Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Janipun qhepar uñtañäniti

Janipun qhepar uñtañäniti

Janipun qhepar uñtañäniti

“Khititejj arado kattʼatäkasin qhepar uñtki ukajja, janiw Diosan reinopatakejj askïkiti.” (LUC. 9:62.)

¿AMTASKTATI?

¿Kunatsa Lot chachan warmipat amtasiñasa?

¿Kunanakatsa jan sinti lupʼiñasäki?

¿Kunjamsa Jehová Diosan markapamp chikajj nayrar sartaskaksna?

1. ¿Jesusajj kamsasas ewjjtʼäna, ukat kunsa jisktʼassna?

 “AMTASIPJJAM Lot chachan warmipata.” (Luc. 17:32.) Niya pä waranqa maranak nayraw Jesusajj ukham sasin ewjjtʼäna, uka ewjjtʼajj jichhürunakatakejj jukʼamp wakiskiriwa. ¿Jesusajj kamsañsa uka arunakampejj munäna? Istʼapkäna uka judionakajja, Lot chachan warmiparojj kunas pasäna uk sum yatipjjäna. Sodoma markat familiapampi escapasipkäna ukhaw Lot chachan warmipajj Jehová Diosar jan istʼasin qhepar uñtäna, ukatwa jayu qalar tuküna (Génesis 19:17, 26 liytʼasiñapawa).

2. ¿Kunatsa Lot chachan warmipajj qhep uñtpachäna, ukat jan istʼasirïtapat kunarus purtʼasïna?

2 ¿Kunatsa Lot chachan warmipajj qhep uñtpachäna? Inas kunas pasaski uk uñjañ munchïna, Diosar jan confiyaskchïnti jan ukajj kunanakapatï uka markan utjkäna uk wal munchïna (Luc. 17:31). Kunatsa uñtäna ukajj janis yatiskchejja, jan istʼasirïtapatwa jakäwip aptʼasïna. Kunürutï Sodoma ukat Gomorra markanakankir jan wali jaqenakajj jiwarapkäna ukürpachaw jupajj jiwarakïna. Ukatwa Jesusajj “amtasipjjam Lot chachan warmipata” sasin ewjjtʼpachäna.

3. ¿Qhepar uñtañajj jan walïtapjja kunjamsa Jesusajj qhanañchäna?

3 Jichhürunakanjja, cristianonakajj janirakiw qhep uñtañasäkiti. Kunapachatï mä jaqejj janïr arkirimäkasajj familiajampi nayraqat jikisiniwayä siskäna ukhaw Jesusajj kunatsa qhep jan uñtañasäki uk akham sasin qhanañchäna: “Khititejj arado kattʼatäkasin qhepar uñtki ukajja, janiw Diosan reinopatakejj askïkiti” sasa (Luc. 9:62). ¿Ukham sasinjja Jesusajj jan sinttʼasiri jaqëtapti uñachtʼayaskäna? Janiwa, jupar jan arkañ laykuki ukham parlatapjja, Jesusajj sum amuyäna. Ukatwa khititï Diosar serviñ jan munki ukajj qhep uñtir qhollirïkaspas ukhamawa sasin säna. Qholliritï qhollkasajj mä ratituksa qhepar uñtaspa, jan ukajj arado jaytas qhep uñtaspa ukhajja, kuntï lurañapäki uk janiw sum lurkaspati.

4. ¿Kunanakatsa llakiñasa?

4 Ukhamasti, kunatï pasawaykistu ukanakat llakiñat sipansa, kuna lurañanakatï utjkistu ukanakatwa llakiñasa. Bibliajj qhanwa akham sasin ewjjtʼistu: “Nayraqatarupuni uñtam, nayräjjat uñtarakim” sasa (Pro. 4:25).

5. ¿Kunatsa qhepar jan uñtañasäki?

5 Cristianonakajj janipuniw qhepar uñtañasäkiti. ¿Kunatsa? Kunattejj ‘qhepa urunakanwa’ jakasktanjja (2 Tim. 3:1). Janiw pä jan wali markakejj tukjatäkaniti, jan ukasti taqe aka jan wali pachaw tukjatäni. Ukhamasti, Lot chachan warmipjam jan purtʼasiñasatakejja, ¿kuns lursna? Nayraqatjja, kunanakas qhep uñtayistaspa ukanakatwa amuyasiñasa (2 Cor. 2:11). Kunanakas qhep uñtayistaspa ukwa jichhajj kimsa toqet amuytʼañäni, ukat kunjamsa ukanakat amuyassna uksa yatjjatarakiñäniwa.

NAYRA MARANAKAT AMTASIÑA

6. ¿Kunatsa amuyusajj pantjasiyistaspa?

6 Nayra tiemposat amtasiñajj jan waliruw puriyistaspa. Kunanakatï sumäkäna ukakwa jilpach amtsna, ukat kuna jan walinaktï pasawayktan ukanakajj janis kunäkaspäna ukham amuyañaruw apistaspa. Ukat ukham amuyjjasajj llakitakiw jikjjatassna. Ukampis Bibliajj akham amtayistu: “Janipun jisktʼasimti, ‘¿kunatsa nayra maranakajj ancha sumäna?’ sasa. Uka jisktʼasti janiw chʼikhin jisktʼapäkiti” (Ecl. 7:10). ¿Kunatsa nayra maranakat amtasisin ukar tuktʼañ munañajj jan walïki?

7-9. 1) ¿Kunas israelitanakarojj Egipton pasäna? 2) ¿Kunatsa kusisitäpjjañapäna? 3) ¿Kunatsa israelitanakajj quejasipjjäna?

7 Moisesan tiempopanjja kunas israelitanakarojj pasäna uk amuytʼañäni. Qalltanjja, egipcionakajj sumwa israelitanakar uñjapjjäna. Ukampis Joseyan jiwatap qhepatjja “egipcionakajj lurayirinakwa israelitanak taypiru uchapjjäna wali chʼama trabajonaka lurayapjjañapataki” (Éxo. 1:11). Ukatsti, faraonajj israelitanakan jan mirtapjjañapatakejj yoqall wawanakaparuw jiwayayäna (Éxo. 1:15, 16, 22). Israelitanakajj sintipuniw Egipton tʼaqhesipjjäna ukatwa Jehová Diosajj Moisesar akham säna: “Sumwa uñjta, kunjämtejj markajjajja, Egipton tʼaqhesipki ukjja. Ukhamarak uka wali munañani jaqenak causa arnaqasipjjatanakapsa istʼaraktwa, ukampis nayajj sum yatta jupanakan tʼaqhesitanakapjja” sasa (Éxo. 3:7).

8 Egipton esclavoñat qhespipkäna ukhajja, israelitanakajj wal kusisipjjpachäna. Jehová Diosajj kunjamsa jachʼa jachʼa tukuri faraonampiru ukat markapampiru wali muspharkaña tunka plaganak apayanïna uk israelitanakajj uñjapjjänwa (Éxodo 6:1, 6, 7 liytʼasiñapawa). Egipcionakajj janiw israelitanakarojj sarayapkakïnti, jan ukasti jankʼak sarjjapjjañapatakiw jariyapjjäna ukat walja qorimpi qollqempi kunwa churawayapjjäna. “Egipcionakarojj jan kunani jaytawayapjjäna” sasaw Bibliajj qhanañcharaki (Éxo. 12:33-36). Ukatsti, Wila lamar qotan kunjamsa faraonampi soldadonakapampejj jiwarapjjäna uksa uñjapjjarakïnwa (Éxo. 14:30, 31). Taqe ukanak uñjasajja, jukʼampwa Jehová Diosar confiasipjjañapäna.

9 Ukampis ukhamsa qhespiyasipkchïnjja, mä jukʼa tiempo pasatarukiw israelitanakajj wal quejasipjjäna, ukasti muspharkañapuniwa. ¿Kunanakatsa quejasipjjäna? ¡Manqʼata! Jehová Diosajj kuntï jupanakar churkäna ukanakampejj janiw contentasipkänti, ukatwa akham sapjjäna: “Amtastanwa Egiptona inaki chawlla manqʼatasjja, ukhamarakiw manqʼarakïyätan pepinonaka, melonanaka, puerronaka, cebollanaka, ajosanaka. Ukampis jichhajj manqʼatjamaw jiwarasktan, janirakiw kunas utjkiti, aka maná manqʼakiw utjaski” sasa (Núm. 11:5, 6). Kawkhantï esclavot tʼaqhesipkäna ukaruw jupanakajj kuttʼañ munapjjäna. ¡Ukham jan amuytʼasirëjjañastï! (Núm. 14:2-4.) Israelitanakajj nayra tiemporuw kuttʼañ munapjjäna, ukatwa Jehová Diosajj jupanakar jan askit uñj-jjänti (Núm. 11:10).

10. ¿Kunsa israelitanakan sarnaqäwipat yateqsna?

10 ¿Kunsa israelitanakat yateqsna? Jan walinakan jikjjatasisajja, nayrajj wali sumsa jakaskasäna ukham amuyasakejj janiw uka tiempor kuttʼañ munañasäkiti, inas jan cristianökayätan uka tiempot amtasna. Cheqas nayra maranakat amtasiñajj walikïskiwa, ukhamatwa kun lurañas jan walïki ukanaksa amuytʼasiraksna. Ukampis wal amuyasiñasawa. Ukanakaki sinti lupʼiskañäni ukhajja, kunanakatï jichhürun utjkistu ukanak jaytasin nayra sarnaqäwisaruw kuttʼañ munsna (2 Pedro 2:20-22 liytʼasiñapawa).

KUNANAKTÏ JAYTAWAYKTAN UKANAK AMTAÑA

11. ¿Diosar jukʼamp serviñatak kunanaktï jaytawayapki ukanakat kunjamsa yaqhep cristianonakajj amuyapjje?

11 Diosar jukʼamp yupaychañatakejj wali askinaksa aptʼasiwayapkaspa ukhamwa yaqhep cristianonakajj amuyapjje, ukajj llakkañapuniwa. Inas jachʼa yateqañ utanakar saraña, aytat jaqëña ukat wali qollqenïña jaytawayapjjchi. Walja jilat kullakanakaw nayrajj suma trabajonïpjjäna, sañäni: yaqhepajj suma negocionïpjjänwa, yaqhepasti wali uñtʼat musiconaka, Universidadan yatichirinaka ukat suma atletanaka. Jupanakajj taqe ukanakwa jaytawayapjje. Ukampis walja maranakaw pasawayjje, Diosan Urupasti janïraw purinkiti. ¿Taqe ukanak jan jaytkiriskayäta ukhajja kunjamakis jakasiriskayäta sasin lupʼiskaktati?

12. ¿Kunjamsa Pablojj taqe kuntï jaytawaykäna ukanak uñjäna?

12 Apóstol Pablojj cristianöjjäna ukhajj taqe kunwa jaytawayäna (Fili. 3:4-6). ¿Ukham jaytatapat Pablojj arrepentisïnti? Jupa pachpaw akham qhanañchi: “Taqe akanakajja, nayatakejj wali askïnwa nayrajja, jichhajj janiw kunatakis askïkjjeti Cristo layku. Ukat jukʼampis, taqe kunatejj nayan utjkitu ukanaksti chhaqatäkaspas ukhamwa amuyta, Cristo Tatitojjar uñtʼañajj mä jachʼa askïtap layku. Cristo laykuw taqe kunsa apanukta. Taqe kunsa mä jan kunatak servir tʼunäkaspas * ukhamwa uñjta Cristor jikjjatañ layku” sasa (Fili. 3:7, 8). Kunjamtï maynejj basura jaqtatapat jan arrepentiskejja, ukhamarakiw apóstol Pablojj kunanaktï jaytawaykäna ukanakat jan arrepentiskänti. Jupatakejj janiw kunatakis valoranïjjänti.

13, 14. ¿Kunjamsa apóstol Pablot yateqassna?

13 ¿Jehová Diosar jukʼamp serviñ laykojj kuntï apanukuwayktan ukäki chuymasankaskchi ukhajj kunas yanaptʼistaspa? Apóstol Pablot yateqasiñasawa. ¿Kunjamsa yateqassna? Kunanakatï utjkistu ukanak wali askirjam uñjasa. Cheqas Jehová Diosamp sum apasiña ukat Jupar taqe chuyma yupaychatasaw taqe kunat sipansa wali valoranejja (Heb. 6:10). Jehová Diosajj kuna bendicionanaktï jichhürunakan churkistu ukat jutïrins churkistani ukanakjja, janipuniw akapachajj churkistaspati (Marcos 10:28-30 liytʼasiñapawa).

14 ¿Jehová Diosar taqe chuyma serviskakiñatakejj kunas yanaptʼistaspa? Kunas Pablorojj yanaptʼäna ukjja akham sasaw qhanañchäna: “Kunatejj qhepankki ukjja, armanuktwa, nayrankkis uk jikjjatañkamaw chʼamañchasiskta” sasa (Fili. 3:13). Kun lurañas wakisi ukjja pä toqet qhanstayäna. Nayraqatjja, kunanaktï jaytawayktan ukanakat armasiñasawa, janipun ukanakat sinti lupʼisajj chʼamsa tiempsa aptʼasiñäniti. Ukjjarusti, nayrankkis uk jikjjatañataki chʼamachasiñasawa. Kunjamtï tʼijurinakajj puripjjañapäki ukar niy purjjasajj jukʼamp chʼamachasipkejja ukhama.

15. ¿Jehová Diosar taqe chuyma servirinakat amtañajj kunjamsa yanaptʼistu?

15 Nayra tiempona jan ukajj jichhürunakan Jehová Diosar taqe chuyma yupaychirinakapat yateqasiñaw jan qhep uñtas nayrar sartaskakiñatak yanaptʼistani. Abrahamampit Sarampit amtañäni, jupanakajj Ur markatwa sarjjapjjäna. “Jupanakatejj kawkha oraqettejj mistunipki ukat lupʼisipkasapäna ukkhajja, pachpa oraqeparuw kuttʼapjjasapäna.” (Heb. 11:13-15.) Ukampisa, jupanakajj janiw kuttʼapkänti. Jichhajj Moisesat amtarakiñäni. Egiptot sarjjäna ukhajj taqe kun jaytawayäna, uka qhepatsti janiw khiti israelitas ukham jaytawaykänti. Bibliajj janirakiw Egiptor wal kuttʼañ munäna sasin qhanañchkiti, jan ukasti akham siwa: “Jupajj jukʼamp qamirjamwa amuyasïna Cristo layku jiskʼachatäsajja, taqe Egipto markan utjirininakat sipansa, kuntejj Diosajj churañapäkän uk yatisina” (Heb. 11:26).

JAN WALINAK PASKISTÄNA UKANAK AMTAÑA

16. ¿Kunanakatï pasawaykistu ukanakajj aynachtʼayistaspati?

16 Kunanaktï pasawayktan ukanakajj janiw taqejj sumapunïkiti. Kuna jan walinaktï nayrajj lurkayätan ukanakat amtasisajj inas jichhakam pisayasiskstan (Sal. 51:3). Ukat inas cheqañchatäsajj chuym ustʼatäskstan (Heb. 12:11). Jan ukajj inasa ina chʼusat tʼaqhesiyat amuyasisin ukäki lupʼiskarakstan (Sal. 55:2). Kunay llakisiychistu, ukampis kunatï pasawaykistu ukanakaki jan lupʼiskakiñatakejja, ¿kunas yanaptʼistaspa? Uk kimsa toqet amuytʼañäni.

17. 1) ¿Kunatsa Pablojj “Diosankapki uka jiskʼanakat sipansa nayajj pisïtwa” sänjja? 2) ¿Kunas Pablorojj Diosar serviskakiñatak chʼamañchtʼäna?

17 Pantjasitanaka. “Diosankapki uka jiskʼanakat sipansa nayajj pisïtwa” sasaw apóstol Pablojj säna (Efe. 3:8). ¿Kunatsa ukham amuyasïna? Jupa pachpaw akham qhanañchi: “Tatitun iglesiapar tʼaqhesiyirïtajj layku” sasa (1 Cor. 15:9). Tʼaqhesiykäna uka jilat kullakanakampi jikisisajja Pablojj wal chuym usuyaspachäna. Ukampis janiw ukanak amtasajj llakimp aynachtʼkänti. Jan ukasti kunjamsa Jehová Diosajj jupat khuyaptʼayasïna ukanakatwa lupʼïna (1 Tim. 1:12-16). Ukat wal yuspärarakïna, uksti Jehová Diosan arunakapat kusisit chuymamp yatiyasaw uñachtʼayäna. Kuna jan walinaktï nayrajj lurkatayna ukanak armañatakiw Pablojj chʼamachasïna. Jiwasatï Jehová Diosan khuyapayasiñapata lupʼiñäni ukat jan wali luratanakasat amtasis jan aynachtʼkañäni ukhajja, taqe chʼamasampiw Jehová Diosar serviñäni. Cheqas kunatï pasawayki uk askichañatajejj janiw tiemp kuttʼayanksnati.

18. 1) ¿Cheqañchatäsajj chuyma ustʼatakïsksna ukhajj kunas pasistaspa? 2) ¿Kunjamsa Salomonan ewjjtʼap istʼatas uñachtʼaysna?

18 Ewjjtʼanaka. ¿Cheqañchat uñjasiwaytanti? Ukanakat chuyma ustʼat amtasiskakiñäni ukhajja, aynachtʼayistaspawa (Heb. 12:5). Kun ewjjtʼatas iyaw sissna ukat janirak ukarjam lurksna ukhajja, qalltatpachwa uka ewjjtʼa jan katoqaskasäna ukhamäspawa, ukat janirakiw kunatakis yanaptʼkistaspati. Salomonan aka ewjjtʼapar istʼañaw wali askïspa: “Yatichäwinaksti sum katjjarusim, jan apanukumti; suma jakañamasti uka yatichäwirjam sarnaqañankiwa” (Pro. 4:13). Kunjamtï auto apnaqerejj señalanaka uñjasajj thakit jan saranukkejja, ukhamarakiw jiwasajj ewjjanaka katoqasiñasa, ukarjam lurañasa ukat nayrar sartaskakiñasa (Pro. 4:26, 27; Hebreos 12:12, 13 liytʼasiñapawa).

19. ¿Kunjamsa Habacuc ukat Jeremías pofetanakat Jehová Diosar confiaña yateqassna?

19 Ina chʼusat tʼaqhesiñanaka. Ina chʼusat tʼaqhesiwastan jan ukajj jiwasakis ukham tʼaqhesiyat amuyastan ukhajja, Habacuc profetjamaw jikjjatassna. Jupajja, kunatsa Jehová Diosajj ina chʼusat tʼaqhesiñanak ukhamak uñjpacha sasaw chuym wal usuyasïna (Hab. 1:2, 3). Ukhaman jikjjatasiñäni ukhajja, ¿kuns lursna? Habacuc profetatwa Jehová Diosar taqe chuyma atinisiñ yateqasiñasa, jupajj akham sänwa: “Kusisiñamp phoqtʼatakïskäwa, [Jehová] Dios Tatitojjay nayan qhespiyirejjächejja uka layku” sasa (Hab. 3:18). Ukatjja, Jeremías profetatwa yateqasiraksna, jupajj suytʼir chuymanïnwa. Jiwasajj ukhamarakiw cheqapar uñjiri Jehová Diosaw taqe kunsa tiempopar askichaskani sasin taqe chuyma confiañasa (Lam. 3:19-24).

20. ¿“Amtasipjjam Lot chachan warmipata” sasin Jesusajj ewjjtʼawaykäna ukarjam kunjamsa cristianonakajj sarnaqsna?

20 Taqe kunatï jichhürunakan pasaski ukanakajj wali amtatapunïniwa, yamas jukʼampinakwa uñjaskañäni. Ukhamasti, Jehová Diosan markapampi chikaw nayrar sartañasa. ¿Kunjamsa? “Nayraqatarupuni uñtam” siski uka ewjjtʼar istʼasa, janipuniw kunanaktï jaytawayktan ukanakar kuttʼañ munañasäkiti. Ukhamatwa “amtasipjjam Lot chachan warmipata” sasin Jesusajj ewjjtʼkäna ukarjam sarnaqañäni.

[Qhanañchäwi]

^ Griego arut “jan kunatak servir tʼuna” sasin jaqokipatäki uka arunakajj “anunakatak puchunaka” ukat “khuchhichasitanaka” (excremento) sañ muni, “ukjja janipuniw khitis llamktʼañ munkaspati” sasaw Biblia toqet yatjjattʼata (biblista) mä jaqejj säna. “Jan valorani ukat wali ajjtaskaña basuratwa” Pablojj parlaskäna sasaw yaqha yatjjattʼatajj qhanañcharaki.

[Jiskt’anaka]