Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

SARNAQÄWI

Diosajj khuyaptʼayapjjetuwa

Diosajj khuyaptʼayapjjetuwa

DANIÈLE esposajampi hotelan alojasiñatak qellqayasipjjta ukhajja, ukan trabajirinakat maynejj akham sitänwa: “Amp suma, ¿fronterankir policiar jawsasmati?” sasa. Gabón markarojj mä qhawqha horanak nayrakiw puripjjta, uka markajj África cheqan inti jalanta toqenkiwa. 1970 maranakanjja Diosan arunakap yatiyañajj uka markan jarkʼatänwa.

Niyakejjay esposajajj jankʼaki kuns amuytʼasirïchïnjja, jupajj jiskʼatak akham situ: “Jan jawsjjamti purjjapjjewa” sasa. Cheqapuniw ukaratpacha polician autopajj hotel nayraqatar saytʼäna. Mä jukʼatjja, katuntasaw apjjapjjetäna. Cheqas esposajan jankʼaki awisatapatwa mä qhawqha documentonak mä jilatar churta.

“Jan ajjsartʼiri, Diosar taqe chuyma serviri esposanïñajj mä suma bendicionapuniwa” sasaw policía utar apatäkasajj amuytʼasiyäta. Esposajampejj ukham jan walinakarojj walja kutiw juntuki saykatapjjta. Ukampis kawkjantï Diosan arunakap yatiyañajj jarkʼatäkäna uka cheqanakar kunjamatsa puripjjta uk cuentʼapjjäma.

DIOSAW ARUNAKAP MUNASIÑAT YATICHITU

Nayajj 1930 maranwa Croix sat jiskʼa markan nasta, ukajj Francia markan alay toqenkiwa. Familiajajj catolicöpjjänwa. Sapa semanaw misa istʼirejj sarapjjerïta, awkijajj kunaymanitwa Iglesiar yanaptʼäna. Ukampis mä 14 maranïskayäta ukhajja, Iglesian jan walinak utjatapwa amuyayäta.

Alemaniankir ejercitojj Segunda Guerra Mundialan Francia markar mantanïna uka qhepatjja, iglesiajankir tatacurajj Vichy partidor yanaptʼañatakiw arstʼäwinakapan chʼamañchapjjetäna, uka partidojj nazis partidoruw yanapäna. Uka arstʼäwinakajj sustjapjjetänwa. Familiajasa, yaqhanakas jamasatwa BBC sat radio ischʼukipjjerïta, ukanjja walja tropa soldadonakaw mayachasipjje sasaw yatiyasïna. Ukampis septiembre, 1944 maranjja, mä akatjamatwa tatacurajj yaqha partidor apoyjjarakïna. Soldadonakajj mantanisipkakïnwa, ukatwa Diosar yuspärañatak misa lurarakïna. Ukajj janiw creyiñjamäkänti, tatacurar janiw confiyjjayätti.

Guerra pasatatwa tatajajj jiwjjäna, Simone jilïr kullakajasti casaratäjjänwa, Bélgica markanwa jakasirakïna. Ukhamasti nayaw mamajar uñjañajäna. Mä empresan mä suma trabajo jikjjatayäta ukhajja, sumaw jakasï sañjamänwa. Ukampis jefejasa, wawanakapas catolicöpjjänwa, ukatwa mä jan walin uñjasta.

Simone kullakajajj 1953 maranwa visitir jutatayna. Jupajj Jehová Diosan Testigopäjjataynawa. Ukatwa infiernosa, Trinidadasa, almajj janiw jiwkiti sasin yatichapki ukas jan cheqätap Bibliapampi uñachtʼayapjjetäna. Bibliamajj janiw católica Bibliäkiti sasaw sayäta, ukampis kuntï siskitäna ukajj cheqäskapunitapwa amuyjjayäta. Uka qhepatjja, Yatiyañataki sat walja revistanakwa jaytitäna, arumanakaw uka revistanak taqpach liysuyäta. Mä jukʼa tiempotjja, cheqa yatichäwi jikjjatatajwa amuyasiyäta. Ukampis trabajo jan aptʼasiñ laykojj Jehová Diosan Testigopäñ ajjsarayätwa.

Yatiyañataki sat revistatsa Bibliatsa mä qhawqha phajjsinakajj sapak liyiskakiyätwa, qhepatjja Tantachasiñ Utarus sarjjayätwa. Jilat kullakanakajj munasiñampiw katoqtʼapjjetu, ukaw chuymajar purtʼitäna. Experienciani mä jilatamp sojjta phajjsinak Bibliat yatjjatasajj septiembre, 1954 maranwa bautisasta. Mä jukʼa tiempotjja mamajasa sullka kullakajas bautisasjjarakïnwa.

DIOSAR CONFIYASAW JUPAR SAPÜRUNJAM SERVIÑ QALLTAPJJTA

Nueva York markan walja markanakat mä jachʼa tantachäwiw 1958 maran apasïna. Ukatak mä qhawqha semananak faltkipanwa mamajajj jiwjjäna. Uka qhepatjja, janiw khiti familiar uñjañas wakisjjänti, ukatwa trabajo jaytasajj precursorat serviñ qalltta. Ukharakiw Danièle Delie kullakar uñtʼta, jupajj taqe chuyma serviri precursoränwa, uka qhepatsti casarasiñatakiw parljjayta. Ukat mayo, 1959 maranwa casarasipjjta.

Jupajja Bretaña markankir mä jiskʼa markanwa precursorat serviñ qalltatayna, ukajj utapat wali jayankänwa. Uka markankirinakajj catolicöpjjänwa, jupanakar yatiyañatakisa, bicicletat sarañatakis jan ajjsartʼiriñapänwa. Jupas nayasa, ‘akapachan tukjatäñapajj wali jakʼankjjewa’ sasaw amuyapjjayäta, ukatwa jukʼamp predicañ munapjjayäta (Mat. 25:13). Esposajan chʼamachasitapaw precursorjam serviskakiñatakejj wal yanaptʼapjjetäna.

Casarasipkta ukat mä qhawqha urunakatjja, congregacionanak tumptʼirit serviñatakiw invittʼapjjetu. Kunatï wakiski ukampik jakasiñwa yateqapjjta. Nayrïr congregacionar visitapkta ukanjja, 14 yatiyirinakakiw utjäna. Niyakejjay jupanakajj jan kawkir alojañsa puedipkchitänjja, plataformanakwa Tantachasiñ Utan ikipjjta. Ukan ikiñajj janis sumäkchïnjja samartʼapjjayätwa.

Mä jiskʼa autotwa congregacionanakar visitapjjayäta.

Jan tiemponis sarnaqapkchiyätjja, esposajajj jankʼakiw yatinoqtäna. Awisajj jilïr irpirinakampi tantachasipjjerïta ukhajja, pacienciampiw suytʼirïtu, janipuniw colerirïkiti. Pä marakis congregacionanak tumptʼirit serviwayapkstjja, chacha warminakajj qhanwa kuns parltʼasipjjañapa, juntukiw kuns lurapjjañaparaki ukwa yateqapjjta (Ecl. 4:9).

YAQHA ASIGNACIONANAK KATOQAPJJTA

Brooklyn (Nueva York) markaruw 1962 maran Galaad Escuelar (clase 37) sarañatak invittʼapjjetu, uka escuelajj 10 phajjsinakaw apasirïna. Patakaniw ukar sarapjjta, ukampis 13 casadonakakiw panpachanejj invitatäpjjäna, nanakajj panpachaniw invitatäpjjayäta. ¡Ukajj mä suma bendicionapunïnwa! Diosar jan jitheqtas serviri Frederick Franz, Ulysses Glass, Alexander Macmillan sat jilatanakampïñajj jan armkañapuniwa.

Galaad Escuelar panpachani sarapjjatajat wal kusisipjjayäta.

Kunatsa mä kun uñjasas sum amuytʼañ wakisi uk yateqañatakiw Escuelan chʼamañchapjjetäna. Yateqañ tukuyatatjja, yaqhep sábado tardenakajj Nueva York markankir uñtʼat cheqanakaruw Betelankir mä jilatajj irpapjjerïtu. Uka lunesasti, kuntï uñjapkayäta ukanakwa qellqapjjañajäna. Qaritaw kuttʼanipjjerïta, ukampis irpapkitäna uka jilatajja, examenatakejj kunatï wakiskirïki uk jan armañatakejj jisktʼapjjerïtuwa. Mä sabadojj jaypʼukamaw sarnaqapjjta. Kawkjantï warawaranaka jan ukajj yaqha ukhamanak uñtañatak utjki ukaruw irpapjjetu. Ukansti, meteoros ukat meteoritos ukanakajj kunansa jan pachpäpki ukwa yateqapjjta. Ukat animalanak toqet parlir mä museojj utjki ukar visitasajja, caimanampi cocodrilompejj kunansa jan pachpäpki ukwa sapjjarakitu. Kuttʼanisajja, irpapkitu uka jilatajj “¿meteoro ukat meteoritompejj kunansa jan pachpäki uk amtasipjjtati?” sasaw jisktʼapjjetäna. Esposajajj wal qaritap laykojja, “jïsa, meteoritonakajj jukʼamp jachʼa laka chʼakhanïpjjewa” sasaw säna.

África toqenkir jilat kullakanakampi chikäñajj wali kusiskañänwa.

Galaad Escuelat Franciaruw khitapjjetu, ukanjja 53 maranak jilaw servipjjta. 1976 maransti Sucursal sarayirinakan coordinadorapat uttʼayapjjetu. Awisajja, África, Oriente Medio uksa toqenkir markanakaruw visittʼañatak khitapjjetäna. Uka cheqanakanjja, predicañajj jarkʼatänwa. Ukhamatwa qalltan parlkäyäta uka Gabón jiskʼa markar puripjjta. Awisajja, asignacionanak jan phoqerjamaw amuyasirïta. Ukampis esposajaw ukatakejj wal yanaptʼawayitu.

París sat markan “Justicia Divina” sat jachʼa tantachäwejj 1988 maran apaskäna ukanjja, Theodore Jaracz jilatan arstʼäwipwa uka markankir arur jaqokipta.

JUNTUW JAN WALTʼÄWINAKAR SAYKATAPJJTA

Qalltatpachwa Betelankañajj wal gustapjjetäna. Esposajajja, Galaad Escuelar janïr sarkasaw phesqa phajjsinaki inglés aru parlañ yateqäna. Qhepatjja, Bibliat apstʼat qellqatanak traduciñ sumwa yatjjäna. Betelan trabajisajj wal kusisipjjayäta, congregacionankir jilat kullakanakar yanaptʼasajj jukʼampiw kusisipjjayäta. París markatjja, jaqenakar Bibliat yatichañatakejj trenatwa sarapjjerïta. Utarojj arumakis qarita puripjjchiyätjja, ukham yatichasajj kusisitaw kuttʼanipjjerïta. Qhepatsti, mä akatjamatwa esposajajj usuntjjäna, janiw Diosarojj nayrjam serviñ puedjjänti.

Khä 1993 maranjja, doctoranakajj ñuñun canceranïtawa sasaw sapjjäna. Qollañatakejj operapjjänwa, quimioterapia kunwa lurapjjäna. 15 maranak qhepat mayampiw canceramp usuntäna, ukajj jukʼamp jan walïnwa. Niyakejjay traduciñajj esposajar wal gustchïnjja, waljamäski ukhajj trabajiskakiriwa.

Cancerajj walsa aynachtʼaykchïnjja, Betelan trabajiñ munasipkakiyätwa. Betelan usuntatäñajj chʼamakiwa, kunjamsa jikjjatasta uk mayninakajj jan amuyapki ukhajj jukʼamp chʼamawa (Prov. 14:13). Esposajajj niya 80 maranïkasas suma uñnaqtʼani, kusisit sarnaqtʼasiri ukhamänwa, ukaw janis usutäkaspa ukham amuyayäna. Jupatak llakisiñat sipansa, mayninakar yanaptʼañatakiw chʼamachasirïna. Cheqas maynejj sum istʼistu, kunjamäsktansa uk amuyarakistu ukhajja, wali chuymachtʼatätanwa, ukwa jupajj yatïna (Prov. 17:17). Niyakejjay cáncer usunïñajj kunjamasa uk yatchïnjja, uka usur jan ajjsarapjjañapatakiw walja kullakanakar yanaptʼäna.

Qhepat Betelan jornälpach jan trabajirjamäjjäna ukhajja, chʼamapajj utjkäna ukarjam nayar yanaptʼañatakiw chʼamachasïna. Ukhamatwa Sucursal sarayirinakan coordinadorapat 37 maranak serviwayta. Chika urunakajja, manqtʼasiñatakejj listok waktʼayirïna, ukhamat mä jukʼa samartʼañataki (Prov. 18:22, NM).

SAPÜRUW LLAKINAKAR SAYKATAPJJTA

Esposajajj janipuniw sinti llakisirïkänti, ‘waliptjjäwa’ sasaw sirïna. Ukampis kimsa kutin canceramp usuntkäna ukhajja, jan kamachtʼirjamaw uñjasipjjayäta. Quimioterapia, radioterapia lurayasisajj jan chʼamaniw jikjjatasïna. Janiw sartañsa ni parlañsa puedjjänti. Jupajj wali suma traductoränwa, ukham usuntat uñjañajj walpun chuym chʼalljjtayitäna.

Awisajj aynachtʼirjamäpkchiyätsa, Diosar mayisipjjapunirïtwa. Jupajj janiw jan aguantañjamäki uka yantʼanakan uñjasiykistaspati uk sum yatipjjayäta (1 Cor. 10:13). Diosajj kunjamsa Arup toqesa, Betelankir doctoranak toqesa, jilat kullakanak toqes yanaptʼapjjetäna uk wali valoranit uñjañatakiw chʼamachasipjjayäta.

Janipun kunjam qollayasiñsa yatjjapjjayäta ukhajja, Jehová Diosaruw yanaptʼap mayisipjjerïta. Awisajj janjamakiw kunas lurañjamäjjänti, esposajajj quimioterapia lurayasir ukhajj jan amuyuniw jikjjatasiri. Jupar 23 maranak uñjiri doctorajj janiw kunsa lurirjamäjjänti, ni kunatsa ukham usutäna uksa amuyjjänti. Janis khiti yanaptʼiris utj-jjaspa ukhamwa amuyasipjjayäta. Ukhamaruw tumoranak toqet yatjjatat yaqha doctor jikjjatapjjta. Jupajj esposajar yanaptʼañ wal munäna. Ukhamatwa Jehová Diosajj yanaptʼasipkitäna.

Jan sinti llakisiñatakejj qhepürut jan llakisiñ yateqapjjta. Jesusajj akham sänwa: “Sapüruw jan walinakajj utji” sasa (Mat. 6:34). Chanstʼasiñasa, kusisitakïskañas wal yanaptʼarakistu. Esposajajj pä phajjsinak quimioterapia jan lurayasjjäna ukhajja, chansat akham sitänwa: “¡Janiw nayrjam usutäjjtti!” sasa (Prov. 17:22). Cancerajj walsa usuykchïnjja, machaq cancionanak yateqañatakejj taqe chuymaw cantirïna.

Esposajan kusisitakïskatapajj jan aynachtʼañatakiw yanaptʼitäna. Jupampejj 57 maranakaw jakasiwayapjjta, jupaw nayar sum cuiditäna. Janiw ni mä kʼawnaksa thejjtʼayañ munirïkituti. Usuntjjäna ukhajj nayaw platonak jariñajäna isinaksa tʼajjsañajäna, manqʼasiñatak mä kunaksa phayañajäna. Mä qhawqha vasonakakwa pʼakjarakta, ukampis esposajar yanaptʼasajj wal kusista. *

KHUYAPTʼAYASITAPAT DIOSAR WAL YUSPÄRTA

Usuntañasa chuymankipstañas kunjamsa jan waltʼayapjjetu ukanakat wal yateqawayta. Esposamatakisa jan ukajj esposomatakis tiempo apstʼasiñamapuniwa, munasiñampiw uñjañamaraki. Jan usutäkasaw familiasampiñatak tiempo apstʼasiñasa (Ecl. 9:9). Janipuniw jan walin uñjasisajj sinti llakisiñasäkiti, llakisisajja kuna bendicionanaktï Jehová Diosajj churkistu ukanakat armtʼasjjsnawa (Prov. 15:15).

Kunjamsa Diosar sapürunjam serviwayapjjta ukanakat lupʼisajja, kuntï jan suyapkayäta uka bendicionanak katoqapjjatajwa amuyta. Salmo 116 qellqer chachjamarakiw qhawqsa Diosajj nayat khuyaptʼayasitu uk amuyta (Sal. 116:7).

^ Párrafo 32 Danièle Bockaert kullakajja, aka experienciajj wakichasiskäna ukhaw jiwawayjje, 78 maraniru.