Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jehová Diosaw Qhispiyirisaxa

Jehová Diosaw Qhispiyirisaxa

Jehová Diosaw Qhispiyirisaxa

“[Jehová] Tatituw jupanakar qhispiñ yanapi.” (SAL. 37:40.)

1, 2. ¿Jehová Diosat kun yatiñas chʼamañchistu?

 URAQIN muytañapkamaxa, lupin qhantʼat chʼiwix jittʼiwa jan ukax mayjtʼiwa. Ukampisa, Intimpi Uraqimpi Luririxa janipuniw mayjtʼkaspati (Mal. 3:6). “Diosax pachpakipunïskiwa, janirakiw jupanxa sarir chʼiwir uñtatas utjkiti” siw Biblianxa (Sant. 1:17). Uk yatiñasti, jiwasatakix wali chʼamañchkiriwa, ukampisa kunapachatï jan waltʼäwinakan jikxatastan ukhaw jukʼamp chuymachistu. ¿Kunatsa?

2 Kunjamtï nayrïr yatichäwin uñjaniwayktanxa, Bibliax qillqaskän uka tiempon jakasir luqtirinakapatakix Jehová Diosaw ‘Qhispiyiripänxa’ (Sal. 70:5). Jehová Diosax pachpakïskiwa arsutapxa phuqapuniwa, ukhamaxa, jichhürunakanxa luqtirinakapax yanaptʼirïtapata qhispiyirïtapatxa janipuniw payachasktanti (Sal. 37:40). Jichhürunakanxa, ¿markapar yanaptʼañatakix kunsa Jehová Diosax luri? Ukat ¿kunjamsa sapa maynirux yanaptʼistaspa?

Uñisirinakasat qhispiyistu

3. Jehová Diosan markapar uñisirinakaxa janipuniw suma yatiyäwinak yatiyapxañapxa jarktʼapkaspati, ¿kunatsa ukham sissna?

3 Supayax janiw Jehová Diosar yupaychañas munkiti, ukampisa janipuniw Jehová Diosan Qhanañchirinakaparux Diosar yupaychapxañap jarktʼkaniti. Diosan Arupax akham siwa: “Ukampis jumar tukjañäkis uka armxa janiw khitis jichhakam lurkiti. Khitinakatix jumar juchañchapkätam ukanakarux amuktʼayätawa” sasa (Isa. 54:17). Dios contra saytʼirinakaxa, Diosan markapax jan yatiyxapxañapwa munapxäna, ukampis janiw jarktʼañ puedepkänti. Pä tuqit uk uñjañäni.

4, 5. ¿1918 maranxa kuna jan waltʼäwinsa Jehová Diosan markapax uñjasïna, ukat kunas pasäna?

4 1918 maranxa, cristianüpxtwa sirinakan irpirinakapaw kunayman jan walinakampi Diosan markaparux yantʼapxäna, ukhamat jan yatiyxapxañapataki. Mayo phaxsit 7 urunak saraqatarux Estados Unidos marka apnaqirinakaw J. F. Rutherford jilatar jistʼantapxañapatakix mä orden apsüna, uka jilatasti Uraqpachan Diosat yatiyasiñapataki pʼiqtʼirïnwa, ukat Uraqpachan yatiyasiñapataki oficinanakan irnaqtʼir jilatanakarus ukhamarakiw juchañchapxäna. Gobierno contras saytʼasipkaspa ukham juchañchatäpxänwa. Janïr pä phaxsïkipanxa, Rutherford jilatampi ukat yanapirinakapampix ina chʼusat juchañchatäpxänwa ukat walja maranak carcelar jistʼantatäpxañapänwa. ¿Dios contra saytʼirinakax wiñayatakit Diosat yatiyañxa saytʼayapxäna? Janiwa.

5 Jehová Diosan arsutap amtañäni: “Ukampis jumar tukjañäkis uka armxa janiw khitis jichhakam lurkiti”. Llätunka phaxsi pasataruxa, 1919 marana, marzo phaxsit 26 urunak saraqataruxa, kunatï jan suyaskäna ukaw uñjasiwayi: Rutherford jilatampi ukat mayni jilatanakampixa, garantía jaytasinwa carcelat mistxapxäna. Ukat mayo phaxsit 5 urunak saraqataru, 1920 maranxa, janiw juchañchatäxapxänti. Uka jilatanakasti, carcelat mistxasax Diosan Apnaqäwip laykuw wal irnaqtʼapxäna. ¿Kuna askinaksa jikxatapxäna? Diosan markapax qhawqhas jilxattawayi ukaw sum qhanañchistu. ¿Khitis ukham jiltaypacha? Qhispiyirisawa ukham jiltayi (1 Cor. 3:7).

6, 7. 1) Jehová Diosan Qhanañchirinakapar chhaqtayañatakixa, ¿nazinakampi apnaqat Alemanian kunas amtasïna, ukat uka amtap phuqapxänti? 2) Jichha tiemponakanxa, ¿Jehová Diosan Qhanañchirinakapan sarnaqäwipax kunsa uñachtʼayistu?

6 Jichhax payïr uñachtʼäwirak uñjañäni. Khä 1934 maranxa, Adolf Hitler sat chachax Jehová Diosan Qhanañchirinakapar chhaqtayapuniw sasaw taqi chuyma arsüna. Ukham arsutap qhiparusti, walja jilat kullakanakaw katuntata ukat carcelan jistʼantata uñjasipxäna, waranq waranqanakaw tʼaqhisiyatapxäna, ukat campos de concentración satäkis ukanxa, 250 jilat kullakanakat sipansa jukʼampiw jiwayatapxäna. ¿Hitler chachax Jehová Diosan Qhanañchirinakaparux chhaqtayänti? ¿Alemania markan janiti Diosat yatiyasxänxa? ¡Janipuniw ukhamäkänti! Ukham arknaqatäkasasa jilat kullakanakasax jamasat Diosat yatiyasipkakïnwa. Régimen nazi aynachtʼataparusti, jan arknaqatäxasaxa Diosat yatiyasipkakïnwa . Jichhürunakanxa, 165 waranqa jilat kullakanakaw Alemania markan Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyasipkaraki. Ukhamasti Qhispiyirisax akham arsutapxa phuqiwa: “Ukampis jumar tukjañäkis uka armxa janiw khitis jichhakam lurkiti”.

7 Diosax janipuniw markapan tukjatäñapxa munkaniti, jichha tiempon Jehová Diosan Qhanañchirinakapan sarnaqäwipax ukwa uñachtʼayistu (Sal. 116:15). Ukampisa, ¿kamsnas sapa mayni Jehová Diosar luqtirinakapatxa? ¿Kunjamsa Jupax sapa maynir qhispiyistu?

¿Janchi tuqit qhispiyatäsnati?

8, 9. 1) Jehová Diosax janiw taqi kunatsa qhispiykistaniti, ¿kunjamatsa uk yattanxa? 2) ¿Kunsa Diosan taqi chuyma luqtirinakapax yattanxa?

8 Jehová Diosax janiw sapa maynir janchi tuqit qhispiyapxämaw siskänti. Ukatwa, Diosar taqi chuyma luqtir kimsa hebreo waynanakjamax sarnaqaraktanxa, jupanakasti Nabucodonosor reyin qurit lurat idolorux janiw altʼasipkänti. Uka waynanakaxa, mä milagron Jehová Diosax qhispiyapunistaniw sasax janiw sapkänti (Daniel 3:17, 18 liytʼasiñapawa). Ukampisa, Jehová Diosax jupanakarux nina aqkir hornotwa qhispiyänxa (Dan. 3:21-27). Amtasipuniñäni, Biblia qillqaskän uka tiemponakansa Jehová Diosax awisakiw ukham milagronakampix arkirinakapar qhispiyirïnxa, janiw mä milagrompix qhispiyapunirïkänti. Chiqpachansa Jehová Diosar taqi chuyma luqtirinakapaxa, waljaniw uñisirinakapampi jiwayat uñjasipxäna (Heb. 11:35-37).

9 ¿Jichhürunakansti? Qhispiyirisaxa, khitirutï munki ukar qhispiyañatakix chʼamaniwa. Ukampisa, ¿Jehová Diosapuniw uka jan waltʼäwit qhispiyitu sasax sisnati? Chiqpachansa, janiw ukham sisksnati. Ukhamarusa, maynitï Jehová Diosaw mä milagron yanapitu saspa ukhaxa, ukax janiw ukhamäkiti sañaxa janiw walïkaspati. Chiqpachansa, taqi chuyma luqtir walja jilat kullakanakaw kuna chijir purisasa arknaqatäsasa jiwapxi, kunjamäkäntix nazinakampi apnaqat tiemponxa ukhama (Ecl. 9:11). ¿Taqi chuyma luqtirinakaparux Jehová Diosax janiw yanapkänti sissnati? Janiw ukham sisksnati.

10, 11. ¿Kunarus jaqix jan atipjkaspa? Ukampis ¿Jehová Diosax kunsa luraspa?

10 Ak amuytʼañäni: janiw khiti jaqisa wiñay jakkaspati, kunattixa “janiw khitis jiwan chʼamapat qhispkaspati” (Sal. 89:48). ¿Jehová Diosasti? ¿Jupax jiwañat qhispiyistaspati? Mä kullakaxa régimen nazi satäkis ukanakan tʼaqhisiyataw uñjasïna, mamapax kuntï siskatayna uk amtasïna, mamapasti Jehová Diosan Qhanañchiripänwa, ukat wali munat masinakapax campos de concentración satäkis ukan jiwapxatapatwa akham sas chuymachtʼirïtayna: “Jiwatï jaqinakar wiñayataki katxasispaxa, ¿Jehová Diosat sipansa janit jukʼamp chʼamanïkaspa?” sasa. Jïsa jiwax janipuniw Taqi Chʼamani Diosat sipansa jukʼamp chʼamanïkaspati, kunattix jupanwa jakkir umax utji (Sal. 36:9). Khitinakatï sepulcronkasipki ukanakax janiw Diosan armatäpkiti ukat Jupaw taqiniru maynit maynita qhispiyarakini (Luc. 20:37, 38; Apo. 20:11-14).

11 Ukampisa, jichhürunakanxa Jehová Diosaw luqtirinakaparux yanapaski. kunjamsa Qhispiyirïtapxa uñachtʼayi, kimsa tuqit uk uñjañäni.

Jehová Diosax jupampi sum apasiñasatakiw yanapistu

12, 13. ¿Kunatsa Jehová Diosar sum yupaychañataki yanaptʼanakax jukʼamp wakiskirixa, ukat kunjamsa Diosax yanaptʼistu?

12 Jehová Diosax yupaychäwisan sum sarnaqañasatakiw yanapistu, ukaw jukʼampi wakiskirixa. Jakäwisat sipansa Jehová Diosampi sum apasiñaw jukʼamp askixa ukwa chiqpach cristianonakax yattanxa (Sal. 25:14; 63:3). Jan ukhamäkaspaxa, jakäwisax janiw sumäkaspati, janirakiw jutïritakix wiñay jakañ suytʼäwisax utjkistaspati.

13 Jehová Diosampi sum apasiñatakix kunas munasi uksa Jupaw churistu. Sañäni: Arupa, qullan ajayu, uraqpachankir jilat kullakanaka. ¿Taqi uka yanaptʼanakapat askinak apsuñatakix kun lurañasasa? Jiwasatï jan jaytasa Bibliat sum yatxatañänixa iyawsäwisasa, suytʼäwisasa jukʼampi chʼullqïniwa (Rom. 15:4). Qullan ajayuptï mayisiñänixa, Jehová Diosaxa kunanakatï Jupampi sum apasiñaru jan waltʼaykistaspa ukanakar atipjañasatakiw yanapistani (Luc. 11:13). Amuyasiri Chiqap uywataxa, Bibliat apstʼat qillqatanakampi, tantachäwinakampi ukat jachʼa tantachäwinakampiwa sum sarnaqañasatakix iwxtʼistu, jiwasatï ukarjam sarnaqañänixa, suma “manqʼa” “horasaparu” manqʼtʼasksna ukhamwa Diosar luqtañatakix chʼamañchtʼatäñäni (Mat. 24:45, MT). Taqi ukanakaw Diosampi sum apasiñasatakix yanapistu ukat Diosaru jukʼampi jakʼachasiñasatakisa yanaparakistuwa (Sant. 4:8).

14. Jehová Diosampi sum apasiñasatakyanaptʼanakax jukʼampi wakisiriwa uka tuqit mä experiencia arstʼma.

14 Jehová Diosampi sum apasiñataki yanaptʼanakax kunatsa wali wakiskirixa uk mä experiencian uñjañäni. Nayrïr yatichäwinxa, mä awk taykax Theresa phuchap chhaqhatätap laykux wali llakitäpxatapat parlaskayätanxa. Mä qhawqha urunakarux phuchamarux jiwayapxataynaw sasaw yatiyxapxäna. * Tatapax akham siwa: “Theresa phuchajar uñjarapita sasaw Jehová Diosat mayisiyäta [...]. Ukat kunapachatï phuchamax jiwataw sas yatiyapxitäna ukhaxa, mayisitajax kunatsa jan istʼatäkpacha sasaw jisktʼasiyäta. Jehová Diosax janiw sapa maynir milagrompi yanaptʼkiti uk yatwa, ukampisa sum amuytʼañajataki yanap mayiskakiyätwa. Jehová Diosax kuna jan walinakatsa markaparux jarkʼaqiwa, mä arunxa, Jupampi sum apasiñasatakiw yanapistu. Uka yanaptʼaw jukʼamp wakiskirixa, kunattixa ukaw wiñay jakañ churistani. Jehová Diosax uka tuqit Theresa phuchajärux yanaptʼänwa, kunattixa jupax taqi chuyma Diosar luqtkasaw jiwi. Wali munasiri Jehová Diosan amtapankiw phuchajan jakäwipaxa” sasa.

Usutäktan ukhax yanapistuwa

15. ¿Usutätas layku wali llakitäktan ukhax kunjamanakatsa Jehová Diosax yanapistu?

15 Kunjamtï Davitar yanapkänxa ukhamarakiw Jehová Diosax ‘usuntäwisan chʼam churistani’ (Sal. 41:3). Janisay mä milagron usunakasat qullkchistuxa, yaqha tuqinakatwa yanapistu. Diosan Arupan jikxatktan uka yatichäwinakax mä suma amtar puriñatakiw yanapistu, sañäni medicompi sum qullayasiñataki, jan ukax yaqha amtanakar puriñatakisa (Pro. 2:6). Ukhamarakiw kunayman usunakat sumpach yatxatañatakix walja yanaptʼanakaw utji, uka yanaptʼanakasti Yatiyañataki ukat ¡Despertad! sat revistanakanwa jikxatasi. Jehová Diosaxa qullan ajayup tuqiw “jachʼa chʼama[p]” churistaspa, ukhamat usunakar saykatañataki ukat kunas kunäpan Diosar taqi chuyma luqtañasataki (2 Cor. 4:7). Ukhamatwa usutäkasinxa jan llakinakampi apayaskañäniti kunattixa Jehová Diosar yupaychäwisanxa aynachtʼayistaspawa.

16. ¿Mä jilatax kunjamsa usupar saykati?

16 Nayrïr yatichäwinxa, mä waynan wali usutätapatwa parlayätanxa. 1998 maranxa esclerosis lateral amiotrófica sat usunïtaw sasaw yatiyapxäna, uka usupasti tiempompix jan unxtkirwa jaytäna. * ¿Kunjamsa uka usupampix jan aynachtʼayaski? Jupa pachpaw qhanañchi: “Kunapachatï wal usutu ukat wal llakisirakta ukhaxa, jiwañajakiw wakisxi sirïtwa. Ukat kunapachatï jan aguantañjamäxi ukhaxa Jehová Diosaruw paciencia chuyma ukat aguantañatak chʼam mayista. Ukat Jehová Diosax mayisitanakajar istʼatapxa yattwa. Jan llakitäkta ukhaxa, kunatï chuymachkitu ukanak lupʼta, sañäni: paraisonxa sum manqʼtʼasxä, sarnaqxarakï, familiajampis wasitampiw parltʼasxapxä. Paciencia chuymanïñaxa, suchütax layku jan waltʼäwinakar saykatañwa yanapitu. Aguantañasti Diosar taqi chuyma yupaychañatakiw yanapitu ukhamat iyawsäwijan jan aynachtʼañajataki. David chachjamarakiw jikxatastxa, Jehová Diosax Davitarjamarakiw usuntäwijan chʼam churitu” sasa (Isa. 35:5, 6).

Kunatï jakañatak munaski uk churistu

17. ¿Kun churapxäma sistus Jehová Diosaxa, ukat uka arstupax kamsañs muni?

17 Kunatï jakañatak munaski ukanak churapxäma siw Jehová Diosaxa (Mateo 6:33, 34 ukat Hebreos 13:5, 6 liytʼasiñapawa). Chiqasa, ukax janiw taqi kunas mä milagrotak uñstkaspa, jan ukax irnaqañas janis wakisxaspa uk sañ munkiti (2 Tes. 3:10). Ukampisa Diosan Apnaqäwipati jakäwisan nayrankanixa, ukat jakañatakix kunas munasi ukanakatakis irnaqtʼarakiñänixa Jehová Diosax chiqpachapuniw kunatï munaski uk jiqxatañatakix yanapistani (1 Tes. 4:11, 12; 1 Tim. 5:8). Jan suyktan ukhaw Jehová Diosax yanaptʼistaspa, amuytʼañataki, inas mä jilatax irnaqañ churchistaspa jan ukax yaqha tuqit yanaparakistaspa.

18. Kunatï jakañatak munaski ukanakxa Jehová Diosax churiwa, uka tuqit mä experiencia arstʼma.

18 ¿Nayrïr yatichäwinxa mä taykat parlayätan uk amtastati? Kunapachatï jupampi wawapampix yaqha chiqar sarxapxäna ukhaxa, jupatakix mä irnaqäwi jikxatañax wali chʼamänwa. Jupax akham siwa: “Alwanakax Diosat yatiyiriw sarayäta ukat tardenakax irnaqäw thaqharakirïta. Mä uruxa leche aliriw mä tiendar sartxa. Walja verduranak inakiw uñchʼuktʼaniwayta, janiw qullqix kun alañatakis utjxitänti. Janipuniw kunapachas ukham wali llakita uñjasirïkayätti. Ukat utajar purxasinxa, uta anqanxa walja bolsanakaw verduranakani utjäna uk uñjasinxa walpun muspharta. Taqi uka verduranakaxa walja phaxsinakatakjamänwa. Ukat jachtʼasisaw Jehová Diosar yuspärta” sasa. Uka qhipatsti taqi uka bolsanakxa tamankir mä jilatan jaytatapwa uka kullakax yatxäna uka jilatasti mä huertanïnwa. Ukat uka kullakasti mä qillqat apayäna, akham sasa: “Verduranak jaytatamatxa wal yuspärsma, ukat Jehová Diosar walpun yuspäraraktxa, Diosax juma tuqiw nayar wal munasitap uñachtʼayitu” sasa (Pro. 19:17).

19. ¿Jachʼa tʼaqhisïwi jutkani ukhaxa kuna tuqitsa Jehová Diosar luqtirinakapax jan payachaskañäni, ukat kunsa taqi chuyma amtañasäspa?

19 Kuntï Jehová Diosax nayra tiemponakan lurkäna ukat jichhürunakansa luraskaki taqi ukanakax Diosax yanaptʼasiripunïtapwa uñachtʼayistu. Akat mä jukʼaruxa Supayan apnaqat ñanqha pachapxaruxa mä jachʼa tʼaqhisiwiw jutani, ukhapï Diosan yanaptʼap jukʼamp munañänixa. Jehová Diosan luqtirinakapaxa taqi chuymaw Jupar atinisiñäni, ukat wali kusisitaw jikxatasirakiñäni kunattix qhispiyasiñasax jakʼankxatap yatiñäni (Luc. 21:28). Uka uru puriniñapkamaxa, kunas kunäpan Jehová Diosarux taqi chuyma atinisiskakiñäni. Jehová Diosax pachpakïskiwa ukat Jupaw jachʼa Qhispiyirisäni uka tuqitxa janipuniw payachasiñasäkiti.

[Qhanañchäwinaka]

^ “Seguimos adelante tras una horrible tragedia” siski uka yatichäw uñxattʼäta ukasti, ¡Despertad! del 22 julio de 2001, 19-23 jananakapan jikxatasi.

¿Amtastati?

• ¿Jiwxapxi uka jaqinakarux kunjamsa Jehová Diosax qhispiyi?

• ¿Jehová Diosampi sum apasiñasataki yanaptʼanakax kunatsa jukʼampi wakiskirixa?

• ¿Jehová Diosax kunatï jakañatak munaski uk churapxäma siski uka arunakapax kuns sañs muni?

[Jisktʼanaka]

[8 janan fotopa]

Rutherford jilatampi yanapirinakapampix 1918 maranxa katuntataw uñjasipxäna. Ukat qhiparux antutäxapxänwa janiw jistʼantatäxapxänti, jupanak contras janiw kuna juchanchäwis utjxänti

[10 janan fotopa]

Jehová Diosaw ‘usuntäwisan’ yanaptʼistaspa