Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿“Jan uñjkañ Diosarojj” uñjtati?

¿“Jan uñjkañ Diosarojj” uñjtati?

“[Jupajj] kuntejj amtkatayna ukjja janiw chhaqtayaskänti, jan uñjkañ Diosarojj uñjkaspas ukhama.” (HEB. 11:27)

1, 2. 1) ¿Kunatsa Moisesajj jan walinsa uñjaskaspa ukhamänjja? (Aka janankir foto uñjjattʼam.) 2) ¿Kunatsa Moisesajj faraonan colerasitapar jan ajjsarkänjja?

FARAONAJJA, wali ajjsarkañ apnaqerïnwa. Egipcionakajj mä diosarjamaw uñjapjjäna. Jupanakatakejj “yaqhanakat sipansa, wali yatiñani, chʼamanïnwa” sasaw mä qellqatajj qhanañchi (When Egypt Ruled the East). Faraonajj jaqenakar ajjsarayañatakejja mä coronwa uchasirïna, ukarojj cobra sat asirur uñtasitamp uchatänwa, uk uñkatasaw uñisirinakapajj jiwayistaniwa sas sapjjerïna. Jehová Diosajj Moisesar akham sänwa: “Nayasti faraonan ukaruw khithäma Israel markajja, Egiptot apsuniñamataki” sasa, ¡uk istʼasajj kunjak Moisesajj jikjjataskäna! (Éxo. 3:10.)

2 Moisesajj Egiptor sarasinjja, kuntï Jehová Diosajj siskäna ukwa yatiyäna, ukaw faraonar wal colerayäna. Egipto markajj llätunka jan waltʼäwinakamp tʼaqhesiyatäkäna uka qhepatjja, faraonajj akham sasaw Moisesar säna: “Sum amuyasim, janiw mayampis akar jutätati, kunürutejj wastatampi jutäta ukapachajj jiwatawa” sasa (Éxo. 10:28). Faraonampi parlañ janïr tukuyasajja, Moisesajj jilïr wawamaw jiwayatäni sasaw faraonar säna (Éxo. 11:4-8). Ukjjarusti israelitanakarojja mä orqo uwija jan ukajj mä cabrito sacrificiot loqtapjjañapataki, uta punku marconakar uka  wilampi jawsupjjañapatakiw mayïna. Orqo uwijasa jan ukajj cabritosa Egipto markankir Ra sat diosar loqtirinakapatakejj qollanänwa (Éxo. 12:5-7). Moisesajj janiw ‘faraonan colerasiñapar ajjsarkänti’. ¿Kunatsa? Jupajj Diosaruw istʼäna, “kuntejj amtkatayna ukjja janiw chhaqtayaskänti, jan uñjkañ Diosarojj uñjkaspas ukhama” (Hebreos 11:27, 28 liytʼañataki).

3. Moisesan ‘jan uñjkañ Diosar’ iyawsatapat ¿kunanaksa yatjjataskañäni?

3 ¿Diosarus uñjksna ukham amuyañatakit iyawsäwisajj yanaptʼistu? (Mat. 5:8.) Diosar jukʼamp confiyañataki, ukat “jan uñjkañ Diosarojj” uñjksnas ukham amuyañatakejja, Moisesat yatjjatañäni. ¿Kunjamsa Diosar iyawsañajj jaqer jan ajjsarañatak yanaptʼäna? ¿Kunjamsa Diosan arsutanakapar confiyäna? ¿Kunjamsa juparusa, markaparusa jan walin uñjasipkäna ukhajj ‘jan uñjkañ Diosat’ lupʼiñajj yanaptʼäna?

JANIW FARAONAN ‘COLERASITAPAR AJJSARKÄNTI’

4. Jaqenakatakejja, ¿faraonat sipansa Moisesajj kunjamänsa?

4 Jaqenakatakejja, faraonat sipansa Moisesajj janiw kunäkänsa. Moisesan jakañapasa, jutïrin kunjamänisa ukasa, faraonan munañapankkaspasa ukhamänwa. Moisesajj akham sasaw Jehová Diosarojj säna: “¿Khitïtsa nayajja, faraonan ukaru sarasina Egipto markat israelitanakaru apsuniñatakejja?” sasa (Éxo. 3:11). Niya 40 maranak nayrajja, Moisesajj Egipto markatwa imantasiñatak jaltjjäna. Inas jupajj akham jisktʼaschïna: “¿Egipto markar kuttʼañajajj walikïspati? ¿Janit faraonar coleraykäjja?” sasa.

5, 6. ¿Kunas Moisesarojj faraonar jan ajjsarañatak yanaptʼäna?

5 Diosajj Moisesar janïr Egipto markar khitkasajja, Job 28:28 qellqatan jikjjataski uka arunakwa ewjjtʼäna, ukan akham siwa: “Taqe chuymampi [Jehová] Tatitu Diosar serviñankiwa yatiñ kankañajja” sasa. Moisesarojj iyawsäwinïñataki, yatiñamp lurañapatakejja, kunansa jaqenakampi, Taqe Chʼamani Diosampejj jan kikpäki ukwa Jehová Diosajj amuytʼayäna. Jupajj akham sasaw jisktʼäna: “¿Khitisa jaqeru laka churi? ¿Khitisa luri jan arsur amuturusa, oqararusa, uñjki ukarusa, juykhurusa? ¿Janiti naya Diosaktjja?” sasa (Éxo. 4:11).

6 ¿Kunsa yateqäna? Moisesajj janiw kunarus ajjsarañapäkänti. Jupajj Jehová Diosan khitatänwa, Diosarakiw faraonamp parlañatakejj kuntï munkäna uk churäna. Ukampis faraonajj Jehová Dios nayraqatan janis kunäkaspa ukhamänwa. Ukhamarus Diosan servirinakapajj Egipto markamp tʼaqhesiyat uñjasiñ yatitänwa. Moisesajj inas kunjamsa Jehová Diosajj Abrahamarusa, Joseyarusa, jupa pachparus nayra apnaqer faraonanakat jarkʼaqkäna uk amtchïna (Gén. 12:17-19; 41:14, 39-41; Éxo. 1:22-2:10). Niyakejjay ‘jan uñjkañ Diosar’ iyawschïnjja, Moisesajj jan ajjsartʼasaw faraonan ukar saräna, ukatsti kuntï Jehová Diosajj siskäna ukwa yatiyäna.

7. ¿Kunjamsa mä kullakarojj Jehová Diosar iyawsatapajj yanaptʼäna?

7 Jehová Diosar iyawsañajja, Ella sat kullakarojj jaqenakar jan ajjsarañatakiw yanaptʼäna. Khä 1949 maranjja, KGB satäkis ukankirinakaw Ella sat kullakar Estonia markan katuntapjjäna. Juparojj munkir jan munkirwa qʼalalsusiyapjjäna, ukatsti jan wali amtanakampiw wayna policianakajj uñchʼukipjjäna. Kullakajj akham siwa: “Wali phenqʼachataw uñjasiyäta, ukampis Jehová Diosaruw mayisïyäta, ukaw sumankañataki, jan sinti llakisiñatak yanaptʼitäna”. Ukat carcelan mä chʼamak utaruw kimsa uru jistʼantapjjäna. Kullakajj saskakiwa: “Policianakajj wali jachʼatwa akham sapjjetäna: ‘¡Estonia markan janiw Jehová Diosan sutipat amtasjjaniti! ¡Jumajj chʼama tukuñ lurañanakan irnaqeriw saräta, mayninakasti Siberiaruw sarapjjarakini!’ Ukhamarus sasipkakïnwa: ‘¿Kawkinkis Jehová Diosamajja?’” sasa. Ella sat kullakajj ¿Jehová Diosarut confiyaspänjja jan  ukajj jaqerucha? Policianak jisktʼapkäna ukhajja, jan ajjsartʼasaw jupanakar säna: “Kuntï sapkista uka toqet sum amuytʼasta, ukampis Jehová Diosamp sum apasiñ jan aptʼasiñatakejj carcelar jistʼantasipkakita” sasa. Kullakajj iyawsäwinïnwa ukatwa Diosat jan jitheqtkänti.

8, 9. 1) ¿Kunas jaqer jan ajjsarañatakejj yanaptʼistaspa? 2) Jaqer ajjsarañäni ukhajja, ¿khititsa amtasiñasa?

8 Jehová Diosar iyawsäwinïñaw jan ajjsarañatak yanaptʼistani. Marka apnaqerinakatï Jehová Diosar yupaychañ jarkʼapjjestani ukhajja, sum jakasiñasasa, kuntï jutïrin lurkañäni ukanakas jupanakan munañapankkaspas ukhamwa amuysna. Inas akham jisktʼassna: “¿Jehová Diosar servisa marka apnaqerinakar colerayañajj walikïskaspati?” sasa. Ak amtapuniñäni: Jehová Diosar iyawsäwinïñaw jaqer jan ajjsarañatak yanaptʼistani (Proverbios 29:25 liytʼañataki). Diosajj aka arunakampiw amuytʼayistu: “¿Khitirus ajjsarta? ¿Jaqenakaruti? ¿Jiwir jaqenakaruti ajjsarta, khitinakatejj qorar uñtata tukusipjjani ukanakaru?” sasa (Isa. 51:12, 13).

9 Taqe Chʼamani Awkisat janipun armasiñäniti. Jupajj marka apnaqerinakan ina chʼusat tʼaqhesiyatanakarojj khuyaptʼayiwa ukat yanaptʼarakiwa (Éxo. 3:7-10). Marka apnaqerinak nayraqatantï iyawsäwisat arjjatañasächi ukhajja, Jesusan aka arunakapatwa amtasiñasa: “Jan llakisipjjamti kunanaktejj sapkäta ukanakatjja; kunapachatejj parlañäkani ukkhajja Diosaw jumanakarojj arsuyapjjätam” sasa (Mat. 10:18-20). Marka apnaqerinakasa ukhamarak yanapirinakapasa janiw Jehová Diosan nayraqatapan kunäpkisa. Jehová Diosar jukʼamp confiyasajja, Juparojj uñjksnasa, yanaptʼañsa munkistaspa ukhamwa uñjañäni.

DIOSAN ARSUTANAKAPARUW CONFIYÄNA

10. 1) Khä 1513 maran nisán phajjsinjja, ¿kun lurapjjañapsa Jehová Diosajj israelitanakar mayïna? 2) Kuntï Jehová Diosajj siskäna ukjja, ¿kunatsa Moisesajj istʼäna?

10 Khä 1513 nayrïr pacha maranjja, Jehová Diosajj Moisés ukat Aarón toqejj israelitanakar akham sasaw nisán phajjsin säna: ‘Mä jan usuchjata orqo uwija jan ukajj mä cabrito kharinoqapjjam, wilapampisti uta punku marconakar jawsupjjarakim’ sasa (Éxo. 12:3-7). Qhepat Pablojj Moisesat akham sänwa: “Iyawsäwi laykurakiw Moisesajj Pascua luräna, ukat uta punkunakaru wilamp chʼallsuyarakïna, jiwayir angelan jan kawkïr israelitanakan tayna wawanakaparus jiwarayañapataki” sasa (Heb. 11:28). Jehová Diosajj kuntï arski uk phoqerïtapwa Moisesajj yatïna, ukhamajj Jehová Diosajj Egiptonkir jilïr wawanakar jiwayañ amtki uk phoqapuniniwa sasaw Moisesajj confiyäna.

11. ¿Kunatsa Moisesajj mayni israelitanakar yatiyäna?

11 Moisesan wawanakapajja, inas ‘jiwayir angelanakat’ jayankapjjchïna, Madían sat cheqana (Éxo. 18:1-6). Ukampis mayni israelitanakan jilïr wawanakapajj jan jiwarayat uñjasiñapatakejja, Diosan arsutaparjamaw Moisesajj yatiyäna. Cheqas jupajj jaqe masinakapar wal munasïna. Bibliajj akham siwa: “Moisesasti, jilïri israelitanak jawsayanisasti sänwa: ‘[...] mä orqo oveja jan ukajj mä cabritsa kharsusina pascua fiesta lurapjjam’” sasa (Éxo. 12:21).

12. ¿Kuna wakiskir arunak yatiyañsa Jehová Diosajj mayistu?

12 Jehová Diosan markapajja, angelanakamp yanaptʼataw jaqenakar aka wakiskir yatiyäwi yatiyasipki: “Ajjsartapjjam Diosaru, yupaychapjjarakim, horasasti purinjjewa juparakiw aka oraqerojj taripani. Yupaychapjjam khititejj alajjpachsa, akapachsa, qotsa, uma jalsunaksa lurki ukaru” sasa (Apo. 14:7). Uka arunak jichhaw yatiyañasa. Jaqenakarojj Jachʼa Babiloniat mistuniñapatakiw yatiyañasa, ukhamat ‘kuna tʼaqhesïwitejj jutkani ukajj jan jupanakjjaru puriñapataki’ (Apo. 18:4). Qollan ajayump ajllit cristianonakajj ‘yaqha uwijanakampi’ yanaptʼatajja, Diosat jitheqtatäpki ukanakaruw Diosamp ‘sumankthapipjjam’ sasin yatiyasipki (Juan 10:16; 2 Cor. 5:20).

Kuntï Jehová Diosajj arski ukar confiyañajja, Diosan Reinopat yatiyir sarañatakiw yanaptʼistani (13 tʼaqa uñjjattʼäta)

13. ¿Kunas Diosan Reinopat yatiyaskakiñatak yanaptʼistani?

 13 ‘Taripäwi’ horasan jakasktanjja, Jehová Diosajj jankʼak yatiyapjjam naeyan arkirejj tukuyapjjam sasaw sistu. Apóstol Juanajj mä visionan ‘pusi angelanak’ uñjäna, “jupanakasti aka oraqena pusi esquinapjjaru saytʼatäsipkänwa, ukhamarak uka pusi esquinat thayanaka jarkʼasipkäna” (Apo. 7:1).¿Uka angelanakajj jachʼa tʼaqhesïwin tukjir thayanak niyaw antutanipjjani sasat amuytanjja? Ukaw Diosan Reinopat yatiyaskakiñatak yanaptʼistani.

14. ¿Kunas ‘qhoru jaqenakar’ ‘qhoru kankañap apanukuyañatak’ yanaptʼistani?

14 Cristianonakajja, Jehová Diosampejj sum apastanjja ukat wiñay jakañ suyaskaraktanjja. Ukampis ‘qhoru jaqenakaru’ “qhoru kankañapa apanukuñapataki” yanaptʼañaw waktʼistu, ukhamat jakasipkakiñapataki (Ezequiel 3:17-19 liytʼañataki). Janiw uk yatisak yatiyktanti jan ukasti Jehová Diosaru, jaqe masisaru munasitasatwa yatiytanjja. Jesusajj samaritano chachat parlkasajja, kunas cheqpach munasiñajja ukhamarak khuyapayasiñajja ukwa yatichäna. Inas akham jisktʼassna: “¿Samaritano chachjamarakit jaqenakat khuyaptʼayastjja? ¿Khuyapayasiñatti yatiyir sartjja?” sasa. Ukampis janiw sacerdotetsa ni levitatsa yateqasiñ munktanti, jupanakajj janiw khuyapayasirïpkänti ‘mays muytʼawayapjjäna’ (Luc. 10:25-37). Diosan arsutanakapar confiyañasa, jaqe masisar munasiñasa, janïr tiempo tukuskipan yatiyir sarañatakiw chʼamañchistani.

‘WILA LAMAR QOTA MAKATAPJJÄNA’

15. ¿Kunatsa israelitanakajj janis kun kamachtʼirjamäpkaspa ukham amuyasipjjäna?

15 Israelitanakajj Egipto markat mistunisin jan walin uñjasipkäna ukhajja,  ‘jan uñjkañ Diosar’ iyawsañaw Moisesarojj yanaptʼäna. Bibliajj akham siwa: “Israelitanakajja, faraonampi egipcionakampi jutir uñjasinjja wali ajjsarayasipjjäna, ukatsti Tatituruw arnaqasipjjäna” sasa (Éxo. 14:10-12). Israelitanakajj uk pasañap yatjjapjjänwa. Cheqas Jehová Diosaw akham sisjjäna: “Faraonarojj chuymapwa qalarayäjja qhoruchasiñapataki, ukatsti arktanipjjätamwa; ukat chʼamajjwa uñachtʼayäjja juparu, ukhamarak taqe ejercitoparusa. Ukhamatwa egipcionakajj yatipjjani nayajj [Jehová] Tatitütajja” sasa (Éxo. 14:4). Ukampis israelitanakajj janiw kawkirus jaltirjamäpkänti, nayraqatapan jan pasañjam qotaw utjäna, jupanak qhepansti faraonan ejercit carronakaparaki. Khititï israelitanakar irpkäna ukajj 80 maran uwij awatiri mä chachakïnwa. Janis kun kamachtʼirjamäpkaspa ukhamwa amuyasipjjäna.

16. ¿Kunjamsa Moisesarojj Diosar confiyatapajj Wila lamar qotan yanaptʼäna?

16 Ukampis Moisesajj janiw faraonan ejercitoparusa ni qotarus ajjsarkänti. ¿Kunatsa? Khititï jukʼamp chʼamanïki ukaruw confiyäna, cheqas Jehová Diosan ‘qhespiyäwip’ uñjkaspas ukhamänwa, ukat israelitanak layku Diosan nuwasiñapsa yatirakïnwa (Éxodo 14:13, 14 liytʼañataki). Moisesan iyawsäwipajja, Diosan markaparuw chʼamañchtʼäna. Bibliajj akham siwa: “Iyawsäwi laykurakiw israelitanakajj wañäkaspas ukhama Mar Rojo sat qotjja pasapjjäna; kunapachatejj egipcionakajj ukham pasañ munapjjarakïn ukkhajja, umaw jupanakarojj jiwarayjjäna” sasa (Heb. 11:29). Ukatsti israelitanakajj Jehová Diosaruw ajjsarapjjäna, “Tatiturojj iyawsasarakiw confiasipjjäna, ukhamarak Moisés serviriparusa” (Éxo. 14:31).

17. ¿Kunjamsa Diosar iyawsatasajj jutïrin yantʼat uñjasini?

17 Jachʼa tʼaqhesiñ urunaka qalltkani ukhajja, jan walins uñjasksna ukhamäniwa. Uka urunakajj niy tukuskani ukhajja, akapach apnaqerinakajj oraqpachankir kʼari religionanakaruw tukjapjjani (Apo. 17:16). Mä profecianjja, Jehová Diosajj ‘mä pisi chʼamani markäksnasa jan perqanakani, punkunakani jan trancani’ ukham jan yanaptʼirinjamwa jiwasat qhanañchi (Eze. 38:10-12, 14-16). Amuyusarjamajj janis qhespiñajj utjkaspa ukhamäniwa. Ukhaman jikjjatasisajj ¿kuns lurañäni?

18. ¿Kunatsa jachʼa tʼaqhesiñ urunaka jan ajjsarañasäki?

18 Janiw ajjsarañasäkiti. Jehová Diosajja markajajj jan walinwa uñjasini, ukhamarus Nayaw jupanakar arjjatäjja sasaw säna. Ukatsti saskakïnwa: “Kunapachatejj Gog siski ukajj Israel markaru nuwantkani ukapachasti nayan colerasiñajjajj ninjamaw aqtani. Uka aqkiri colerasiñajjanwa arsta” sasa (Eze. 38:18-23). Cheqas Diosaw markapar jan waltʼayañ munapkani ukanakar tukjani. ‘Jachʼa urupan’ Jehová Diosaw jarkʼaqetani sasin confiyañäni ukhajja, Jehová Diosan ‘qhespiyäwipwa’ uñjañäni, ukhamatwa Jupat jan jitheqtkañäniti (Joel 2:31, 32).

19. 1) Jehová Diosampi Moisesampejj ¿kunjamsa apasipjjäna? 2) Taqe kunantï Jehová Diosat amtasiñäni ukhajja, ¿kuna bendicionanaksa katoqañäni?

19 Kunanakatï jutïrin paskani ukanakatak jichhjatpach wakichtʼasiñäni. Ukhamajj “jan uñjkañ Diosarojj” uñjksnas ukham sarnaqaskakiñäni. Bibliat yatjjatasina, Diosat sapa kuti mayisisin Jehová Diosamp sapürutjam sum apasiñatak chʼamañchtʼasiñäni. Moisesajj Jehová Diosampejj wali sumwa apasïna, ukatwa Diosajj Jupan munañap phoqañatak ajllïna, ‘ajanuy ajanuw’ Jehová Diosajj Moisesar parläna sasaw Bibliajj qhanañchi (Deu. 34:10). Moisesajj wali yateqaskay profetänwa. Iyawsäwinïñäni ukhajja, Jehová Diosarojj wali sumwa uñtʼañäni, Juparojj uñjksnas ukhamarakïniwa. “Taqe luräwinaka[sanwa]” Jehová Diosat amtasiñasa, kunattejj Bibliajj akham sistuwa: “Jupajj cheqa thakinjamwa irpaskätam” sasa (Pro. 3:6).