Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jesusajj yatichkäna uka oracionat ¿kunsa yateqsna? (Payïri)

Jesusajj yatichkäna uka oracionat ¿kunsa yateqsna? (Payïri)

“Awkimajj janïr arsupktas ukkhaw yatjje kuntï jumanakajj mayipkäta ukjja.” (MAT. 6:8)

1-3. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj mä kullakan mayisitap istʼäna?

LANA sat kullakajj precursor regularjamaw Diosar serviski. Jupajj 2012 maranwa Alemania markar saräna. Uka markat niya kuttʼaniñampëjjäna ukhajj kunanakas pasäna ukjja janipuniw armaskaniti. Jupajj siwa: “Jehová Diosajj pä mayisitajaruw istʼitäna. Kunapachatï trenat aeropuertor saraskayäta ukhajja, Diosaruw arunakapat maynir parlañatak mayisiyäta. Purjjasinjja, viajiñajäkäna uka avionajj janiw ukürpach mistkänti, jan ukasti qhepüruruw jittʼayasïna. Ukhaman uñjasisajj mayampiw Diosat mayisiyäta, qollqejj niyaw pistʼjjetäna, janirakiw kawkir qheparañajas utjkitänti” sasa.

2 Mayisiñ tukuyjjäna ukhajja, mayniw akham säna: “Lana, ¿kunsa akan luraskta?” sasa. ¿Khitïpachänsa? Yateqer masipänwa, jupampiw nayrajj colegion yateqapjjatayna. Uka compañeropajj Sudáfrica toqeruw sarjjañapäna, ukatwa taykapampi awichapampejj aeropuertor jaytiri jutapjjatayna. Lana kullakajja, jupanakaruw kuna jan walintï jikjjataskäna uk awistʼasïna, ukatwa jupanakajj ‘utajar qheparaskasmawa’ sasin kullakar sapjjäna. Utankjjasinjja, kuna toqenakatsa religionapan yatichasi ukhamarak jaqenakar sapüru yatiyañajj kunjamasa, uka toqenakatwa Lana kullakar jisktʼapjjäna.

3 Qhepürusti, Lanajj Biblia toqet yaqha jisktʼanakapar qhanañchaskakïnwa. Ukat janïr markapar kuttʼkasinjja, yaqha jilat kullakanakan visittʼapjjañapatakiw sutinakapsa direccionapsa mayirakïna. Lana kullakajj jichhürkamaw precursorjam serviski, ukatjja Jehová Diosajj oracionanak istʼirïtapsa janirakiw pächaskiti (Sal. 65:2).

4. ¿Kuna toqetsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

4 Jan waltʼäwinakan uñjastan ukhajja, jankʼakiw Jehová Diosarojj oracionan yanaptʼa mayistanjja. Jupajj mayisitanakasar istʼistuwa, taqe chuymaw yanaptʼarakistu (Sal. 34:15; Pro. 15:8). Ukampis Jesusajj yatichkäna uka oracionarjamajja, jukʼamp wakiskir toqenakat mayisiñ utjatapwa amuytanjja. Aka yatichäwinjja, ukanakatwa pusi toqet uñjaskañäni, ukatjja kunjamsa Jehová Diosar jan jitheqtas serviskakiñatakejj yanaptʼistani uksa yatjjataskarakiñäniwa (Mateo 6:11-13 liytʼañataki).

“SAPÜRUTAK MANQʼAÑ CHURANIPJJETA”

5, 6. Janis jiwasajj pisin jakaskstanjja, ¿kunatsa ‘manqʼañ churanipjjeta’ sasin Diosar mayiñasa?

5 Jesusajja, janiw “sapürutak manqʼañ churanita” sasin mayisiñ yatichkänti, jan ukasti “sapürutak manqʼañ churanipjjeta” sasaw yatichäna. Kunjamsa África toqenkir tamanak tumptʼir Victor jilatajj ukarjam luri uk parltʼañäni. Jupajj siwa: “Jehová Diosar walpun yuspärtjja, nayasa esposajasa janiw manqʼañatsa ni uta alquiler pagañatsa llakisipkti. Munat jilat kullakanakaw ukanakampejj yanaptʼapjjetu. Ukampis walja jilat kullakanakaw akapachan qollqe toqet aynachtʼat jikjjatasipjje, ukatwa jupanakar yanaptʼañapatak Diosar oracionan mayta” sasa.

6 Inas jiwasajj manqʼa toqet jan pistʼatäkstanti, ukampis walja jilat kullakanakasaw pisin jakasipjje, jan ukajj yaqha jan waltʼäwinakan jikjjatasipjje. Jupanakatakiw Diosat mayiñasa. Ukatsti jiwasajj yanaptʼañasarakiwa. Sañäni, kunanakatï utjkistu ukanakampiw jupanakar yanaptʼsna. Ukatjja, oraqpachan yatiyasiski ukarojj qollqesampis yanaptʼaraksnawa. Uka qollqempiw khitinakatï yanaptʼa munapki ukanakar yanaptʼasi (1 Juan 3:17).

7. Kunanakatï jakasiñatak munaski ukanakat jan sinti llakisiñatakejja, ¿kuna uñachtʼäwimpis Jesusajj qhanañchäna?

7 Jesusajj Diosat mayisiñ yatichkäna uka qhepatjja, kunanakatï jakasiñatak munaski ukanakat jan sinti llakisiñatakiw pampankir panqaranakat parlarakïna. Jupajj sänwa: ‘Pampankir panqaranakajj janiw kunatsa llakisipkiti, Diosaw jupanakarojj sum uñji’ sasa. Ukhamarakiw jiwasajj kunanakatï jutïrin jakasiñatak munaski ukanakat jan sinti llakisiñasäkiti (Mat. 6:30-34). Ukhamajja, kunatï sapürutak utjkistu ukanakampejj kusisitakïñasawa. Jehová Diosarojja, jakasiñatak mä utanïñatakisa, familiasar yanaptʼañataki mä trabajonïñatakisa, usutäkasin suma amtanakar puriñatakisa mayisiraksnawa. Ukampis ukanakat sipansa yaqha toqet mayisiñaw wakisiraki. ¿Kunäpachasa?

8. ¿Kunsa “sapürutak manqʼañ churanipjjeta” siski uka arunakajj amtayarakistu? (25 janankir foto uñjjattʼam.)

8 “Sapürutak manqʼañ churanipjjeta” siski uka arunakajja, Jesusan yaqha arunakapatwa amtayarakistu, jupajj sänwa: “Janiw jaqejj tʼantʼa sapampikiti jakkani, jan ukasti taqe kuntejj Diosajj siski uka arunakampiw jakarakini” sasa (Mat. 4:4). Ukhamajja, ajayu toqet manqʼa horasapar apayasinkakiñapatakejj Jehová Diosar mayiskakiñasawa.

“MANUNAKAJJATA PERDONAPJJARAKITA”

9. Juchanakasajj ‘manükaspas’ ukhamawa sasajj ¿kunatsa sistanjja?

9 Yatichkäna uka oracionan Jesusajj akham sänwa: “Manunakajjata perdonapjjarakita” sasa. Yaqha horasasti sarakïnwa: “Juchanakajjatjja pampachapjjeta” sasa (Mat. 6:12, MT; Luc. 11:4). ¿Kunatsa ukham sispachäna? Juchanakasajj manükaspas ukhamawa, ukatwa Jesusajj ukham säna. 1952 maranjja, aka pachpa revistan akham sasaw qhanañchasïna: “Juchachasisinjja Diosampis manur mantksna ukhamawa [...]. Ukhamar purtʼasitasatjja, Jupajj jiwayistaspawa [...]. Jupatï munaspajja, janirakiw amigoparjamas uñj-jjestaspati [...]. Juparojj munasiñasawa, uksti Jupar istʼasaw uñachtʼaytanjja. Ukhamajj juchachastan ukhajja, Diosar jan munasitaswa uñachtʼaytanjja” sasa (1 Juan 5:3).

10. ¿Kun utjatapatsa Jehová Diosajj juchanakas perdonistu, ukat kunjamsa jikjjatastanjja?

10 Sapüruw juchanakasat perdonatäñ muntanjja. Jehová Diosajj Jesusan jiwatap toqew perdonistaspa, jupasti pä waranqa maranak nayraw jiwasanak layku jiwawayi. Ukatwa Diosar wal yuspärañasa. Jesusatï jiwas layku jan jiwkasapäna ukhajja, janiw juchatsa ni jiwañatsa qhespiyatäkasänti (Salmo 49:7-9; 1 Pedro 1:18, 19 liytʼañataki). Maysa toqetjja, “juchanakajjatjja pampachapjjeta” siski uka arunakajj jilat kullakanakasatwa amtayarakistu, jupanakajj Jesusan jiwatapjjaru perdonatäñwa munapjjaraki. Jehová Diosajja, mayninakajj jiwasjamaraki Jupamp sum apasipjjaspa uk amuyañaswa muni. Kunapachatï mayninakajj chuyma ustʼayapjjestani ukhajj perdonañasawa. Pantjasitanakapajj awisajj janiw sinti jachʼa juchäkapuniti. Ukhamajj jilat kullakanakasar perdontan ukhajja, jupanakar munasitaswa uñachtʼaytanjja, ukatsti Jehová Diosajj juchanakas perdonkistu ukar yuspäratassa uñachtʼayaraktanwa (Efe. 4:32).

Diosamp perdonatäñ munstan ukhajja jaqe masisar perdonañasarakiwa (11 tʼaqa uñjjattʼäta)

11. ¿Kunatsa jaqe masisar perdonañasa?

11 Pantjasirïtasatjja, awisajj jilat kullakanakar perdonañajj chʼamakïspawa (Lev. 19:18). Yamas chuym ustʼayapkistu uka jilatat yaqhanakar parljjsna ukhajja, inas awistʼasktan uka jilatas jan ukajj kullakas jiwas toqet saytʼasjjchispa ukat chuym ustʼaykistu uka jilat contraw parljjarakispa. Ukhamatwa tama taypin tʼaqanoqtañajj utjaspa. Janitï uk askichañatak kuns lurksna ukhajja, Jesusajj jiwas layku jiwawayki ukar jan yuspärataswa uñachtʼaysna. Jaqe masisan pantjasitanakap jan perdonksna ukhajja, Jehová Diosajj janirakiw perdonkistaspati (Mateo 6:14, 15 liytʼañataki; Mat. 18:35). Maysa toqetjja, Jehová Diosamp perdonatäñ munstan ukhajja, jachʼa juchanakar jan purtʼasiñatakiw chʼamachasiñasa (1 Juan 3:4, 6).

“JANIRAK YANTʼÄWIRU PURIYAPJJESTATI”

12, 13. 1) Bautisaskäna uka qhepatjja, ¿kunas Jesusar pasäna? 2) Juchar purtʼasisajja, ¿kunatsa yaqhanakar jan juchañchañasäki? 3) Diosan munañaparjam sarnaqasajja, ¿kunsa Jesusajj uñachtʼayäna?

12 Yatichkäna uka oracionanjja, Jesusajj akham sänwa: “Janirak yantʼäwiru puriyapjjestati” sasa. Uka arunakajja, bautisaskäna uka qhepat kunas Jesusampejj pasäna ukwa amtayistu. Juparusti Diosan ajayupaw wasarar irpäna, ukan “Supayan yantʼatäñapataki” (Mat. 4:1; 6:13). ¿Kunatsa jupar yantʼasïna? Diosjjat Supayajj jan walinak parlkäna ukanak qhanstayañatakïnwa. Adanampi Evampejj Jehová Dios contra saytʼasipkäna ukhaw Supayajj jan walinak parläna. Diosajj janiw jaqenakar sum lurawaykiti sasaw Supayajj säna. Ukat sarakïnwa, “jan juchani jaqejj yantʼata uñjasispa ukhajj Diosat jitheqtakispawa” sasa. Ukatsti saskakïnwa: “Jaqenakajj jupanak pachpa apnaqasipjjaspa ukhajj taqe kunas sumakïspawa” sasa (Gén. 3:4, 5). Ukampis Jesusajj janipuniw Diosat jitheqtkänti, ukhamatwa Supayan taqe uka arunakapajj kʼarïtap uñachtʼayäna. Supayajj Diosat jan walinak parlkäna ukajja, jutïrpachanwa jukʼamp sum qhanstayasini. Ukatjja, alajjpachan jakirinakasa aka Oraqen jakirinakasa, Jehová Diosajj suma apnaqerïtapwa yatipjjani.

13 Jehová Diosajj qollanawa, ukhamajj janipuniw Jupajj khitirus yantʼkaspati. Antisas Supayaw jaqenakar yantʼi (Mat. 4:3). Ukampis uka yantʼanakaparojj saykatañäniti janicha ukajj jiwasatäjjewa (Santiago 1:13-15 liytʼañataki). Jesusat amuytʼañäni, Supayan yantʼatajj ¿kunsa jupajj luräna? Uka yantʼanakar saykatañatakejj janiw pächaskänti, ukatsti Diosan Arupatsa aytarakïnwa. Jesusajj janipuniw Jehová Diosat jitheqtañ munkänti, ukampis Supayajj janiw ukhamak jaytkänti, jan ukasti “jan kunjämat Jesusar yantʼar puriyirjamäsajja sarawayjjänwa mä qawqha urunakataki” (Luc. 4:13). Yantʼanakan uñjasisasa Jesusajj Diosan munañaparjamaw sarnaqäna. Ukhamatwa kunjamsa jan juchan mä jaqejj jan walinakan uñjaskasas Diosat jan jitheqtkaspa uk uñachtʼayäna. Jichhürunakanjja, ukhamarakiw Supayajj Jehová Diosan leyinakap pʼakintayañ munistu.

14. Yantʼanakar saykatañatakejj ¿kunsa lurañasa?

14 Supayajj Diosjjat kʼarinak parlkäna ukanakajj janïraw sumpach qhanañchaskiti. Ukatwa Supayajj jichhürkamas yantʼaskakistu. Ukampis ak amtapuniñäni, janipuniw Diosajj yantʼanakar puriykistuti. Antisas Jupajj uka yantʼanakar saykatañaswa muni, yanaptʼañsa munarakistuwa. Ukampis janiw munkir jan munkir jupatakjam sarnaqañas maykistuti. Jan ukasti Jupar istʼañäniti janicha uk jiwas pachpa amtañaswa muni. Ukhamajj yantʼanakar saykatañatakejj ¿kunsa lurañasa? Jehová Diosan suma amigopäñasawa ukatjja Jupat yanaptʼa mayisiñasapuniwa. Kunjamsa Diosajj mayisitanakas istʼi, uk jichhajj uñjañäni.

Diosamp sum apasiskakiñatakisa taqe chuyma yatiyaskakiñatakisa chʼamachasiñasawa (15 tʼaqa uñjjattʼäta)

15, 16. 1) ¿Kuna yaqha yantʼanakarus saykatañasaraki? 2) Yantʼanakar purtʼasisajj ¿kunatsa yaqhanakar jan juchañchañasäki?

15 Supayan yantʼanakapar saykatañatakejja, Jehová Diosajj qollan ajayupampiw yanaptʼistu. Ukatsti, chʼamasa, tiemposa ukhamarak qollqesa jan ina chʼusar aptʼasiñatakiw Biblia toqesa tamap toqes ewjjtʼistu. Espen jilatampita Janne esposapampit parltʼañäni. Jupanakajj Europa toqenkir mä qamir markanwa jakasipjje. Walja maranakaw jupanakajj kawkhantï yatiyirinakajj munaski ukan yanaptʼapjjäna. Ukampis jichhajj pä wawanëjjapjjewa, ukhamïpanwa precursor regularjam jan sirvjjapjjeti. Jilatajj siwa: “Jichhajj janiw precursorjam sirvjjapjjti, ukampis Jehová Diosarojj sapa kutiw yantʼanakar jan purtʼasiñatakejj yanaptʼa mayisipjjta. Ukatsti Jupamp sum apasiskakiñatakisa, taqe chuyma yatiyaskakiñatakisa yanaptʼjja mayisipjjaraktwa” sasa.

16 ¿Kuna yaqha yantʼarus saykatañasaraki? Pornografía qʼañu luräwinak janirakiw uñchʼukiñasäkiti. Ukampis jiwasatï uk uñchʼukiñar purtʼassna ukhajja, janiw Supayarusa ni akapacharusa juchañchañasäkiti. ¿Kunatsa? Jupanakajj janiw munkir jan munkir uñchʼukiykistaspati, jan ukasti yaqhepajj uka jan wali amuyunak jan jankʼak apanukusaw ukanak uñchʼukiñar purtʼasipjje. Ukampis walja jilat kullakanakaw uka yantʼar atipapjje. Ukhamajj jiwasajj atiparaksnawa (1 Cor. 10:12, 13).

“ÑANQHATJJA QHESPIYAPJJETA”

17. 1) ¿Kunjamatsa Supayat jarkʼaqatäñ munatas uñachtʼaytanjja? 2) Akat mä jukʼa tiemporojj ¿kunsa Jehová Diosajj lurani?

17 “Ñanqhatjja qhespiyapjjeta” sasin mayisisajja, Supayat jarkʼaqapjjeta sasaw Diosat mayisisktanjja. ¿Kunjamatsa Supayat jarkʼaqatäñ munatas uñachtʼaytanjja? Akapachar jan mitisisa ukhamarak “akapachan yänakapsa” jan munasa (Juan 15:19; 1 Juan 2:15-17). Akat mä jukʼa tiemporojja Jehová Diosajj niyaw Supayarojj waranqa maranakatak ñachʼantani, ukatjja aka ñanqha pacharus tukjarakiniwa. Uka uru puriniñapkamasti, Supayajj Jehová Diosar serviñat kunaymanitwa jitheqtayañ munistani. Jupajj tiempopan jukʼakïtap yatisisajj wali coleratawa, ukatwa Diosarojj “ñanqhatjja qhespiyapjjeta” sasin mayiskakiñasa (Apo. 12:12, 17).

18. Supayajj jan utj-jjani uka pachan jakasiñ munsta ukhajja, ¿kunsa lurañama?

18 ¿Supayajj jan utj-jjani uka pachan jakasiñ munasmati? Ukhamächi ukhajja, Jesusajj mayisiñ yatichkäna ukarjamaw sarnaqañama. Ukatakejja, Reinomampisti apnaqapjjeta, sutimasti jachʼañchatäpan, munañamajj aka Oraqen luraspan sasaw Diosar mayisiñama. Ukhamajja, kunanakatï jakañatakisa Jupat jan jitheqtañatakis munaski ukanakjja Diosajj sapüruw churätam, uka toqet janipun pächasimti.