Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Perdonañwa yatiqäna

Perdonañwa yatiqäna

Jupjam iyawsäwinïpxañäni

Perdonañwa yatiqäna

PEDROX Jesusan uñkattʼatapxa janipuniw armkpachänti. ¿Jesusax jupatakix wali colerata chuymas ustʼatäpachänti? Chiqansa janiw yatktanti, Bibliax akham sakiwa: “Tatitusti kutikipstasin Pedror uñkatäna” sasa (Lucas 22:61). Ukham uñkatatakiw Pedrox kuntï lurkäna uk janipun askïtap amuyasïna. Jesusax jan uñtʼiriw tukutäta sasin siskäna ukaw phuqasiskäna, Pedrox janipuniw ukham lurkäti sasaw säna: munat Yatichiriparux jan uñtʼiriw tukxäna. Ukürux jan walirupuniw Pedrox purtʼasïna.

¿Jupatakix janipunit perdonax utjxpachäna? Janiw ukhamäkänti. Pedrox wali iyawsäwin jaqïtap laykuw juchapat arrepentisxäna ukat Jesusat juchanak perdonañsa yatiqasirakïnwa. Taqiniw uka wakiskir yatichäwxa yatiqasiñ muntanxa. Ukham jan walir purtʼasitapatxa kuns Pedrox yatiqäna, ukaw jiwasarux yanaptʼistaspa.

Waliw yatiqañapäskäna

Niya suxta phaxsi nayraxa, Capernaum markapankkasinxa, Pedrox akham sasaw Jesusarux jisktʼäna: “Tata, kunapachatix jilaxax kuna jan walsa luritan ukaxa, ¿qawqha kutis nayax uka juchapatxa perdonäxa? ¿Paqallq kutkamati?” sasa. Pedrox wali khuyaptʼayasirjamaw amuyaspachäna, kunattix judionakan yupaychäwi pʼiqtʼirinakapax kimsa kutikiw perdonaña sasaw yatichapxirïna. Ukampis Jesusax akham sänwa: “Janiw paqallq kuti sisksmati, jan ukasti, paqallq tunka paqallqu kuti sismawa” sasa (Mateo 18:21, 22).

¿Jesusax mayninakan pantajasitap jakhuñasaw sispachänti? Janiwa; Pedrox 7 siskäna ukxa 77 kutiruw tukuyäna, chiqas perdonañasapuniw wakisi sasaw saskäna. Uka urunakan jan sinttʼasir jaqinakax utjkäna uka jaqinakjamarakiw Pedrox amuyxpachäna ukwa Jesusax amuytʼayaskäna, uka jaqinakax khitir perdonasas manunak qillqasiñ cuadernorus qillqtʼasipkasp ukham lurapxirïna. Ukampis Diosan arunakaparjam perdonañax janiw ukak sañ munkiti.

Pedrox kamisarak ukhamänisti sasax janiw siskänti, ukampis ¿Yatichiripan arunakapax chuymapar purtʼpachänti? Pantjasitanakasat wal perdonayasiñ munktan ukhakiw qhawqha wakiskirïkitix perdonañax uk amuytanxa. Jesusan jiwañap nayrax ukaw pasäna. Jan walin uñjaskäna ukhaw Pedrox Jesusax perdontʼakitaspa sispachäna.

Walja kutiw perdonatänxa

Jan armkañ arumapunïnwa... Jesusan aka Uraqin jaqjam jakäwipax tukusxañapänwa. Ukampis apostolanakaparux waliw yatichañapäskäna. Amuytʼañataki, altʼat chuymanïpxañapatakix mä suma yatichäwi yatichäna. ¿Kunjamsa yatichäna? Kayunakap jariqäna, ukxa uywatanakakiw lurapxirïna. Nayraqatxa, Pedrox akham sasaw Jesusar säna: “¿Kayunakaxti jariqitäta?” sasa. Janiw jariqayasiñ munkänti ukat Jesusan qhanañchtʼataparux amparajamp pʼiqijamppachay jariqita sasaw sisxarakïna. Uk istʼasinxa Jesusax janiw coleraskänti, antisas pacienciampiw apostolanakaparux kunatsa ukham lurañax wakiskirïnxa ukat ukham lurasax kuns yatichañ munäna uk qhanañchtʼäna (Juan 13:1-17).

Uka qhipatxa apostolanakapax khitis jupanakatxa jukʼamp jilïrixa ukxat chʼaxwasipkäna. Pedrox jupanakamp chikax chʼaxwarakpachänwa. Ukampis Jesusax suma chuymampiw chiqañchtʼäna ukat suma luräwinakapatsa jupat jan jithiqtapxatapatsa chʼamañchtʼarakïnwa. Ukampis mä jukʼampxarux jaytanukuwayxapxitätaw sasaw sarakïna. Ukat jankʼakiw Pedrox jumamp chik jiwañajas wakischini ukhas janipuniw jaytanukkämati sänwa. Ukampis Jesusaxa, jichha arumpachaw janïr wallpax pä kuti artʼkipan nayar kimsa kuti jan uñtʼir tukxitäta sänwa. Ukampis Pedrox jachʼa jachʼa tuktʼasax taqinis jumarux jaytanukupkätam ukasa, nayax janipuniw jaytanukkämati sasaw arsuskakïna (Mateo 26:31-35; Marcos 14:27-31; Lucas 22:24-28).

Jesusax wali pacienciampiw Pedrorux uñjäna, ukaw wali muspharkañaxa. Jan waltʼäwinakan uñjasiñapäkchïnsa, apostolanakapan suma luratanakapatx janiw armtʼaskänti. Pedron jaytanukuñap yatkchïnsa, juparux akham sänwa: “Nayaw jumatakix mayta jan iyawsañamax pistʼañapataki. Jumasti nayaru kuttanxät ukkhax chʼamañchtʼam jilanakamaru” sasa (Lucas 22:32). Ukham uñjatapax wali askipuniwa. Pedrox pantjaskchi ukhas kuttʼanisax wasitat taqi chuyma luqtaskakiniw sasaw Jesusax atinisïna.

Mä jukʼampxaruxa, Getsemaní sat chiqanwa, Pedrox walja kuti chiqanchatäna. Jesusax wali llakitapuniw jikxatasïna ukat amigonakapan yanaptʼap munäna. Ukatwa Pedroru, Santiagoru ukat Juanampirux Diosat mayisiriw sarä janiw ikipxätati sasax säna, ukampis walja kutiw ikirxapxarakïna. Ukhamäkipansa, Jesusax jupanakarux perdonänwa. “Chiqpachansa ajayux lurañatakix jankʼakiwa, ukampis janchix tʼukhawa”, sasaw jupanakat sinttʼasisax säna (Marcos 14:32-38).

Uka ratpachaw, walja jaqinakax antorchanaka, espadanaka ukat lawanakas aptʼata purintanipxäna. Ukapachax taqi kunsa wali amuyump lurapxañapänwa. Ukampis Pedrox janiw ukham lurkänti. Jankʼakiw espadap apsusisinxa Malco sat jilïr sacerdoten esclavopan jinchup thuquqayäna. Jesusax janirakikiw colertʼaskänti, Pedror chiqañchtʼasax uka jaqirux qulltʼxänwa. Ukatxa arkirinakaparux janiw jaqinakampix nuwasipxañamäkiti sasaw iwxtʼäna, uka iwxtʼapax jiwasatakis askikipunïskiwa (Mateo 26:47-55; Lucas 22:47-51; Juan 18:10, 11). Pedrox walja kutiw pantjasïna, ukampis Yatichiripax wali pacienciampipuniw uñjäna. Pedron sarnaqäwipax ‘taqinis wal pantjasirïtas’ amuytʼayistu (Santiago 3:2). Aka Uraqpachanxa taqiniw Diosamp perdonatäñ muntanxa. Ukampis uka arumax Pedrox jukʼamp jan walinakan uñjasiñapäna.

Jachʼa pantjasitapa

Nayar thaqhapxchista ukhax apostolanakajar jan katuntapxamti sasaw Jesusax uka jaqinakar säna. Pedrox Yatichiripar jan kunjamats yanaptʼirjamäsaxa, mayninakamp chikaw tʼijtawayxarakïna.

Ukat mä jukʼarux Pedrompi Juanampix janiw tʼijxapxarakïnti. Inas Anás sat nayrax jilïr sacerdotekäna ukan utap jakʼankapchïna, ukaruw Jesusarux nayraqat jisktʼañatak irpapxäna. Ukaruw jupanakax sarapxarakïna. Jesusar yaqhäwjaru irpapxäna ukhaxa, Pedrompi Juanampix “jayatakwa” arkapxäna (Mateo 26:58; Juan 18:12, 13). Pedrox axsarirïnwa sasax janiw sisksnati. Nuwasiñatakjam wakichrantat jaqinakar arkañatakix jan axsarirïñapänwa. Ukhamarus uka jaqinakat maynïrirus jinchup thuquqayänwa. Ukampis janipuniw jaytanukkamäti sasin säna ukax ¿chiqänti? ¿Jiwañajas wakischini ukhas janiw jaytanukkamäti siskäna uk phuqänti? (Marcos 14:31).

Jichhürunakanxa, waljaniw Pedrjam Cristor ‘jayatak’ arkapxi; janiw jaqinakan uñjatäñ munapkiti. Ukampis kunjamtï Pedrox qhipat qillqkänxa, Cristot yatiqasisa ukat taqi chuyma jan axsaras arkasakipuniw Cristor sum arksnaxa (1 Pedro 2:21).

Pä apostolanakax kʼachat kʼachatwa Caifás sat qamiri munañan jilïr sacerdoten suma utapar purisipki, Jerusalén markanxa yaqha ukham suma utanakax utjarakïnwa. Uka utanakan cuartonakapax patior muytatäpxänwa ukat nayräxarux mä punkunïnwa. Punku uñjir warmix Juanarukiw mantayäna, Pedrorux janiw mantaykänti. Ukatwa Juanax Pedror mantayaniñapatakix uka warmimpi parlir kuttʼani. Niyak mantxasaxa, Pedrox janiw Juanampi chiktʼatäkiti ni Jesusarus jakʼachaskarakiti. Pationakwa qhipari, ukanwa esclavonakasa uywatanakas uka thaya aruman nin phichtʼasis juntʼuchasisipkäna, ukäñkamax kʼari testigonakax Jesús contra arsuñatakix mist mantasipkänwa (Marcos 14:54-57; Juan 18:15, 16, 18).

Pedror mantayankäna uka tawaqux nina qhanampix Pedrorux uñtʼxänwa, ukat akham säna: “Jumax Galileankir Jesusampïskarakïyätasä” sasa. Ukham istʼasinxa sustjasïnwa. Jesusar jan uñtʼiriw tuküna ukat kuna tuqitxay parlsta sasaw uka tawaqur säna. Jan uñtʼayasiñatakixa punkuwjaruw sari. Ukanx yaqha tawaquw uñjxarakïna ukat akham säna: “Aka jaqix uka Nazaretankir Jesusampirakiw sarnaqaskirïna” sasa. Pedrox juramentompiwa: “Janiw uñtʼkti uka jaqiruxa” sasin säna (Mateo 26:69-72). Ukhakamaxa Pedrox pä kutiw Jesusar jan uñtʼir tukxäna. Ukham pä kuti jan uñtʼir tukxäna ukhax inas wallpar artʼir istʼchïna; ukampis armtʼasxatap laykux janiw kuntï Jesusax niya uka jakʼanakaki mä profecian arsuwaykäna uk amtaskänti.

Pedrox jan khitimp uñtʼayasiñatakix chʼamachasiskakïnwa, ukampis mä qhawqha jaqinakaw jupar jakʼachasiraki. Ukanakat maynïrix Malcon familiapawa, uka Malco sat esclavoruw Pedrox jinchup thuquqayäna. Jichhax juparakiw akham säna: “¿Janit jumarux huertonx jupamp chik uñjksma?” sasa. Pedrox wasitampiw juramentompi, pantjasipxtaw janipuniw uñtʼkti saskakïna. Parlañs janiw sum tuktʼaykänti ukspachaw wallpax mayamp artʼxäna. Uka arumax Pedrox pay kutiw artʼir istʼxäna (Juan 18:26, 27; Marcos 14:71, 72).

Ukhawa, Jesusax patior uñxatatäkäna uka balconar mistsuni ukat amigopar chiqak uñtaniraki. Pedrox ukhakiw wal pantjasitap amuyasi. Yatichiriparuw jan uñtʼir tuküna. Ukat pantjasitapat wali llakit uñjasisaxa, ukäwjat sarawayxänwa. Niya jalantirjam phaxsin qhantʼat callenakanwa jan kawkir sarataps amuyasisaw sarxäna. Nayras jacha mayakiwa ratuk sartañ munaraki, ukampis janiw rat sartkiti. Ukhaw jan kamachtʼirjamäxasax walpun jachäna (Marcos 14:72; Lucas 22:61, 62).

Ukham pantjasiritakixa, janipuniw perdonax utjkaspati sasaw maynix amuyaspa. Chiqansa, Pedrox ukham amuypachänxa. ¿Yatichiripax perdonpachäniti?

¿Juchapax jan perdonkayapunïpachänti?

Uka willjta alwasa jurnälpachasa kunja llakitak Pedrox jikxataskäna uk janiw sum amuyksnati. Jesusar walja horanak tʼaqhisis jiwir uñjasax jachʼa juchanjamapuniw amuyaspachäna. Aka Uraqin qhip qhipa uru jakäwipan Yatichiripar tʼaqhisiyatap amuyasax walpun llakispachäna. Chiqansa, Pedrox wali aynachtʼatapunïpachänwa, ukampis janiw llakimp apayaskänti. Jankʼakiw jilat kullakanakampix tantachtʼasïna, sasaw Bibliax qhanañchi (Lucas 24:33). Chiqansa, taqiniw kamisarak axsarasin jaytanukuwayxtansti sasax jupanakkam sasipxpachäna, ukat tantachtʼasisax chuymachtʼasipxarakpachänwa.

Pedrox ukham tantachtʼasiñ amtatapax wali askipunïnwa. Diosan mä luqtiripax kuna juchar purtʼasisas janiw llakimpik aynachtʼañapäkiti, jan ukasti wasitamp Diosar kuttʼañatakisa ukat pantjasitap askichañatakis qhawqsa chʼamachtʼasi ukaw jukʼamp askixa (Proverbios 24:16). Llakitäkchïnsa, Pedrox jilat kullakanakamp tantachtʼasiñ amtasax chiqpach iyawsäwinïtap uñachtʼayäna. Llakita ukat chuymas aynachtʼatäsaxa, saparstʼañak munxsna, ukampis ukax jukʼamp jan waliruw purtʼayistaspa (Proverbios 18:1). Diosar yupaychañ tuqit chʼamañchtʼasiñatakixa, jilat kullakanakasat janiw saparstʼañasäkiti (Hebreos 10:24, 25).

Pedrox jilat kullakanakamp chikäskatap laykuw Jesusan cuerpopax chhaqatäxataps yatïnxa. Pedromp Juanampix kawkintï Jesusax imantatäkana ukawjarux ratukiw tʼijupxäna ukat sepultur punkux qalamp atintatänwa. Juanax inas waynäskatap laykux nayr purchïna, ukampis sepultur punku jistʼarat uñjasax janiw mantkänti. Ukampis Pedrox qaritätap layku jan samananjamäkchïnsa, jan pächasisaw mantäna. Sepulturax chʼusakïnwa (Juan 20:3-9).

¿Pedrox Jesusax jaktawayxpachaw sispachänti? Janiwa. Diosat jan jithiqtir warminakax angelanakaw Jesusan jaktxatap yatiyapxitu sapkän ukarus janiw istʼkänti (Lucas 23:55–24:11). Ukampisa, uru tukuyaruxa, pächasiñanakapsa chuymapan llakinak utjkän ukanakas taqpachaw chhaqtawayxäna. ¡Jesusax jaktxänwa! Jichhax wali chʼaman ajayüxänwa, uk amuyapxañapatakix apostolanakaparuw uñstäna. Ukampis janïr jupanakar uñstkasax mayniruw uñstäna. ¿Khitirus uñstäna? Apostolanak kikpaw akham sapxäna: “Chiqapuniw Tatitux jakatatxatayna, Simonaruw uñstatayna” sasa (Lucas 24:34). Qhipatxa, apóstol Pablox Jesusax “Cefasar[uw] uñstäna, ukxarusti tunka payanpacharu” sasaw qillqtʼarakïna (1 Corintios 15:5, MT). Cefas ukat Simón uka sutinakax Pedron yaqha sutinakapawa. Uka uruxa, Pedrox sapakïskäna ukaruw Jesusax uñstäna.

Pedrompi Jesusampi jikisipxatapatx Bibliax janiw qhanañchkiti. Munat Yatichiripar uñjasax walpun kusispachäna, ukhamarus kunja llakitäkänti ukat arrepentiskän uksa yatiypachänwa. Taqi kunat sipans Jesusan perdonatäñ munpachänxa. Jesusax taqi chuymaw Pedror perdonpachänxa. Jichhürunakanxa, kawkïr jilat kullakanakatï juchar purtʼasipki ukanakax Pedrot amtasipxañapa ukat Diosax janipuniw perdonkistaspati sasax janiw amuyapxañapäkiti. Jehová Diosax “perdonañatakix jankʼakiwa”, Jesusax awkipjamarakiwa (Isaías 55:7).

Taqi chuymaw perdonäna

Galilear sarapxam ukanwa wasitamp jikisiñäni sasaw Jesusax apostolanakaparux säna. Puripxän ukhasti, Pedrox chawlla katuriw lamar qutar saräna, jupampi chikax mayni apostolanakax sarapxarakïnwa. Pedrox kawkhantï chawlla katusax irnaqtʼirïkänxa ukanwa wasitamp jikxatasiraki. Boten kʼirjtatapasa, oladanakan unxtatapasa ukat qänanak katxarusas kusispachänwa. Jesusan aka Uraqin irnaqäwipax tukuyxipanxa, ¿kuns jichhax lurä sasint lupʼiskpachäna? ¿Chawlla katuñ irnaqtʼañarut wasitamp kuttʼañ munxpachäna? Inas ukhamächïna. Ukampis paqar arumax janiw ni mä chawllaks katupkänti (Mateo 26:32; Juan 21:1-3).

Willjtaruxa, quta thiyat mä jaqiw qänanakam maysar jaquntapxam sasin säna. Ukham lurasax ¡153 chawllanak katsupxäna! Khititix jupanakar parlxayankäna ukan arupxa Pedrox ratukiw uñtʼäna, ukatwa botet thuquqasin quta thiykam nadas mistsunïna. Quta thiyanxa, Jesusax mä qhawqha chawllanak nina sankʼaru phaytʼkatayna uk jupanakar manqtʼayi. Ukatxa Pedrompiw parltʼaraki.

Walja chawllanak katsupkäna uk uñachtʼayasaxa, Jesusax akham sasaw jisktʼäna: “¿Akanakat sipansa jukʼampit munista?” sasa. ¿Jesusar munasiñat sipansa Pedrox chawlla katuñti jukʼamp munpachäna? Uka urunakakiw Pedrox kimsa kuti Jesusar jan uñtʼir tuküna. Jichhasti Jesusax kimsa kutiw Pedrorux “¿nayaru munasistati?” sasin mayni apostolanak jakʼat jisktʼäna, Pedrosti jïsa munäsmawa sasaw säna. Yatichiripax uk uñachtʼayañapwa mayïna. ¿Kunjamatsa? Qullan luräwinak nayrar uchasa, Criston uwijitanakaparu, mä arunxa arkirinakapar uñjasa (Juan 21:4-17).

Awkijatakisa nayatakis juman luräwinakamax askikipunïskiwa sasaw Jesusax Pedror amuytʼayäna, ukat nayan pʼiqtʼat tamatakis chʼamañchtʼkirirakïyätawa sänwa. Pedror ukham perdonatapax ¡chuymar purtʼkiripuniwa! Jesusan khuyaptʼayasitapax Pedron chuymap chʼallxtaypachänwa.

Walja maranakaw Pedrox taqi chuyma luräwip phuqawayäna. Jesusax janïr jiwkasin arkirinakajaru chʼamañchtʼätaw siskäna uk phuqänwa. Pacienciampi ukat munasiñampiw Criston uwijanakap uñjäna. Jesusax Simonarux Pedro sasin suticharakïna (Pedro sutixa , “jiskʼa qarqa” sañ muni), uka sutiparjamaw taqi jilat kullakanakarux yanaptʼäna, chʼullqhi, atiniskaña ukhamänwa. Ukaw jupan qillqat pä cartapan amuyasi, uka qillqatapax Bibliankiwa. Uka qillqatanakaw kuntï Jesusax Pedror yatichkäna uk jan armtʼasitap uñachtʼayi. Pedrox perdonañwa yatiqäna (1 Pedro 3:8, 9; 4:8).

Jiwasax uk yatiqasiñasarakiwa. ¿Diosarux sapürut pantjasitanakasat perdón mayistanxa? ¿Diosax pantjasitanakaj janiw amtasxiti sasinti taqi chuyma Jupar atinistanxa? ¿Mayninakarux perdontanti? Ukhamtï lurañänixa, Pedron iyawsäwipata ukat Yatichiripan khuyaptʼayasiñapatwa yatiqasisktanxa.

[22 janan qhanañchäwipa]

Pedrox walja kutiw pantjasïna, ukampis Yatichiripax perdonänwa, ¿jiwasax janit sapa kut perdonatäñ munkaraktanxa?

[23 janan fotopa]

“Tatitusti kutikipstasin Pedror uñkatäna”

[24 janan fotopa]

“Tatitux [...] Simonaruw uñstatayna”