasajj jan walinakan uñjasipki ukanakat lupʼiñäni ukhajja, sutinakap aytasaw Jehová Diosarojj mayirapipjjañäni, jupajj ‘oracionanak istʼiriwa’ (Sal. 65:2). Jan walinakan uñjasktan ukhajja, jilat kullakanakasajj uka pachpa jiwas layku lurapjjarakispa ukwa muntanjja.

Diosar confiyapjjatapat carcelankapki uka jilat kullakanakatakejj orapuntanwa.

“Arktanirakita” (Hechos 12:6-11)

10, 11. Mä angelajj kunjamsa Pedrorojj carcelat irpsüna uk qhanañchtʼam.

10 ¿Jan walin uñjasisajj Pedrojj llakispachänti? Kunjamas jikjjatasïna uk janiw sum yatktanti. Ukampis carcelankkäna uka qhep qhepa arumajja, jupar uñjir guardianak taypin sumwa iktʼasiskäna. Pedrojja ‘kunasay pasaskpan, Jehová Diosaw jarkʼaqetani’ sasaw taqe chuyma confiyäna (Rom. 14:7, 8). Ukampis kuna musparkañanakatï niya pasañampïskäna uk Pedrojj janiw yatkänti. Mä akatjamatwa Jehová Diosan angelapajj ukan uñstäna, mä qhanaw cárcel manqhan qhantarakïna. Uka angelajj jankʼakiw Pedror sartayäna, ukatjja jan tʼaqjañjamäkäna uka cadenanakajj justupakiw amparanakapat jalaqtjjäna.

“Markar mistuñäki uka hierrot lurat punkuruw puripjjäna, uka punkojj justupakiw jupanakatak llawirtäna” (Hechos 12:10).

11 Angelajj Pedror akham sasaw säna: “¡Jankʼak sartam! [...] Isthapisim, wisktʼasirakim. [...] Patjja isim uchasim” sasa. Pedrosti uka arunakarojj jankʼakiw istʼäna, ukjjarusti angelajj akham sasaw sarakïna: “Arktanirakita” sasa. Ukatwa Pedrojj jupar arkäna. Celdat mistusajja, uka anqan saytʼatäpkäna uka guardianak cheqwa pasawayapjjäna. Ukatjja markar mistuñäki uka hierrot lurat punkuruw kʼachat sarapjjäna. Ukar jakʼachaskasajj ‘¿kunjamsa uka jachʼa punku pasapjjäjja?’ sasin inas Pedrojj jisktʼaschïna. Ukham jisktʼasitapat janiw jaya tiempojj paskänti, ukhamaruw ‘uka punkojj justupak jupanakatak llawirtäna’, jan kunakwa uka punknam pasapjjäna. Callenkjjapjjäna ukhajja, mä akatjamatwa angelajj Pedror jaytawayjjäna. Pedrojj sapakëjjäna ukhajja, kunatï paskäna ukajj cheqäskapunitapwa amuyäna, janiw mä visionäkänti. ¡Jupajj janiw carcelankjjänti! (Hech. 12:7-11).

12. Jehová Diosajj kunjamtï Pedror salvkäna uka toqet lupʼiñajja, ¿kunjamsa chʼamañchtʼistu?

12 Jehová Diosajj servirinakapar salvañatakejj qhawqha chʼamanisa uka toqet amuytʼañajja, ¡wali chʼamañchtʼkiriwa! Pedrojj mä reyin katuntataw uñjasïna, uka reyirojja oraqpachan wali chʼamanïkäna uka Roma Imperiow apoyäna. Ukhamäkchïnsa Pedrojj pachpa kayunakapampiw carcelat mistuwayjjäna. Cheqansa Jehová Diosajj janiw mä milagro toqejj taqe servirinakapar salvkapuniti. Amuytʼañataki, Santiagorusa Pedrorus (jupajj Jesusan arsut profeciarjamaw jiwayat uñjasïna) janiw jiwañat salvkänti. Jichhürunakanjja, cristianonakajj janiw mä milagro toqe salvatäñ suyktanti. Ukampis akwa amtañasa: Jehová Diosajj servirinakapat khuyaptʼayasiri Diosakïskiwa (Mal. 3:6). Jupajj niyaw Yoqap toqejj walja millón jaqenakarojj jiwañat salvani, mä arunjja jiwañamp saski uka enemigotwa taqenir salvani (Juan 5:28, 29). Jichha tiempon utjki uka jan walinakar saykatañatakejja, Diosan uka promesanakapaw jan ajjsarañatakejj yanaptʼistu.

“Jupanakajj walpun jupar uñjasajj musparapjjäna” (Hechos 12:12-17)

13-15. 1) Marian utapankapkäna uka jilat kullakanakajja, ¿Pedror uñjasajj kunsa lurapjjäna? 2) Uka qhepatjja, ¿kuna toqetsa Hechos librojj jukʼamp parli? 3) ¿Jilat kullakanak laykojj kunsa Pedrojj luraskakpachäna?

13 Mä chʼamak callenkkasajja, khitin ukarus sarirista sasaw Pedrojj lupʼiskäna. Ukatjja uka jakʼankir María sat sutini mä cristiana kullakan utaparuw sarañ amtäna, amuyatajja jupajj viudänwa, wali utjirinirakïnwa, ¿kunatsa ukham sistanjja? Mariajj mä jachʼa utanïnwa, ukanwa jilat kullakanakajj tantachasipjjerïna. Jupajj Juan Marcosan mamapänwa, Marcosatjja Hechos 12:12 textonwa nayrïr kutejj aytasi, qhepatjja jupajj Pedron wawapjamäjjarakïnwa (1 Ped. 5:13). Pedrojj carcelat mistkäna uka arumajja, congregacionankirinakat waljanejj Marian utapankasipkänwa. Wali arumäjjchïnsa jupanakajj taqe chuymaw Diosarojj Pedron salvasiñapatak orasipkäna. Ukampis kunjamsa Jehová Diosajj jupanakan oracionanakapar jaysäna uk uñjasajja, ¡walpun musparapjjäna!

14 Pedrojj Marian sawan punkup leqtʼäna ukhajja, Rode sutini mä sirvientaw punku uñjir saräna (Rode sutejj wali uñtʼat griego sutiwa, “Rosa” sañ munaraki). Jupajj Pedron arupätap amuyasajja, wal kusisisajj janiw punks jistʼarkänti, jan ukasti Pedror jan jistʼarasajj uta manqharuw tʼijuntawayäna. Ukatjja Pedrow sawan punkunkaski sasaw jilat kullakanakar yatiyäna, jupanakasti sapjjarakïnwa: ‘Jumajj loqhëjjpachätawa’ sasa. Ukampis uka tawaqojj janiw amuk quedaskänti, Pedröskapuniwa saskakïnwa. Ukatwa jupanakat yaqhepajj mä angeläpachawa sasin sapjjäna (Hech. 12:12-15). Ukañkamasti Pedrojj punk leqtʼaskakïnwa, uk istʼasaw punk jistʼarir sarapjjäna.

15 “Punk llawirapjjäna ukhajja, jupanakajj walpun jupar uñjasajj musparapjjäna” (Hech. 12:16). Wali kusisitäpjjatapat jilat kullakanakajj wal parlapjjarakïna, ukatwa kunatï paskäna uk cuenttʼañatakejj Pedrojj amuktʼapjjañap mayïna. Ukatjja Santiagompiru ukat mayni jilat kullakanakampir ukanak yatiyanipjjam sasaw mayirakïna. Ukatsti Marian utapat sarjjasajja, mä seguro lugararuw Diosar serviskakiñatak sarjjäna, ukhamat Herodesan soldadonakapamp jan katjayasiñataki. Marian utapankapkäna uka cristianonakajja, jupamp parlasajj wali kusisitaw quedasjjapjjäna. Ukat uksarojja Hechos librojj Pablon viajenakapata, Diosan arup yatiyatapatwa jukʼamp parli. Pedrotjja Hechos 15 capitulonakwa mä kutimp aytasjje, ukanjja kunjamsa circuncidasiñ toqet jan waltʼäwejj utjkäna uk askichañatak yanaptʼäna uka toqetwa parli. Uka qhepat kawkjarutï Pedrojj sarkäna uka lugaranakanjja, jilat kullakanakarojj chʼamañchtʼaskakpachänwa.

16. ¿Wali kusisitaw jutïrin jakasiñäni sasajj kunatsa sissna?

16 Awisajja servirinakapajj suyapki ukat sipansa jukʼampwa Jehová Diosajj churaspa, ukanak uñjañawa jan ukajj katoqañaw maynirojj jukʼamp kusisiyaspa. Marian utapankapkäna uka jilat kullakanakajja, Pedror uñjasajj ukham wali kusisitaw jikjjatasipjjäna. Jichha tiempon Jehová Diosan bendicionanakap katoqasajja, wali kusisitaw jikjjatasiraksna (Prov. 10:22). Jutïrinjja, kunjamsa Jehová Diosajj aka oraqpachan promesanakap phoqani ukwa uñjañäni. Uka bendicionanakajj suyktan ukat sipans jukʼamp sumäniwa. Ukhamajja jiwasatï Diosar jan jitheqtas serviskakiñäni ukhajja, wali kusisitaw jakasiñäni.

“Jehová Diosan angelapajj” usuntayänwa (Hechos 12:18-25)

17, 18. ¿Herodesarojj kuna razonatsa jachʼañchapjjäna?

17 Pedron carcelat escapatap yatisajja Herodes chachajj walsa musparkchïnjja, wali coleratänwa, ukatwa Pedror jankʼak thaqtanipjjañap mayïna. Pedror uñjapkäna uka guardianakarusti wal jisktʼarakïna, ukatjja “guardianakajj castigor apatäpjjpan” sasaw sarakïna, inas jupanakajj jiwayat uñjasipjjchïna (Hech. 12:19). Herodesajja jan sinttʼasiri jan khuyaptʼayasir chachänwa. Ukhamajja uka jan sinttʼasir jaqejj ¿kuna jan walinsa qhepat uñjaspachäna?

18 Pedror jan jiwayañ pueditapatjja, Herodesajj humillataw amuyaspachäna. Ukampis mayamp jachʼañchasiñatakejja yaqha oportunidadaw jupatakejj utjäna. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Herodesamp sumankthapiñatakejja, yaqhep enemigonakapajj jupan ukaruw sarapjjäna. Ukatwa jupajj walja jaqenak nayraqatan mä discurso arstʼañ amtäna, ukatakejj “reyi isimpiw Herodesajj isthapisïna” sasaw Lucasajj qhanañchi. Historia toqet yatjjatata Josefo sat chachan aruparjamajja, Herodesan mantopajj qollqe metalat luratänwa, ukatwa kunapachatï lupejj uka isjjar qhanjjatkäna ukhajj wal kʼajäna, uk uñjasajja jupajj diosar uñtasitäkaspas ukhamwa jaqenakajj amuyapjjäna. Ukjjarusti jachʼa jachʼa tukuri Herodes chachajj mä discurso arstʼäna, uk istʼasasti jupar jachʼañchañ munir jaqenakajj akham sasaw jachʼat arnaqasipjjäna: “¡Ukajj mä diosan arupawa, janiw jaqen arupäkiti!” sasa (Hech. 12:20-22).

19, 20. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj Herodesar castigäna? 2) Herodes chachajj kunjamtï jiwkäna uk yatiñajja, ¿kunjamsa chuymachtʼistaspa?

19 Diosakiw ukham jachʼañchatäñapäna, kunjamsa Herodesajj jachʼañchayasïna uk Diosajj alajjpachatwa uñchʼukisinkäna. Jan walir jan purtʼasiñatakejja, Herodesajj jupar jachʼañchapkäna uka jaqenakarojj cheqañchaspänwa, kuntï lurapkta ukajj janiw walïkiti sasaw sarakispäna. Ukampis jan kun luratapatjja, Proverbios libronkir aka arunakaw jupjjar phoqasïna: “Jachʼa jachʼa tukuñajja tukjatäñaruw api” (Prov. 16:18). Ukatjja “ukaratpachaw Jehová Diosan angelapajj Diosar jan jachʼañchatap laykojj jupar usuntayäna”, ukhamat uka jachʼa jachʼa tukur Herodesajj wali ajjtaskañ jiwañapataki, jupajj “laqʼonakan manqʼantataw [...] jiwjjäna” (Hech. 12:23). Josefo chachan arunakaparjamajja, Herodesajj mä akatjamatwa usuntäna, jachʼañchayasitap layku jan walir purtʼasitapsa tʼaqesiskatapsa jupajj amuyasirakïnwa. Ukatjja Josefo chachajj akham sasaw qhanañcharaki: ‘Herodesajj janïr jiwkasajj phesqa urunakaw usuntatäna’ sasa. b

20 Awisajja jan wali jaqenakajj jan wali luratanakapat janis castigatäpkaspa ukham amuyañjamäspawa. Ukampis ukajj janiw jiwasar aynachtʼayañapäkiti, kuna laykutejj “mundpachajj Supayan munañapankiwa” (1 Juan 5:19). Ukhamäkchisa, jan wali jaqenakar jan castigasitapajj awisajj llakisiyistaspawa. Ukampis kunatï Herodes chachar paskäna ukaw chuymachtʼistaspa. Cheqansa Jehová Diosajj jan wali jaqenakarojj janiw aleq ukhamak jaytkiti, cheqaparjam taqe kun juzguirïtapsa kunatï cheqapäki ukar munasitapsa amtayarakistuwa (Sal. 33:5). ¡Jupajj kunjamats cheqaparjamapuniw taqe kuns lurani!

21. ¿Kunanaksa Hechos 12 capitulojj yatichistu? ¿Ukanak yatiñajj kunjamsa chuymachtʼistu?

21 Kunatï Herodesar paskäna uka qhepatjja, “Jehová Diosan arunakapajj taqe cheqanwa yatiyasïna”, waljaniw creyentëjjapjjarakïna (Hech. 12:24). Kunjamsa Diosan arunakapajj taqe cheqan yatiyasiskakïna uk yatiñajja, jichhürunakan kunjamsa Jehová Diosajj predicatasar bendisiskaraki ukwa amtayistu. Cheqansa Hechos 12 capitulojja, janiw kunjamsa Santiagor jiwayasïna kunjamsa Pedrojj carcelat escaparakïna uka toqetak parlkiti. Jan ukasti Jehová Diosatwa yatichistu, kunjamsa jupajj Supayan amtanakap jan phoqasiykäna uksa yaticharakistuwa. Supayajj congregacionan jan waltʼayasiñanakwa utjayañ munäna, cristianonakan jan jukʼamp predikjjapjjañapwa munarakïna. Ukampis Supayajj taqe ukanakan aynachtʼawayiwa, jichha tiempon janirakiw predicación jarkʼañ puedkaniti (Is. 54:17). Khitinakatï Jehová Diosar adorañ amtapki, Jesucristorus arkañ amtapkaraki ukanakan luratanakapajj janipuniw aynachtʼkaniti. ¡Uk yatiñajj wali chʼamañchtʼkiriwa! Jichha tiemponjja, ‘Diosan arunakap’ taqe cheqan yatiyañajj mä jachʼa privilegiowa.

a Herodes Agripa I” sat recuadro uñjjattʼäta.

b Mä doctorajj libropan akhamwa qellqäna: “Herodesajj laqʼonakan manqʼantataw jiwjjäna sasaw Josefo chachampi Lucasampejj sapjje. Amuyatajja Herodesan jiphillanakapajj sellqʼonakamp phoqantatänwa, ukanakaw jiphillanakap taptʼasajj jiwayäna. Uka sellqʼonakajja, awisajj vomitomp chikaw mistupjje, jan ukajj maynejj jiwjje ukhaw cuerpot mistjjapjjaraki” sasa. Yaqha qellqatajj akham sarakiwa: “Niyakejjay Lucasajj doctorächïnjja, kunatï Herodes chachar paskäna uk sumwa jupajj qhanañchäna. Ukaw kunjam tʼaqesisas jiwäna uk amuyañatak yanaptʼistu” sasa.