Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Kunjamatsa cheqpachapun libre jakassna?

¿Kunjamatsa cheqpachapun libre jakassna?

“Yoqatï jumanakar libre jakasiñ churapjjätam ukhajja, cheqpachapuniw libre jakasipjjäta” (JUAN 8:36).

CANCIÓN: 54, 36

1, 2. 1) Jaqenakajj libre jakasiñwa thaqapjje sasajja, ¿kunatsa sissna? 2) ¿Libre jakasiñ munasajj kuna jan walinakansa jaqenakajj uñjasipjje?

JAQENAKAJJA, taqenis mä igualak uñjatäñasawa, librew jakasiñasa sasaw waljanejj sapjje. Aka oraqpachanjja waljaniw jan tʼaqesiñatakisa, jan yaqhachatäñatakisa, pisin jan jakasiñatakis chʼamachasipjje. Yaqhepanakasti ‘kun sañatakisa, kun lurañatakisa, amtajarjam sarnaqañatakis librëtwa’ sasaw sapjjaraki. Cheqas taqeniw libre jakasiñ munapjje.

2 Ukatakejja, jaqenakajj marchanaka, jan ukajj kunayman chʼajjwañanakwa lurapjje, gobierno contras saytʼapjjarakiwa. Ukampis librëñat sipansa, yaqhepajj tʼaqesiyata jan ukajj jiwayataw uñjasipjje. Ukhamatwa kuntï Salomón reyejj qellqkäna ukajj cheqäskapunitap amuytanjja, jupajj akham sänwa: ‘Jaqejj chʼamanïtapatwa masinakaparu jan walinak luri’ sasa (Ecl. 8:9).

3. ¿Cheqpach kusisit jakasiñatakejj kunsa lursna?

3 Kunjamatsa cheqpachapun kusisita jakassna ukjja discípulo Santiagow qhanañchäna. Akham sänwa: “Libre jakañ churirïki, perfectökaraki uka ley maynejj wali amuyumpi uñakipchi, chuymapsa ukar churarakchejja, [...] kusisiniwa” sasa (Sant. 1:25). Jehová Diosaw perfectöki uka ley churistu, ukhamasti kunas cheqpach kusisit jakasiñatakejj wakisi uk jupajj sum yati. Adanampi Evampirojja, kusisit jakasipjjañapatakejj kunatï wakiskäna taqe ukanakwa churäna, cheqpach libre jakasipjjañapatakisa yanaptʼänwa.

¿JAQEJJ CHEQPACHAPUN LIBRE JAKASÏNA UKHAJJ KUNJAMÄNSA?

4. ¿Adanampi Evampejj kunjamsa jakasipjjäna? (Página 3 ukankir dibujo uñjjattʼäta).

4 Génesis libron maya ukat paya capitulonakarjamajja, Adanampi Evampejj qalltan librew jakasipjjäna, janiw pisin jakasipkänti ni ajjsarapkänsa ni tʼaqesipkänsa. Jichhürunjja janiw khitis ukham jakasktanti. Adanampi Evampejj janiw manqʼatsa, trabajiñatsa llakisipkänti, janirakiw usuntapjjañapäkansa ni jiwapjjañapäkansa (Gén. 1:27-29; 2:8, 9, 15). Ukhamajj ¿munañaparjamat taqe kunsa lurapjjäna? Uk jichhajj uñjañäni.

5. Jaqenakajj amuyapki ukat sipansa, ¿kunas libre jakasiñatakejj munasi?

5 Yaqhepajja, ‘jan kunat llakisisa taqe kun munañasarjam lurtan ukhaw cheqpach libre jakastanjja’ sasaw sapjje. Libre jakasiñajj jiwas pachpa kun lurañsa amtaña ukat ukarjam lurañawa sasaw sapjjaraki. Ukampis mä diccionariojj uka toqet akham siwa: ‘Kunsa jaqenakajj lurapjjañapa kunsa jan lurapjjañapäkaraki uk gobiernonakajj wakiski ukarjam jarktʼapjje ukhajja, jaqenakajj librew jakasipjje’ sasa (The World Book Encyclopedia). Ukhamasti taqe jaqenakan libre jakasipjjañapatakejj mä jukʼa jarkʼatäñajj wakisiwa. Ukampis ¿khitikis uk amtañatakejj derechoni?

6. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosakiw taqe kunansa libre sasajj sissna? 2) ¿Jaqenakajj munañasarjamat taqe kunsa lursna, ukat kunatsa?

6 Jehová Diosakiw taqe kunansa librejja, uk janiw armañasäkiti. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Jupajj taqe kun Luriri, Taqe chʼamani, Taqe Kunjjar Munañani ukhamawa (1 Tim. 1:17; Apoc. 4:11). Kuntï David reyejj 1 Crónicas 29:11, 12 (liytʼañataki) qellqatan siskäna uk amtañäni. Jupajja Jehová Diosajj kunjam Diosasa uk sum qhanañchäna. Ukampis alajjpachankirinakasa aka oraqenkirinakasa, janiw taqe kunsa munañaparjam lurapkaspati. Jehová Diosakiw kunas wali, kunas jan walïki, kunas wakisi, kunsa lursna, kunsa jan lurkaraksna uk sañatakejj derechoni. Qalltatpachwa ukham luräna.

7. ¿Kunanak lurañas jiwas pachpatak wakiskirejja, ukat kunjamsa ukajj kusisit jakasiñatak yanaptʼistu?

7 Adanampi Evampejj qalltan librëpkchïnsa, janiw munañaparjampun sarnaqapjjañapäkänti. Jehová Diosajj mä qhawqha leyinakwa churäna, ukampis ukanakat yaqhepajj jupanakatak wakiskirïnwa. Sañäni, jakañatakejj samsupjjañapaw wakisïna, manqʼapjjañapänwa, ikipjjañapänwa ukat yaqha ukhamanakwa lurapjjañapäna. Ukampis ukanak lurasajj janis libre jakasipkaspa ukham janiw amuyapkänti. Jehová Diosajja, ukanak luras kusisit jakasipjjaspa ukwa munäna (Sal. 104:14, 15; Ecl. 3:12, 13). Taqeniw qʼoma samana samsusasa, gustkistu uka manqʼa manqʼasasa kusisitätanjja, sum iktʼastan ukhas kusisitaw sarttanjja. Ukampis ukanak lurasajj janis libre jakasksna ukham janiw amuyktanti. Adanampi Evampejj ukhamarakiw ukanak lurasajj kusisit jakasipjjpachäna.

8. ¿Kun lurapjjañapsa Jehová Diosajj Adanampir Evampirojj mayïna, ukat kunatsa?

8 Jehová Diosajja, Adanampir Evampirojj aka oraqer phoqantapjjañapataki, kunatï oraqen utjki ukanak sum uñjapjjañapatakiw mayïna (Gén. 1:28). ¿Uk lurañajj libre jakasiñatti jupanakar jarkʼäna? Janiwa. Antisas jupanakajj Diosan amtaparjam aka oraqpach mä paraisor tukuyañatakiw yanaptʼapjjaspäna, ukhamat taqe jaqenakajj wiñay jakasipjjañapataki (Is. 45:18). Jichhürunakanjja, jan casarasiñ amtapki ukanakasa, jan ukajj casaratäjjasin jan wawanïñ amtapki ukanakas janiw Diosan munañap conträpkiti. Ukampis waljanejja, casarasiña jan ukajj wawanakanïñwa amtapjje, ukham jakañajj chʼamäkchisa ukham jakasiñwa amtapjje (1 Cor. 7:36-38). ¿Kunatsa ukham amtapjje? Kusisit jakasiñ munasaw ukham amtapjje (Sal. 127:3). Adanampi Evampitï Jehová Diosar istʼapjjaspäna ukhajja, wiñayatakiw wawanakapampejj kusisita jakasipjjaspäna.

¿CHEQPACH LIBRE JAKASIÑAJJ KUNATSA JAN UTJ-JJE?

9. Diosajj kuntï Génesis 2:17 qellqatan maykäna ukajj walikïskänwa sasajj ¿kunatsa sissna?

9 Adanampi Evampejj Diosan yaqha mayitapwa phoqapjjañaparakïna, jan ukar istʼapkaspäna ukhajj kuna jan walinsa uñjasipjjaspäna uksa qhanwa Jehová Diosajj akham säna: “Aski ukhamarak ñanqha yatiñ churir qoqatjja janiw manqʼätati. Uka qoqan achunakapjja jan manqʼamti, manqʼäta ukapachasti cheqpachan jiwäta” sasa (Gén. 2:17). ¿Diosan uka mayitapajj janit walïkäna? ¿Libre jakasiñatti jarkʼäna? Janiwa. Biblia toqet yatjjatirinakajja, Diosan uka mayitapajj Adanatakisa Evatakisa wakisïnwa sasaw sapjje. Jupanakat maynejja, Génesis 2:16, 17 qellqatajj kunsa yatichistu uk akham sasaw qhanañchäna: “Diosakiw kunatï jaqetakejj askïki [...] kunatï jan walïki uk yati. Kunatï askïki ukamp kusisita jakasiñatakejja, Diosaruw confiyapjjañapa istʼapjjañaparaki. Jan ukham lurapkaspa ukhajja, jupanak pachpaw kunatï walïki [...] jan walïkaraki uk amtapjjañapa” sasa. Ukampis ukham amtañajj jaqenakatakejj wali chʼamawa.

Kuntï Adanampi Evampejj amtawayapki ukajj jan walinakwa utjayi. (Párrafos 9-12).

10. Maynejj kunsa lurani uk ajlliñampi, kunatï walïki jan walïkaraki uk ajlliñatak derechonïñampejja, ¿kunansa jan pachpäki?

10 Yaqhep jaqenakajja, Diosajj Adanar maykäna ukajj janiw libre jakasiñapatak yanaptʼkänti sasaw sapjje. Ukampis ukajj janiw cheqäkiti. Kunsa maynejj lurani uk ajlliñampi kunatï walïki jan walïkaraki uk ajlliñatak derechonïñampejj janiw pachpäkiti. Adanampi Evampejj Diosarojj istʼapjjaniti janicha ukwa ajllipjjañapäna. Ukampis Diosakiw kunatï walïki jan walïkaraki uka amtañatak derechoni. Ukatwa “askimpi ñanqhampi yatiñ churir qoqa” Edén jardinan usküna (Gén. 2:9). Kun lurañtï amtktan ukajj yanaptʼistaniti janicha ukjja, janiw yatksnati. Awisajj suma amtampis kun lurañ amtkchiñänejja, tʼaqesiñana jan ukajj jan walinakanwa uñjasiñäni (Prov. 14:12). Cheqas pantjasir jaqenakjamajja, janiw kunatï walïki uk lurkapunsnati. Jehová Diosajja, janiw qoqat manqʼapjjätati sasinjja, kunatsa libre jakasiñatakejj Jupar istʼapjjañapajj wakisïna, ukwa Adanampir Evampir yatichaskäna. Ukampis ¿kun lurañsa jupanakajj amtapjjäna?

11, 12. ¿Kunatsa Adanampi Evampejj jan walin uñjasipjjäna? Uk qhanañchtʼma.

11 Adanampi Evampejj Diosar jan istʼañwa ajllipjjäna. Evajj Supayaruw istʼäna, Supayajj jupar akham sänwa: “Yatipjjasmawa kunatejj askïki, ukhamarak ñanqhäki ukanakjja, ukatsti Diosjamäpjjasmawa” sasa (Gén. 3:5). Supayar istʼasajja, ¿cheqapunit Adanampi Evampejj jukʼamp librëjjapjjäna? Janiwa, kuntï Supayajj siskäna ukajj janiw phoqaskänti. Jupanakajja Diosar jan istʼasa munañaparjam sarnaqañajj jan walïtapwa amuyapjjäna (Gén. 3:16-19). ¿Kunatsa? Cheqas Jehová Diosajj janiw jaqenakarojj kunatï walïki jan walïkaraki uk jupanak pachpa amtapjjañapatak lurkänti (Proverbios 20:24; Jeremías 10:23 liytʼañataki).

12 Ukatakejja, avión apnaqerit parltʼañäni. Kawkjarutï sarañapäki ukar sum puriñatakejja, sarañapäki uka cheqnämakwa sarañapa. Kuna yanaptʼanakatï avión apnaqañatak utjki ukampiw yanaptʼayasiñapa. Ukatjja, kawkirus sarañapa, kuna horasarus jaltañapa, kuna horarus oraqer jalnoqañapa taqe ukanak yatiñatakejja, khitinakatï ukanak yatiyas trabajipki ukanakampiw parltʼañapa. Ukampis avión apnaqerejj kuna ewjjtʼanakatï utjki ukar jan istʼkaspa ukhajja, jan waliruw purtʼasispa. Adanampi Evampejj niya ukhamwa lurapjjäna. Janiw Diosampi yanaptʼayasipkänti, ukatwa jan walinakar purtʼasipjjäna, wawanakaparus jucharu jiwañaruw aptʼawayapjje (Rom. 5:12). Munañaparjam sarnaqañ munasajja, cheqpach libre jakasiñwa aptʼasipjjäna.

¿KUNJAMATSA CHEQPACH LIBRE JAKASSNA?

13, 14. ¿Kunsa cheqpach libre jakasiñatakejj lurañasa?

13 Sum jakasiñatakejja, ‘maynejj munañaparjamaw taqe kunsa lurañapa’ sasaw waljanejj amuyapjje. Ukampis munañasarjam taqe kuns lurañajja, mä ari cuchilljamaw jan walir purtʼayistaspa. Cheqas libre jakasiñajj yanaptʼistaspawa, ukampis jaqenakajj munañaparjamak taqe kuns lurapjjaspa ukhajja, ¿jakäwisajj kunjamakïspasa? Uka toqetjja, The World Book Encyclopedia diccionariojj akham siwa: “Mayachtʼat organizacionanakan sapa maynin utjki uka leyinak phoqañajj chʼamawa, ukhamäkchisa uka leyinakajj jaqenakar jarkʼaqañatakiwa, ukatjja jan munañaparjam sarnaqapjjañapatak luratarakiwa” sasa. Cheqas ukarjam phoqañajj chʼamawa. Jaqenakan lurat leyinakajj waljaw utji, uka leyinak jaqenakar amuytʼayañatakisa, phoqayañatakisa, walja abogadonaka juezanakaw munasiraki.

14 Maysa toqetjja, Jesucristojj kunsa cheqpach libre jakasiñatakejj lurañasa uk akham sänwa: “Jumanakatï arunakaj imapjjapunïta ukhajja, nayan cheqpach discipulojäpjjtawa. Kunatï cheqäki ukwa uñtʼapjjäta, ukaw libre jakasiñ churapjjarakïtam” sasa (Juan 8:31, 32). ¿Kunjamatsa uka ewjjtʼap phoqsna? Nayraqatajja, kuntï Jesusajj yatichkäna ukar istʼañasawa. Ukjjarusti, discipulopäñasarakiwa. Ukhamatakwa cheqpachapun libre jakasiñäni. Jesusajj akham saskakïnwa: “Taqe khititejj jucha lurki ukajja, juchan esclavopawa. [...] Yoqatï jumanakar libre jakasiñ churapjjätam ukhajja, cheqpachapuniw libre jakasipjjäta” sasa (Juan 8:34, 36).

15. Kuntï Jesusajj siskäna ukarjamajja, ¿kunjamatsa ‘cheqpachapun libre’ jakassna?

15 Jesusajj discipulonakapar parlkäna uka libre jakasiñajja, jaqenakajj libre jakasiñ munapki ukat sipansa jukʼamp askiwa. “Yoqatï jumanakar libre jakasiñ churapjjätam ukhajja, cheqpachapuniw libre jakasipjjäta” sasaw jupajj säna. Uk sasinjja, juchat librëjjañatwa parlaskäna, cheqas juchaw jaqenakarojj wal tʼaqesiyistu. Juchajja, janiw jan walinak lurañaruki apkistuti, jan ukasti, kunatï walïki uk lurañatsa, kuntï lurirjamäktan ukanakatsa jarkʼarakistuwa. Ukhamatwa juchan esclavopätanjja. Ukarakiw aynachtʼayistu, tʼaqesiyistu, jiwañarus purtʼayarakistu (Rom. 6:23). Apóstol Pablojj juchan esclavopäñajj kunja jan walisa ukjja yatïnwa (Romanos 7:21-25 liytʼañataki). Juchajj jan mayampitak tukjatäjjani ukhakiw cheqpachapun libre jakasjjañäni. Adanampi Evampejj ukwa aptʼasipjjäna.

16. ¿Kunapachas cheqpachapun libre jakasjjañäni?

16 Jesusajj “arunakaj imapjjapunïta” säna ukhajja, kuna mayitanaktï phoqañasäki uka toqetwa parlaskäna, ukhamat jupan yanaptʼapampi libre jakasiñasataki. Diosar servir cristianonakjamajja, jiwas pachpat armtʼastanwa, kuntï Jesusajj jan lurañas munki uksa istʼaraktanwa (Mat. 16:24). Jesusajj arskäna ukarjamajja, jupan jiwatap laykojj kuna bendicionanaktï katoqkañäni ukhaw cheqpachapun libre jakasjjañäni.

17. 1) ¿Kunas cheqpach kusisit jakasiñatakejj yanaptʼistaspa? 2) ¿Kuna toqetsa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni?

17 Jiwasatï Jesusan yatichäwinakaparjam sarnaqañäni ukhajja, cheqpachapuniw kusisit jakasiñäni. Juchampina jiwañampin esclavopäñatsa qhespiyarakistaniwa (Romanos 8:1, 2, 20, 21 liytʼañataki). Jutïr yatichäwinjja, kunjamsa libre jakasir Jehová Diosat libre jakasiñ katoqasajj wiñayatak Jupar jachʼañchsna ukwa yatjjataskañäni.