Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jesusajj walpun jaqenakar munasïna

Jesusajj walpun jaqenakar munasïna

‘Nayajj kusisiyätwa jaqenak uñjasinjja.’ (PRO. 8:31, NM)

1, 2. ¿Kunjamsa Jesusajj jaqenakar munasitap uñachtʼayäna?

JEHOVÁ DIOSAJJ qawqha yatiñanisa ukajja, Jesús toqew uñachtʼayasi. Jesusajj janïr aka Oraqer jutkasajja, alajjpachanwa Awkipar taqe kun lurañ yanaptʼäna, Jehová Diosajj jupa toqew jaqerusa taqe kunatï utjki ukanaksa luräna. Kunapachatï Diosajj alajjpachsa aka Oraqsa lurkäna ukhajja, Jesusajj wali kusisitapuniw jikjjataspachäna. Ukampis Diosan taqe uka luratanakapatjja, Jesusajj jaqer uñjasaw jukʼamp kusisïna (Pro. 8:22-31, NM). Jïsa, alajjpachankaskäna ukhatpachaw Jesusajj jaqenakar munasjjäna.

2 Walja maranak qhepatjja, Jesusajj Awkiparu ukhamarak jaqenakar munasiñatwa ‘jupa pachpat armtʼasisin’ aka Oraqer jutäna, ukhamat ‘jakañap churasin walja jaqenakar qhespiyañataki’ (Fili. 2:5-8, NM; Mat. 20:28). Jesusajj ¡walpun jaqenakarojj munasi! Aka Oraqenkaskäna ukhajja, Awkipat chʼama katoqasajj walja milagronakwa luräna, uka milagronak lurasaw jaqenakar munasitapa ukhamarak kunanaktï jutïrin lurkani ukanak uñachtʼayäna.

3. ¿Kuna toqetsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

3 Aka Oraqer jutasinjja Jesusajj Diosan Reinopatwa jaqenakar yatiyäna (Luc. 4:43). Uka Reinow Diosan sutip jachʼañchani ukhamarak jaqenakan taqe jan waltʼäwinakapsa askichani. Uk yatisaw Jesusajj Reino toqetpun jaqenakar parlirïna. Diosan arunakapat yatiykasajja, Jesusajj walja milagronakwa luräna, ukhamat jaqenakar munasitap uñachtʼayañataki. Uka milagronakapat yatiñajj ¿kunatsa jiwasatak wali wakiskirejja? Uka milagronakat yatiñajja, kunanaktï Jesusajj jutïrin lurkani ukanakar jukʼamp confiyañatakiw yanaptʼistani. Ukhamajj aka yatichäwinjja, Jesusan pusi milagronakapatwa yatjjataskañäni.

DIOSAN CHʼAMAPAMPIW JESUSAJJ USUTANAK QOLLÄNA

4. ¿Kunjamatsa Jesusajj lepra usuni jaqemp jikisïna?

4 Mä kutejja Jesusajj Galilea toqeruw Diosan arunakap yatiyir saräna, ukanjja lepra usuni mä jaqempiw jikisïna (Mar. 1:39, 40). Uka jaqejj wali usuntatapunïnwa, ukatwa Lucas medicojj “mä leprantata jaqewa” sasin säna (Luc. 5:12, MT). Kunapachatï lepra usuni jaqejj Jesusar uñjäna ukhajja, “oraqkam ajanup altʼasaw achiktʼasïna: Tata, munstajja, qolltʼasitasmawa” sasa. Uka jaqejja, Jesusan qollañatak chʼamanïtap yatïnwa, ukampis jupar qollan munaspati janicha uk janiw yatkänti. ¿Kunatsa? Uka tiemponjja, judionakan pʼeqtʼirinakapajj lepra usuni jaqenakarojj uñisipjjänwa. Ukhamarus uka jaqen jañchipajj leprampi qʼala mayjtʼayatäpachänwa. Ukhamajj uka jaqer uñkatasajj ¿kunsa Jesusajj lurpachäna? ¿Judionakan pʼeqtʼirinakapjamarakit uka jaqer uñjpachäna? ¿Kunsa jumajj lurasmäna?

5. ¿Kunatsa Jesusajj lepra usuni jaqerojj qolläna?

5 Moisesan Leyiparjamajja, lepra usuninakajj mayni jaqen jakʼachasinir uñjasajj akham sasaw arnaqasipjjañapäna: ‘¡Qʼañütwa, qʼañütwa!’ sasa. Ukampis kunapachatï lepra usuni jaqer Jesusajj jakʼachasïna ukhajja, uka jaqejj janiw arnaqaskänti (Lev. 13:43-46). Uk uñjasajj ¿Jesusajj coleraspachänti? Janiwa, antisas khuyaptʼayasiñat qollänwa. Amparapampi llamktʼasasti wali suma arunakampiw Jesusajj akham säna: “Muntwa, kʼumaräjjam” sasa. Ukatsti uka lepra usupajj ukspachaw chhaqtawayjjäna (Luc. 5:13). Cheqansa uka milagro lurañapatakisa, jaqenakar qawqsa munasi uk uñachtʼayañapatakisa Diosaw Jesusarojj chʼam churäna (Luc. 5:17).

6. ¿Kunjamsa Jesusajj jaqenakar qolläna, ukat kunsa uka milagronakajj uñachtʼayistu?

6 Jehová Diosan chʼamapampiw Jesusajj walja muspharkañ milagronak luräna. Janiw lepra usuni jaqenakaruk qollkänti, jan ukasti kunayman usuninakaruw qolläna. Bibliajj akham siwa: “Jan parlir amutunakas arsjjänwa, manconakas walikëjjänwa, cojonakas sarnaqjjapjjarakïnwa, juykhunakasti uñj-jjapjjarakïnwa” sasa. Taqe ukanak uñjasajja “jaqenakajj wal muspharasipjjäna” sasaw Bibliajj qhanañcharaki (Mat. 15:31). Jichhürunakanjja, doctoranakajj usutanakar qollañatakejj mayninakatwa riñonapsa, lloqopsa, kʼiwchapsa, jan ukajj yaqha ukhamanaksa apsupjje, ukhamat usutan cuerpopar uskuñataki. Ukampis Jesusajj janiw ukham lurkänti, jan ukasti pachparuw qolläna. Janiw ukakïkiti, usutajj Jesusat jayankchïna ukasa qollänwa (Juan 4:46-54). ¿Kunsa ukajj uñachtʼayistu? Alajjpachan Reyjam uttʼayat Jesucristojja, niyaw taqe kasta usunak wiñayatak chhaqtayjjani. Aka Oraqenkaskäna ukhajja Jesusajj wali munasiñampiw jaqenakar uñjäna. Ukhamajj jutïr pachanjja, pisin jakasir ‘jaqenakat khuyaptʼayasiniwa, aynachtʼat jaqenakarus yanaptʼarakiniwa’ (Sal. 72:13). Jïsa, ¡Jesusajj taqe tʼaqhesirinakar yanaptʼapuniniwa!

“SARTAM, IKIÑAM APTHAPISIM, UKATSTI SARJJARAKIM”

7, 8. ¿Kunjamatsa Jesusajj wali usuntat mä jaqempejj jikisïna?

7 Mä qawqha phajjsinakatjja, Jesusajj Galileatwa Judea cheqar Diosan Reinopat jukʼamp yatiyaskakiñatak saräna. Ukanjja, walja jaqenakaw yatichäwinakap istʼapjjäna wali munasirïtapsa amuyapjjarakïnwa. Jesusajj pobrenakarusa llaktʼatanakarusa suma yatiyäwinak yatiyasaw chuymachtʼäna (Isa. 61:1, 2; Luc. 4:18-21).

8 Nisán (marzo-abril) phajjsinjja, Jesusajj Jerusalén markaruw judionakan Pascua fiestap amtañataki saräna. Uka markarojj walja jaqenakaw fiesta amtañatakejj sarapjjarakïna. Ukankjjasinsti, Jesusajj templot alay toqen wali uñtʼat mä estanqueruw saräna. Ukansti, Jesusajj jan sartirjam wali usuntat mä jaqempiw jikisïna.

9, 10. 1) ¿Kunarus jaqenakajj Jerusalenankir estanquerojj sarapjjerïna? 2) ¿Kuna milagrsa Jesusajj uka estanquen luräna? 3) ¿Kunsa Jesusan uka milagro luratapat yateqsna? (8 janankir dibujo uñjjattʼam.)

9 Uka estanquerojj kunayman usuni jaqenakaw sarapjjerïna, ¿kunarusa? Umar mantasinsa maynejj qollasjjaspa ukhamwa amuyapjjerïna. Kunapachatï umajj onjjtkäna ukhaw usutanakajj umar mantapjjerïna. ¿Ukankañajj kunjamäpachänsa uk amuyasmati? Taqeniw qollatäñ munpachäna. Jesusajj jan juchan jaqënwa janirakiw usutäkänsa, ukhamajj ¿kunatsa ukar sarpachäna? Jaqenakar munasiñatwa saräna. Ukanwa jan sartirjam wali usuntat jaqempejj jikisïna, uka jaqejj janïr Jesusajj aka Oraqen naskäna uka nayratpacha usutäjjänwa (Juan 5:5-9 liytʼañataki).

10 Jesusajj uka usuntat jaqerojj akham sasaw jisktʼäna: “¿Qollatäña muntati?” sasa. Jupajj wali llaktʼataw Jesusar säna: “Tata, janiw khiti yanaptʼiris utjkituti uma onjjtkipan mantañajjatakejja. Sapa kuti mantañ munkta ukkhajja, yaqhakiw nayraqat mantawayjje” sasa. Ukjjarusti Jesusajj uka jan sartirjam jaqerojj sänwa: “Sartam, ikiñam apthapisim, ukatsti sarjjarakim” sasa. Ukspachaw uka jaqejj qollatäjjäna, ikiñap apthapisinsti sartawayjjarakïnwa. ¿Kunsa Jesusan uka milagro luratapat yateqsna? Jutïr pachanjja Jesusajj walja milagronakwa lurani ukwa uñachtʼayistu. Jesusan jaqenakar wal munasitapsa amuyaraktanwa. Walpun jupajj jaqenakar yanaptʼañ munäna, ukatwa estanquerojj uka wali usuntat jaqer yanaptʼañatakejj saräna. Jiwasajj jupatwa yateqasiñasa. Akapachanjja walja jaqenakaw kunayman jan waltʼäwinakan uñjasipjje, jiwasajj jupanakar yanaptʼañwa munaraktanjja, ukhamajj yatiyktan uka cheqanakan yanaptʼa munapki uka jaqenakar thaqhasipkakiñäni.

“KHITIS ISIT LLAMKTʼITU”

11. Marcos 5:25-34 qellqatanjja, ¿kunjamas Jesusan khuyaptʼayasirïtapajj uñachtʼayasi?

11 (Marcos 5:25-34 liytʼañataki.) 12 maraw mä warmejj wila apa usump tʼaqhesiskäna, ukham usutäsajj wali llakitapuniw jakasïna, Jehová Diosaru yupaychañas jupatak chʼamakïnwa. “Walja qollirinakamp qollayasisinjja, walpun tʼaqhesïna; taqe kunatï jupan utjkän ukanaks tukjasïnwa, ukampis janiw waliptkänti, jan ukasti jukʼampikiw usuntjjäna.” Mä kutejja Jesusat parlir istʼasinjja uka warmejj jaqenak taypit qhepäjjat jakʼachasisinwa Jesusan isip llamktʼäna (Lev. 15:19, 25). Jesusasti chʼam jupat mistur amuyasisinjja, qhepäjj uñakipstasin akham sänwa: “¿Khitis isit llamktʼitu?” sasa. Ukat uka “warmejj ajjsarañat khathattʼasisaw Jesusan nayraqatapar killtʼasïna”, kunatï cheqäki ukwa Jesusar arsusirakïna. Ukjjarojja, Jehová Diosan qollatap yatisinjja, Jesusajj suma arunakampiw uka warmir akham säna: “Wawa, iyawsatam laykuw kʼumaräjjtajja. Jichhasti sumak sarjjam. Usumatsti kʼumaräjjtawa” sasa.

Jesusajj milagronak lurasaw jaqenakar yanaptʼañ munatapsa, jupanakan jan waltʼäwinakapat llakisitapsa uñachtʼayäna (11, 12 tʼaqanak uñjjattʼäta)

12. 1) Yateqktan ukarjamajja, ¿kamsasmas Jesusatjja? 2) ¿Kunsa Jesusat yateqassna?

12 Jesusajj walpun jaqenakat khuyaptʼayasi, cheqansa usutanakatwa jukʼamp khuyaptʼayasi. Supayajj janiw ukhamäkiti, janis kunatakis askïksna, janis khitis munaskistaspa ukham amuyayañwa munistu. Ukampis ak amtañäni, Jesusajj jaqenakaruw yanaptʼañ munäna, jupanakan jan waltʼäwinakapatsa llakisirakïnwa. Jichhürunakanjja uka kikparakiw Jesusajj jiwasanakat llakisi. Jesusajj wali munasiri Reyiwa, khuyaptʼayasiri Jilïri Sacerdoterakiwa (Heb. 4:15). Jiwasatejj jan usutäkstan ukhajja, walja maranak usurnukstatäpki ukanakajj kunjamas jikjjatasipjje uk inas jan sum amuyksnati. Ukampis Jesusajj janis kunapachas usuntirïkchïnjja, kunjamas usutanakajj jikjjatasipjjäna uk sum amuyirïna, jupanakatsa khuyaptʼayasirïnwa (1 Ped. 3:8). Jiwasajj ukhamarakiw Jesusat yateqasisin lurañasa.

“JESUSASTI JACHÄNWA”

13. ¿Kunjam chuymanïtapsa Jesusajj Lazaror jaktayasajj uñachtʼayäna?

13 Mayninakar tʼaqhesir uñjasajja, Jesusajj chuymap wal ustʼayasirïna. Sañäni, kunapachatï Lázaro amigopajj jiwjjäna ukhajja, Lazaron familiaranakaparu, amigonakaparu jachir uñjasajja, Jesusajj “llakitaw uñjasïna”, “chuymapsti chʼalljjtayasirakïnwa” (Juan 11:33-36 liytʼañataki). Amigopar jaktayañatak chʼamanïtap yatkchïnsa, jachänwa. Jaqenakan uñjkata jachañsa janirakiw ajjsarkänti. Jesusajj walpun Lázaro amigoparusa familiaranakaparus munasïna, ukatwa Diosan chʼamapampejj Lazaror jaktayäna (Juan 11:43, 44).

14, 15. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosaw taqe jan waltʼäwinak chhaqtayjjani sasin sissna? 2) Jiwatanakajj jaktanipkani ukhajja, ¿kunjamsa Jehová Diosan yatiñ kankañapajj uñachtʼayasini?

14 Bibliajj Jesusat akham siwa: “Juparakiw kunäkitejj Diosajj uk uñachtʼayirejja” sasa (Heb. 1:3). Ukhamajj Jesusan milagro luratanakapajj ¿kunsa Jehová Diosat uñachtʼayistu? Diosajj Yoqapjamarakiw kunanakatï tʼaqhesiykistu taqe ukanak chhaqtayañ muni. Jiwañasa, usuntañasa, tʼaqhesiñasa janiw utj-jjaniti. Jehová Diosasa Jesusasa niyaw taqe jiwatanakar jaktayapjjani. Jesusajj akham sänwa: “Horasajj purininiwa taqe jiwatanakasti [...] jaktapjjaniwa” sasa (Juan 5:28, 29).

15 Jiwatanakajj jaktanipkani ukhajja, Jehová Diosan yatiñ kankañapaw uñachtʼayasini. Taqe kun Luriri Jehová Diosajja jiwatanakat amtasiwa; kunjam uñnaqanïnsa, kunjam chuymanïnsa ukanak sum amtaspa (Isa. 40:26). Jehová Diosajj janiw aleqaki jiwatanakat amtaskiti, jan ukasti Yoqapjamarakiw jiwatanakar jaktayañ muni. Lázaro chachan jaktäwipasa, Biblian qellqatäki uka yaqha jaktäwinakasa, kunas jutïr pachan jiwatanakampejj pasani ukwa uñachtʼayistu.

JESUSAN MILAGRONAKAPAJJ YANAPTʼISTUWA

16. ¿Kuna milagro phoqasirsa Jehová Diosan servirinakapajj uñjapjjani?

16 Jehová Diosar taqe kunansa istʼapuniñäni ukhajja, Armagedón jachʼa chʼajjwäwit qhespiyatäñäniwa, ukat qhespiñajj mä jachʼa milagropunïniwa. Uka jachʼa chʼajjwäwi pasatat jukʼamp milagronakwa uñjaskakiñäni. Niyakejjay juchararästanjja sapürutjamaw ukajj chhaqtjjani, usutanakas sapürutjamarakiw kʼumaräjjapjjani (Isa. 33:24; 35:5, 6; Apo. 21:4). Paraisonjja, janipuniw lentenaksa, thujrunaksa, muletanaksa, silla de ruedas ukanaksa, audifononaksa ni yaqha ukhamanaksa munjjañäniti. Jehová Diosan yanaptʼapampejj Armagedonat qhespirinakajj janiw usuntjjapjjaniti. Ukhamatwa jupanakajj aka Oraqe paraisor tukuyañatak yanaptʼapjjani (Sal. 115:16).

17, 18. 1) ¿Kunatsa Jesusajj milagronak lurpachäna? 2) ¿Kunatsa paraíso oraqer mantañatakejj chʼamachasiñasa?

17 ¿Kunjamsa Jesusan milagronakapat yatjjatañajj jichhürunakan yanaptʼistu? Jutïrpachan janiw khitis usutäjjañäniti, uka uru taqe chuyma suytʼañatakiw Jesusan milagronakapat yatjjatañajj yanaptʼistu (Apo. 7:9). Janiw ukakïkiti, Jesusajj qawqsa jaqenakar munasi uk amuytʼañatakis yanaptʼarakistuwa (Juan 10:11; 15:12, 13). ¿Kunsa Jesusan khuyaptʼayasirïtapat amuyaraksna? Jehová Diosajj taqe servirinakapat llakisitapwa amuysna (Juan 5:19).

18 Jichhürunjja, taqeniw jiwtansa, usunttansa, tʼaqhesiraktansa (Rom. 8:22). Ukatwa aka Oraqejj mä paraisöjjañap muntanjja, ukanjja Diosan arsutaparjamajj janiw khitis usuntjjañäniti. Malaquías 4:2 qellqatarjamajja, jan juchanëjjasajj taqeniw ‘kusisiñata jalnaqañäni kunjamatejj waka qallunakajj uyut mistusajj jalnaqapki ukhama’. Uka arunakat amuytʼasajj walpun Jehová Diosar yuspärtanjja, arsutanakaparus taqe chuymaw confiyaraktanjja. Ukhamajja, paraíso oraqer mantañatakejj kun lurañay wakischi uk lurañwa muntanjja. Jesusan milagro luratanakapat yatjjatañajja, Jesusajj Reyjam aka Oraqjjar apnaqanisajj kuna bendicionanaksa churistani ukanak taqe chuym suytʼañatakiw yanaptʼistu.