Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Wayn tawaqonaka, kusisitaw jakasipjjasma

Wayn tawaqonaka, kusisitaw jakasipjjasma

“Jumaw jakañ thak uñachtʼayitäta” (SAL. 16:11).

CANCIÓN: 133, 89

1, 2. Maynejj jan wali luräwinakap jaytaspawa uk ¿kunjamsa Tony waynan sarnaqäwipajj uñachtʼayi?

TONY sat waynajj jan awkiniw jilsüna, colegionsa janiw yateqañatakejj chʼamachaskänti. Mistjjañ kunwa munjjäna. Seman tukuyanakajja, cineru peliculanak uñchʼukir sarasa jan ukajj amigonakapampïsaw tiempo aptʼasirïna. Janis mayninakamp nuwasirïkchïna ni drogasirïkchïnsa, jakäwipan jan kuna amtaniw jakäna, Diosan utjatapatsa pächasirakïnwa. Mä urojj mä chacha warmi Testigonakaruw uñtʼäna, kunanakatï pächasiykäna ukanakwa jupanakar säna. Ukatwa jupanakajj El origen de la vida ukat ¿Es la vida obra de un Creador? * sat folletonak churapjjäna.

2 Wasitampi kuttʼapjjäna ukhajja, Tony waynajj janiw pachpäjjänti. Folletonaksa liysutaynawa, ukatwa qʼellmthapita esquinanakapas dobljata ukhamäna. Jupajj Testigonakar akham sänwa: “Diosajj utjaskapunpachawa” sasa. Bibliat yatjjatañsa qalltarakïnwa, janiw nayrjam amuyjjänti, colegionsa sum yateqjjäna. Uk uñjasajja directorapajj musparänwa, ukatwa akham säna: “Janiw nayrjamäjjtati, notanakamas sumäjjarakiwa. ¿Testigonakampi Bibliat yatjjatasat ukhamäjjta?” sasa. Jïsa sasaw jupajj säna, kunanaksa yatjjataskäna uksa sarakïnwa. Qhepat colegio tukuyjjänwa, jichhajj precursor regularata, congregacionan yanapiripatwa serviski. Jehová Diosaw Awkipäjje, ukatwa wali kusisit jakasjjaraki (Sal. 68:5).

JEHOVÁ DIOSAR ISTʼASAJJ SUMAW JAKASÏTA

3. ¿Jehová Diosajj wayn tawaqonakar kamsisa?

3 Jehová Diosajj wayn tawaqonakat wal llakisi, ukwa Tony waynan sarnaqäwipat yateqsna. Diosajj kusisit jakasisma ukwa muni. Ukatwa akham sistam: “Waynäkasina jumar irnoqer [mä arunjja, lurir] Diosamat amtasim” sasa (Ecl. 12:1). Ukham lurañajj janiw faciläkapuniti, ukampis lurasmawa. Diosan yanaptʼapampejja, waynäkasasa jan ukajj tawaqökasas sumwa jakasisma, chuymankipstatäjjäta ukhas ukhamarakiw jakasisma. Uk sum amuytʼañatakejja, kunas israelitanakar Suma Oraqer mantañatak yanaptʼäna, David waynarus kunas Goliatar atipjañatakejj yanaptʼäna uk yatjjatañäni.

4, 5. Israelitanakajj kunjamatsa Suma Oraqer mantapjjäna, Davidas kunjamsa Goliatar atipjäna ukanakat ¿kunsa yateqsna? (Página 24 ukankir dibujonak uñjjattʼäta).

4 Israelitanakajj Suma Oraqer niya mantañampïsipkäna ukhajja, Diosajj janiw ‘wali nuwasir soldadöpjjañamawa, guerran nuwasiñsa sum yateqapjjañama’ sasajj siskänti (Deut. 28:1, 2). Jan ukasti mandamientonakap istʼapjjañapataki, Jupar confiyapjjañapatakiw ewjjtʼäna (Jos. 1:7-9). Jaqen amuyuparjamajja, uka ewjjtʼajj janis wakiskirïkaspa ukhamänwa, ukampis israelitanakarojj wal yanaptʼäna. Jehová Diosan yanaptʼapampejj walja kutiw cananeonakar atipjapjjäna (Jos. 24:11-13). Diosar istʼañatakejj Jupar confiyañasawa, ukham lurasajj kusisitapuniw jakasiñäni. Nayra tiempon ukaw uñjasïna, jichhas ukhamäskakiwa.

5 Goliatajj wali chʼamani soldadönwa, niya kimsa metro ukchʼarakïnwa, wali armantatänwa (1 Sam. 17:4-7). Ukampis Davidajja, mä qʼorawanikïnwa, Jehová Diosaruw confiyarakïna. Diosar jan confiyirinakajja, Davidajj jan amuytʼasirïkaspas ukhamwa amuyapjjpachäna. Ukampis janiw ukhamäkänti, Goliataw antisas jan amuytʼasir jaqëna (1 Sam. 17:48-51).

6. ¿Kuna toqetsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

6 Pasïr yatichäwinjja, kusisit jakasiñatakejj Diosat jukʼampwa yatjjatañasa, suma amigonakwa jikjjatañasa, kunatï kusisiykistaspa ukanak lurañwa amtañasa, cheqpach libre jakasiñarojj valoranitwa uñjañasa sasaw yateqawaytanjja. Aka yatichäwinsti, jukʼampwa ukanakat yatjjatañäni, ukatakejj kuna yatichäwinakas Salmo 16 qellqatan utji ukanakwa yatjjataskañäni.

DIOSAT JUKʼAMPWA YATJJATAÑAMA

7. 1) ¿Dios chuyma jaqejj kunjamaw sasmasa? 2) ¿Kunatsa Davidajj “jumaw nayan taqe kunajjätajja” sasin Diosar säna, ukat kunjamsa ukajj Davidar yanaptʼäna?

7 Dios chuyma jaqejj Diosaruw confiyi, Jupjam amuyañatakiw chʼamachasi. Diosan Aruparjamaw taqe kuns luri, Jupar istʼañwa amtaraki (1 Cor. 2:12, 13). Davidajj ukhamänwa. Mä kutejja, “jumaw nayan taqe kunajjätajja” sasaw Jehová Diosar säna. Uk sasinjja, Diosamp sum apaskäna uka toqetwa parlaskäna (Sal. 16:5). Ukham sum apasitapat walpun yuspäräna, ukatwa Diosar taqe chuyma confiyäna (Sal. 16:1). “Chuymajjajj walpun kusisi” sasaw qellqäna. Davidajj Diosamp sum apasisaw wali kusisitäna (Salmo 16:9, 11 liytʼañataki).

8. ¿Kunanakas cheqpach kusisita jakasiñatakejj yanaptʼiristam?

8 Qollqe ganañaru jan ukajj kusistʼañanakaru chuyma uchapki ukanakajja, janiw David chachjam kusisitäpkaspati (1 Tim. 6:9, 10). Canadá markankir mä jilatajj akham siwa: “Cheqpach kusisitäñatakejj janiw taqe kunpun jikjjatañajj wakiskiti, jan ukasti kunatï sumäki uk churiri Diosaruw kunatï utjkistu ukanak churañasa” sasa (Sant. 1:17). Jumatï Diosar confiyäta servirakïta ukhajja, kusisitaw jakasïta, mä amtampiw jakasirakïta. Ukhamajj Diosar jukʼamp confiyañatakejja, Jupamp parlañatakiw tiempo apstʼasiñama. Ukatakejj Arupwa liyiñama, kunjam Diosasa uka toqetsa luratanakapatsa lupʼiñamarakiwa. Qhawqsa munastam uka toqetsa lupʼiñamarakiwa (Rom. 1:20; 5:8).

9. Diosan arunakaparjam sarnaqañatakejj ¿kunsa Davidat yateqasisajj lurarakisma?

9 Jehová Diosajj munasiri suma awkiwa, ukatwa awisajj cheqañchistu. Davidajj wali wakiskiritwa uk uñjäna, ukatwa akham säna: “Tatiturojj nayar irpatapat jachʼañchä, arumanakamppachaw chuymajj manqhan cheqachitu” sasa (Sal. 16:7). Davidajj Diosan ewjjanakapat wal lupʼirïna, Jupjam amuyañ yateqañatakis chʼamachasirakïnwa. Ukatsti jukʼamp suma jaqer tukuñatakejj ukarjamaw sarnaqarakïna. Jumatï ukham luräta ukhajja, jukʼampiw Diosar munasïta, arunakaparjam sarnaqañsa munarakïtawa. Janiw ukakïkiti, amuytʼasir cristianoruw tukurakïta. Christin sat kullakajj akham siwa: “Kuntï liykta uka toqet sum yatjjatta lupʼirakta ukhajja, nayatakis Diosajj uka arunak qellqkaspa ukhamwa amuyta” sasa.

10. Isaías 26:3 textorjamajja, ¿kunjamsa Dios chuymäñajj yanaptʼätam?

10 Jumatï Dios chuymästajja, Jehová Diosaw yatiñanïñatakisa amuytʼasirïñatakis yanaptʼätam, ukaw akapacharusa kunatï akapachankir jaqenakar paskani ukarus Jupjam uñjañatak yanaptʼätam. Jehová Diosajja, kunas jakäwin jukʼamp wakiskiri uk yatiñama, suma amtanakar puriñama, jutïr urunakan kunatï paskani ukar jan ajjsarañamwa muni. Isaías profetajja, Diosajj jupar confiyirinakarojj sum uñjani sumankañsa churarakiniwa sasaw säna (Isaías 26:3 liytʼañataki). Estados Unidos markan jakasiri Joshua sat jilatajj akham siwa: “Jehová Diosat janipun jitheqtkäta ukhajja, kunas jakäwisan wali wakiskiri, kunas janiraki uk sumwa amuyäta” sasa.

SUMA AMIGONAKANÏÑAMAWA

11. ¿Khitinakäpjjänsa Davidan amigonakapajja?

11 (Salmo 16:3 * liytʼañataki). Davidajj Diosar munasirinak taypitwa amigonakap ajlliña. Diosan arunakaparjam sarnaqañatak chʼamachasipjjatapatjja, ‘santonaka’ sasaw jupanakar säna. Jupanakampïñajj ‘kusiskañawa’ sasaw sarakïna. Salmonak yaqha qellqerejj niya ukar uñtasitwa akham sarakïna: “Jumar iyawsir jaqenakampiw chikachasta, arsutanakam phoqherinakampiw mayachasirakta” sasa (Sal. 119:63). Kunjamtï pasïr yatichäwin yateqawayktanjja, jumajj Diosar munasiri, Jupar istʼiri amigonakanirakïsmawa. Cheqas janiw mitanakamakejj amigomäkaspati.

12. ¿Kunatsa Davidampi Jonatanampejj wali sum apasipjjäna?

12 Davidajj janiw jupa mitanakaruk amigopjam ajllirïkänti, mä amigopajj Jonatán satänwa. Jupampejj kunja sumas apasïna ukajj Biblian qellqatawa. Jonatanajj Davidat mä 30 maranak jilïrïnwa. Ukhamajj ¿kunatsa sum apasipjjäna? Panpachaniw Diosar confiyapjjäna, respetompiw uñjasipjjarakïna. Kunjamsa Diosan enemigonakap contrajj jan ajjsartʼas nuwasipjjäna ukanaksa wali valoranitwa uñjapjjäna (1 Sam. 13:3; 14:13; 17:48-50; 18:1).

13. ¿Kunjamatsa walja amigonakanïsma? Uk mä experienciampi qhanañchtʼma.

13 Amigonakasatï Jehová Diosar munasipjjchi confiyapjjarakchejja, kunjamtï Davidampi Jonatanampejj kusisitäpkäna ukhamarakiw jupanakan amigopäsajj ‘kusisitäsna’. Diosar walja maranak servir Kiera sat kullakajj akham siwa: “Amigonakajajj oraqpachanwa utji, jupanakajj kunayman markatäpjjewa kunayman costumbrenïpjjarakiwa” sasa. Uka kullakjam amigonakanïsajja, kunjamsa Diosan Arupasa espíritu santos mayachtʼistu ukwa uñjäta.

DIOSAR JUKʼAMP SERVIÑWA AMTAÑAMA

14. 1) ¿Kunas Diosar jukʼamp serviñ amtañatakejj yanaptʼätam? 2) Diosar jukʼamp serviñ amtañ toqetjja, ¿kunsa yaqhep wayn tawaqonakajj sapjje?

14 (Salmo 16:8 liytʼañataki). Davidatakejja Diosar serviñaw jukʼamp wakiskirïna. Jumatï Diosar Davidjam servirakïta, Jupar jukʼamp serviñsa amtarakïta ukhajja, kusisitaw jakasïta. Steven sat mä jilatajj akham siwa: “Diosar jukʼamp serviñ amtasa ukarjam lurañajja, kunjamsa Diosar sum serviñatak yanaptʼawayitu uk uñjañajj wal kusisiyitu” sasa. Alemania markat sarjjasin yaqha markan servir mä waynajj akham sarakiwa: “Jilïrëjjasajj janiw kuntï jichhajj luraskta ukanakat amtasiñ munkti, ukatwa munañajarjam jan sarnaqañ munkti” sasa. ¿Jumajj jupanakjamarakit amuyta? Ukhamächi ukhajja, kun lurañtï yatkta ukampejj Diosar jachʼañcham, yaqhanakarus yanaptʼarakim (Gál. 6:10). Diosar jukʼamp serviñatakejj kunanaksa lurasma uksa amtarakim, uka amtanakam phoqañatakis Diosar yanaptʼa mayisim. Juparojja, ukham oracionanak istʼañajj wal kusisiyi (1 Juan 3:22; 5:14, 15).

15. Diosar jukʼamp serviñatakejj ¿kunanak lurañsa amtasma? (“ Akanak lurañwa amtasma” siski uka recuadro uñjjattʼäta).

15 ¿Kunanaksa Diosar jukʼamp serviñatakejj lurasma? Akanak lurañwa amtasma: Tantachäwinakan pachpa arunakamampiw arstʼasma, precursorata jan ukajj Betel utanwa servisma. Yaqha aru parlañ yateqañsa amtarakismawa, ukhamat uka aru parlirinakar yanaptʼañataki. Diosar sapürunjam servir Barak sat mä waynajj akham siwa: “Jehová Diosataki sapüru taqe chuyma trabajiñajj walpun kusisiyitu, janipuniw yaqha trabajojj ukham kusisiykitaspati” sasa.

DIOSAJJ LIBRE JAKASIÑ CHURKTAM UK WALI VALORANITWA UÑJAÑAMA

16. ¿Davidajj kunjamsa Diosan leyinakaparusa yatichäwinakaparus uñjäna?

16 (Salmo 16:2, 4 liytʼañataki). * Pasïr yatichäwinjja, Diosan leyinakapasa yatichäwinakapas libre jakasiñatakiw yanaptʼistu sasaw yateqawaytanjja, ukanakajj jan walïki ukar uñisiña, sumäkis ukar munasiñwa yanaptʼistu (Amós 5:15). Salmo 16 qellqatanjja, Davidajj ‘suma chuymanïñatwa’ parläna. Ukajja, sum sarnaqaña jan ukajj suma jaqëña sañwa muni. Jehová Diosaw suma chuymanejja, Davidajj Jupat yateqasiñatakiw chʼamachasïna, ukhamat kunanaktï Diosajj uñiski ukanakar uñisiñataki. Ukanakat mayajj idolonakar adorañawa. Idolonakar adorañajj jaqenakar aynachtʼayiwa, janirakiw Jehová Diosarus jachʼañchkiti (Is. 2:8, 9; Apoc. 4:11).

17, 18. 1) David chachajja, ¿yaqha diosanakar adoririnakajj kunjaman uñjasipjje sänsa? 2) ¿Kunatsa waljanejj kunayman tʼaqesiñanakan uñjasipjje?

17 Bibliajj qellqaskäna uka urunakanjja, kʼari diosanakar adorañatakejj qʼañu juchanakwa jaqenakajj lurapjjerïna (Os. 4:13, 14). Waljaniw uk lurañ laykojj kʼari diosanakar adorapjjerïna. Ukampis ukham lurasajj janiw kusisit jakasipkänti. Davidajja, uka jaqenakajj ‘kunayman tʼaqesiñanakanwa uñjasipjje’ sasaw Salmo 16:4 qellqatan säna. Jupanakajj wawanakaparus uka diosanakaruw sacrificiot loqtapjjerïna (Is. 57:5). Ukajj janipuniw Jehová Diosatak walïkänti (Jer. 7:31). Jumatï uka tiempon jakasmänjja, ¿janit awkim taykaman Jehová Diosaru adorapjjatapat yuspärkasmäna?

18 Jichhürunakanjja, ukhamarakiw kʼari religionanakajj qʼañu juchanak lurañasa, chacha pura jan ukajj warmi pura qʼañunak lurañas walikïkaspa ukham uñjapjje. Ukampis ukanak luririnakajj nayra tiemponjamarakiw jan walinakan uñjasipjje (1 Cor. 6:18, 19). Jaqenakajj librëpkaspas ukhamsa amuyasipkchejja, ‘kunayman tʼaqesiñanakanwa uñjasipjje’. Inas jumajj uk amuyirïsta. Ukatwa alajjpachankir Awkimar istʼañama. Jupar istʼañajj askimatakiwa uk janipun armamti. Jan walinak lurasajj mä jukʼa kusistʼkchïtasa, jukʼamp jan walinakanwa uñjasïta, uksa amtañamarakiwa (Gál. 6:8). Parlaniwayktan uka Joshua jilatajj akham siwa: “Taqe kuns munañasarjam lursnawa, ukampis jan walinak lurasajj janiw kusisit jakaskañäniti” sasa.

19, 20. Jehová Diosar istʼapki, confiyapki uka wayn tawaqonakajj ¿kuna bendicionanaksa katoqapjjani?

19 Jesusajj arkirinakapar akham sänwa: “Jumanakatï arunakaj imapjjapunïta ukhajja, nayan cheqpach discipulojäpjjtawa. Kunatï cheqäki ukwa uñtʼapjjäta, ukaw libre jakasiñ churapjjarakïtam” sasa (Juan 8:31, 32). Kunatï cheqäki ukaw kʼari religionatsa, kunarutï creyipki ukanakatsa jarkʼaqestani. Janiw ukakïkiti, kunjamtï yateqktanjja, jutïr urunsa ‘Diosan wawanakapjam libre jakasiñatakiw’ yanaptʼarakïtam (Rom. 8:21). Jichhürunakansa librew jakasisma. Ukatakejj Criston yatichäwinakaparjamaw sarnaqañama. Ukhamatwa kunatï cheqäki uk uñtʼäta, janiw aleq yateqasakejj uñtʼkasmati, jan ukasti, ukarjamaw sarnaqañama.

20 Wayn tawaqo, Diosajj libre jakasiñ churktam uk wali valoranit uñjam. Sum sarnaqäta ukhajja, jutïrin sumaw jakasïta. Mä wayna jilatajj akham siwa: “Diosajj libre jakasiñ churkistu ukarjam sum sarnaqätajja, jutïrin suma amtanakaruw purïta. Sañäni, kunansa trabajïta, casarasïtati janicha jan ukajj mä jukʼa tiempo suytʼätacha ukatakiw yanaptʼätam” sasa.

21. ¿Kunsa ‘cheqpach jakañ’ jikjjatañatakejj lurañama?

21 Akapachanjja, “suma jakañawa” sapki ukas janiw wiñayatakïkiti. Kunas qharürojj pasani uk janiw khitis yatkiti (Sant. 4:13, 14). Ukatwa ‘cheqpach jakañaru’ mä arunjja, wiñay jakañar apir thakit janipun mistuñasäkiti (1 Tim. 6:19). Ukampis Diosajj janiw uk lurañasatak obligkistuti, jan ukasti sapa mayniw amtjjañasa. Ukhamajja, Jehová Diosamp sum apasiñatak chʼamachasim, kunanaktï churktam ukanaksa wali valoranit uñjarakim (1 Timoteo 6:17). Jehová Diosaw wiñay kusisita jakasiñatak yanaptʼitani sasin taqe chuyma confiyarakim (Sal. 16:11).

^ Párrafo 1 Uka folletonakajj español arutakwa utji.

^ Párrafo 11 Salmo 16:3 (NM): “Aka oraqenkir santonakajja, aytat jaqenakajja, wal kusisiyapjjetu”.

^ Párrafo 16 Salmo 16:2, 4 (NM): ‘Jehová Diosar sistwa: “Jumaw Jehová Diosätajja, Jumatwa suma chuymanïñ yateqta” sasa. [...] Yaqha diosanakar adoririnakajj kunayman tʼaqesiñanakanwa uñjasipjje. Ukampis nayajj janipuniw wilañcha loqtäwinakapamp chikachaskäti, janirakiw sutinakaps aytaskäti’.