Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Criston munasiñapaw mayninakar munasiñasatak wiytistu

Criston munasiñapaw mayninakar munasiñasatak wiytistu

Criston munasiñapaw mayninakar munasiñasatak wiytistu

“[Jesusasti] jupankirinakarux munasipunïnwa. Uka jachʼa munasiñapsti qhipakamarakiw uñachtʼayäna.” (JUAN 13:1.)

1, 2. 1) Jesusax wali munasiriw sasinxa, ¿kunatsa sissna? 2) ¿Kuna tuqinakatsa aka yatichäwin yatxataskañäni?

 JESUSATWA munasiñ yatiqassna. Kunjamäkantix jupax ukxa arsuwaykäna, yatichawaykäna ukhamarak jiwas layku jakäwip aptʼasiwaykäna ukanakaw jiwasar wal munasitap uñachtʼayistu. Jiwañkamaw taqinir wali munasiñampi uñjawayi, yämas arkirinakaparux jukʼampwa munasïna.

2 Cristianonakax Jesusatwa yatiqassna, ukhamatwa jilat kullakanakarusa taqi jaqinakarus munasiñampi uñjañäni. Jesusat yatiqasisinxa, kunjamsa irpir chuymaninakax juchar purtʼasipki uka jilat kullakanakarux munasiñampi uñjapxaspa, ukwa aka yatichäwin yatxatañäni. Ukatxa, kunjamsa jan waltʼäwinakana, usuta ukat chijinakan uñjasipki uka jilat kullakanakar yanaptʼsna, uks yatxatarakiñäniwa.

3. Pedrox jachʼa juchar purtʼaskchïnsa, ¿kunjamsa Jesusax jupar uñjäna?

3 Jesusax janïr jiwkäna uka arumaxa, apóstol Pedrox kimsa kutiw janiw jupar uñtʼkti sasin säna (Mar. 14:66-72). Ukampis Pedrox arrepentisisinxa kuttʼanxaniw sasaw Jesusax arsüna. Ukat kuttʼanxäna ukhaxa, perdonxänwa ukat qhiparux jukʼamp luräwinak churxäna (Luc. 22:32; Hech. 2:14; 8:14-17; 10:44, 45). ¿Mayninakan jachʼa pantjasitanakapxa kunjamsa Jesusax uñjirïna, uka tuqit kuns yatiqsna?

Jesusax kunjämti juchachasirinakarux uñjirïkänxa ukham uñjapxañäni

4. Jesusat yatiqasisinxa, ¿kunapachas munasiñ uñachtʼayañax wakisi?

4 ¿Kunjaman jikxatasisas Jesusan amuyupanïsna? Mayax akäspawa, kunapachatï familiasansa jan ukax tamansa maynix mä jachʼa juchar purtʼasispa ukha, ukax wali llakkañawa. Akapachan tukuyapax niya jakʼankxatapatxa, akapach ajayux jukʼamp jan waliruw purtʼasiyistu. Jaqinakax Diosan kamachinakapar kutkatiri ukat jan yäqari ukhamäpxiwa, ukanakaw jilïr jilat kullakanakana ukat wayn tawaqunakan kʼullku thakin sarnaqañatak amtäwinakap aynachtʼayaspa. Nayra patak maranakanxa, yaqhip cristianonakax tamat jaqsutäpxänwa, ukat yaqhipanakax chiqañchatapxänwa. Jichhürunx ukhamarakiwa (1 Cor. 5:11-13; 1 Tim. 5:20). Ukampis irpir chuymaninakatï taqi ukanak munasiñampi uñjapxanixa, juchachasir jilat kullakan chuymaparuw purtʼapxaspa.

5. ¿Kunjamsa irpir chuymaninakax Jesusat yatiqasisin juchachasirir uñjapxaspa?

5 Irpir chuymaninakax Jesusjamarakiw Diosan kamachinakap arxatapxañapa. Ukampis uk lurasaxa, Jehová Diosat yatiqasisin llampʼu chuymampi, suma chuymampi ukat munasiñampiw uñjapxañapa. Kunapachatï juchachasir jilat kullakanakax ‘llakimp aynachtʼatäpxi’, mä arunxa, taqi chuyma arrepentisipxi ukhaxa, irpir chuymaninakatakix “llampʼu chuymampi” chiqañchañax janiw sinti chʼamäkaniti (Sal. 34:18; Gál. 6:1). Ukampis juchachasiritix kutkatasispa jan ukax jan arrepentisispa ukhaxa, ¿kunas pasaspa?

6. Juchachasirimp parlkasaxa, ¿kunsa irpir chuymaninakax jan lurapxañapäki, ukat kunatsa?

6 Kunapachatï juchachasirix Biblian iwxtʼanakapar jan istʼki jan ukax uka juchapat yaqhanakaruk tumpantañ munasp ukhaxa, irpir chuymaninakasa ukat tamankir jilat kullakanakas inas colerasipxchispa. Ukat mayninakar jan wali luratapat ukat kutkatasirïtapat yatisinxa, inas colerat arsusiñ munapxchispa. Ukampis colerasiñax janiw walïkiti, janirakiw ‘Criston amuyupanïtas’ uñachtʼaysknati (1 Cor. 2:16, MT; Santiago 1:19, 20 liytʼasiñapawa). Jesusax walja kutiw jan axsaras chiqañchäna, ukampis janipuniw uñisisiñampi apayasisina ni jan waltʼayañ amtampis kuns arskänti (1 Ped. 2:23). Jan ukasti, juchachasirinakax arrepentisisaw Jehová Diosamp askirjam uñjatäpxaspa, ukwa qhan uñachtʼayäna. Chiqpachansa, Jesusax “juchararanakar qhispiyiriw” aka Uraqir jutäna (1 Tim. 1:15).

7, 8. ¿Kunapachatï taripañataki tantachasipxi ukhaxa, irpir chuymaninakax kuns amtapxañapa?

7 Jesusat yatiqasisinxa, ¿kunjamsa taman chiqañchatäpki ukanakar uñjañasa? Nayraqatax ak amtañasawa, juchachasiriru chiqañchañax tamar jan walinakat jarkʼaqañatakiwa ukat arrepentisiñapatakiw yanaptʼi (2 Cor. 2:6-8). Jan arrepentisipxatap layku tamat yaqhipar jaqsut uñjañax llakkañäkchisa, tiempompix waljaniw Jehová Diosar kuttʼxapxi, ukax wali kusiskañawa. Irpir chuymaninakatï juchachasirir kunjamtï Cristox uñjkäna ukham uñjañataki chʼamachasiwayapxchixa, tiempompix inas amuytatasisin tamar kuttʼanxarakchispa. Inas kuntï irpir chuymaninakax Bibliarjam iwxtʼapkäna ukanak taqpach jan amtaskchiniti, ukampis kunja munasiñampisa ukat respetompis jupar uñjapkäna ukxa amtasipuniniwa.

8 Jukʼamp jan walinakan uñjaskasasa, ‘qullan ajayun luräwiparjamaw’ irpir chuymaninakax uñjapxañapa, munasiñwa jukʼamp uñachtʼayapxañapa (Gál. 5:22, 23). Janipuniw tamat jankʼak jaqsupxañapäkiti. Jan ukasti, yanaptʼañ munapxatapwa uñachtʼayapxañapa. Ukat arrepentisxi ukhaxa, kunjamtï yaqhipanakax arrepentisipkixa, Jehová Diosarusa irpir chuymaninakarus tamar kuttʼaniñapatak yanaptʼapxatapatxa walpun yuspärani (Efe. 4:8, 11, 12).

Cristianonakax tukusïw urunakan Jesusjamaw munasiñ uñachtʼayapxi

9. ¿Kunjamsa Jesusax arkirinakaparu munasiñ uñachtʼayäna?

9 Jesusax kunjamsa munasiñ uñachtʼayäna, ukaw Lucas libron qhanañchasi. Romankir ejercitonakax Diosan juchañchat Jerusalén markar muyuntapxañapäna ukat markachirinakapan jan kawkhar tʼijtxapxañap yatisinxa, arkirinakaparux akham sasaw iwxtʼäna: “Kunapachatï Jerusalén markaru ejercitonakan muyuntata uñjapkäta ukkhaxa, yatipxam uka markax jankʼaki tʼunjatäñapa” sasa. ¿Uk pasañapäna ukhaxa kuns lurapxañapäna? Jesusax qhanwa akham sas iwxtʼäna: “Judeankirinakax qullunakar jaltxapxañapawa; Jerusalén markankirinakasti ukatxa mistxañanakapawa, ukhamarak pampankirinakaxa, janiw markarux kuttʼapxañapäkiti. Uka urunakasti mutuyäwi urunakäniwa, ukan taqi kunatix Qillqatanakanx siski ukanakax phuqhasini” sasa (Luc. 21:20-22). 66 maranwa, romanonakan soldadonakapax Jerusalén mark muyuntapxäna, ukampis soldadonakax kuttʼxapxäna ukhaxa, Yatichiripan arunakapat amtasisaw chiqa chuyman arkirinakapax uka markat tʼijtxapxäna.

10, 11. Jerusalén markat tʼijtxapxäna uka cristianonakan luratanakapaxa, ¿kunjamsa ‘jachʼa tʼaqhisïwi’ urunakatak wakichtʼasiñ yanapistu?

10 Jerusalenat tʼijtxasinxa, cristianonakax maynit maynikamaw munasipxañapäna, kunjamtï Cristox jupanakar munaskäna ukhama, ukat manqʼsa maynit maynikam waxtʼasipxañapänwa. Ukampis Jesusan profeciapax jutïrinwa sum phuqasiñapäna. Jupax akham sänwa: “Ukürunakanxa [‘jachʼa tʼaqhisïwiw’, NM] utjarakini. Ukham tʼaqhisiñsti janiw jichhürkamax khitis uñjkiti aka uraqi luraski ukürutpacha, ni uka pasatats utjkarakiniti” sasa (Mat. 24:17, 18, 21). Janïr jachʼa tʼaqhisïw qalltkipäna ukat uka tʼaqhisïwinkkasinsa, inas jan waltʼäwinakan uñjaschiñäni ukat kunatï jakañatak wakiski ukanakas inas jan utjchistaniti. Ukham jan waltʼäwinakan jikxatasisax Criston amuyupanïñaw yanaptʼistani.

11 Jesusat yatiqasisinwa jilat kullakanakasan askip thaqhañasa. Pablox akham sasaw iwxtʼäna: “Sapa mayniw jiwasanakax jaqi masisatak taqi kunansa sumäñasa, jupan iyawsañapax jiltañapataki. Cristosa janiw jupa kikparux kusisiyaskänti [...]. Ukampis llampʼu kankañampi chuymachasiñampi churir Diosaxa jumanakan jakäwimana yanappan sumaki mayninakax mayninakampi jakapxañamataki, Tatit Jesusankirinakjama” sasa (Rom. 15:2, 3, 5).

12. ¿Kuna kasta munasiñanïpxañasasa, ukat kunatsa?

12 Pedrox Jesusan munatäsinxa, “maynit maynikamaw munasipxañama taqi chuyma” ukat Diosan Aruparjam sarnaqapxañamaw sasaw cristianonakarux iwxtʼäna. Ukhamawa, chuymatpacha “taqi chʼamampi” munasipxañapänwa (1 Ped. 1:22). Jichhürunakan uka iwxanakarjam sarnaqañaw wakisi, kunattix Diosan markapax jukʼat jukʼatwa jan walinakan uñjasiski. Ukat kunjamtï uñjasktanxa qullqis janiw kunatakïxisa, ukaw Supayan apnaqat aka ñanqha pachapar janipun atinisiñas amuytʼayistu (1 Juan 2:15-17 liytʼasiñapawa). Niyakixay akapachan tʼunjäwipax wali jakʼankchixa, Jehová Diosaruw jukʼamp jakʼachasiñasa. Jilat kullakanakasarux jukʼamp munasiñasa ukat sum apasiñasaraki. Pablox akham sänwa: “Maynit maynikamaw munasipxañama jila purjam taqi chuymampi, suma aytat sarnaqañansti purapat suma axsartʼañampi uñjasisa” sasa (Rom. 12:10). Uka tuqitxa Pedrox akham sasaw qhanañchtʼarakïna: “Ukat sipansa jumanakanxa munasiñax utjapunpan, munasiñasti walja juchanakwa perdonaraki” sasa (1 Ped. 4:8).

13-15. Chijinakan uñjasipki uka jilat kullakanakaruxa, ¿kunjamsa walja jilat kullakanakax munasiñ uñachtʼayapxi?

13 Jehová Diosan Qhanañchirinakapax Uraqpachanwa luräwinakampi munasiñ uñachtʼayirinakjam uñtʼatäpxi. Amuytʼañataki, 2005 maranxa, Estados Unidos markan aynach tuqinxa, jachʼa thayanakaw walja chiqanakan utanak apasxatayna, ukham llakin uñjasipkäna ukanakaruw yanaptʼapxäna. Jesusat yatiqasisinxa, 20.000 jilaw jilat kullakanakax uka llakin uñjasirinakar yanaptʼir sarapxäna. Jupanakatxa waljaniw utanakapsa irnaqäwinakapsa yanaptʼañ laykux jaytanukuniwayxapxäna.

14 Mä chiqanxa, mä jachʼa thayax 10 metroni jachʼa oladanak sartayäna, ukat umax 80 kilometronakwa uraq qʼal chhaqtayäna. Kawkhnämtï uka jachʼa thayax paskäna uka chiqanakanxa sapa patak utanakatxa, niya kimsatunka pusin utanakwa qʼal tʼunjäna. Yanaptʼirinakax kunayman markanakatwa jutapxäna, herramientanaka ukat kunatï utachañataki munaski uka yänak apanipxäna. Janchi tuqit pä kullakanakax ijma warminakäkasinsa maletanakap wakichtʼasisax 3.000 kilometronakwa mä autot sarapxäna, kawkhantï uka jachʼa thayax utanak tʼunthapkäna ukar puriñkama. Jupanakatxa, maynïrix ukan qamasiñatakiw qhiparäna, ukanwa precursor regularjam luqtʼaski ukat yanaptʼañataki uttʼayatäpki uka jilatanakamp chikaw irnaqtʼaskaki.

15 Jilat kullakanakana ukat uka chiqan jakasir yaqha jaqinakansa 5.600 jila utanakaw lurasxi jan ukax askichtʼasxaraki. ¿Ukham yanaptʼa katuqasax kunjamakis jilat kullakanakax jikxatasipxi? Mä kullakax jan utan uñjasisaxa, utjasiñatak wakichtʼat mä jiskʼa autoruw sarxäna, ukat jallu purintkän ukhax umax chʼaqaranjänwa ukat phaytʼasiñatak cocinas janirakiw walïkänti. Ukat jilatanakax yäpar lurtʼata utjasiñjam mä uta utachtʼarapipxäna ukhaxa, chuym chʼallxtayasisaw jachaqtʼasïna. Machaq utanïxasax Jehová Diosarusa jilat kullakanakarus walpun yuspärana. Jan utan uñjasxapxatap layku yaqha chiqan qurpachasipkäna uka jilat kullakanakan utanakapax mä maras utachatäxchïnxa, jupanakax janiw ukar utjasir sarapkänti. ¿Kunatsa? Yanaptʼapkän uka jilat kullanakan utjasipxañapatakiw jan sarapkänti, mayninakar yanaptʼañ tukuyapxañapkama. Chiqansa, uka jilat kullakanakax Criston amuyunïpxatapwa uñachtʼayapxi.

Jesusax usutanakar kunjamtï uñjirïkänxa ukham uñjarakiñäni

16, 17. ¿Kunjamsa Jesusat yatiqasisin tamankir usut jilat kullakanakarux uñjañasa?

16 Janisay taqinis ukham chijinakan uñjaskstanxa, niya taqiniw usutätan jan ukax mä usut familiaranïtanxa. Kunjamtï Jesusax usutanakar uñjirïkänxa ukwa yatiqassna. Kunapachatï usutanak irpanipxäna ukhaxa, munasiñanïtapatwa jupanakat khuyaptʼayasisin ‘usutanakar waliptayäna’ (Mat. 8:16; 14:14).

17 Jichhürunakanxa, janiw Jesusjam mä milagro tuqnam usutanakar qullqktanti, ukampis jupanakat khuyaptʼayassnawa, kunjamtï jupax lurirïna ukhama. Sañäni, irpir chuymaninakaxa, Jesusat yatiqasisaw tamankir usut jilat kullakanakar yanaptʼañatak wakichtʼapxi ukat Mateo 25:39, 40 qillqatan jikxataski uka iwxarjamaw uk lurapxaraki. * (Liytʼasiñapawa.)

18. ¿Kunjamsa pä kullakaxa munasiñanïpxatapat mä usut kullakar yanaptʼapxäna, ukat kuna askinaksa jikxatapxäna?

18 Chiqansa, janiw irpir chuymaninakakitix jilat kullanakar yanaptʼapkiti. 44 marani Charlene kullakat amuytʼañäni. Jupax cáncer usunïnwa ukat doctoranakax tunka urunakampikwa jakawayäta sasaw sapxäna. Chachapatakix usut warmipar uñjañax wali qariñänwa. Uk uñjasax Sharon ukat Nicolette sat tamankir pä kullakaw uka kullakar jiwañapkama uruy aruma uñjañatak yanaptʼapxäna. Ukampisa, janiw suxta urukïkänti, jan ukasti suxta semanäxänwa. Ukhamäkchïnsa, uka pani kullakax tukuykamaw munasiñ uñachtʼayapxäna. Sharon kullakax akham siwa: “Charlene kullakan jiwxañätap yatiñax wali llakkañänwa, ukampis Jehová Diosaw llakimp jan apayasipxañajatakix yanaptʼapxitu. Kuntï uñjawayapkt ukxa Jupar jukʼamp jakʼachasiñataki ukat nänakkamas wali sum apasiñatakiw yanaptʼawayapxitu” sasa. Charlene kullakan chachapax akham siwa: “Diosar taqi chuyma luqtir uka pä kullakan suma chuymanïpxatapatsa nayar yanaptʼapxatapatsa janipuniw armaskäti. Taqi chuyma ukat kusisita yanaptʼapxatapaw munat warmijarux jan llakimp aynachtʼañapatak yanaptʼawayi, ukat nayax janiw qaritäxayäti ni añchsa llakisxayätti. Ukham yanaptʼapxatapatxa yuspärapuniwa, ukaw Jehová Diosar atinisiñajataki ukat Uraqpachankir jilat kullakanakar munasiñajataki chʼamañchtʼawayitu” sasa.

19, 20. 1) Cristox kunjam amuyunïkantix ukwa aka kimsa yatichäwinx yatxatawaytanxa, ¿kawkïrinakas ukanakaxa? 2) ¿Kun lurañsa jumax amtta?

19 Aka kimsa yatichäwinxa Jesusax kunjam amuyunïkäntix ukwa phisqa tuqit yatxatawaytanxa, ukat kunjamatsa amuyunsa sarnaqäwinsa jupat yatiqassna uksa yatiqawayaraktanwa. Jupjam ‘llampʼu chuymani’ ukat ‘altʼat chuymanïñasawa’ (Mat. 11:29). Pantjasirïpkchisa, taqinir suma chuymampi uñjañatak chʼamachasiñasarakiwa. Jan waltʼäwinakan uñjaskasasa Jehová Diosan kamachinakap jan axsaras istʼapxapuniñäni.

20 Ukatxa, kunjamtï Cristox ‘qhipakam’ munasiñ uñachtʼaykänxa, ukhamarakiw jilat kullakanakasar munasiñasa. Ukaw chiqpach cristianütasxa uñachtʼayi (Juan 13:1, 34, 35). Ukhamasti, “maynit maynikam jilapurjam munasi[skakiñäni]” (Heb. 13:1). Taqi kunsa jan pächasis lurapxañäni. Jakäwisax Diosar yupaychañatakïpan ukat mayninakar yanaptʼañatakiraki. Ukarjam lurañataki chʼamachasiñänixa, Jehová Diosax bendecistaniwa.

[Qhanañchäwi]

^ “Haga más que sólo decir: ‘Manténganse calientes y bien alimentados’” siski uka yatichäwi uñxattʼäta, ukax La Atalaya del 15 de octubre de 1986 revistan jikxatasi.

¿Qhanañchtʼasmati?

• Jesusax kunjamtï juchachasirinakarux uñjkänxa ukhamarakwa irpir chuymaninakax uñjapxañapa, ¿kunjamatsa uk lurapxaspa?

• ¿Kunatsa aka tukusïw tiemponxa Jesusat yatiqasisin munasiñ uñachtʼayañasa?

• Jesusax kunjamtï usutanakar uñjirïkänxa ukhamarakwa jiwasax uñjañasa, ¿kunjamatsa uk lursna?

[Jisktʼanaka]

[17 janan fotopa]

Juchachasirix Diosar kuttʼxaspa ukwa irpir chuymaninakax munapxi

[18 janan fotopa]

Jerusalenat tʼijtxapxäna uka cristianonakaxa, ¿kunjamsa Criston amuyunïpxatap uñachtʼayapxäna?

[19 janan fotopa]

Jehová Diosan Qhanañchirinakaparux munasiñanïpxatapatwa uñtʼasi