Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Jehová Diosax herenciasati?

¿Jehová Diosax herenciasati?

¿Jehová Diosax herenciasati?

“Nayraqatax Diosan reinopa munapxam, ukhamarak kunatix chiqäki jupan nayraqatapanxa ukanaka, ukatsti taqi aka yänakaxa jumanakarux churatakïpxätawa.” (MAT. 6:33.)

1, 2. 1) ¿Diosan Israelapa sasax khitinakatsa Bibliax parli? 2) ¿Mateo 19:28 qillqatan “tunka payani Israel” tribunaka sasinx khitinakatsa parlaski?

 ISRAEL siski uka aru Biblian liytʼta ukhaxa, ¿kunas chuymamar jalanti? Inas Jacob sat mä nayra jaqit amtsta, jan ukax wawanakapat mistkäna uka markat amtaraksta. Ukampis awisax Israel sasinxa, khitinakatix alaxpachar sarasin reyinakjama ukat sacerdotenakjam apnaqanipkani uka ajllitanakatwa Bibliax parlaraki. Uka 144.000 cristianonakax qullan ajayumpi ajllitäpxiwa (Gál. 6:16MT; Apo. 7:4; 21:12). Ukampis Mateo 19:28 qillqatanxa, “tunka payani Israel” tribunakatwa parlaraki, jichhax uka tuqit yatxatañäni.

2 Jesusax akham sänwa: “Kunapachatix taqi kunas wasitat machaq luraskan ukkhaxa, kunapachatix Jaqin Yuqapax qunuñapxar quntʼaskan ukkhaxa, jumanakan nayaru arkatam laykuxa tunka payan qunuñarurakiw quntʼasipxäta ukat tunka payani Israel tribükis ukar taripañataki” sasa. ¿“Tunka payani Israel” tribunak sasax khitinakatsa parlaskpacha? Khitinakatix Jesusampi ukat ajllit cristianonakampi juzgatäpkani ukat aka Uraqin jakasipkani uka jaqinakat parlaski. Jupanakaw 144.000 alaxpachan apnaqir sacerdotenakat walja askinak katuqapxani.

3, 4. ¿Kunjamsa alaxpachar sarir cristianonakax luqtasipki?

3 Kunjamtï nayra levitanakas ukat sacerdotenakas Diosar luqtapkänxa, ukhamarakiw alaxpachar sarir cristianonakax Diosataki irnaqapxi (Núm. 18:20). Jupanakax janiw kuna uraq katuqañsa akapachan suyapkiti. Jan ukasti, kunjamsa Jesusamp chikax alaxpachan sacerdotenakjam ukat reyinakjam apnaqapxani ukwa suyasipki. Kunjamtï Apocalipsis 4:10, 11 qillqatan siskixa, jupanakax Diosaruw alaxpachan luqtapxani (Eze. 44:28).

4 Ukat ¿kunsa aka Uraqinkkasax lurapxi? Jupanakax Jesucriston jiwatapar taqi chuym atinisisaw jan qhipaqtas arkapxi ukat Diosar servipxi. Chiqansa, jupanakatakix ukaw nayranki ukat ukarakiw herenciapaxa, ukhamatwa kawkirutï sarapxañapäki ukar puriñatakix wal chʼamachasipxi, mä arunxa, ‘suma saytʼatäpxiwa’ (2 Ped. 1:10). Inas yaqhipatakix Diosan munañap phuqañax chʼamächi, ukampis janiw uka tumpanix jayrasipkiti. Jan ukasti, qhawqhay lurañjamächi ukarjamaw Diosatakix taqi chuym irnaqapxi. Aka Uraqin wiñay jakañ suyapki uka cristianonakatakix mä suma uñachtʼäwipuniwa.

5. ¿Jehová Diosax herenciajaw sañatakix kunsa taqi cristianonakax lurañasa, ukat kunatsa uk phuqañax chʼamäspa?

5 Jesusax akham sänwa: “Maynitix nayar arkañ munchitu ukaxa, jupa kipkat armtʼaspan, ukatsti arkitpan jakañap aptʼasirjamäkchi ukasa” sasa (Mat. 16:24). Ukhamasti, alaxpachar sarirïpas janisa, taqi cristianonakawa uka arunakarjam phuqañapa. Chiqas ukarjamaw aka uraqin wiñay jakañ suyir walja millón millón cristianonakax phuqasipki. Janiw Diosarux pä chuym servipkiti, jan ukasti qhawqhay lurañjamächi ukarjamaw chʼamachasipxi. Yaqhipax kunatï munaski ukampi jakasakiw precursorjam irnaqtʼasipki. Yaqhipasti, walja kutiw maranxa precursor auxiliarjamax luqtapxaraki. Ukat yaqhipasti, Mariar uñtasitaw ‘qawqhtix lurirjamäpki uk lurapxi’. Aceitempi warxatasax “nayaruw ask luraskitu” sasaw Jesusax Mariat säna (Mar. 14:6-8). Ukat niyakixay Supayan apnaqat jan wali urunakan jakstanxa, Diosar luqtañax janiw faciläkiti. Ukampis Diosaw yanaptʼitani sasaw wal chʼamachastanxa. Jichhax pusi tuqit uk amuytʼañäni.

“Nayraqatax Diosan reinopa munapxam”

6. 1) Jaqinakax akapachan jakañarukiw herenciarjam uñjapxi sasaxa, ¿kunatsa sistanxa? 2) ¿Kunatsa Davitat yatiqasiñax askïspa?

6 Nayraqatax Diosan reinopa ukat kunatix chiqäki uk thaqhapxam sasaw Jesusax arkirinakapar yatichäna. Ukampis akapach jaqinakax janiw kunsa uka tuqit yatiñ munapkiti, qamirïñakiw jupanakatakix nayranki, ukat akapachan jakañarukiw herenciarjam uñjapxi (Salmo 17:1, 13-15 liytʼasiñapawa). Diosar serviñat sipansa, qamirïña, familianïña ukat wawanakar walja herencianak jaytaña, uka tuqitakwa jil llakisipxi. Ukampis jiwasax Davitat yatiqasisaw Dios nayraqatan ‘askit uñjatäñ’ muntanxa (Ecl. 7:1). Asaf chachjamaw Davitax Jehová Diosampi sum apasiñataki chʼamachasïna, jupatakix Diosampi sarnaqañaw taqi kunat sipans wali askïnxa. Jichha tiemponxa, ukhamarakiw walja cristianonakax qullqi layku wal irnaqañat sipansa Diosar nayraqat luqtapxi.

7. ¿Diosan Reinop nayrar uchasax kuna bendicionanaksa mä jilatax jatuqawayi?

7 Jean-Claude sat mä irpir chuymanit parltʼañäni, jupax República Centroafricana markanwa familiapampi jakasi, kimsa wawaniwa. Uka markanxa trabajo jikxatañax wali chʼamawa. Trabajo jan apaqayasiñatakix kuns jaqinakax lurapxakiwa. Mä urux akham sasaw patronax Jean-Clauder satayna: “Akat uksarux suxta chikatani arumat uksaruw irnaqxäta” sasa. ¿Uka jilatax kamachpachänsa? Janiw familiatakix qullqi mayaki apañajäkiti, jan ukasti Diosan arunakapat yatichañajarakiwa ukat cristian tamajansa lurañanakax utjarakiwa sasaw qhanañchäna. Uk satax “Kunsa trabajonïkasax jukʼamp munta, trabajo laykux taqi kuns apanukuñamawa, warmsa wawanaksa, yaqha llakinaksa maysar apanukum. Irnaqañ laykux taqi kun lurañamawa. Ukampis jumatäxiwa, kawkïrs muntaxa, religionama jan ukax trabajomcha” sasaw patronax säna. ¿Ukham satax kunsa jumax lurasmäna? “Trabajo apaqapxitani ukhaxa Jehová Diosaw uñjaskitani” sasaw Jean-Claudex amuytʼasïna. Janiw mä akchʼas Diosar serviñxa jaytañ munkänti. Jupaw familiajar yanapaskani sasaw atinisïna. Uka amtaniw chika semanan utjki uka tantachäwir saräna. Ukat irnaqir sarañax waktʼäna ukhaxa, inas alisnukupxchitani sasaw sarxaruwayäna. Ukampis janïr mistkipanwa trabajopat jawsapxatayna, “patronamar jaqsxapxiwa” sasaw telefonot yatiyapxäna. Ukhamatwa jilatax irnaqaskakïna.

8, 9. ¿Kunsa levitanakatsa sacerdotenakatsa yatiqasiñasa?

8 Akham sasaw walja jilat kullakanakax jisktʼasipxi: “¿Trabajo apaqayasï ukhax kunampis familiajar yanaptʼäxa?” sasa (1 Tim. 5:8). Inas ukham jan walin uñjaschiñäni. Ukampis ak amtasiñasawa, Jehová Diosax janipuniw jaytjkistaniti herenciasarjam uñjañäni ukhaxa. Ukatxa taqi chuym serviñasarakiwa. Jesusax akham sänwa: “Nayraqatax Diosan reinopa munapxam, [...] ukatsti [manqʼasa isisa] churatakïpxätawa” sasa (Mat. 6:33).

9 Levitanakat amtapxañäni. Jupanakax janis uraq katuqapkchïnxa, Jehová Diosaruw nayraqat servipxäna. Ukatwa Diosax jupanakar akham säna: “Nayaw juman uraqimäyäxa, herenciamäyäsa” sasa (Núm. 18:20). Chiqansa, jiwasax janiw jupanakjamax mä templon luqtktanti, ukampis Jehová Diosar atinisiñ yatiqasiñasawa. Niyakixay aka urunakax tukusiñampïchixa, Diosaw uñjaskitani sasin taqi chuym atinisiñax wali askiwa (Apo. 13:17).

Kunatix chiqäki uk thaqhapxam

10, 11. ¿Kunjamsa yaqhip jilat kullakanakax Diosar atinisitap uñachtʼayapxi? Mä uñachtʼäwimpi qhanañchtʼam.

10 “Kunatix chiqäki” uk nayraqat thaqhapxam sasaw Jesusax arkirinakapar sarakïna (Mat. 6:33). Ukhamax kunatix walïki jan walïki uka tuqinakatxa Diosan kamachinakaparjam amuytʼañasawa, janiw jaqin amuyuparjamaxa (Isaías 55:8, 9 liytʼasiñapawa). Sañäni, yaqhipax jan walinakaruw janïr cristianükasax mitisipxäna. Yaqhipax tabaco sat droganak lurapxäna jan ukax aljapxäna, yaqhipasti jaqi jiwayañ armanak lurapxäna jan ukax aljapxäna. Ukampis Diosan arunakap uñtʼasax taqi uka jan wali luräwinakwa apanukuwayapxi ukat bautisasiñatakiw chʼamachasiwayapxi (Isa. 2:4; 2 Cor. 7:1; Gál. 5:14).

11 Jichhax yaqha jilatat parltʼarakiñäni, Andrew satawa. Kunapachatï chacha warmpacha Bibliat yatiqapxäna ukhaxa, Diosar serviñ amtapxäna. Trabajopax wali munatäkchïnsa, jaytataynawa. ¿Kunatsa? Kunatï Bibliarjamax jan walïkän ukanakxa janiw lurañ munkänti, jan ukasti chiqaparuw Dios nayraqatan sarnaqañ munäna. Ukat qullqipax mä qhawqha phaxsitakikiw utjxarakïna, ukat pä wawanirakïnwa. Janis khiti yanapiris utjkaspa ukhamänwa. Ukampis Diosar atinisisaw yaqha trabajo thaqhäna. Ukäñkamax janiw Jehová Diosax juparus ni familiaparus jaytkänti (Isa. 59:1). Jukʼa qullqimp sarnaqañ yatiqasax chacha warmpachaw qhipat precursorjam luqtawayapxaraki. Jilatax akham siwa: “Awisax qullqitsa, utatsa llakisipxirïtwa. Chuymanïxañäni jan ukax usuntañax utjani ukhax kamachañänisa sasaw llakisipxirïta. Ukampis Jehová Diosax janiw jaytapkituti. Chiqansa, jupar luqtañax wali askiwa ukat walja bendicionanak katuqawayapxarakta” sasa (Ecl. 12:13).

12. ¿Dios nayraqatan chiqäki uk nayrar uchañxa kunas yanaptʼistani? Juman uñtʼat mä experienciampi qhanañchtʼma.

12 Jesusax akham sasaw arkirinakapar säna: “Jumanakantix iyawsañamax utjaspa mä mostaz jatha ukchʼakisa, aka qullurux: ‘Sartam akawjata, yaqha chiqaru’ sapxasmawa, ukat uka qullusti yaqhawjaruw sartaspa. Janiw kunas chʼamäkaspati” sasa (Mat. 17:20). Ukhamasti, sapa maynis akham sasin jisktʼasiñasawa: “¿Jan walinakan jikxatasisas nayax Dios nayraqatan kunatix chiqapäki uk luraskakiristti?” sasa. Ukampis ukax chʼamäspa ukhaxa, “¿kunjamsa Jehová Diosax yanaptʼawayapxtamxa?” sasaw jilat kullakanakar jisktʼañasa.

Kuna tuqis Diosax yanaptʼistu

13. ¿Diosar taqi chuym luqtasax kunsa katuqañäni?

13 Jiwasatix Jehová Diosar taqi chuym luqtañäni ukhaxa, ajay tuqitsa jañchi tuqitsa janiw faltaykistaniti. Davitat amtañäni, jupax mä qullu pʼiyan imantatäkchïnsa, wali sum Diosax jupar uñjaskäna. ¿Jiwasax kunsa yatiqsna? Kuna jan walinsa Jehová Diosar atinisiñasawa. Ukat Asaf chachax niya ukhamarakiw Diosan templopar mantasax sumpach amuytatasisin chuym qhanarayasïna (Sal. 73:17). Ukhamax chʼamani saytʼañatakix Jehová Diosar jakʼachasiñasawa. Ukaw cristianjam lurañanakasampi sum phuqañatakix jan wali tiemponakansa yanaptʼistani. Ukat Diosar atinisitasax qhanaw amuyasirakini.

14, 15. ¿Biblian yatichäwinakapax jukʼamp qhanañchasi ukhaxa kunjamsa uñjañasa, ukat kunatsa?

14 Kunapachatï Biblian “jan amuytʼkay” yatichäwinakap amuyañ Jehová Diosax yanaptʼistu ukhaxa, ¿kunjamas jikxatastanxa? (1 Cor. 2:10-13.) Apóstol Pedrot yatiqasiñasawa. Mä kutix akham sasaw Jesusax säna: “Jumanakatix jan Jaqin Yuqapan janchipat manqʼapkätaxa, janirak wilapsa umapkäta ukaxa janiw jakañanïpkätati” sasa. Uka arunakax chiqäkaspas ukham amuyasaxa, “chʼamaw aka arunakap iyawsañaxa, ¿khitirak juparusti istʼani?” sasaw jaqinakax “sarxapxäna”. Ukampis Pedrox akham sasaw Jesusar säna: “Tata, ¿khitirus arkapxiristxa? Juman arunakamax wiñay jakañ arunakawa” sasa (Juan 6:53, 60, 66, 68).

15 Jesusan uka arunakap istʼasax janis Pedrox sum amuykchïnxa, Jesús tuqiw Diosax sum amuyañ yanaptʼitani sasaw chuymapan säna. ¿Jiwasat kamsaraksnasa? ¿Kunapachatï Biblian yatichäwinakapax qhanañchasi ukhaxa, sum amuyañatakit chʼamachastanxa? (Pro. 4:18.) Berea markankir nayra cristianonakat yatiqasiñasawa, jupanakax “taqi chuymaw Pablompir Silasampirux ischʼukipxäna. Sapürurakiw Qillqatanaksa yatxatapxäna” (Hech. 17:11). Ukhamatwa Jehová Diosar serviñax kunja askis uk jukʼamp amuyañäni ukat herenciasarjamas uñjarakiñäni.

Diosan markapan casarasiña

16. ¿Kuntï 1 Cor 7:39 qillqatax siski ukarjamax kunjamsa Diosar atinisitas uñachtʼaysna?

16 Yaqha tuqitwa cristianonakax Jehová Diosar atinisitas uñachtʼayaraksna. ‘Iyawsirimpiki’ jan ukax Diosar yupaychirimpiki casarasipxam sasaw Bibliax qhanañchistu (1 Cor. 7:39). Walja jilat kullakanakaw uka arunakarjam phuqasax sapaki sarnaqasipki. Jupanakatakis Jehová Diosax mä herenciarakiwa. Kunapachatï Davitax saparstʼata ukat jan khiti yanapirin uñjasïna ukhaxa, ¿khitis yanaptʼäna? Jupax akham siwa: “[Diosan] nayraqatapan llakinakax arsusta, nayraqatapan llakixat yatiyasta, ukchäñkamasti samanax tukstituwa” sasa (Sal. 142:1-3). Jeremías profetax ukhamarakiw awisax jikxataspachäna. Jupax walja maranakaw Diosar sapaki luqtawayäna. Jumatix uka profetxat jukʼamp yatxattʼañ munsta ukhaxa, Jehová Diosax Jeremías tuqiw yatichistu siski uka libro 8 yatichäwin uñxattʼäta.

17. ¿Saparstʼat jikxataski ukhaxa kunsa mä kullakax luri?

17 Estados Unidos markan jakasir mä kullakax akham siwa: “Janiw nayax sapak qhiparañ munkti. Ukampis janirakiw nayatakjamax khitis utjkiti. Mamajax janiw Jehová Diosan Qhanañchiripäkiti. Jankʼakija qichasim, khitis utjani ukampixa, casarasxañamakiwa sasaw wal chʼamachitu. Uk sataxa, ‘khitimpis jankʼaki casarasï ukat qhipat jan waltʼayasxapxä ukhaxa, ¿jumat yanapitäta?’ sasaw sista. Ukampis mamajax amuyasxiwa. Janiw nayax yaqhan uñjañ wawjamax sarnaqkti, sumarakiw irnaqaskta ukat sapakix wali kusisitaw sarnaqasta. Uk uñjasax janiw mamajax kamsxisa” sasa. Ukat saparstʼat uñjaski ukhaxa, ¿kunsa kullakax lurpacha? Jupax akham siwa: “Jehová Diosaruw imantasta, Jupax janipuniw jaytanukkitaniti” sasa. Ukat ¿kunas Diosar atinisiñ yanaptʼäna? Jupax saskakiwa: “Taqi chuymaw Diosar mayista, ukat Jupax jakʼajankaskiwa. Taqi kunxar Munañani Diosax kunjamsa arunakaj istʼi uk yatisax wali kusisitaw chuymajan jikxatasta. Chiqansa, ‘katuqirit sipansa jukʼamp kusisiñaniw khititï churki ukaxa’. Nayax jan kun suyasaw yaqhanakar wal yanaptʼawayta. Kunapachatï yaqhanakar yanaptʼañataki amuytʼaskta ukhaxa, wali kusisiñaw chuymajan utji” sasa (Hech. 20:35). Jïsa, uka kullakax herenciaparjamaw Jehová Diosar uñji ukat taqi chuymaw luqtaraki.

18. ¿Kunjamatsa Jehová Diosan herenciapäsnaxa?

18 Walinsa jan walinsa jikxataskchiñänixa, Jehová Diosaw herenciasaxa. Ukhamatwa Diosan markap taypinxa wali kusisita jikxatasiñäni (2 Cor. 6:16, 17). Ukat janiw ukakïkaniti, kunjamtï Diosax nayra yupaychirinakapar uñjkänxa ukhamarakiw sapa maynir uñjistani (Deuteronomio 32:9, 10 liytʼasiñapawa). Ukatxa, Israel markarjamarakiw uñjistani. ¿Janit uk yatiñax wali askïki? (Sal. 17:8.)

¿Yatiqatax utjiti?

Jehová Diosax herenciajaw sañatakixa,

• ¿kunatsa Diosan reinopsa ukat chiqäki uksa nayraqat thaqhañasa?

• ¿kunjamsa yatichäwinakapar uñjañasa?

• ¿kunatsa Diosan yupaychiripampikix casarasiñasa?

[Jiskt’anaka]

[13 janan qhanañchäwipa]

Jehová Diosax herenciajaw sañatakix taqi chuymaw jupar luqtañasa

[15 janan fotopa]

Jeremiasat yatxatasin chʼamañchasipxañäni