Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

‘¿Khitiraki Jehová Tatitun amuyup uñtʼisti?’

‘¿Khitiraki Jehová Tatitun amuyup uñtʼisti?’

‘¿Khitiraki Jehová Tatitun amuyup uñtʼisti?’

“¿Khitiraki [Jehová] Tatitun amuyup uñtʼisti? ¿Khitisa juparux yatichi? Ukampisa jiwasanakax Criston amuyapanïtanwa.” (1 COR. 2:16, MT.)

1, 2. 1) ¿Kunatsa mayninakampi sum apasiñax chʼamakïspa? 2) ¿Jehová Diosan amuyupat kamsaraksnasa?

 MAYNIR parlir istʼasax ¿kamisarak ukham amuyxanisti sirïtati? Jichha jaqichatanakaw awisax ukham jisktʼasipxaspa, chachapatsa jan ukax warmipatsa, kunjamapunïchi, janiw amuyañjamäkiti sapxiwa. Chiqas chachanakasa warminakasa janiw mä kikpaki amuyapkiti, parlasitanakapas mayj mayjarakiwa. Yaqhip chiqanakanxa, mä arutak parlir chacha warmis janiw pachpa arunak arsupkiti. Maysa tuqitsti, yaqha kasta sarnaqäwini ukat yaqha kasta parlanïtas laykuw mayj mayja amuyunïtanxa, ukatwa jan waltʼayasiñax utjaspa. Ukhamarusa maynimpix sum apassnawa, ukatakix sum uñtʼasiñasaw wakisi.

2 Niyakixay sapa maynis mayj mayja amuyunïstanxa. Jehová Diosax janirakiw jiwasjam amuykiti. Ukatwa Isaías profeta tuqix israelitanakar akham säna: “Nayan amtatanakaxasti janiw jumanakan amtatanakamjamäkiti, luräwinakaxas janirakiw jumanakan luräwinakamjamäkiti ” sasa. Uk amuytʼapxañapatakix akham sarakïnwa: “Kunjämatix alaxpachax akapachat wali altonkixa, ukhamarakiw amtatanakaxasa, luräwinakaxasa, jumanakan amtatanakamatsa, luräwinakamat sipansa wali altorakiwa” sasa (Isa. 55:8, 9).

3. ¿Kunanak lurasas Diosampix sum apassna?

3 ¿Jehová Diosan amuyunakapax janipuniw amuytʼañjamäkiti sasakiti, Jupar uñtʼañatak jan chʼamachasxañäni? Janiwa. Janisay Diosan taqi amuyunakap sumpun umuykañänixa, Diosarux uñtʼsnawa ukat Jupampis sum apasiraksna sasaw Bibliax sistu (Salmo 25:14 ukat Proverbios 3:32 liytʼasiñapawa). Chiqas Bibliat taqi chuyma yatxatasaw Diosarux uñtʼsna (Sal. 28:5). Maysa tuqitsti, ‘Criston amuyunakap’ yatxatasarakiw Diosar uñtʼaraksna, kunattix Jesusaw ‘jan uñjkaya Diosan uñnaqapaxa’ (1 Cor. 2:16, MT; Col. 1:15, MT). Jiwasatï, Biblian qillqatäki uka sarnaqäwinak yatxatañataki ukat lupʼiñatak tiempo apstʼasiñäni ukhaxa, kunjam Diosasa, kunjam amuyunisa ukanakxa amuytʼañäniwa.

Jan wali amuyunak apanukuñäni

4, 5. 1) ¿Kuna jan wali amuyunaksa apanukuñasa? Uk qhanañchtʼma. 2) ¿Kunansa israelitanakax pantjasipxäna?

4 Jehová Diosan luratanakapat amuytʼasaxa, janiw amuyusarjamakix kamisarak ukham lurxanisti sasin amuyañasäkiti. Uk yatisaw Diosax Salmo 50:21 qillqatanx akham säna: “Nayax jumjamäkirist ukham amuytaxa” sasa. Bibliat yatxattʼat mä jaqix akham sänwa: “Jaqinakax jupanakan uñstayat kamachinakaparjamakiw Diosarux taripapxi, ukat kamachinakapax sumäkaspasa ukat Diosasa jupanakasa uka leyinakarjam sarnaqapxañapäkaspa ukham amuyapxi” sasa, ukham arsutapatxa 175 maranakäxarakiwa.

5 Kamachinakasarjama ukat munañanakasarjam Jehová Diosar taripañax janiw walïkiti, uka tuqit amuyasiñasawa. Kunattix Biblia liytʼkasaxa, jucharar jaqjamax kunanaktï Diosax lurkäna ukanakax janis walïkaspa ukham amuysna. Israelitanakax ukham amuyasaw pantjasipxäna, Diosax jupanakar jan walsa uñjkaspa ukham amuyapxäna. Diosasti israelitanakarux akham sänwa: “Jumanakax sapxätawa: ‘Tatitux janiw chiqaparu uñjkiti sasa, ukampisa istʼam Israel marka: ¿Jumanakasti amuyapxtati nayan jan chiqaparu uñjaskataxa? ¿Janit jumanakaki jan chiqaparu kunanaksa lurapkta?” sasa (Eze. 18:25).

6. ¿Kunsa Job chachax yatiqäna, ukat kunsa jiwasax jupat yatiqassna?

6 Jucharar jaqjamax janiw taqi kun sumpach amuyksnati ukat awisax pantjastanwa, ukanak amtañaw jaqin uttʼayat kamachiparjam Diosar jan juchañchañatakix yanaptʼistani. Job chachax jupa pachpaw uka tuqit yatiqäna. Jachʼa llakin aynachtʼayat jikxatasisaxa, jupa pachpat llakisisakiw chuym chʼamaktʼayasïna, ukatwa kunatsa ukham tʼaqhisiskäna uk jan amuykänti. Ukampisa, paqallq tunka jila jisktʼanakampiw Diosax munasiñampi amuytʼayäna. Job chachasti uka jisktʼanakarux janiw kamsirjamäkänsa, ukhamatwa jan sum amuytʼasitap jupa pachpa amuyasïna ukat altʼat chuymampiw jupa pachpa chiqañchasxäna (Job 42:1-6 liytʼasiñapawa).

‘Criston amuyupanïñäni’

7. Diosan amuyunakap jukʼamp uñtʼañatakixa, ¿kunatsa Jesusan sarnaqäwipat yatxatañax wakisi?

7 Jesusax Awkipat yatiqasisapuniw taqi kuns lurirïna ukat arsurakïna (Juan 14:9). Ukhamasti, Jesusan sarnaqäwipat yatxatañänixa, Jehová Diosan amuyunakap uñtʼañäniwa (Rom. 15:5; Fili. 2:5). Ukatakix Juan ukat Marcos libronakan mä qhawqha jiskʼa tʼaqanakap liytʼañäni.

8, 9. Juan 6:1-5 qillqatarjamaxa, ¿kunatsa Jesusax Feliper jisktʼäna ukat kunsa uka jisktʼapampix yatiñ munäna?

8 Amuytʼañäni, 32 maranxa, Pascua fiesta amtañ uruw jakʼankäna. Apostolanakax Galilea markpachan yatiyasax wali qaritaw kuttʼanipxäna. Ukatwa Jesusax Galilea lamar quta mayskatar samartʼapxañapatak irpäna. Uk yatisax walja jaqinakaw uksar sarapxarakïna. Jesusasti jupanakar kunayman tuqit yatichäna, usutanakarus qullarakïnwa, ukampis mä jan waltʼäwiw utjäna, jaqinakax jan manqʼaniw jikxatasipxäna, ukat markat jayankasax janiw kawkit jikxatañjamäkänsa. Ukatwa Jesusax uksa tuqinkir Feliper akham jisktʼäna: “¿Kawkitsa manqʼa alaniñäni aka jaqinakatakixa?” sasa (Juan 6:1-5).

9 ¿Kunatsa Jesusax ukham jisktʼpachäna? ¿Janit uka jan waltʼäw askichirjamäkpachäna? Janiwa, yatiskänwa. Ukhamax ¿kuna amtampis jisktʼäna? Apóstol Juanax uk istʼarakïnwa, ukatwa akham qhanañchistu: “Uksti sänwa Feliper yantʼañataki, Jesusax yatïnwa kunatix lurasiñapäkän ukxa” sasa (Juan 6:6). Diosar yupaychañanx kunjamasipkänsa uk yatiñatakiw Jesusax ukham jisktʼäna. Ukhamatwa arkirinakapax qhawqha iyawsäwinïpxisa uk uñachtʼayapxañapäna. Ukampisa, arkirinakapax janiw amuytʼasipkänti (Juan 6:7-9 liytʼasiñapawa). Ukatsti, Jesusax walja jaqinakar manqʼayañatakiw mä milagro luräna, ukhamatwa chʼamanïtap arkirinakapar uñachtʼayäna, jupanakasti, janiw ukham lurañapxa amuyapkänti (Juan 6:10-13).

10-12. 1) ¿Kunatsa Jesusax mä warmin achiktʼasitapar jan ukspacha istʼkpachäna? Uk qhanañchtʼma. 2) ¿Kuna tuqitsa yatiqañäni?

10 Jesusax walja jaqinakar manqʼaykän uka tuqit yatiñaxa, kunsa uka qhipat lurarakïna, jan ukax amuyarakïna uk amuytʼañatakiw yanaptʼistu. Walja jaqinakar manqʼayasaxa, apostolanakapampiw Jesusax Israel markat alay tuqir Tiro ukat Sidón uksanakar puripxäna. Ukanwa griega warmix imill wawajar qulltʼarapita sasin Jesusar achiktʼasïna. Qalltanxa, janiw istʼkänti, ukampis uka warmix achiktʼasiskakïnwa, ukatwa Jesusax akham säna: “Nayraqata wawanakay manqʼtʼasipxpan. Janiw wakiskiti wawanakat tʼantʼa apaqasin jiskʼa anunakar churañaxa” sasa (Mar. 7:24-27).

11 ¿Kunatsa Jesusax ukspacha jan yanaptʼkpachäna? ¿Qhawqha iyawsäwinis uk yatiñatakiti Feliperjam yantʼañ munpachäna? Chiqas janiw kunjam arsutapsa yatktanti, ukampis janiw chuym ustʼaykänti. Ukatwa “jiskʼa anunaka” säna. Ukampix wali munasir awkjamaw parlaskpachäna. Mä awkix kuntï wawapax mayki uk churañxa muniwa, ukampis kunjam chuymampis wawapax mayiski uk yatiñatakiw janix jankʼak churkiti. Jesusasti, uka warmix qhawqha iyawsäwinis uk yatisaw taqi chuym yanaptʼäna (Marcos 7:28-30 liytʼasiñapawa).

12 Uka pä sarnaqäwixa jiwasatakix wali askipuniwa, ‘Criston amuyunakap’ amuytʼañ yanaptʼistu. Jichhaxa, kunjamsa Bibliat apstʼat sarnaqäwinakax Jehová Diosan amuyunakap amuytʼañ yanaptʼistaspa uk uñjañäni.

Jehová Diosax Moisesampiw parli

13. ¿Kunatsa Jesusan amuyunakap amuytʼañax wali askixa?

13 Biblian yaqhip jiskʼa tʼaqanakap amuytʼañax chʼamäni ukhaxa, Jesusan amuyunakap sum amuytʼañaw yanaptʼistani. Kunapachatï israelitanakax qurit lurat waca qallur yupaychapkäna ukhaxa, Diosax kamsänsa Moisesarux uk uñjañäni, Diosasti akham sänwa: “Nayasti aka jaqinakar uñjasinxa amuytwa, chiqpachapuni jupanakax jan suma amuytʼasirïpxatapa. ¡Jichhasti nayaru jaytita, nayasti wali coleratätwa, ukatsti jupanakarux taqi tʼunjäxa! Ukampis jumarux mä jachʼa marka tukuyäma” sasa (Éxo. 32:9, 10).

14. ¿Moisesax kamsänsa Jehová Diosaruxa?

14 Qillqatanx akham saskakiwa: “Moisesax Tatitu Diosaparuw mayïna akham sasa: ‘[Jehová] Tatitu, ¿kunatsa colerasïta jaqinakamatakixa? Juma pachpaxay Egipto markatxa irpsunstaxa jachʼa chʼamamampi, ukhamarak jachʼa kankañamampixa. ¿Kunjämaraki jaytätasti Egipcionakaru akham sas parlirsti: “Diosasti jan wali amtäwimpiw irpsuwayi wasara qullunakana jiwarayañataki, ukhamat aka uraqita chhaqtayañataki” sasa? Ukhamasti janikiy colerasimti, kuntix amtkta ukxa armasxakimaya janikiy jan waltʼañar uskumti. Amtasimaya Abraham, Isaac, Israel uka servirinakamata. Jupanakarusti juma pachpaw juramento lurasina sistaxa: “Nayax jumanakan wawanakaman wawanakaparusti alaxpach warawaranakjama waljwa tukuyäxa, ukatsti kawkïr uraqtix jumanakar churañataki arsupksma ukxa churäwa wiñayatak mä herenciat katusipxañapataki”’ sasa. Ukampis Tatitux jaqinakar kun lurañatakitix amtas arskäna ukxa janiw lurkxänti armasxänwa” sasa (Éxo. 32:11-14). *

15, 16. 1) ¿Diosan arsutaparjamax kunsa Moisesax lurasapäna? 2) ¿Kun lurañsa Diosax amtäna? Qhanañchtʼäwi uñxattʼäta.

15 Jehová Diosatakixa, ¿Moisesan ukham amuyatapax janipunit walïkänxa? ¡Janiwa! Diosax kuntï amtki ukanaksa Moisesar yatiykchïnxa, janiw ukax amtatapunïkänti. Jan ukasti, kunjamtï Jesusax Feliperusa, griega warmirus yantʼkänxa, ukhamarakiw Diosax Moisesar yantʼaskänxa. Mä arunxa, kunsa Moisesax amuyi uk yatiñ munäna. * Chiqas Dios pachpaw Moisesarux israelitanakampi parlañatakix uttʼayäna, uka amtaparuw respetañ munäna. Ukampis ¿Kunsa Moisesax lurasapäna? ¿Aynachtʼasapänti? Jan ukaxa, Diosax Israel marka lantix juman wawanakamat machaq mä jachʼa marka tukuyäxa sasin siskäna, ¿ukaruch yanaptʼaspäna?

16 Moisesan arunakapaxa, Diosar iyawsatapa ukat taqi kunsa chiqapar uñjirïtapar atinisitapwa uñachtʼayäna. Janirakiw jupan askipak thaqkänti, jan ukasti, janiw Diosan Jehová sutip qʼañuchayañ munkänti. Ukhamatwa Diosan ‘amuyup uñtʼatap’ uñachtʼayarakïna (1 Cor. 2:16, MT). ¿Taqi ukanakax kunarus tukuyäna? Niyakixay Diosax kunsa lurani uk jan amtkchïnxa, Jehová “Tatitux jaqinakar kun lurañatakitix amtas arskäna ukxa janiw lurkxänti armasxänwa”. *

Jehová Diosax Abrahamampiw parli

17. ¿Kunjamatsa Diosax wali paciencianïtap Abrahamar uñachtʼayäna?

17 Jichhax Abrahamat parltʼañäni, jupax ukhamarakiw Diosar iyawsatapsa atinisitapsa uñachtʼayañapäna. Diosax Sodoma markar tukjañ amtkäna ukhaw Abrahämampix parlapxäna. Ukhaxa, Jehová Diosax pacienciampiw kimsaqallqu jisktʼanakapar istʼäna. Ukat wali llaktʼataw Abrahamax taqi chuym akham säna: “¡Janiw wakiskaspati ukham jan juchaniruxa juchaninakampi chika jiwarayañamaxa, panpachanis pachpa jucha lurapkaspa ukhama! ¡Jan uk luramti! Jumax aka mundpachana jachʼa juesätawa, ¿janiti chiqaparu uñjkäta?” sasa (Gén. 18:22-33).

18. Diosan Abrahamar istʼatapatxa, ¿kunsa yatiqassna?

18 Diosampi Abrahamampi parlapxatapatxa, ¿Kunsa Jehová Diosan amuyunakapat yatiqtanxa? Mä amtar puriñatakixa Diosax janiw Abrahamar jisktʼañapax wakiskänti. Maysa tuqitxa, kunatsa ukham lurañ amtpachäna ukxa qalltatpachwa qhanañchasapäna. Ukampis jisktʼanakapar istʼasaw kunjamsa taqi kuns uñji ukat kunja khuyapayasir chiqap Diosasa uk amuyasiñapatakiw Abrahamar tiempo churäna. Chiqansa, mä munat amigorjamaw Jehová Diosax Abrahamar uñjäna (Isa. 41:8; Sant. 2:23).

Kunsa jiwasax yatiqassna

19. ¿Kunjamsa Job chachat yatiqassna?

19 ¿Kunsa Jehová ‘Tatitun amuyunakapat’ yatiqawaytanxa? Jïsa, Jupan amuyunakap amuytʼañatakix Bibliat yatxatañasawa. Ukat janipuniw Jehová Diosarux jaqirjam uñjañasäkiti, janirakiw amuyusarjamakix luratanakapat taripañasäkiti. Job chachax akham sänwa: “Janiw nayax Diosampix mä jaqi masimpjama qhanañchaskiristti, janirakiw [...] mä tribunalar uñjayasiri sarañäni siskiristsa” sasa (Job 9:32). Diosan amuyunakapat amuytʼxtan ukhaxa, Job chachjamarakiw akham sispachätanxa: “Ukasti jachʼa luräwipatxa mä jukʼakiwa, kuntix istʼktan ukasti jiskʼa arunakakiwa, ukampisa ¿khitisa jachʼa chʼamampi arsutapxa amuytʼaspa?” sasa (Job 26:14).

20. ¿Biblian mä jiskʼa tʼaqapat amuytʼañax chʼamäni ukhax kun lurañasäspasa?

20 Biblia liykasax yaqhip jiskʼa tʼaqanakat amuytʼañax chʼamakïspawa, yämas Diosan amuyunakapat parlki ukhax jukʼampïspawa, ukhamax ¿kunsa lursna? Jukʼamp yatxatañaw wakisispa, ukampis janipun sum amuytʼañjamäkanixa, Diosar atinisitas uñachtʼayañasawa. Chiqansa, jan amuytʼañjamäki uka jiskʼa tʼaqanakax Jehová Diosar atinisiñwa yanaptʼistu. Ukat altʼat chuymanïñasawa, kunattix janiw taqpach luratanakapat sum amuyksnati (Ecl. 11:5 ). Ukhamatwa, Pabljamax akham sañäni: “¡Kunja sumas Diosan yatiñ kankañapaxa, munañapasa, amuytʼapasa! Janiw jupan amtäwinakapxa qhanañchksnati, ni jupan thakipsa amuytʼkaraksnati. ‘Ukhamax, ¿khitirak Diosan amuyañapsti amuytʼisti? Jan ukax, ¿khitich jupar yatichi? Jan ukax, ¿khitich Tatitur nayraqat churi ukat pago katuqañataki?’ Taqi kunasa Diosat juti, jupan luratarakiwa, jupatakirakiwa. Ukhamax Diosax wiñayataki jachʼachatäpan. Ukhamäpan” sasa (Rom. 11:33-36).

[Qhanañchäwinaka]

^ Números 14:11-20 qillqatanxa niya ukhamarakwa parli.

^ Hebreo arun “jaytita” sasin Éxodo 32:10 qillqatan uñstki uka aruxa, Jehová Diosas Moisesar Israel marka lanti saytʼasin achiktʼita siskaspa ukham sañ muni, sasaw yatxattʼat jaqinakax sapxi (Sal. 106:23; Eze. 22:30). Ukhamasti kunatï chuymapan utjki ukanakxa, Moisesax saskakïnwa.

^ Hebreo arunxa, Diosax ukham arsutapat “amtasïnwa” sasaxa, markap contra amtkäna ukxa janiw lurkiti sañwa muni.

¿Amtasktati?

• Amuyusarjamaki Jehová Diosan luratanakap jan taripañatakixa, ¿kunas yanaptʼistani?

• Jesusan luratanakapat amuytʼañaxa, ¿kunjamsa Jehová Diosamp sum apasiñatak yanaptʼistani?

• Jehová Diosax Abrahamampi Moisesampi parlkäna ukax ¿kuns yatichistu?

[Jisktʼanaka]

[5 janan fotonakapa]

Diosax Moisesampi Abrahamampi parlkän ukatxa, ¿kunsa Diosan amuyunakapat yatiqtanxa?