Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Diosar sapüru servirinakat amtasipuniñäni

Diosar sapüru servirinakat amtasipuniñäni

“Jumanakatjja amtapjjtwa qawqha iyawsañampis irnaqapjjta, qawqha munasiñampis servipjjta [ukanaka].” (1 TES. 1:3)

1. ¿Kunjamsa Pablojj Diosar serviñatak chʼamachasirinakarojj uñjäna?

APÓSTOL Pablojja, Diosan Reinopat yatiyañataki chʼamachasirinakarojj wali askit uñjäna. Jupajj sänwa: “Dios Awkisan nayraqatapanjja jumanakatjja amtapjjtwa qawqha iyawsañampis irnaqapjjta, qawqha munasiñampis servipjjta, ukhamarak Tatit Jesucristosar suytʼañanjja chʼamamp saytʼapjjatama” sasa (1 Tes. 1:3). Jehová Diosajj taqe chuyma servirinakaparojj wali askitwa uñjaraki, luratanakapajj waljäpansa jukʼakïpansa janiw armkiti (Heb. 6:10).

2. ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjatañäni?

2 Nayra tiemponsa jichha tiemponsa, walja jilat kullakanakaw Jehová Diosar sapüru serviñatakejj wal chʼamachasiwayapjje. Nayrïr cristianonakajj kunjamsa serviwayapjje ukwa nayraqat aka yatichäwin yatjjatañäni. Ukjjarusti, kunjamanakatsa jichhürunakan servisipkaraki ukat kunjamsa jupanakat amtasipunsna ukanakwa yatjjatarakiñäni.

NAYRÏR CRISTIANONAKA

3, 4. 1) ¿Kunjamsa yaqhep cristianonakajj Jehová Diosar servipjjäna? 2) Cristiano jilat kullakanakajja, ¿kunjamsa Diosar sapüru servir cristianonakar yanaptʼapjjäna?

3 Jesusajj bautisasjjäna uka qhepatjja, Diosan Reinopat yatiyañwa  qalltäna, ukasti aka oraqpachanwa yatiyasiñapäna (Luc. 3:21-23; 4:14, 15, 43). Jesusajj jiwjjäna ukhajja, apostolonakapaw pʼeqtʼjjapjjarakïna (Hech. 5:42; 6:7). Yaqhep cristianonakajja, utanakap jaytasaw yaqha cheqanakar misionerjam yatiyir sarapjjerïna. Sañäni, Felipejj Palestina toqenwa yatiyäna (Hech. 8:5, 40; 21:8). Apóstol Pablosti, jaya markanakar yatiyirirakiw saräna (Hech. 13:2-4; 14:26; 2 Cor. 1:19). Yaqhepajj Bibliankki uka libronak qellqapjjäna jan ukajj uk qellqañwa yanaptʼapjjarakïna, jupanakat mä qawqhanejja, Silvano (Silas), Marcos, Lucas satäpjjänwa (1 Ped. 5:12, NM). Walja cristiana kullakanakaw taqe uka jilatanakarojj yanaptʼapjjarakïna (Hech. 18:26; Rom. 16:1, 2). Ukham jan ajjsartʼir cristianonakatjja, Griego Arut Qollan Qellqatanakanwa qellqasiwayi, ukaw Jehová Diosan wali askit servirinakapar uñjatapsa jan walinakat jarkʼaqatapsa uñachtʼayistu.

4 Ukampis Diosar sapüru servipkäna uka nayrïr cristianonakajja, ¿kunjamsa qollqe toqet yanaptʼasipjjäna? Yaqhep cristianonakajja, sañäni, apóstol Pablosa ukat jupamp chik yatiyir saririnakasa, awisajj trabajtʼasipjjerïnwa, janiw jilat kullakanakan yanaptʼapak suyapjjerïkänti. Ukampis walja kutiw jilat kullakanakajj yanaptʼapjjerïna (1 Cor. 9:11-15). Awisajj utapan manqtʼasiñataki jan ukajj utapan iktʼañapatakiw jawstʼapjjerïna. Sapa maynisa jan ukajj tampachasa, jupanakar yanaptʼañ munapjjapunirïnwa (Hechos 16:14, 15 ukat Filipenses 4:15-18 liytʼañataki).

DIOSAR SAPÜRU SERVIR JICHHA TIEMPO CRISTIANONAKA

5. Diosar sapüru servipjjatapatjja, ¿kamsapjjes mä jilatampi esposapampejja?

5 Jichhürunakanjja, walja jilat kullakanakaw Jehová Diosar kunayman toqet sapüru serviñataki chʼamachasipjjaraki (“ Diosar sapüru servirinakajja, ¿kunanakansa yanaptʼapjje?” sat recuadro uñjjattʼäta). Ukham serviñarojj ¿kunjamsa jupanakajj uñjapjje? Ukjja jupanakaruw jisktʼasma, uk yatiñajj wal chʼamañchtʼätam. Mä jilatajja, precursor regular, precursor especial, misionero ukhamaw Diosar serviwayi. Jichhajj yaqha markanwa Betelan serviskaraki, jupajj siwa: “Diosar sapüru serviñatak amtatajatjja walpun kusista. 18 maranïskayäta ukhajja, janiw kuns amtirjamäkayätti, universidadarut sarä, trabajoruch mantä jan ukajj precursoräñch ajllï sasaw siriyäta. Ukampis Jehová Diosajja, sapüru Jupar serviñataki chʼamachasirinakarojj janiw armkiti, ukwa qhan amuyawayta. Akapachan nayrar sartañataki chʼamachasiriskayäta ukhajja, kuna lurañanaktï Jehová Diosajj churawaykitu ukanakjja, janiw katoqkiriskayätti” sasa. Esposapasti sarakiwa: “Kunanaktï lurawaykta ukanakajj Diosar jukʼamp jakʼachasiñatakiw yanaptʼawayitu. Kunjamsa Jehová Diosajj jan walinakat jarkʼaqawayapjjetu ukat sum irpawayapjjetu ukjja walja kutiw uñjawayapjjta. Jan chʼamachasis jakasisipkiriskayät ukhajja, janiw uka bendicionanakjja katoqapkiriskäyätti. Diosar ukham sapüru servipjjatajatjja, sapürupuniw Jehová Diosar yuspärta” sasa. ¿Janit jupanakjam sañ munkarakisma?

6. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj chʼamachasitasarojj uñji?

6 Ukampis janiw taqenipunejj Diosar sapüru servirjamäpkiti. Yaqhepajja, taqe chuymaw qawqtï lurirjamäpki ukarjam lurañatak chʼamachasipjje. Ukham serviñataki chʼamachasirinakarusa, Jehová Diosajj wali askitwa uñjaraki. Mä kutejj Pablojja, Colosas markankir cristianonakar arunta apaykäna ukhajja, yaqheparojj sutitwa aytäna (Filemón 1-3 liytʼañataki). Ukhamajj wali askitpunwa suma luratanakapar uñjpachäna. Jehová Diosas ukhamarakiw uñjäna. Jichhürunakanjja, uka pachparakiw juman chʼamachasitamarojj Diosajj wali askit uñjaskaraki. Ukampisa, ¿kunjamatsa Jehová Diosar sapüru servirinakarojj yanaptʼsna?

 PRECURSORANAKAR YANAPTʼAÑÄNI

7, 8. 1) ¿Kunsa precursoranakajj lurapjje? 2) ¿Kunjamanakatsa precursoranakar yanaptʼsna?

7 Nayrïr cristianonakjamarakiw jichhürunakanjja, precursoranakajj tamanakar chʼamañchtʼasipkaraki. Jupanakajj 70 horanakwa sapa phajjsejj Diosan arunakapat yatiyapjje. ¿Kunjamatsa jupanakar yanaptʼsna?

8 Shari sat mä precursorasti siwa: “Niyakejjay sapüru yatiyir mistupjjstjja, janis chʼamañchtʼatäñ munapkirista ukham sañjamäspawa, ukampis chʼamañchtʼatäñ wal munapjjta” sasa (Rom. 1:11, 12). Walja maranak precursorjam servir yaqha kullakasti, tamapankiri precursoranakatjja sarakiwa: “Jupanakajj jan qarjtasaw wal chʼamachasipjje. Yatiyir sarkasajj khitis autopampi apttʼawayi, manqtʼasiñatakis jawstʼapjje jan ukajj gasolinatakisa yaqha gastonakapatakisa mä jukʼa qollqe wajjtʼapjje ukhajj wal kusisipjje. Ukhamatwa jupanakat llakisitasjja uñachtʼaytanjja” sasa.

9, 10. Yaqhep jilat kullakanakajja, ¿kunjamsa tamapankir precursoranakarojj yanaptʼapjje?

9 Jupanakamp chika yatiyir mistusaw yanaptʼaraktanjja. Bobbi sat mä precursora kullakajj siwa: “Taypürunakaw jukʼamp yanaptʼa munapjjta” sasa. Pachpa tamankir yaqha precursorajj sarakiwa: “Jaypʼunakajj janiw khitimpi yatiyir mistuñas utjkiti” sasa. Brooklyn markankir Betelan servir mä kullakajja, precursoräkän uka tiempopat amtasajj siwa: “Autoni mä kullakajj akham sitänwa: ‘Jan khitimp yatiyir sarañas utjkani ukhajja, jawsaniskakitätawa, nayampiw sarañäni’ sasa. ¡Precursorjam serviskakiñatakejj jupaw wal yanaptʼawayitu!” sasa. Precursoranakar yanaptʼañ toqetjja, Shari kullakajj sarakïnwa: “Yatiyañ tuktʼayatarojja, solter precursoranakajj awisajj sapakiw qheparapjje. Jupanakar yanaptʼañatakejja, Familiana Diosar yupaychañataki jawstʼañäni jan ukajj jupanakampi chika kunanaks lurañäni ukhajja, wal kusisipjjani” sasa.

10 Niya 50 maranak Diosar sapüru serviri mä kullakajja, precursoräkasin kuna yanaptʼanaksa jupasa mayni soltera precursoranakasa katoqapjjäna uk amtasajj siwa: “Irpir chuymaninakajja, niya sapa pä phajjsiw visittʼapjjerïtäna. Ukatjja, walikïsipktati, trabajon kunjamäsipktasa, kuna llakinakach utjapjjtam sasaw jisktʼapjjerïtu. Taqe chuymaw yanaptʼañ munapjjerïtu, kunansa yanaptʼa munapjjerïta  uk yatiñatakejj utaruw jutapjjeri” sasa. Uka jilatanakasa yaqha irpir chuymaninakasa Onesíforo sat cristianot yateqasisaw ukham lurapjje. Jupasti familianïkchïnsa, apóstol Pablorojj wal yanaptʼäna (2 Tim. 1:18).

11. ¿Kunsa precursor especialanakajj lurapjje?

11 Yaqhep tamanakanjja, precursor especialanakaw utjaraki, jupanakatjja niya taqeniw 130 horanak sapa phajjsejj Diosan arunakapat yatiyapjje ukat tamarojj kunayman toqet yanaptʼapjjaraki. Ukhamasti, janiw kuna trabajorusa mantapkaspati. Ukatwa sucursalajj Diosan arunakap yatiyasipkakiñapatakejj mä jukʼa qollqempi sapa phajjsejj yanaptʼaraki.

12. ¿Kunjamsa irpir chuymaninakasa mayni jilat kullakanakasa precursor especialanakar yanaptʼapjjaspa?

12 ¿Kunjamsa uka precursoranakar yanaptʼsna? Betelankir mä irpir chuymanejja, walja precursor especialanakampiw parltʼatayna, jupasti siwa: “Kunjamäsipkisa, kunansa yanaptʼa munapjje uk yatiñatakejj irpir chuymaninakajj precursor especialanakampejj parltʼapjjañapapuniwa. Niyakejjay jupanakajj sucursalat yanaptʼa katoqapjjchejja, janis yanaptʼa munapkaspa ukhamwa yaqhep jilat kullakanakajj amuyapjje. Ukampis walja toqenakatwa yanaptʼsna” sasa. Uka precursoranakajja, precursor regularanakjamarakiw jan khitimpi yatiyir mistuñas utjki ukhajja, yanaptʼa munapjje. ¿Janit jupanakampi yatiyir mistkasma?

TAMANAK TUMPTʼIRINAKAR YANAPTʼAÑÄNI

13, 14. 1) ¿Kunatsa tamanak tumptʼir jilatanakatsa esposanakapatsa amtasiñasapuni? 2) ¿Kunjamsa jupanakarojj yanaptʼsna?

13 Tamanak tumptʼir jilatanakampi esposanakapampejja, Diosar serviñanjja wali chʼamañchtʼatäpjjewa, ukat taqe kunsa aguantapjjakispas ukhamäpjjewa. Ukampis jupanakajja, chʼamañchtʼatäñsa jilat kullakanakamp yatiyir mistuñsa wal munapjje. Ukat jilat kullakanakampi kʼuchirtʼasiñsa parltʼasiñsa munapjjarakiwa. Awisajja, inas usuntapjjchispa jan ukajj hospitälankapjjchispa, ¿janit visittʼir sarksna? Hechos libro qellqeri, Lucas ‘munat qollirejja’, wali munasiñampiw Pablorusa jupamp chik yatiyir saririnakarusa uñjäna (Col. 4:14; Hech. 20:5–21:18).

14 Maysa toqetjja, tamanak tumptʼir jilatanakampi esposanakapampejj amigonakanïñwa munapjjaraki. Tamanak tumptʼir mä jilatajj sänwa: “Amigonakajajja, llakinakaj yatipkaspas ukhamwa chʼamañchtʼapjjetu. Wali amuyumpi jisktʼasarakiw llakinakajsa arsuyapjjetu. Aleqak sum istʼasinsa, wal chuymachtʼapjjetu” sasa. Ukhamasti, jupanakat taqe chuyma llakistan ukhajja, wal jupanakajj kusisipjje.

BETELITANAKAR YANAPTʼAÑÄNI

15, 16. 1) Betel utanakana ukat Jachʼa Tantachasiñ Utanakana servirinakajja, ¿kunansa yanaptʼapjje? 2) ¿Kunjamsa jupanakar yanaptʼsna?

15 Oraqpachankir Betel utanakana ukat Jachʼa Tantachasiñ Utanakana servirinakajja, Diosan Reinopat yatiyasiñapatakiw wal yanaptʼasipki. Tamasantï jan ukajj circuitosantï betelitanakajj utjchejja, ¿kunjamsa yanaptʼsna?

16 Betelar jichhak puririnakajja, familiapatsa amigonakapatsa llakisipjjaspawa. Ukatwa betelitanakasa tamankirinakasa sum katoqtʼapjje ukat amigonakapjam sum uñjapjje ukhajj wal kusisipjje (Mar. 10:29, 30). Jupanakajj Betelankapkchisa, sapa semanaw tantachäwinakarusa yatiyirisa sarapjje. Ukampis awisajja, Betelan yaqha luräwinakaw utjaspa. Ukhamajj tamankirinakajj ukjja amuyapjjañapawa, ukat betelitanakarusa luratanakaparusa wali askitwa uñjapjjañaparaki (1 Tesalonicenses 2:9 liytʼañataki).

YAQHA MARKAT JUTIRINAKAR YANAPTʼAÑÄNI

17, 18. Yaqha markanakat jutirinakajja, ¿kunjamanakatsa yanaptʼasipki?

17 Diosar sapüru servir yaqhep jilat kullakanakajja, iyaw sasaw yaqha markanakan serviñataki sarawayapjje. Jupanakatakejj yaqha aru yateqañasa, yaqha manqʼanakaru, uka markan jakäwinakapar yatinoqtañasa chʼamakïspawa.  Ukampis ¿kunatsa yaqha markar sarapjje? ¿Kunanakansa yanaptʼasipki?

18 Yaqhepajj misionerjamaw Diosan arunakapat yatiyasipki. Jupanakajja ukham yatiyañatakejj suma wakichtʼatäpjjewa, ukatwa tamankirinakajj jupanakat sum yateqapjje. Misioneronakarojj sucursalaw ut churi ukat gastonakapatakisa mä jukʼa qollqempi yanaptʼaraki. Yaqha markat jutir yaqhep jilat kullakanakajja, Betel utanwa servipjjaraki. Yaqhepasti sucursalanaka, yaqha arur jaqokipañataki utanaka, Jachʼa Tantachasiñ Utanaka, Tantachasiñ Utanaka lurañwa yanaptʼapjjaraki. Jupanakarojja, pachpa markankir sucursalawa jan ukajj tamawa utampisa, manqʼañampisa yanaptʼaraki. Betelitanakjamarakiw sapa semana tantachasirisa yatiyirisa sarapjje, jupanakar ukham uñjasajj tamankirinakajj wal kusisipjje.

19. ¿Kunjamsa yaqha markat jutir jilat kullakanakasarojj yanaptʼañasa?

19 ¿Kunjamsa yaqha markat jutirinakar yanaptʼsna? Qalltanjja, inas yaqhep manqʼanak jan sum uñtʼapkchiniti. Ukhamajj utar manqtʼasiñataki jawskañäni ukhajja, ukanak amuytʼañasäspawa. Kuns manqtʼañ munaspa, kunsa jan munkaspa ukanakwa jisktʼsna. Ukat parlktan uka aru yateqapkani ukhasa, markasan kunjamtï jakasktan ukanakar yatinoqtapkani ukhasa, pacienciampiw uñjañasaraki. Qalltan inas parlatanakasjja jan sum amuyapkchiniti, ukampis tiempompejj yateqjjapjjaniwa, ukatakejj jiwasaw yanaptʼaraksna. Jupanakajj wal yateqañ munapjje, uk amtapuniñäni.

20. ¿Kunjamsa yaqha markar sarir jilat kullakanakasarusa awk taykanakaparusa yanaptʼsna?

20 Walja maranak ukham yaqha markankjjasinjja, inas yaqhep jilat kullakanakajj kunjamsa awk taykapar uñjapjjani ukanakat llakisipjjchispa. Maysa toqetjja, awk taykanakapajj Jehová Diosan Qhanañchirinakapäpjjchi ukhajja, wawanakapajj yaqha markan Diosar servisipkakispa ukwa munapjjarakispa (3 Juan 4). Ukampis wawanakapajja, awk taykapar sum uñjañatakejj wal chʼamachasipjjani ukat visittʼiris sarapjjarakiniwa. Ukhamasti, kawkhantï awk taykanakapajj jakasipki uka tamankir jilat kullakanakaw wakiskani ukhajja, yanaptʼapjjarakispa. Cheqansa, Diosar sapüru servirinakajja, Diosan arunakap yatiyasiñapatakiw wal yanaptʼasipki, uka lurañajj taqe kunat sipansa wali wakiskiripuniwa (Mat. 28:19, 20). Jumasa tamamasa ¿janit uka jilat kullakanakan chuymankipstata jan ukajj usuta awk taykanakapar yanaptʼkasma?

21. Jilat kullakanakajj yanaptʼapjje ukat chʼamañchtʼapjje ukhajja, ¿kunjamsa Diosar sapür servirinakajj jikjjatasipjje?

21 Diosar sapür servirinakajja, janiw qollqe jikjjatañ laykojj ukham chʼamachasipkiti, jan ukasti Jehová Diosaru ukhamarak jaqe masiparu munasipjjatap laykuw chʼamachasipjje. Jiwasatï jupanakar yanaptʼañäni ukhajja, wal kusisipjjani. Yaqha markankir mä kullakajj siwa: “Qawqha munasiñampis uñjapjjetu ukat luratanakajsa kunja askitsa uñjapjjaraki uk mä jukʼa qellqtʼanipjjetu ukajj wal chʼamañchtʼitu” sasa.

22. ¿Kunjamsa Diosar sapüru serviñarojj uñjta?

22 Jehová Diosar sapüru serviñajja, wali kusiskañapuniwa, janiw yaqha ukham jakañajj utjkaspati. Diosan Reinopajj apnaqjjani ukhajja, sapüruw Jehová Diosar servjjañäni, ukatakiw jichhürunakan ukham serviñajj wakichtʼaskistu. Ukhamasti Diosar sapüru servirinakarojj yanaptʼapjjañäni, ‘qawqha iyawsañampisa, qawqha munasiñampis servisipki’ ukanakat amtasipjjapuniñäni (1 Tes. 1:3).