Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jehová Diosaw jan wali tiempons Jupar serviñajätakix yanaptʼitu

Jehová Diosaw jan wali tiempons Jupar serviñajätakix yanaptʼitu

Jehová Diosaw jan wali tiempons Jupar serviñajätakix yanaptʼitu

Maatje De Jonge-van Den Heuvel sat kullakan arsutaparjama

NAYAX 98 maranïxtwa, ukat 70 maranakaw wali munat Jehová Diosajarux serviwayta. Chiqas chʼamakïnwa. Payïr Jachʼa Chʼaxwäwinx campo de concentración satäkis ukan katuntataw jikxatasiyäta. Ukansti wali aynachtʼatapuniw uñjasirïta, ukatwa jan sum amuytʼasisax may amtawayta, ukatsti jichhakamaw walpun amtasta. Qhipa marasti jukʼamp llakinwa uñjasiwayarakta. Ukampis Jehová Diosarux walpun yuspärta, kunattix Jupaw serviskakiñajätakix yanaptʼawayitu.

Khä 1940 marat octubre phaxsitwa jakäwijax mayjtʼawayi. Nayax Países Bajos satäkis ukankir Hilversum sat markanwa jakasiyäta, ukasti Amsterdam sat markat aynach tuqir 24 kilometronak sarañankiwa. Uka tiemponx nazi gobiernow apnaqäna. Jaap de Jonge sat esposojax wali suma jaqïnwa. Phisqa maranakaw casaratäxapxayäta, ukat kimsa marani Willy sat mä suma imill wawanïpxayätwa. Utaj ladonxa, wali pobre mä familiaw utjäna, wali chʼam tukusaw kimsaqallq wawanakapatakis manqʼa jikxatasipkiri. Ukhampachasa, mä waynampiruw manqʼsa ikiñsa churapxarakïna. ¿Kunatarak uka waynar ukham yanapapxpachasti? sasaw jisktʼasirïta. Mä kutixa, mä qhawqha manqʼañanakwa aparapta, ukat uka waynax precursoratänawa. Jupasti Diosan Reinopata, ukat kuna bendicionanaktï Diosax apanini ukwa yatiyitu. Ukax chuymaruw purtʼitäna, ukat jukʼamp yatiqañ munarakiyäta. Uka pachpa maranwa, jakäwix Diosar katuyasax bautisasta. Esposojästi qhipa maraw bautisasxaraki.

Biblian yatichäwinakapxa, janiw sumpun yatkayätti, ukampis Jehová Diosan Qhanañchiripäsax gobiernon jarkʼata tamar mantaskatajxa sum amuyasiskayäta. Ukatxa, Diosan Reinopat yatiyapxatap layku walja jilat kullakanak carcelankapxatapsa yatirakiyätwa. Ukhampachas jankʼakiw Diosan arunakap utat uta yatiyañ qalltayäta, ukat precursoranakarusa, tamanak tumptʼir jilatanakarus utajanwa katuqtʼirïta. Ukat Amsterdam markat jilat kullakanakax Bibliat apstʼat qillqatanak apanipkäna ukanaksa utajanwa imapxirïta. Mä lonampi imantasaw bicicletanakat puriyanipxirïna. Chiqas jilat kullakanakapar wal munasipxatap laykuw jakäwip aptʼasirjamäkasas jan axsartʼasax apanipxäna (1 Juan 3:16).

Mamita, ¿ratukit kuttʼanxäta?

Bautisasitajät suxta phaxsiruxa, kimsa policianakaw utar thaqsur purinipxi. Kawkintï qillqatanak imapkayäta uk janiw katupkänti, ukampis ikiñ manqhar imapkayät uka libronakwa katupxäna. Ukaratpachaw Hilversum markankir policiar sarañäni sapxitu. Ukat kunapachatï jiskʼa imill wawajar sarxañatak qhumantasiwayta ukhaxa, “mamita ¿ratukit kuttʼanxäta? sasaw jisktʼitu. Ukat nayax “jïsa, munat wawita, ratukiw kuttʼanïxa” sasaw sawayta. Ukampis mara chikatanitwa wawajar mayamp qhumantasisktxa.

Kunanakas pasäna uk cuenttʼäma. Mä policiaw Amsterdam sat chiqar trenat apitu. Ukanwa wal jisksupxitu. Ukat Hilversum markankir Diosan Qhanañchirip pä jaqinakax khitinakasa, sasaw jisktʼapxitu, nayasti, “leche aljapkitu ukarukiw uñtʼta” sasaw sista. Ukax chiqäskapunïnwa, uka jilatax utat utwa leche aljirïna. Ukxaruxa, “Jehová Diosan Qhanañchiripati janicha ukxa juparuw jisktʼapxañama, janiw nayaruxa” sasaw sarakta. Jan jukʼamp arsutaj laykuw ajanut nuyjapxitu, ukat pä phaxsiw mä jiskʼa utar jistʼantapxitu. Esposojax kawkirus jistʼantapxitäna uk yatisax jankʼakiw isimpi manqʼampi apanirapitäna. Ukat 1941 maran agosto phaxsinxa, Alemania markankir Ravensbrück sat chiqankir campo de concentración satäkans ukaruw apayapxitu, ukasti Berlín markat alaytuqir 80 kilometronak sarañankiwa.

“Munat kullaka, ¡jan aynachtʼamti!”

Uka chiqar purisaxa, janiw Diosan Qhanañchiripäxti sasin mä documento utanakamar sarxapxasmawa sasaw sapxitu. Jan munataj laykux taqi kunatï utjkitäna ukanak aparapxitu, ukat qʼalalakwa jarisiñ utar khitapxitu, ukansti Países Bajos sat markat walja kullakanakaruw uñtʼawayta. Ukat churapxitänwa mä plato, mä taza, mä cuchara ukat ukankirinakjam isimpi, uka isisti lila colorat kimsa puntani mä jiskʼa telamp chʼukkatatänwa. Uka arumaxa, mä jachʼa utan (barracón) ikiyapxitäna. Ukanwa “¿kunjamakikäxa? ukat ¿qhawqha tiempok akankkäxa?” sasin walpun jachirïta, katuntapkitäna ukhatpachax janiw ukham jachkayätti. Chiqpachansa, jukʼa tiempokiw bautisatäskayäta, Jehová Diosamp sum apasitajax janiw sinti chʼullqhïkänti. Ukhamasti yatiqañajax waliw utjaskäna. Qhipärmanthixa, Holanda markankir mä kullakaw chuymachtʼitäna, llakitätajwa amuypachäna, jupasti akham sitänwa: “Munat kullaka, ¡jan aynachtʼamti! Kunapunirak lurapxistaspasti” sasa.

Ukat listat jawsasasti, barracón sat yaqha utaruw apapxitu, ukansti Países Bajos ukat Alemania markankir walja kullakanakaw katuqtʼapxitu. Yaqhip kullakanakaxa, mara jilaw ukankxapxäna. Uka kullakanakax walpun yanaptʼawayapxitu, ukhamarak chʼamañchtʼawayapxitu. Jupanak qamapkäna uka utaxa, mayninakat sipansa jukʼamp qʼumänwa. Ukat qʼumätapsa, jan lunthatasirïpxatapsa, jan tuqisipxatapsa ukat jan nuwasipxatapsa taqinirakiw yatipxäna. Campo de concentración satäkis ukan jakañax wali chʼamäkchïnsa, ukampis jakapkayäta uka utankañax sumänwa, kunattix anqanxa axtañ jan walinakakiw utjaskäna.

Kunjamänsa ukan jakañaxa

Campo de concentración satäkis ukanxa, wal trabajipxirïta, jukʼakiraki manqʼasipxirïta. Janïr willjtkipanwa sartxapxirïta, ukat listat jawsapxirïtu. Guardianakaxa, jalluskpasa kunas kunäskpanx munkir jan munkirwa anqan mä hora sayayapxirïtu. Ukat phisqa jaypʼu horasaruw mayampi listat jawsiri, ukxarusti mä jukʼa caldito manqtʼasipxirïta, ukat wali qaritapuniw ikintxapxirïta.

Sapürupuniw granjan trigo yawirïta, jan ukax qʼawanaksa qʼumachirïta, ukat khuchi uywañ utanaksa qʼumachirïta. Ukham irnaqañax wali chʼamäkchïnsa, irnaqtʼakirïtwa kunattix chʼaman tawaqüskayätwa. Ukat qʼuchunak cantañaw wal chʼamachtʼarakitäna. Ukampis wal esposojampi ukat wawajampix jikisiñ munirïta.

Jukʼaksa manqʼa churapkchitänxa, sapüruw mä jiskʼa tʼantʼa domingotak sapa mayni imapxirïta, ukhamat domingox jukʼamp manqtʼasiñataki, kunattix uküruw Biblian yatichäwinakapat parltʼapxirïta. Janirakiw Bibliat apstʼat mä qillqatanïpkayätsa, ukampis Alemaniankir jilïr kullakanakax Biblia tuqit qhanañchapkäna ukhaxa, sum istʼapxirïta. Jesucriston jiwäwip amtañatakis tantachasipxirïtwa.

Llakita, arrepintita ukat chʼamachtʼata

Awispachax nazi gobiernon ejercitopatakiw lurañanak churapxirïtu. Ukat niyakixay jiwasax politicarus ukat chʼaxwäwinakarus jan mitisipkstantixa, kullakanakax ukanak luram satax janiw lurapxirïkänti, ukat jan axsartʼirïpxatap uñjasax nayax janirakiw ukanak lurirïkti. Ukham luripanxa, walja urunakaw jan manqʼat uñjasirïta ukat listat sapa maynir jawsañapkamax walja horanakarakiw saytʼat jan unxtasin ukan suyapxirïta. Mä kutixa, juyphi pachanwa pusi tunka urunakax mä utar jistʼantapxitu ukat janirakiw ni kunampis juntʼuchtʼasiñjamäkänti.

Jumanakatix akat sarxasin utar kuttʼxañ munapstaxa, janiw Jehová Diosan Qhanañchiripäxti sakiw mä documento firmapxañama sasaw walja kutix sapxirïtu. Ukat Ravensbrück sat chiqan niya mara jila ukankxasas walpun llakisirïta. Esposojarus ukat wawajarus walrak uñjañ munirïta, ukatwa guardiar uka documento mayisin firmayäta.

Yaqhip kullakanakax ukham luratax yatisax jithiqtxapxirïtuwa. Ukampis Alemania markankir chuymankipstat Hedwig ukat Gertrud sat pä kullakaxa, nayar jakʼachtʼasisaw munasiñap uñachtʼayapxitu. Ukat khuchi uywañ utanakan qʼumachkasaxa, kunatsa Jehová Diosar taqi chuyma yupaychañasa ukxa munasiñapiw qhanañchtʼapxirïtu, ukat Diosar munasitas laykux janipuniw jithiqtañasäkiti sasaw amuytʼayapxarakitu. Jupanakan munasiñapasa ukat wawaparjam nayar uñjatapasa, chuymar purtʼkirïnwa. * Ukham luratajax janiw walïkänti ukatwa uka firmatax anulañ munayäta. Ukat niya jaypʼurux mä kullakaruw uk yatiyaskayäta. Ukampis mä saldadow uk istʼapxpachitäna, ukatwa uka arumpachax trenat Países Bajos sat tuqir utajar puriñajätak khitxapxpachitäna. Ukankir capatasat trabajir mä warmix akham sitänwa: “Jumax mayninakjam Bibliat Yatiqirikïsktawa ukax wiñayatakïniwa” sasa. Nayasti “jïsa, Jehová Diosatix munchixa ukhamäniwa” sasaw sirïta. Ukhamäkipansa: “Firmkta uka documentxa kunjamsa anulayirista” sasaw lupʼiskayäta.

Uka documentonkir mä chiqax akham sänwa: “Aka documento tuqisti, Uraqpachankir Bibliat Yatxatirinaka satäpkis ukanakamp chikax janipuniw sarnaqxäti” sasaw säna. Uka qillqat amtasaxa, Diosan arunakap yatiyaskakïwa sasaw wasitat amtawayta. Ukat 1943 maranwa utar kutʼxasin yatiyañ qalltawayta. Diosan Reinopat yatiyaskir nazi soldadonakax jikxatapxitanix ukhamarakiw jan walinak lurapxitaspa sasax sum amuyasiskirïta.

Ukampis Jehová Diosar wal yupaychañ munatax uñachtʼayañatakixa, tamanak tumptʼirinakarusa, jan ukax cartanak apir jilatanakarus utajan mayampwa katuqxayäta.

Jachʼa llakipunïnwa

Guerra janïr tukuykipanxa, esposojampix mä jachʼa llakinwa uñjasipxta. Octubre phaxsin 1944 maranwa wawajax difteria usump usuntäna. Wali usutapunïnwa, ukatwa kimsa urunakat paqallqu maranïkasax jiwxäna.

Jiskʼa imill wawajan jiwatapax wali llakipunïnwa. Kuna llakinakantï Ravensbrück chiqan uñjaskayäta ukanakat sipansa sinti llakïnwa. Ukham llakinakan uñjasisax Salmo 16:8 qillqataw chuymachtʼapxitu, ukansti akham siwa: “Nayax Tatitump chikapuniw sarnaqaskta, jupaw kupïxaxanki, janiw kunas tinkuykitaniti” sasa. Ukat Diosan Arupan jiwatanakax jaktanxaniw siski ukaruw wal atinisipxirïta. Chiqa yupaychäwit saytʼasisax Diosan arunakap yatiyapxapunirïtwa. Esposojax 1969 maranwa jiwxäna, ukhakamaw Jehová Diosar yuspärasir chuymamp yupaychañatakix yanaptʼawayitu.

Kusisiñanakampi ukat bendicionanakampi

Aka qhipa maranakanxa Diosatak sapürunjam irnaqtʼir jilat kullakanakar uñtʼañaw wal kusisiyitu. Kunjamtï guerra tiempon tamanak tumptʼir jilatanakax esposanakapamp kunax utar katuqapxirïktxa, ukhamarakiw jichhax katuqaskta. Uka jilatanakatxa, Maarten Kaptein ukat Nel esposapampix 13 maranakaw utajan jakawayapxi. Kunapachatï jiwañampixäna ukhaxa, jupar jiwañapkam uñjañax nayatakix wali askïnwa. Chiqas ukham jilat kullakanakampi, ukat uka markankir jilat kullakanakampi jakasiñasa, ukhamarak Diosamp sum apasiñax wali askipuniwa.

Ukat 1995 maran kunatï paskäna ukax jan armkañapuniwa, kunattix Ravensbrück sat chiqaruw jawstʼapxitäna. Ukanwa phisqa tunka maranak jan jikisipkayäta uka jilat kullakanakampix jikisipxta. Ukax wali khusapunïnwa, nanakkamaw nayrar sarantaskakiñatakix chʼamañchtʼasiwayapxta, akat mä jukʼarux wali munat familiaranakasampiw jikisxañäni sasa.

“Qillqatan uchatäkän ukanakax jiwasanakaruw yatichistu, llampʼu chuyma tuqi suytʼañasataki” sasaw apóstol Pablox Romanos 15:4 qillqatan säna. Ukatwa Jehová Diosarux walpun yuspärta, kunattix uka suytʼäwiw jan waltʼäwinakan jikxataskasas yuspärasir chuymamp Diosar serviñatakix yanaptʼawayitu.

[Qhanañchäwi]

^ Uka tiemponxa kawkittï Jehová Diosan Qhanañchirinakapar Uraqpachan uñjaski ukanakamp parlañax wali chʼamänwa, ukatwa jilat kullakanakax politicaru ukat chʼaxwäwinakaru mitisiñ tuqitxa Bibliat yatiqataparjamax sapa maynis askichapxäna. Ukatwa yakhip amtanakax jan kikpäkänti.

[10 janan fotopa]

Jaap sat esposojampi, 1930 marana

[10 janan fotopa]

Willy sat paqallqu marani jiskʼa imill wawaja

[12 janan fotopa]

Khä 1995 maran mä suma tantachäwi. Nayax nayraqat filatxa, chʼiqat jaktʼanisin payirïk ukätwa