Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Khititejj jukʼamp jiskʼäki ukham sarnaqañäni

Khititejj jukʼamp jiskʼäki ukham sarnaqañäni

Khititejj jukʼamp jiskʼäki ukham sarnaqañäni

“Khititejj jumanak taypinjj jukʼamp jiskʼäki ukaw jukʼamp jachʼaru tukuyatänejja.” (LUC. 9:48.)

AKA JISKTʼANAKAR QHANAÑCHTʼAM

¿Kunas “jukʼamp jiskʼäki” ukham sarnaqañatak yanaptʼistaspa?

¿Kunjamsa “jukʼamp jiskʼäki” ukajj “jukʼamp jachʼaru” tukuyata?

Matrimonionsa, tamansa ukat jaqe masisampisa, ¿kunjamsa altʼat chuymanïtas uñachtʼaysna?

1, 2. ¿Kunsa Jesusajj apostolonakapar yatichäna, ukat kunatsa?

 KHÄ 32 maranjja, Jesusajj Galilea markanwa jikjjatasïna, ukanwa apostolonakapajj khitis jilïrejja sasin chʼajjwasipkäna. Uka toqet akham sasaw Lucas librojj qhanañchi: “Discipulonakapajj: ¿Khitis jiwasanak taypinjja jilïrïni?, sasaw chʼajjwapjjäna. Jesusasti amuyänwa kuntejj jupanakajj lupʼipkän ukjja, ukatwa mä wawa katusin jupanak jakʼar saytʼayi. Ukat saraki: ‘Khititejj aka wawar sutejjan katoqki ukajj nayaruw katoqetu; khititejj nayar katoqkitu ukajj khitankitu ukaruw katoqaraki. Ukhamasti khititejj jumanak taypinjj jukʼamp jiskʼäki ukaw jukʼamp jachʼaru tukuyatänejja’” sasa (Luc. 9:46-48). Jesusajj pacienciampi ukat qhana arunakampiw kunja wakiskiris altʼat chuymanïñajj uk apostolonakapar qhanañchäna.

2 Jesusan altʼat chuymanïñ toqet parlatapajja, ¿uka tiempon jakir judionakatakejj walikïpachänti? Janiwa. Jupanakajj janipuniw altʼat chuymanïpkänti. Uka tiempon jakir judionakajj kunjamäpjjänsa uka toqet parlir mä librojj akham sasaw qhanañchi: “Taqe kunansa, khitis jilïrejj uka toqetpunwa parlañ qalltapjjerïna ukat ukarjam respeto uñachtʼayañajj wali wakiskirïnwa. Jupanakajj ukatakwa llakisisipkäna” sasa (Theological Dictionary of the New Testament). Jan jupanakjamäpjjañapatakiw Jesusajj apostolonakapar chʼamañchtʼäna.

3. 1) ¿“Jukʼamp jiskʼäki” siski ukajj kamsañs muni, ukat kunatsa altʼat chuymanïñajj chʼamäspa? 2) ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchasiskani?

3 Griego arunjja, “jukʼamp jiskʼäki” sas jaqokipatäki uka arunakajja, altʼat chuymani, jan yäqkaya ukat jan aytat jaqe sañ muni. Jesusajj jupanak jakʼar mä wawa saytʼayasaw kunja wakiskiris altʼat chuymanïñajj uk amuytʼayäna. Uka ewjjtʼanakajj kunjamtï nayra tiemponkir cristianonakatakejj wali wakisirïnjja, ukham wakiskirirakiw jichha tiemponkir cheqpach cristianonakatakejja. Ukampis “jukʼamp jiskʼäki” ukham sarnaqañajj chʼamakïspawa, yamas awisajj jukʼamp chʼamäspawa. Pantjasir jaqenakjamajj janiw altʼat chuymanïktanti, ukatwa mayninakat sipansa jukʼamp jilankañ munsna. Ukat akapachankir ajayumpi apayassna ukhajja, jiwasatakik taqe kuns muniri, jan walit jan walimp kuttʼayiri jan ukajj kun jikjjatañatakis kʼarimp kʼarimp parliri ukhamäjjsnawa. ¿Kunas jukʼamp jiskʼaksnas ukham sarnaqañatak yanaptʼistaspa? ¿Kunjamsa “jukʼamp jiskʼäki” ukajj “jukʼamp jachʼaru” tukuyata? ¿Jakäwisan kunanakansa altʼat chuymanïñ uñachtʼayañatak chʼamachasiñasa?

“JANIW JUPAN AMTÄWINAKAPJJA QHANAÑCHKSNATI, NI JUPAN THAKIPSA AMUYTʼKARAKSNATI”

4, 5. ¿Kunas altʼat chuymanïñasatak yanaptʼistani? Mä experienciat qhanañchtʼam.

4 Jehová Diosajj jiwasat sipansa kunja jachʼasa uk amuyañaw altʼat chuymanïñatak yanaptʼistu. Bibliajj akham siwa: “Yatiñ kankañapasti jan tukuskiriwa” sasa (Isa. 40:28). Ukat uka toqet parlkasajja, apóstol Pablojj akham sasaw qellqäna: “¡Kunja sumas Diosan yatiñ kankañapajja, munañapasa, amuytʼapasa! Janiw jupan amtäwinakapjja qhanañchksnati, ni jupan thakipsa amuytʼkaraksnati” sasa (Rom. 11:33). Uka arunakan qellqasitapat aksarojj 2.000 maranakaw jaqenakajj taqe kun yateqawayapjje, ukampis kuntï Pablojj siskäna ukajj cheqäskakiwa. Qhawqsay yatiskstanjja, Jehová Diosan luratanakapata ukat yatichäwinakapat yatjjatañajj jan tukuskayawa, ukanak amuyasajj jukʼamp altʼat chuymanïñasawa.

5 Ukhamasti Jehová Diosan thakhipa jan amuytʼirjamätas amuyasiñaw altʼat chuymanïñatak yanaptʼistani. Ukaw Leo * jilatarojj pasatayna, jupasti waynäkasajj ciencia toqet wal yatjjatañ munäna. Ukatwa kunanakatï alajjpachan utjki ukanakat sum yatiñ munasajj jachʼa yateqañ utar mantäna. Ukat jupajj akham siwa: “Janipuniw ciencia toqet qellqatanakat yatjjatasakejj kunanakatï alajjpachan utjki ukanak sum yatjjatksnati, ukwa amuyawayta” sasa. Ukatwa leyinak toqet yatjjatañ amtäna. Jupajj fiscal de distrito ukhamäjjänwa ukat qhepatjja juezjamarakiw irnaqjjäna. Qhepatsti jupampi ukat warmipampejj Jehová Diosan Qhanañchirinakapampiw Bibliat yateqapjjäna ukat jakäwip Diosar katuyasisaw bautisasjjapjjäna. Ukham wali yatjjatatäkchïnsa, ¿kunas Leo jilatarojj ‘jukʼamp jiskʼäkis’ ukhamar tukuñatak yanaptʼäna? Jupajj akham siwa: “Jehová Diosata ukat kunanakatï alajjpachan utjki ukanakat qhawqsay yatjjataskchiñänejja, jukʼampinak yatjjatañajj utjaskakipuniniwa, ukanak amuyañaw altʼat chuymanïñatak yanaptʼitu” sasa.

6, 7. 1) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj altʼat chuymanïtap uñachtʼayistu? 2) ¿Kunjamsa Diosan altʼat chuymanïtapajj “jukʼamp jachʼaru” tukuyistu?

6 Maysa toqetjja, Jehová Dios pachpaw altʼat chuymanejja, ukaw jiwasarojj ukhamäñasatak yanaptʼistu. Amtapuniñäni jiwasajj ‘Diosan yanapirinakapäpjjtanwa’ (1 Cor. 3:9, MT). Taqe Kunjjaru Munañani ukat wali chʼamani Jehová Diosajja, Arupat jaqenakar yatiyir khitasaw jachʼaru aptistu. Ukatjja, yatiyktan ukat yatichktan uka jaqenakarojj Jehová Diosas jiltaykchejja, Jupamp chika irnaqayasaw jiwasarojj jachʼar aptistu (1 Cor. 3:6, 7). ¡Diosajj ukham altʼat chuymanïtap uñachtʼayistustï! Ukaw jiwasarojj altʼat chuymanïñasatakejj yanaptʼarakistu.

7 Jehová Diosajj kunja altʼat chuymanisa uk yatiñaw Davitan chuymapar purtʼäna. Ukatwa akham sasin qʼochüna: “Jumaw arjjatista, qhespiyarakista, kupi amparamampiw katjjarusista, khuyapayasiñamaw [‘altʼat chuymanïtamaw’, NM] aytat jaqer tukuyitu” sasa (2 Sam. 22:36). Davitajj kunanaktï Israel markan lurkäna ukanakjja, Jehová Diosan wali altʼat chuymanïtapatwa katoqäna, mä arunjja, Davitat khuyaptʼayasisinwa Diosajj ukanak churäna, uk Davitajj sum amuyäna (Sal. 113:5-7). Jiwasampejj ukhamarakiwa. Kunjam jaqëtansa, kunsa lurañ yattan ukat markapan kuna luräwinaktï katoqktan ukanaksa, Jehová Diosaw churistu (1 Cor. 4:7). Ukhamasti, ¿kunjamsa khititï “jukʼamp jiskʼäki” jan ukajj altʼat chuymanïki ukajj “jukʼamp jachʼaru” tukuyata? Kunattejj altʼat chuymanïki ukajja, Jehová Diosatakejj jukʼamp suma yupaychirit uñtʼatawa (Luc. 9:48). Uka toqet jichhajj amuytʼañäni.

“KHITITEJJ JUMANAK TAYPINJJ JUKʼAMP JISKʼÄKI UKAW JUKʼAMP JACHʼAJJA”

8. ¿Kunatsa Jehová Diosan markapankirinakajj altʼat chuymanïpjjañapa?

8 Diosan markapan kusisita jikjjatasiñasatakisa ukat taman yanaptʼañatakis altʼat chuymanïñajj wali wakiskiripuniwa. Petra sat tawaqot amuytʼañäni, jupajj Jehová Diosar serviri mä familia taypinwa jilsuwayi. Jupajj amtaparjamak kuns lurañ munirïtapatwa tamat jitheqtawayi. Ukat walja maranak qhepatjja, wasitatwa jilat kullakanakamp tantachasjjäna. Jichhajja, Diosan markapankjjatapata ukat ukar yanaptʼatapatsa wali kusisitaw jikjjatasjje. ¿Ukhamäñapatak kunas yanaptʼäna? Jupajj akham sänwa: “Diosan markapan sum jikjjatasiñatakejja, kunatsa altʼat chuymanïñajajj wakisi ukat kunjamsa uk jikjjatirista uk amuytʼañaw yanaptʼawayitu” sasa.

9. ¿Kunjamsa altʼat chuyman cristianojj Bibliat apstʼat qellqatanak katoqasi, ukat ukham altʼat chuymanïtapajj kunatakis yanaptʼaspa?

9 Altʼat chuymani cristianojja, taqe kuntï Jehová Diosajj apayankistu ukanak taqe chuyma yuspärasaw katoqasi, ukanakat mayajj Bibliat apstʼat qellqatanakawa. Ukatsti Bibliatjja sapa kuti ukat sumwa yatjjattʼi, Yatiyañataki ukat ¡Despertad! sat revistanaksa taqe chuymaw liytʼi. Ukat Bibliat apstʼat qellqatanak jichhak purinki ukanaksa bibliotecapar janïr imkasaw liytʼi. Ukham lurasin yuspäratapatsa ukat llampʼu chuymanïtapatsa, Jehová Diosampejj jukʼamp sumwa apasi ukat Jupajj jukʼamp luräwinakwa markapan churaspa (Heb. 5:13, 14).

10. ¿Kunjamsa taman ‘jukʼamp jiskʼäksnas’ ukham sarnaqatas uñachtʼaysna?

10 “Jukʼamp jiskʼäki” jan ukajj altʼat chuymanïki ukajj kunjamsa ‘jukʼamp jachʼäkaspas’ ukham uñjata, uk jichhajj maysa toqet amuytʼarakiñäni. Sapa tamanjja, Jehová Diosan qollan ajayupamp uttʼayat irpir chuymani jilatanakaw utji. Jupanakaw tantachäwinak apasiñapatakisa, yatiyir sarañatakisa ukat jilat kullakanakar tumptʼir sarañatakis wakichtʼapjje. Kunapachatï altʼat chuymanïktan ukat kuntï waktʼayapki ukar yanaptʼktan ukhajja, kusisiña, sumankaña ukat taman mayachtʼata jikjjatasipjjañapatakiw yanaptʼtanjja (Hebreos 13:7, 17 liytʼasiñapawa). Jumatï taman irpir chuymanjama jan ukajj irpir chuymaninakan yanapiripjam loqtaskstajja, ¿janit Jehová Diosarojj ukham luräwi churatapat altʼat chuymampi yuspärañamäkaspa?

11, 12. ¿Jehová Diosan markapan wali askit uñjatäñatakejj kunas wakisi, ukat kunatsa?

11 Altʼat chuymanïki ukajja “jukʼamp jachʼaru” tukuyatawa, mä arunjja, Jehová Diosan markapan wali askit uñjatawa, kunattejj altʼat chuymanïtapajj wali askiru ukat Jehová Diosan suma serviriparuw tukuyi. Jesusajj altʼat chuymanïpjjañapatakiw arkirinakaparojj chʼamañchtʼäna, kunattejj jupanakat yaqhepajj uka tiempon jakir judionakjamaw jachʼa jachʼa tukusipkäna. Uka toqetjja, Lucas 9:46 qellqatajj akham qhanañchi: “Discipulonakapajj: ¿khitis jiwasanak taypinjja jilïrïni?, sasaw chʼajjwapjjäna” sasa. ¿Jiwasajj jilat kullakanakasat sipansa jan ukajj mayni jaqenakat sipansa jilanksnas ukham tukuraksnati? Akapachankir jaqenakajj jachʼa jachʼa tukuri ukat jupanakatakik taqe kuns muniri ukhamäpjjewa. Ukampis jiwasajj janipuniw ukhamäñasäkiti, jan ukasti altʼat chuymampiw sarnaqañasa. Ukhamtï sarnaqañäni ukat Diosan munañapsa nayrar uchañäni ukhajja, jilat kullakanakajj chʼamañchtʼataw jiwasampïsajj jikjjatasipjjani.

12 Khititï “jukʼamp jiskʼäki” ukham sarnaqapjjam sasin Jesusajj ewjjtʼkistu ukajja, jakäwisan altʼat chuymanïñasatakiw chʼamañchtʼistu. Uk jichhajj kimsa toqet amuytʼañäni.

JUKʼAMP JISKʼÄKI UKHAMÄÑATAK CHʼAMACHASIM

13, 14. Chachasa jan ukajj warmisa, ¿kunjamsa altʼat chuymanïtap uñachtʼayaspa, ukat kunjamsa ukajj matrimoniopar yanaptʼaspa?

13 Matrimoniona. Jichhürunakanjja, walja jaqenakajj jupanakakiw respetayasiñ munapjje, ukat uk jikjjatañatakejj yaqhanakarus jiskʼachapjjewa. Ukampis khititï altʼat chuymanïki ukajj apóstol Pabljamaw amuyi, jupajj akham ewjjtʼäna: “Jiwasanakajj kunanakatejj sumankaña apanki ukanak thaqaskakiñäni, ukampirakiw ajayu toqen jiltañanjja maynit maynikama yanaptʼassnajja” sasa (Rom. 14:19). Khititï “jukʼamp jiskʼäki” jan ukajj altʼat chuymanïki ukajj taqenimp sumankañatakiw chʼamachasi, yamas chachapampi jan ukajj warmipampi.

14 Amuytʼañäni, inas mä chacha warmejj kusistʼañ toqet jan pachpa amtanïpchispati. Chachajj inas pelot anatir sarañ munchispa, ukampis warmejj familiaranakaparu jan ukajj amigonakar visittʼir sarañ munchispa. Ukampis chachapatï altʼat chuymanïtap uñachtʼayani ukat munañap lurañat sipansa kuntï warmipajj munki ukat jan munki ukarjam amuytʼani ukhajja, warmitakejj chachaparu respetañajj janiw chʼamäkaniti. Ukat warmipatï munañapampiki jan mistkani ukat kuntï chachapajj lurañ munki uk istʼarakini ukhajja, chachapajj wali munasiñampi ukat wali sumwa uñjarakini. Jïsa, kunapachatï chacha warmejj panpachani altʼat chuymanïpjje ukhajja, matrimoniopajj chʼamañchtʼataw uñjasini (Filipenses 2:1-4 liytʼasiñapawa).

15, 16. ¿Kunsa Davitajj Salmo 131 qellqatan ewjjtʼäna, ukat kunjam chuymanïtassa taman uñachtʼayañasaraki?

15 Tamana. Akapachanjja, jaqenakajj kuntï munapki uk jankʼakiw jikjjatañ munapjje. Jupanakajj jukʼa paciencianikïpjjewa ukat janirakiw kuns suyañ munapkiti. Ukampis jiwasarojj altʼat chuymanïtasaw Jehová Diosaru atinisisin suyañatak yanaptʼistu (Salmo 131:1-3 liytʼasiñapawa). Jiwasatï altʼat chuymanïñäni ukat paciencianïñäni ukhajja, Jehová Diosaw bendicistani. Ukat jan walinakat jarkʼaqata, chuymachtʼata ukat kusisitaw jikjjatasirakiñäni. ¡Ukatpï Davitajj israelitanakarojj Jehová Diosar suytʼapjjañapatak chʼamañchtʼpachänjja!

16 Altʼat chuymampi Jehová Diosar suyañaw jumarojj chuymachtʼarakiristamjja (Sal. 42:5). Inas tamar jukʼamp yanaptʼañ munsta ukatwa taman irpir chuymanjam loqtañatak wal chʼamachasiskasma (1 Tim. 3:1-7). Kunjamtï yatktanjja, ukatakejj kunanakatï wakiski ukanakwa lurañama, ukhamatwa qollan ajayojj kunjam jaqëñatï irpir chuymanïñatakejj wakiski ukarjam yanaptʼätamjja. Ukampisa, ¿mayninakat sipansa jukʼamp suyaskatam amuyasisma ukhasti? Jumatï altʼat chuymanïstajja, pacienciampiw taman luräwinak katoqañatak suytʼäta ukat kuntï katoqkäta uks taqe chuyma phoqhasaw Jehová Diosar kusisit yupaychaskakïta.

17, 18. 1) ¿Perdón mayisisasa ukat mayninakar perdonañatak jankʼakïtasatsa kuna askis utjaspa? 2) ¿Kunsa Proverbios 6:1-5 qellqatajj ewjjtʼi?

17 Jaqe masisampi. Akapachankir jaqenakatakejj perdón mayisiñajj chʼamawa. Ukampis Jehová Diosan yupaychirinakapajj altʼat chuymanïpjjatapjja, pantjasitanakap amuyasisa ukat perdón mayisisaw uñachtʼayapjje. Ukat mayninakan chuym ustʼayatasa, jupanakar perdonañatakejj jankʼakïpjjewa. Kunapachatï jachʼa jachʼa tukuñajj utji ukhajja, kunayman jan waltʼäwinakakiw utjaspa, ukampis perdonasirïpki ukhajj sumankañaw taman utji.

18 Kun phoqhañatak arsuwaytan uk jan phoqherjamäkañäni ukhaw perdón mayisiñatakejj altʼat chuymanïñasaraki. Janis jiwasakejj juchanïkchiñänejja, altʼat chuymanïñäni ukhajj kuntï lurañasäkäna uk jan phoqhatasat juchanïtas amuyasirakiñäniwa (Proverbios 6:1-5 liytʼasiñapawa).

19. Bibliajj “jukʼamp jiskʼäki” ukham sarnaqañasataki jan ukajj altʼat chuymanïñasataki ewjjtʼkistu ukanakatjja, ¿kunatsa walpun yuspärtanjja?

19 ¿“Jukʼamp jiskʼä[ñata]ki” jan ukajj altʼat chuymanïñatak Bibliajj chʼamañchtʼkistu ukat waljjay yuspärtanjja? Jichhürunakanjja, altʼat chuymanïñajj chʼamakiwa. Ukampisa, Jehová Diosajj jiwasat sipansa kunja jachʼasa uk lupʼiñäni ukat Jupan altʼat chuymanïtap askirjam uñjañänejja, jiwasajj ukham altʼat chuymanirakïsnawa. Ukhamatwa Jehová Diosajj askirjam uñjistani ukat markapansa aski luräwinak churarakistani. Ukhamasti khititï “jukʼamp jiskʼäki” ukhampun sarnaqañäni, mä arunjja, altʼat chuymampipuni sarnaqapjjañäni.

[Qhanañchäwi]

^ Yaqha sutinakamp uchatawa.

[Jiskt’anaka]

[16 janan fotopa]

Jehová Diosajj suma yatiyäwinakap jaqenakar yatiyir khitasaw jachʼar aptistu

[19 janan fotonakapa]

¿Kunjamanakatsa altʼat chuymanïtam uñachtʼayasma?