Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Nayratpachaw qullan ajayux cristianonakar irpaski

Nayratpachaw qullan ajayux cristianonakar irpaski

Nayratpachaw qullan ajayux cristianonakar irpaski

“Taqi akanakxa mä sapa ajayukiw luri.” (1 COR. 12:11.)

1. ¿Kuna tuqinakatsa aka yatichäwinxa yatiqaskañäni?

 KHÄ 33 maranxa, wali muspharkañanakaw Pentecostés urux pasäna (Hech. 2:1-4). Jesucriston arkirinakapxar qullan ajay apayanisaw Jehová Diosax mä machaq marka uttʼayasïna. Ukampis amtañäni, Diosax qullan ajayup tuqiw nayra luqtirinakaparux chʼama luräwinak phuqañatakix yanaptʼäna sasaw pasir yatichäwin sistanxa. Ukhamax ¿kunatsa mä machaq marka uttʼayaspachäna? ¿Kunjamsa qullan ajayux nayra cristianonakarux yanaptʼäna ukat kunjamsa jiwasar yanaptʼarakistaspa? Ukanak jichhax amuytʼañäni.

“Nayax Tatitun serviripätwa”

2. ¿Kunjamsa Mariax qullan ajayun yanaptʼap uñjäna?

2 Diosan luqtirinakapax Jerusalén markan mä altus utan tantachasisipkäna ukhaxa, sapa mayniw qullan ajayu katuqapxäna. Ukat Marias uka taypinwa jikxatasirakïna (Hech. 1:13, 14). Ukat qullan ajayux kunja chʼamanis ukxa, Mariax sum amuyäna. Kunjamtï yatktanxa, 30 jila maranak nayraw jupax janïr chacha uñtʼkasin usur jaqiptatayna. Jïsa, qullan ajay tuqiw Jehová Diosax jilïr Yuqapan jakäwipxa Marian purakapar uchatayna (Mat. 1:20).

3, 4. ¿Mariax Diosatakix kunjam chuymanïnsa, ukat kunsa yatiqassna?

3 ¿Kunatsa Mariax uka suma bendición katuqäna? Kunapachatï angelax mä wawanïyätaw sas yatiyäna ukhaxa, akham sasaw säna: “Nayax Tatitun serviripätwa. Jupax arsutaparjam nayampix lurpan” sasa (Luc. 1:38). Ukham sasinxa, qhawqsa Jehová Diosan munañap lurañ munaskäna ukwa uñachtʼayäna. Ukatxa, janiw jupa pachpat llakiskänti, vecinonakajax usur jaqïtaj amuyapxäni ukhax kamsapxakinisa, ukat uñtʼatajas kamsakitanisa sasax janiw siskänti. Antisasa, Diosar wali altʼat chuymampi luqtatapa ukat taqi chuyma atinisitapwa uñachtʼayäna.

4 Jiwasax ukhamarakiw awisax Jehová Diosan markapan lurañanak katuqasax uñjassna. Ukham jikxatasiñäni ukhaxa, akham jisktʼasiñasawa: “¿Taqi chuymampit Jehová Diosar atinistxa, ukat Jupaw yanaptʼaskitani sasat sistxa? ¿Kuntï jupax maykitu uk taqi chuymati phuqañ muntxa?” sasa. Amtapxapuniñäni, Jupar taqi chuym atinisiñäni ukat arunakapsa istʼarakiñäni ukhaxa, qullan ajayupampiw Diosax yanaptʼistani (Hech. 5:32).

Qullan ajayuw Pedror yanaptʼäna

5. ¿Kunjamsa qullan ajayux Pedror yanaptʼäna?

5 Qullan ajayux kunja chʼamanis ukxa, apóstol Pedrox ukhamarakiw amuyäna. Jesusat chʼam katuqasaw jupas ukat mayni apostolanakas ñanqhan mantat jaqinakarux waliptayapxäna. Ukhamax 33 maran Pentecostés urutakix qullan ajayun chʼamanïtapxa sum Pedrox amuyäna (Mar. 3:14-16). Bibliax janis uka tuqit qhan siskchixa, Jesusat chʼam katuqasaw Pedrox milagronak lurarakpachäna. Amtañäni, mä kutixa, uma patnam jutam sasaw Jesusax jupar Galilea qutan säna, ukatxa iyaw sasaw Pedrox qullan ajayumpi yanaptʼatax uma patan sarnaqäna (Mateo 14:25-29 liytʼasiñapawa). Jïsa, Pedrox qullan ajayun yanaptʼataw ukham musparkañ milagronak luräna. Ukampis qhipatxa yaqha luräwinak phuqañatakiw juparus ukat mayninakarus qullan ajayux yanaptʼarakïna.

6. ¿Qullan ajayun yanaptʼatax kunsa Pedrox Pentecostés urunsa ukat qhipatsa luräna?

6 Ukat 33 marana Pentecostés fiesta amtapkäna uka uruxa, qullan ajay katuqasaw Pedrompi ukat mayni arkirinakampix yaqha arunak parlañ qalltapxäna. Ukatxa, yaqha markat jutir jaqinakaruw Pedrox Jerusalenan pachpa arunakapat yatichäna (Hech. 2:14-36). Chiqansa, jupax ukham walja jaqinak nayraqatan parlañxa nayrax axsarirïnwa. Ukampis qullan ajay katuqasaxa jan axsartʼasaw yatichäna ukat jaqinakan chuymaparus wali sumwa purtʼarakïna (Hech. 4:18-20, 31). Ukhamaw Diosax Pedror yatiñkankañ churäna (Hech. 5:8, 9). Ukat qullan ajay katuqasarakiw jiwatanaks jaktayäna (Hech. 9:40).

7. ¿Qullan ajayumpi bautisatäxän uka qhipatxa kunanaks Pedrox qhan amuyxäna?

7 Pedrox nayratpachwa Jesusan yatichäwinakap amuyäna (Mat. 16:16, 17; Juan 6:68). Ukampis yaqhip yatichäwinakapxa janiw sum amuykänti. Sañäni, Jesusax kunjamatsa mä ajayjam jaktañapäna ukat kawkinsa Apnaqirjam uttʼasiñapäna ukanaksa janiw qhan amuykänti (Juan 20:6-10; Hech. 1:6). Ukat jaqinakan alaxpachar sarañapsa janirakiw akchʼas amuykänti. Mä arunxa, janiw Diosan Reinopan apnaqañxa suykänti. Ukampis ¿kunapachas ukanakat amuyäna? Pentecostés urun qullan ajayumpi bautisatäxäna uka qhipatwa taqi ukanak sum amuyxäna, ukat alaxpachar sarañataki ajllitätapsa amuyasxarakïnwa.

8. ¿Alaxpachar sarir cristianonakas ‘yaqha ovejanakas’ kunatsa Diosar yuspärapxi?

8 Jïsa, qullan ajay katuqasaw Jesusan arkirinakapax kuntï nayrax jan sum amuyapkäna ukanakxa qhan amuyxapxäna. Ukat Diosan amuytʼayataw Griego Arut Qullan Qillqatanaksa qillqapxäna. Uka qillqatanakanxa wali qhanaw Diosan amtanakapasa uñachtʼayasi (Efe. 3:8-11, 18). ¿Janit jiwasatakix uka qillqatanakax wali askïkaraki? Chiqansa, alaxpachar sarir cristianonakas ukat ‘yaqha ovejanakas’ uka yatichäwinakampiw chʼamañchastanxa (Juan 10:16). Ukampis ¿sapa maynit uka Qullan Qillqatanakat yatxatañatakix chʼamachasisktanxa? ¿Ukat qullan ajayun yanaptʼatax Diosarus yuspärtanti?

Pablox qullan ajayumpi phuqtʼatänwa

9. ¿Kunanaksa Pablox qullan ajayun yanaptʼatax luräna?

9 Pentecostés urut niya mä mara saraqxäna ukhaxa, yaqha chacharakiw qullan ajayu katuqäna. Saulo satänwa, qhipatxa apóstol Pablot uñtʼatäxarakïnwa. Kunayman tuqitwa qullan ajayux jupar yanaptʼäna. Sañäni, Biblian utjir 14 libronakax jupan qillqatawa. ¿Ukanakax janit jiwasatakix wali askïki? Ukat kunjamtï Pedrox qullan ajayun yanaptʼatax alaxpachar sarañ tuqitsa ukat ukan wiñayan wiñayapataki jakañ tuqitsa sum amuykänxa, ukhamarakiw Pablox sum amuyäna. Maysa tuqitxa, qullan ajayun yanaptʼataw Pablox usutanaksa qulläna, ñanqha ajayunaksa jaqinakat alissüna ukat jiwatanaksa jaktayäna. Ukampis jukʼamp wakiskir yaqha luräwitakiw qullan ajayux jupar yanaptʼäna. Jichha tiemponxa, janis milagronak uñjkstanxa, uka pachparakiw qullan ajayux yanaptʼistu.

10. ¿Jan axsartʼas yatiyañapatakix kunjamsa qullan ajayux Pablor yanaptʼäna?

10 Qullan ajay katuqasaxa, jan axsartʼasaw Pablox mä layqa jaqir Chipre markan saykatäna. Uk uñjasinxa, marka apnaqir jilïrix taqi chuymaw Pablon arunakap istʼäna. Ukatsti, wali muspharataw Diosan yatichäwinakap katuqasïna (Hech. 13:8-12). Kunatsa qullan ajayux Diosan arunakapat jan axsartʼas parlañatakix munasi ukxa, Pablox sum amuyäna (Mat. 10:20). Ukatwa Efesonkir jilat kullakanakar akham sasin sispachäna: “Nayatakis Diosatxa mayipxarakim, parlkta ukapach[ax] Diosax nayar arunak churañapataki, ukhamat taqi chʼamampi parlañaxataki” sasa (Efe. 6:18-20).

11. ¿Kunjamsa qullan ajayux Pablor yanaptʼäna?

11 Ukatxa, kawkir yatiyir sarañsa qullan ajayurakiw Pablorux yanaptʼäna. Mä arunxa, kawkir sarañas wakisispa ukat kawkir sarañas jan wakiskaspa ukxa qullan ajayuw amuytʼayäna (Hech. 13:2; Hechos 16:6-10 liytʼasiñapawa). Jichha tiemponxa ukhamarakiw qullan ajayux kawkir yatiyir sarañsa yanaptʼistu. Ukat jiwasax Pablot yatiqasisaw qullan ajayur istʼaraktanxa, ukat jan axsartʼasaw kusisit chuymampi yatiytanxa. Chiqansa, kunjamsa qullan ajayux jichha tiempon yanaptʼistu ukxa, janiw Pablon urunakapanjam qhan amuyktanti. Ukampis janiw pächasiñasäkiti, chiqapuniw qullan ajayux Bibliat yatiñ munir jaqinakar puriñ yanaptʼaskistu (Juan 6:44).

“Kunayman tuqit lurañanakax utjaraki”

12-14. ¿Taqinirus mä pachpakti qullan ajayux yanaptʼi? Qhanañchtʼma.

12 Kunjamsa Jehová Diosax nayra cristian tamar bendicïna uk yatisax wali chuymachataw aka urunakan jikxatastanxa. Uka tiemponxa kunayman lurañanakampi phuqañwa qullan ajayux uka ajllit jilat kullakanakar yanaptʼäna. Uka tuqit parlkasax akham sasaw Pablox säna: “Maynix taqi kunatakiw yatiñ chʼamxa katuqaspa, ukampisa mä sapa ajayukiw taqi ukanakxa churi. Kunayman tuqit serviñawa utjaraki, ukampis mä sapa Tatiturukiw sirvtanxa. Kunayman tuqit lurañanakax utjaraki, ukampis mä sapa Diosakiw taqi kuns jaqinakampix luri” sasa (1 Cor. 12:4-6, 11). Ukhamasti, kun lurañäy wakischi ukarjamaw qullan ajayux sapa maynir yanaptʼaspa sasaw Pablox qhanañchi. Amuytʼañäni, alaxpachar saririnakasa ukat yaqha ovejanakasa uka ajayun yanaptʼataw Diosar luqtapxi (Luc. 12:32; Juan 10:16). Ukampis janiw taqinis mä kikpaki luqtapkiti, jan ukasti yaqha yaqh luräwinakwa katuqapxaraki.

13 Jukʼampi amuytʼañatakix irpir chuymaninakat parltʼañäni. Jupanakax qullan ajayumpi uttʼayatäpxiwa (Hech. 20:28). Ukampis janiw alaxpachar sarañatak ajllit taqi jilatanakax irpir chuymanjam uttʼayatäpkiti. ¿Kunsa ukax amuytʼayistu? Diosan qullan ajayupax janiw taqinirus mä igualak yanaptʼkiti.

14 Ajllit cristianonakax Diosan wawanakapjam tukuyatäpxiwa sasaw Pablox säna. Mä arunxa, Diosan Yuqapar jaktayir wali chʼamani qullan ajayun yanaptʼataw alaxpachar sarir jilat kullakanakax Diosan wawanakapjam katuqatäñatakix chʼamachasipxi (Romanos 8:11, 15 liytʼasiñapawa). Ukat amtañäni, uka qullan ajayumpirakiw Diosax alaxpachsa akapachsa luratayna (Gén. 1:1-3). Ukxarusti, pachpa qullan ajay tuqirakiw Diosax Bezaleel chacharus yatiñkankañ churäna, Sansonarus wali chʼamani tukuyäna ukat Pedrorus uma patan sarnaqayäna. Ukhamasti, ak amuyañasawa, taqinirus qullan ajayux yanaptʼkchistuxa, janiw taqinis qullan ajayumpi ajllitäktanti. Ukat kunjamsa Jehová Diosax qullan ajayupampix maynïr ajlli ukxa, janiw amuyktanti. Ukatxa, Juparakiw khitir ajlliñsa yati.

15. ¿Jehová Diosax qullan ajayupampix cristianonakar ajlliskakiniti? Qhanañchtʼam.

15 Kunjamtï yatiqawaytanxa, Jehová Diosax kunaymanitwa nayra luqtirinakaparux qullan ajayupampi yanaptʼäna. Ukat 33 marat aksaruw alaxpachar sarir cristianonakar qullan ajayump ajlliñax qalltawayaraki, ukat niyaw uka ajlliñax tukusxani. Ukampis Diosax qullan ajayupampix markapar yanaptʼaskakiniwa, ukhamatwa munañapsa wiñayatak lurañäni.

16. ¿Qullan ajayun yanaptʼatax kunsa Jehová Diosan luqtirinakapax lurasipki?

16 ¿Qullan ajayumpi yanaptʼatax kunsa Diosan luqtirinakapax jichha tiempon lurasipki? Apocalipsis 22:17 jiskʼa tʼaqax akham siwa: “Qullan Ajayumpi Corderon esposapampisti siwa: ‘Jutam’. Istʼirïki ukasti sarakpan ‘Jutam’ sasa. Khititix umat pharjayaski, ukat um munkaraki ukax jutpan, jakañ umat inak umtʼarakpan” sasa. Jïsa, qullan ajayumpi yanaptʼataw cristianonakax jakañ churir umaru jutapxam sasax ‘munirinakar’ jawsasipki. Chiqas ajllit cristianonakaruw ukham jawsañax waktʼi, ukat yaqha ovejanakaw jupanakar taqi chuym yanaptʼapxaraki. Ukampis paypach tamanakaw pachpa qullan ajayun yanaptʼatax wali sum irnaqtʼasipki. Ukat Jehová Diosar katuyasitanakapsa ‘Dios Awkina, Yuqana ukat qullan ajayun sutipxar’ bautisasisaw uñachtʼayapxaraki (Mat. 28:19NM). Ukat taqinirakiw qullan ajayun achuparjam sarnaqapxi (Gál. 5:22, 23). Ukatsti, Diosan kamachinakaparjam sarnaqañatak chʼamachasisaw Jupar kusisiyapxaraki (2 Cor. 7:1; Apo. 7:9, 14).

Qullan ajay mayisipkakiñäni

17. ¿Kunjamatsa sapa maynis qullan ajay katuqatas uñachtʼaysna?

17 Alaxpachar saririnakarusa ukat aka uraqin jakañ suyirinakarusa ‘jachʼa chʼamapampiw’ Jehová Diosax yanaptʼaski. Ukhamatwa taqinis tukuykamax Diosar luqtapxaspa ukat bendicionanak katuqapxaspa (2 Cor. 4:7). Yatiyir sarkasax inas jaqinakan jiskʼachat uñjastan, ukampis ak amtañasawa: jan axsaras yatiyir saraskakiñäni ukhaxa, Diosan qullan ajayup katuqataswa uñachtʼayañäni. Bibliax akham sistuwa: “Tatit laykutix jumanakar jan wali arunakampi tuqipätam ukaxa, kusisiñanïpxtawa, Diosan ajayupasti jumanakxaruw uttʼasi. Jupanakasti uka ajayu contraw jan wali parlapxi” sasa (1 Ped. 4:14).

18, 19. ¿Kunjamsa Diosax qullan ajayupampi yanaptʼistani, ukat kunatakis chʼamachasiñäni?

18 Jiwasatï qullan ajay taqi chuymampi mayisiñäni ukhaxa, ukarjamaw Diosax yanaptʼistani. Uka qullan ajayuw jukʼampi sum luqtañatakisa ukat chʼamachasiñatakis yanaptʼistani. Bibliax akham sistuwa: “Diosaw suma amtäwinak churapxtam, jupa pachparakiw yanapasipktamxa uka lurañanak phuqhañanxa jupan munañaparjama” sasa. Ukat “jumanakan kipka qhispiyasiñanakamatsti, altʼat chuymampi axsarañampirak phuqhapxam” sasaw saraki. Ukatakixa, “jakañ arunak” katxäsiñataki chʼamachasiñasawa ukat qullan ajayumampi yanaptʼita sasin Diosar mayisiñasarakiwa (Fili. 2:12, 13, 16).

19 Ukhamasti, kuntï Jehová Diosax lurapxam siski ukanak urut urutjam sum phuqañatakixa qullan ajayuw yanaptʼistani. Ukatwa uka qullan ajay mayisiñasaxa (Sant. 1:5). Bibliat sum yatxatañatakisa, jan walinakar saykatañatakisa ukat Diosan arunakapat yatiyir sarañatakisa uka qullan ajayuw yanaptʼistani. Jesusax akham sänwa: “Mayipxam, Diosasti churapxätamwa; thaqapxam, jikxatapxätawa; punk liqtʼapxam, jistʼaratäpxätawa” sasa (Luc. 11:9, 13). Ukhamasti, nayra luqtirinakarjam qullan ajayumampi yanaptʼita sasin Jehová Diosar sapa kuti mayisiñasawa.

¿Qhanañchtʼasmati?

• ¿Bendicionanak katuqañatakix kunjam chuymanïñsa Mariat yatiqasiñasa?

• ¿Kunjamsa qullan ajayux Pablor yanaptʼäna?

• ¿Kunjamsa qullan ajayux jichha tiempon yanaptʼistu?

[Jiskt’anaka]

[24 janan fotopa]

Qullan ajayun yanaptʼataw Pablox mä layqa jaqir saykatäna

[26 janan fotopa]

Qullan ajayuw paypach tamar yanaptʼaski