Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Jehová Diosan yanaptʼap uñjtati?

¿Jehová Diosan yanaptʼap uñjtati?

“Tatitusti servirinakap taypinjja chʼamapwa uñachtʼayani.” (ISA. 66:14)

65, 26 QʼOCHUNAKA

1, 2. ¿Kunsa yaqhep jaqenakajj Diosat amuyapjje?

DIOSAJJ janis jaqenakatsa ni luratanakapatsa llakiskaspa ukhamwa waljanejj amuyapjje. Sañäni, noviembre, 2013 maranjja Haiyan sat supertifón mä jachʼa thayaw lamar qotat um llumstayanisin Filipinas markan walja cheqanak tukjäna. Uka pasatatjja, mä marka apnaqeri alcaldejj sänwa: ‘Diosajj yaqha cheqankaskpachänwa ukatwa jan yanaptʼkistuti’ sasa.

2 Yaqhep jaqenakasti, Diosajj janis jaqen luratanakap uñjkaspa ukhamwa amuyapjjaraki (Isa. 26:10, 11; 3 Juan 11). Apóstol Pablon tiempopanjja jaqenakajj ukhamäpjjarakïnwa. Janiw Diosarojj uñtʼañ munapkänti, qʼañu lurañanakampi, ñanqha amtañampi, michʼasiñampi, jan wali amtañampi, jan cheqap lurañanakampi phoqantatäpjjänwa (Rom. 1:28, 29).

3. ¿Kunanaksa jisktʼasiñasa?

3 Kuntï lurktan uk Diosajj uñjaskiwa, jiwasajj uk sum amuytanjja. Ukampis akham jisktʼasiñasawa: “¿Diosajj cheqpachapuniw nayat llakisi sasat creytjja? ¿Diosajj jakäwijan kunjamsa yanaptʼaskitu uk sumti amuyasktjja?” sasa. Diosajj chʼamapampipuniw servirinakaparojj yanaptʼi sasaw Bibliajj qhanañchi (Deuteronomio 26:8 liytʼañataki). Yaqhepajj Diosaruw “uñjapjjani” sasaw Jesusajj säna, mä arunjja, Diosan yanaptʼapwa amuyapjjañapäna (Mat. 5:8). ¿Jumajj uka jaqenak taypinkaraktati? ¿Kunjamsa Diosajj jakäwiman yanaptʼasktam uk amuyasktati? Biblianjja, kunjamsa yaqhep jaqenakajj Diosan yanaptʼap amuyapjjäna, yaqhepanakajj janiraki uka toqenakatwa parli. Aka yatichäwinjja uka toqetwa mä qawqha yateqañäni. Jutïr yatichäwinsti kunjamsa iyawsäwejj Diosan yanaptʼap amuyañatakejj yanaptʼistaspa ukwa yatjjataskarakiñäni.

DIOSAJJ MARKAPAR YANAPTʼASKATAP JANIW IYAWSAPKÄNTI

4. Diosajj markapar yanaptʼaskatapjja, ¿kunatsa Israel markar uñisiri reyinakajj jan iyawsapkäna?

4 Bibliajj qellqaskäna uka tiemponakanjja, Jehová Diosajj kunjamsa israelitanakar yanaptʼaskäna ukjja waljaniw uñjapjjäna. Sañäni, Jehová Diosajj milagronak lurasaw Egipto markat qhespipjjañapatak markapar yanaptʼäna. Suma Oraqe katoqapjjañapäkäna ukansa, walja guerranak atipapjjañapatakiw yanaptʼarakïna (Jos. 9:3, 9, 10). Kunjamsa Jehová Diosajj markapar yanaptʼaskäna ukjja walja reyinakaw yatipjjäna. Ukhamäkchïna ukasa, Josué chachampi Israel markampi nuwasiñatakiw uka reyinakajj mayachtʼasipjjäna (Jos. 9:1, 2). Israelitanakampi nuwasisajja, kunjamsa Jehová Diosajj markapar yanaptʼaskäna uk reyinakajj uñjapjjänwa. Amuytʼañataki, Israel markajj uñisirinakapat phoqsusipkäna ukhakamaw Diosajj Intimpi Phajjsimp saytʼayäna, uksti sumwa uka reyinakajj uñjapjjäna (Jos. 10:13). Cheqas Jehová Diosaw markapar yanaptʼaskäna, ukampis Diosan markaparu uñisir reyinakajj janiw ukar iyawsapkänti. Ukatwa Diosan markap contra nuwasisajj atipjat uñjasipjjäna (Jos. 11:20).

5. ¿Kun iyawsañsa Acab reyejj jan munkäna?

5 Mä qawqha maranak qhepatsti, kunjamsa Jehová Diosajj markapar yanaptʼaskäna ukjja mä reyejj walja kutiw uñjäna, uka reyisti Acab satänwa, jupajj wali qhoru reyïnwa. Uka reyirojj Elías profetajj sänwa: “Aka maranakanjja janiw jallojj purkaniti, ni sullasa kunapachatï nayajj siskä ukkhakama” sasa (1 Rey. 17:1). Cheqas Elías profetaw kuna horasas jallojj purini uk amtañapäna, ukatakisti Jehová Diosaw chʼam churäna. Ukampis Acab reyejj janiw ukar iyawskänti. Qhepatsti Eliasajj alajjpachat nina saraqaniñapatakiw Diosar mayïna, Diosasti mayisïwipjja istʼänwa. Ukhamarusa, Elías profetajja walpun Diosajj jall puriyanini sasaw Acab reyir säna. Ukhamapuniw phoqasïna (1 Rey. 18:22-45). Jehová Diosaw taqe uka milagronak luraskäna, ukampis Acab reyejj janiw uk iyawskänti. Kuntï pusïr tʼaqansa, aka tʼaqansa yatjjatktan ukatjja ¿kunsa yateqsna? Jehová Diosajj kunjamanakatsa jakäwisan yanaptʼistu uk sum amuyañasawa ukwa yateqtanjja.

DIOSAJJ ISRAELITANAKAR YANAPTʼASKATAPWA AMUYAPJJÄNA

6, 7. ¿Kunsa gabaonitanakasa Rahab warmisa amuyapjjäna?

6 Israelitanakajj jakapkäna uka tiemponjja, Gabaón sat mä markaw utjäna. Uka markankirinakajj mayni markanakat sipansa mayjäpjjänwa. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Gabaonitanakajj kunjamsa Diosajj israelitanakar yanaptʼäna uk istʼasinjja, Diosajj cheqapuni israelitanakar yanaptʼaskatapwa iyawsapjjäna. Israel marka contra nuwasiñat sipansa, gabaonitanakajj jupanakampi sumankañwa thaqhapjjäna (Jos. 9:3, 9, 10). Ukham lurasajj amuytʼasirïpjjatapwa uñachtʼayapjjäna.

7 Rahab warmejj ukhamarakiw kunjamsa Jehová Diosajj markapar yanaptʼäna uk amuyäna. Jupajj janiw israelitäkänti, ukampis kunjamsa Jehová Diosajj israelitanakar Egiptot qhespiyäna uk sumwa yatïna. Kunapachatï Jericó marka uñaqeri pä chachanakajj Rahab warmin utapar puripjjäna ukhajja, Rahab warmejj jupanakar sänwa: “Nayasti yattwa Diosan jumanakaru aka oraqe churatapa” sasa. Ukham iyawsäwinïtapat jupasa familiapasa jan walinsa uñjasiñapäkchïnjja, Rahab warmejj ‘Jehová Diosaw qhespiyapjjetani’ sasaw taqe chuyma confiyäna (Jos. 2:9-13; 4:23, 24).

8. ¿Kunsa yaqhep israelitanakajj amuyapjjäna?

8 Acab reyin sarnaqäwipat parltʼaskakiñäni. Jehová Diosajj Eliasan mayisïwipar istʼasin alajjpachat nin apayanïna ukhajja, Diosan uka nin apayanitaparojj janiw Acab reyejj cheqaw siskänti. Ukampis yaqhep israelitanakajj Diosan uka milagro luratap amuyapjjänwa. Ukatwa akham sapjjäna: ‘¡Jehová Tatituw Diosajja!’ sasa (1 Rey. 18:39).

9. Jehová Diosajj markapar yanaptʼaskatap amuyañatakejja, ¿kunsa lurañasa?

9 Kunjamtï uñjaniwayktanjja, Diosajj markapar yanaptʼatap janiw yaqhepajj amuyapkänti, yaqhepasti amuyapjjarakïnwa. Jiwasajj khitinakatï Diosajj markapar yanaptʼatap amuyapkäna ukhamäñwa muntanjja. Ukatakejja Jehová Diosaruw jukʼamp uñtʼañasa, kunjam chuymanisa uksa amuyañasarakiwa. Ukampis ¿kunjamsa Diosajj jichhürunakan jupar serviñ munirinakarojj yanaptʼaski?

¿KUNJAMSA DIOSAJJ JICHHÜRUNAKAN YANAPTʼASKISTU?

10. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jupatakjam sarnaqañ munirinakarojj yanaptʼaski? (4 janankir foto uñjjattʼam.)

10 Jichhürunakanjja, Jehová Diosajj jupatakjam sarnaqañ munirinakarojj kunayman toqetwa yanaptʼaski. Waljaniw Diosar oracionan yanaptʼa mayisajj yanaptʼap uñjawayapjje, ukham experiencianakajj walja kutiw istʼasiwayi (Sal. 53:2). Amuytʼañataki, Filipinas markankir mä islanjja, Allan sat mä jilataw Diosan arunakapat yatiykasin mä warmir jikjjatäna. Jilatan parlkipanwa uka warmejj akatjamat jachaqtʼasïna. ¿Kunatsa? Allan jilatajj siwa: “‘Jehová Diosan Testigonakapajj nayan ukar jutapjjaspa’ sasaw uka alwajj oracionan mayisitayna. Tawaqökasaw Testigonakamp Bibliat yateqatayna. Ukampis casarasjjasajj yaqha cheqaruw jakasir sarjjatayna, ukatwa Bibliat yateqañ jaytatayna. Jehová Diosajj kunjamsa mayisitapar istʼäna uk amuyasajja, wali kʼuchipuniw jikjjatasïna” sasa. Janïraw mä maras paskänti ukhaw uka warmejj bautisasjjäna.

¿Kunjamsa Jehová Diosajj markapar yanaptʼaski uk amuytati? (11-13 tʼaqanak uñjjattʼäta)

11, 12. 1) ¿Kunjamsa Diosajj servirinakapar yanaptʼawayi? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj mä kullakar yanaptʼäna? Uk qhanañchtʼam.

11 Jichhürunakansti Jehová Diosajj walja servirinakaparuw yanaptʼawayaraki. Yaqhepajja janïr Testigökasaw cigarro fumapjjäna, droganakampi qolljasipjjäna, jan ukajj pornografía uñchʼukipjjäna. Waljaniw uka vicionak jaytañatakejj kutin kutin chʼamachasipjjatayna, ukampis inakïnwa. Diosar yanaptʼa mayisakiw uka vicionak jaytapjjäna, cheqas Jehová Diosaw ukanak jaytañatakejj ‘chʼamapamp’ yanaptʼawayi (2 Cor. 4:7; Sal. 37:23, 24).

12 Jehová Diosajja, jan waltʼäwinakar saykatañatakis servirinakapar yanaptʼawayarakiwa. Ukatakejj Amy kullakat parltʼañäni. Juparojja Pacífico toqenkir mä islaruw khitapjjäna, ukanjja mä Tantachasiñ Uta luraña ukhamarak misioneronakatak uta lurañwa yanaptʼañapäna. Kawkhantï nayrajj jakaskäna ukat sipansa uka islan jakañajj mayjänwa, awisajj janiw umasa, ni lusas utjkänti. Niya sapa kutirakiw callenakan umas sayantäna. Janiw ukakïkänti, hotelankir mä jiskʼa utanakwa jakasirakïna, familiapatsa llakisirakïnwa. Mä kutejja, mä kullakaruw trabajkasin toqjjatayna. Utapar kuttʼasajj wal chuym usuyasïna. Uka ratojj janiw lusajj utjkänti, wali chʼamakänwa. Ukham chʼamakansti Diosaruw mayisitayna, lusajj naktjjäna ukhajja, Yatiyañataki revistanwa misioneronakatak ewjjtʼanaka jikjjatatayna. Uka qellqatasti, kunjamsa maynejj llakiru saykataspa, yaqha costumbrenakarus yatinoqtaspa uka toqetwa parläna. Uk liytʼasasti Amy kullakajj Jehová Diosas jupamp parlkaspa ukhamwa amuyasïna. Ukaw nayrar sartañatak yanaptʼäna (Sal. 44:25, 26; Isa. 41:10, 13).

13. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj arunakap yatiyapjjañapatakejj servirinakapar yanaptʼawayi?

13 Jehová Diosajj arunakap yatiyapjjañapatakiw servirinakapar yanaptʼawayaraki (Fili. 1:7). Sañäni, kunapachatï yaqhep gobiernonakajj Diosan arunakap jan yatiyasiñap munapkäna ukhajja, tribunalanakaruw sarawaytanjja. Jachʼa tribunalanakanjja niya 268 juicionakwa atipawaytanjja. Amuytʼañataki, 2000 marat aksarojja, 24 juicionakwa Tribunal Europeo de Derechos Humanos ukan atipawaytanjja. Cheqansa, Jehová Diosaw markapar yanaptʼaski, janipuniw khitis uk jarkʼkaspati (Isa. 54:17; Isaías 59:1 liytʼañataki).

14. ¿Kuna yaqha toqenakatsa Diosajj yanaptʼarakistu?

14 ¿Kuna yaqha toqenakatsa Jehová Diosajj yanaptʼarakistu? Oraqpachan yatiyasiñapatakiw yanaptʼaskistu (Mat. 24:14; Hech. 1:8). Ukatsti janis taqenis mä pachpa markan jakaskstanjja, taqe jilat kullakanakaw Diosarojj mayachtʼata sirvtanjja. Janipuniw Diosan markapjam yaqhajj utjkiti. Ukatwa Diosar jan serviri yaqhep jaqenakajj akham sapjje: “Cheqpachawa Diosajj jumanak taypinki” sasa (1 Cor. 14:25). Kunjamtï uñjktanjja, walja toqenakatwa Diosan yanaptʼapajj uñjasi (Isaías 66:14 liytʼañataki). ¿Kunjamsa Diosajj jakäwiman jumar yanaptʼasktam uk amuytati?

¿KUNJAMSA DIOSAJJ YANAPTʼASKTAM UK AMUYTATI?

15. ¿Kunatsa awisajj Diosan yanaptʼap jan amuyksna?

15 Kunjamsa Diosajj yanaptʼaskistu uk inas awisajj jan amuyksnati. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Diosajj kunjamsa nayrajj yanaptʼawayistu ukjja, jan waltʼäwinakasat sinti llakisisaw armassna. Ukaw Elías profetampejj pasäna, jupajj jan ajjsariri chachänwa. Ukampis Jezabel reinajj jupar jiwayañ munäna ukhajja, wal ajjsarayasïna, Jehová Diosajj kunjamsa nayrajj yanaptʼäna uksa armasïnwa. Bibliasti siwa: “Jupasti jiwjjañakwa munäna” sasa (1 Rey. 19:1-4). ¿Kunjamsa uka jan waltʼäwipar atipaspäna? Jehová Diosan yanaptʼapampikiw Eliasajj atipaspäna (1 Rey. 19:14-18).

16. Jan waltʼäwinakan uñjaskasajja, ¿kunas Diosan yanaptʼap amuyañatakejj yanaptʼistaspa?

16 Eliasjamaw Job chachajj uñjasirakïna. Jupajj jan waltʼäwinakapat sintipuniw llakisïna, jan waltʼäwinakapjja janiw kunjamtï Diosajj uñjkäna ukham uñjkänti (Job 42:3-6). ¿Jiwasar ukajj pasarakistaspati? Jan waltʼäwinakasat sinti llakisisajja, Diosan yanaptʼap inas jan amuykaraksnati. Ukampis ¿kunas yanaptʼistani? Kunanakatï llakisiykistu ukat Bibliajj kamsisa uk amuyañaw yanaptʼistani. Diosan yanaptʼap uñjasasti Diosan cheqapuni utjatapwa amuyañäni, ukatsti Job chachjamarakiw sañäni: “Naya kipkaw jumarojj uñkatsma” sasa.

Jiwas toqew Jehová Diosajj mayninakar yanaptʼaspa (17, 18 tʼaqanak uñjjattʼäta)

17, 18. 1) ¿Kunjam toqenakatsa Diosajj yanaptʼawayistu? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj yaqhep servirinakapar jichhürunakan yanaptʼawayi?

17 ¿Kunjamsa Diosajj yanaptʼasktam uk amuytati? Yaqhep jilat kullakanakajja, ‘Diosaw Jupar uñtʼañatakejj yanaptʼawayitu’ sasaw sapjje. Yaqhepasti ‘mä jilatan discursop toqew Diosajj yanaptʼawayitu’ sasin inas sapjjarakchi. Yaqhepasti inas akham sapjjarakchi: ‘Diosajj mayisitajar istʼasaw yanaptʼawayitu’, ‘Diosajj kuntï Jupar jukʼamp serviñatakejj amtkayäta uk phoqañatakiw yanaptʼawayitu’ jan ukajj ‘tantachäwinakaru ukhamarak yatiyir sarañataki tiempo apaqer trabajo jaytasajja, Jehová Diosaw kunatï jakañatak wakiski uk churasajj yanaptʼawayitu’ sasa (Heb. 13:5). Jiwasatï Diosan amigopästan ukhajja, kunjam toqenakatsa Jupajj yanaptʼaskistu uk sumwa amuyañäni.

18 Sarah kullakajj Kenia markanwa Bibliat mä warmir yatichäna, ukampis uka warmejj janjamakiw kuntï Bibliat yateqkäna uk askit uñjkänti. Ukatwa Sarah kullakajj Diosar oracionan akham säna: “¿Bibliat yatichaskakiñajäspati?” sasa. Diosar mayisiñ tukuyjjepansti, Bibliat yatichkäna uka warmiw telefonopar jawsanïna. Uka warmejj sänwa: “¿Tantachäwir jumamp sariristti?” sasa. Uk istʼasajj kullakajj wal muspharäna. Jiwasajj Sarah kullakjamarakiw kunjamsa Diosajj yanaptʼaskistu uk amuyañasa. Rhonna kullakajj Asia toqenwa jakasi, jupajj akham siwa: “Jehová Diosajj kunjamsa yanaptʼaskistu uk amuyañ yateqañasawa, ukatakejj tiempow munasi. Diosan yanaptʼap amuyasajja, qawqsa Jehová Diosajj jiwasat llakisi uk amuyañajj ¡wali muspharkañawa!” sasa.

19. ¿Kunsa Jehová Diosan yanaptʼap amuyañatakejj lurañasa?

19 Kunjamsa Diosajj yanaptʼaskistu uk amuyañ munstan ukhajja, ‘qʼoma chuymanïñasawa’ (Mat. 5:8). Ukatakejj kunatï askïki ukwa lurañasa, jan walïki ukanaksa apanukuñasarakiwa (2 Corintios 4:2 liytʼañataki). Jehová Diosan yanaptʼap amuyañatakejja, Diosan amigopäñasawa sasaw aka yatichäwin yateqawaytanjja. Jutïr yatichäwinsti, kunjamsa iyawsäwejj Diosan yanaptʼap amuyañatakejj yanaptʼistaspa ukwa yatjjatarakiñäni.