Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Diosar munasiñaw cheqpach kusisiñ churistu

Diosar munasiñaw cheqpach kusisiñ churistu

[Jehová] Tatitut Diosanïki uka markajj kusisiñaniwa(SAL. 144:15).

CANCIÓN: 111, 109

1. Wali wakiskir tiemponwa jakasktan sasajj ¿kunatsa sistanjja?

WALI wakiskir tiemponakanwa jakasktanjja. Kunjamtï Bibliajj siskänjja, Jehová Diosajj “taqe markanakata, tribunakata, kunayman kasta jaqenakata, kunayman aru parlirinakat” jutiri walja jaqenakaruw tantachthapiski. Jupanakajj “mä jachʼa markaw” tukupjje, kimsaqallqo millonats jiläpjjewa, jupanakajj wali kusisitaw Jehová Diosar ‘uruy aruma templopan servisipki’ (Apo. 7:9, 15; Isa. 60:22). Walja jaqenakaw Diosarusa, jaqe masiparus munasipjje, nayrajj janiw ukham utjirïkiti.

2. ¿Diosat jitheqtat jaqenakan munasiñapajj kunjamasa? (Aka paginankir dibujo uñjjattʼäta).

2 Ukampis Diosat jitheqtat jaqenakan munasiñapajj jan walïniwa, jupa pachparukiw munasipjjani sasaw Bibliajj qhanañchäna. Apóstol Pablojj akham sasaw qellqäna: “Qhepa urunakanjja [...]. Jaqenakajj akhamäpjjaniwa: jupanak pachpa munasirinaka, qollqe añcha munirinaka, [...] Diosar munasiñat sipansa pachpa munañapak thaqerinaka” sasa (2 Tim. 3:1-4). Mayni pachparuki munasiñajja, janiw Diosar munasiñäkiti. Jupatakik llakisiri jaqenakajja, janiw cheqpach kusisitäpkiti. Jan ukasti maynitaki taqe kun munañaruw chʼamañchi, ukasti jaqenakarojj jan walin uñjasiyi.

3. ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni, ukat kunatsa?

3 Qhepa urunakanjja, jaqenakajj jupa pachpa munasirïpjjaniwa, ukajj cristianonakarojj jan waltʼayaniwa sasaw apóstol Pablojj säna. Ukatwa uka kasta jaqenakat ‘jitheqtapjjam’ sasin ewjjtʼistu (2 Tim. 3:5). Cheqas uka kasta jaqenakat janiw jitheqtkapunsnati. Ukhamajj ¿kunjamatsa jan uka jaqenakjamäksna, ukat kunatï munasir Jehová Diosatak askïki uk lursna? Diosajj kunjam jaqëñastï munki ukampi, 2 Timoteo 3:2-4 texton kuntï qhanañchki ukampejj kunansa jan pachpäki, ukwa jichhajj yatjjataskañäni. Ukajja, kunjamäsipktansa uk sum amuykiptʼasiñataki, kuna kasta munasiñatï cheqpach kusisiñ churistaspa ukham munasirïñasatakiw yanaptʼistani.

¿DIOSARUT MUNASIÑASA JAN UKAJJ JIWAS PACHPARUKICHA?

4. ¿Kunatsa jiwas pachparu munasiñajj walikïskiwa sasajj sistanjja?

4 Kunjamtï yatjjataniwayktanjja, jaqenakajj “jupanak pachpa munasirinakäpjjaniwa” sasaw apóstol Pablojj qellqäna. Ukhamajja, ¿jiwas pachpajj janiw munasiñasäkiti sañti munäna? Janiwa. Taqeniw jiwas pachpajj munastanjja, ukajj wali wakiskirirakiwa. Jehová Diosaw ukham lurawayistu. Jesusajj akham sänwa: “Jaqe masimarojj juma kikparjam munasiñamawa” sasa (Mar. 12:31). Jiwasatï jan jiwas pachpar munasksna ukhajja, janirakiw jaqe masisarojj munasksnati. Bibliajj akham siwa: “Casarat chachanakajj ukhamarakiw warminakaparojj pachpa cuerpoparjam munasipjjañapa. Warmipar munasir chachajja, jupa pachpaw munasi. Janiw khitis pachpa cuerpoparojj kunäkipans uñiskiti, antisas manqʼayiwa, wali munasiñampiw uñjaraki” sasa (Efes. 5:28, 29). Ukhamajj jiwas pachparu munasiñajj walikïskiwa.

5. ¿Kunjamäpjjes jupa pachparuki añcha munasir jaqenakajja?

5 Mayni pachpa munasiñata 2 Timoteo 3:2 texton parlki ukajja, janiw walïkiti, janirakiw kunans yanaptʼkiti. Uka munasiñajj jiwas pachparuki añcha munasiñawa. Ukham jaqenakajja, kunatï amuyañäki ukat jukʼampwa jupanak pachpat amuyapjje (Romanos 12:3 liytʼañataki). Janirakiw yaqhanakat llakisipkiti, jupanakatakwa wal llakisipjje. Kunas jan walëjje ukhajja, yaqhanakarukiw ukanakat juchañchañ yatipjje, janis jupanakajj ukat juchanïpkaspa ukhamwa amuyasipjje. Uka kasta jaqenakajja, janiw kusisit jakasipkiti.

6. ¿Kunjamäpjjes Jehová Diosar munasiri jaqenakajja?

6 Biblia toqet yatjjatiri yaqhep jaqenakajj akham amuyapjje: ‘Apóstol Pablojj qhepa urunakan kunjamäpjjanisa uka toqet qhanañchkasajja, jaqenakajj jupa pachpar añcha munasirïpjjaniwa sasaw nayraqat aytäna, kunattejj ukaw kuntï ukjjar qhanañchaskakïna ukham jan wali jaqer tukuyi’ sasa. Ukampis Diosar munasiri jaqenakajja, janiw ukhamäpkiti. Bibliajja, uka kasta jaqenakajj munasiri, kusisiñani, sumankiri, pacienciani, khuyapayasiri, suma chuymani, Diosar confiyiri, llampʼu chuymani, munañapampi jan apnaqayasiri ukhamäpjjewa sasaw qhanañchi (Gál. 5:22, 23). Salmonak qellqer chachajj akham sasaw cantäna: “[Jehová] Tatitut Diosanïki uka markajj kusisiñaniwa” sasa (Sal. 144:15). Jehová Diosajj kusisiñan Diosawa, servirinakapajj ukhamäpjjarakiwa. Ukampis jupa pachparuki añcha munasiri, jupaki kuns katoqañ muniri jaqenakat sipanjja, Jehová Diosan servirinakapajj yaqhanakaru yanaptʼasa, jan jupan askipak thaqasajj wali kusisitäpjjewa (Hech. 20:35).

¿Kunas jiwas pachpar jan sinti munasiñatak yanaptʼistaspa? (Párrafo 7).

7. Jehová Diosarojj jiwasat sipan jukʼampit munasisktan janicha uk yatiñatakejja, ¿kunanaksa jisktʼasiñasa?

7 Jiwas pachpar munasiñat sipansa, Jehová Diosarut jukʼampi munastan janicha uk ¿kunjamatsa yatsna? Filipenses 2:3, 4 textojj kuntï ewjjtʼkistu uka toqet amuytʼañäni. Ukanjja, cristianonakar akham siwa: “Jan kunsa jumanakajj jiskhisiñ laykusa ni wali wal tukuñ laykus lurapjjamti, jan ukasti mayninakarojj humilde chuymamp uñjapjjam, jumanakat sipansa jilïrïpkaspas ukhama. Jan jumanak pachpatak llakisipjjamti, jan ukasti mayninakatsa llakisipjjarakim” sasa. Akham jisktʼasiñasawa: “¿Uka ewjjtʼanakar istʼaskti? ¿Jehová Diosan munañap phoqañatakejj cheqapunit chʼamachastjja? ¿Congregacionansa, predicacionansa mayninakar yanaptʼañatakejj chʼamachasiskti?” sasa. Cheqas ukanak lurañajj awisajj chʼamakïspawa. Kunattejj mayninakar yanaptʼañatakejj inas wal chʼamachasiñasächini, jan ukajj kunatï gustkistu uk jaytaña wakischini. Ukampis taqe kunjjar munañani Reyimpi askit uñjatäñajj wali kusiskañawa, janiw kunas ukham kusisiñ churkistaspati.

8. ¿Kunsa Jehová Diosar munasisajj yaqhep jilat kullakanakajj lurapjje?

8 Yaqhepanakajja, Jehová Diosar munasisa, Jupar jukʼamp serviñ laykojj kuna profecionatï walja qollqe ganañatak yanaptʼkaspa ukanakwa jaytawayapjje. Ericka kullakat parltʼañäni, jupajj doctorawa, ukampis janiw jachʼañchayasiñ thaqkänti. Antisas precursora regularatwa esposopampi walja markanakan Jehová Diosar servipjjäna. Kullakajj akham siwa: “Yaqha aru parlapki ukan yanaptʼasajj walja experiencianaka, amigonakwa jikjjatawayapjjta. Ukajj walpun yanaptʼawayapjjetu. Doctorat trabajiskaktwa, ukampis jaqenakaru Bibliat yatichañataki, congregacionan yanaptʼañataki jukʼamp tiempo apsusisaw cheqpach kusisitätjja” sasa.

¿ALAJJPACHANTI JAN UKAJJ AKA ORAQENCHA KUNATÏ VALORANÏKI UK IMASSNA?

9. ¿Kunatsa qollqe wal munirinakajj jan kusisitäpki?

9 Apóstol Pablojj “qollqe añcha munirinaka[twa]” parlarakïna. Irlanda markankir mä precursor jilatajj mä chacharuw Dios toqet parläna. Uka chachajja, billeterapat qollqe apsusajj jachʼa jachʼa tuktʼasaw akham säna: “¡Akaw nayan diosajajja!” sasa. Walja jaqenakaw uka chachjam amuyapjjaraki, janis ukhampun sapkchejja luratapampiw uk uñachtʼayapjje. Qollqerojj wal munapjje, kuntï ukampi jikjjatapki ukarus ukhamarakiw wal munapjje. Ukampis Bibliajj akham siwa: “Qollqe munki ukajja jukʼampwa muni; khititejj qamirïki ukajj, jan utjirinjamakiwa amuyasi” sasa (Ecl. 5:10). Qollqe wal munirinakajja, jukʼamp qollqenïñwa munapjjani, qollqenïñatakejj walpun chʼamachasipjjarakini. Ukampis ‘kunayman llakinakampiw apjjatasipjjarakini’ (1 Tim. 6:9, 10).

10. ¿Qamirïñatsa, pobrëñatsa Bibliajj kamsänsa?

10 Cheqas taqeniw qollqjja muntanjja, qollqejj yanaptʼarakistuwa (Ecl. 7:12). Ukampis ¿kunatï wakiski ukampik jakasisajj maynejj kusisitäspati? Jïsa, kusisitäspawa (Eclesiastés 5:12 liytʼañataki). Jaqué sat chachan Agur yoqapajj akham sasaw qellqäna: “Janiraki uywistati qamirsa, jan kunansa, jan ukasti kunatejj jakañajjataki manqʼañajj wakiski ukak churita” sasa. Kunatsa uka chachajj ukham mayïna ukajj qhana amuytʼkañawa. Jupa pachpaw akham sarakïna: “Inas lunthatasjjerista, ukhamat qollan sutimwa nayajj pʼenqachayirista” sasa. Ukampis ¿kunatsa ‘jan qamir uywistati’ sasin sispachäna? Akham sarakïnwa: “Nayajj qamirëjjerista ukajja inas jumatjja armasjjerista: ‘¿Khitirak Diosasti?’” sasa (Pro. 30:8, 9). Yaqhep jaqenakajja, Jehová Diosar confiyañat sipansa qollqeparukiw confiyapjje, ¿jumajj ukham jaqenakar uñtʼtati?

11. ¿Kamsänsa Jesusajj qollqe toqetjja?

11 Qollqer wal munirinakajja, janiw Diosan chuymapar purtʼapkaspati. Jesusajj akham sänwa: “Janiw khitis pä patronar esclavot sirvkaspati. Maynirojj uñisiniwa, maynirusti munasirakiniwa; maynirojj jakʼachasiniwa, maynirusti yaqhacharakiniwa. Janiw jumanakajj Diosampir Qollqempir esclavot servipkasmati” sasa. Ukatsti akham sarakïnwa: “Jan jumanakajj kunatï valoranïki ukanak aka oraqen jukʼamp imkatapjjamti. Aka oraqenjja, thuthan thuthantata, saruntata ukhamaw tukusipjje jan ukajj lunthatanakaw mantasin qʼepsupjje. Antisas kunatï valoranïki ukanak alajjpachar imkatapjjam. Ukanjja janiw thuthas thuthantkiti, ni saruntkisa, janirakiw lunthatanakas mantasin qʼepsupkiti” sasa (Mat. 6:19, 20, 24).

12. Kunatï utjkistu ukampiki kusisita jakasisajj ¿kunatsa Jehová Diosar serviñajj jan chʼamäki? Uk mä experienciampi qhanañchtʼma.

12 Kunatï utjkistu ukampiki jakasiñajja, janiw jukʼamp kusisita jakasiñatakik yanaptʼkistuti, jan ukasti Jehová Diosar serviñatakejj jukʼamp tiempow utjaraki sasaw waljanejj sapjje. Estados Unidos markankir Jack jilatajja, mä jachʼa utani, suma negocioni ukhamänwa, ukampis precursorat esposapamp chika serviñatakejja, taqe ukanak alj-jjänwa. Jupajj akham siwa: “Suma utajasa, oraqejasa wali munatänwa, ukanak aljañajj janiw munañjamäkänti. Nayajja, walja maranakaw trabajot qʼala aynachtʼata kuttʼanirïyäta. Ukampis esposajajj precursorätap laykojja, wali kusisitänwa. Jupajj akham siriwa: ‘Jefejajj taqet sipansa munasiriwa’ sasa. Jichhajja, nayajj precursoratwa serviskarakta, panpachaniw mä sapa jefetaki, mä arunjja, Jehová Diosataki irnaqasipkta” sasa.

¿Kunas qollqe jan añcha munañatak yanaptʼistaspa? (Párrafo 13).

13. ¿Kunjamsa qollqer uñjtan uk kunjamatsa yatsna?

13 Kunjamsa qollqer uñjasktan uk sum amuytʼasiñatakejja, akham sasaw taqe chuyma jisktʼasiñasa: “¿Bibliajj kuntï qollqe toqet siski ukarojj taqe chuymat creytjja, ukarjamat sarnaqaraktjja? ¿Qollqe ganañajj nayatak wali wakiskiriti? ¿Yänak jan ukajj cosasanak jikjjatañatti jukʼamp llakistjja, jan ukajj Jehová Diosamp sum apasiñata, mayninakampi sum apasiñatcha llakistjja? ¿Jehová Diosaw kunatï wakiski ukanak churitani sasajj taqe chuymat confiytjja?” sasa. Jehová Diosajj jupar confiyapki ukanakarojj janipuniw jaytanukkaniti, uk janiw pächasktanti (Mat. 6:33).

¿JEHOVÁ DIOSARUT MUNASTAN JAN UKAJJ MUNAÑASAKCHA THAQTANJJA?

14. ¿Kunjamsa kusistʼañanakarojj uñjañasa?

14 Qhepa urunakanjja, jaqenakajj ‘pachpa munañapak thaqerinakäpjjaniwa’ sasaw Bibliajj qhanañcharakïna. Jiwas pachparu, qollqeru mä jukʼa munañajj janiw jan walïkiti, jakäwisan mä jukʼa kusistʼañasa janirakiw jan walïkiti. Yaqhep jaqenakajja, ‘taqe kusistʼañanakwa apanukuñasa’ sasaw sapjje. Ukampis Jehová Diosajj janiw uk yatichkistuti. Diosar jan jitheqtas servirinakarojj Bibliajj uka toqet akham siwa: “Kusisiñampi tʼantʼam manqʼasim, ukhamarak vinomsa umasim” sasa (Ecl. 9:7).

15. “Pachpa munañapak thaqerinaka” siski ukajj ¿kamsañsa muni?

15 Kunapachatï 2 Timoteo 3:4 textojj “pachpa munañapak thaqerinaka” sasin qhanañchki ukajja, Diosat janipun akchʼas yatiñ munapki ukanakatwa parlaski. Amuytʼañataki, uka textojj munañanakapakwa jukʼamp thaqapjjani Diosar munañat sipansa sasajj janiw siskiti, ukham saspajja, Diosarojj mä jukʼa munasipkaspasa ukham amuyayaspa. Antisas akham siwa: ‘Diosar munasiñat sipansa pachpa munañapak thaqapjjani’ sasa. Biblia toqet yatjjatir mä jaqejj uka textot akham sänwa: “Ukampejj Diosar mä jukʼa munasipkaspasa ukham janiw sañ munkiti, jan ukasti janipuniw Diosar akchʼas munasipkiti sañwa muni” sasa. Uka arunakajj pachpa munañapak thaqerinakatakejj mä arunjja, kusistʼañanak añcha munirinakatakejj wali wakiskir ewjjtʼawa. “Pachpa munañapak thaqerinaka” siski uka arunakajja, ‘jakäwin utjki uka kusistʼañanakampi apayasipki’ ukanakatwa amuytʼayistu (Luc. 8:14).

16, 17. ¿Kunjamsa Jesusajj kusistʼañanakar uñjirïna?

16 Jesusajj kusistʼañanakarojj wakiski ukarjamaw uñjirïna. Mä kutejja, “mä casarasïwin mä jachʼa manqʼäwejj” utjkäna ukarojj saränwa, ukat yaqha ‘jachʼa manqʼäwirus’ sararakïnwa (Juan 2:1-10; Luc. 5:29). Casarasïwin vinojj pistʼkäna ukhajja, Jesusajj mä milagro toqew umjja vinor tukuyäna. Ukat yaqha urusti, jaqenakajj Jesusarojj manqʼatapata, vino umatapat jan wal parlapjjäna. Uk uñjasajja, Jesusajj ukham amuyapjjatapajj jan walïtapwa qhan qhanañchäna (Luc. 7:33-36).

17 Ukampis Jesusajj janipuniw kusistʼañanakaruki chuym uchirïkänti. Jupatakejj Jehová Diosaw nayrankäna, jaqenakar yanaptʼañatakis chʼamachasipunirïnwa. Jaqenakan salvasipjjañapatakis taqe chuymaw wal tʼaqesisa wilap wartasiwayi. Arkirinakaparojj akham sänwa: “Kusisiñanïpjjtawa naya layku jiskʼachata, jan waltʼayañatak arknaqata, kunayman jan wali arunakampi kʼarintata uñjasipjjsta ukanakajja. Ukhamarakiw nayrajj profetanakarus jan waltʼayañatak arknaqapjjäna. Jumanakajj kusisipjjam, wal kʼuchisipjjarakim, mä jachʼa bendicionaw jumanakatakejj alajjpachan utji” sasa (Mat. 5:11, 12).

¿Kunas kusistʼañanakaki jan sinti munañatakejj yanaptʼistaspa? (Párrafo 18).

18. Kusistʼäwinakar qhawqsa munastan uk yatiñatakejj ¿kuna jisktʼanakas yanaptʼistani?

18 Kusistʼañanakar qhawqsa munastan uk amuyañatakejj ¿kunas yanaptʼistaspa? Akham jisktʼasiñasawa: “¿Nayatakejja, tantachäwinakata, predicacionat sipansa, kusistʼañanakat nayranki? ¿Jehová Diosar serviñ laykojj kunanakatï gustkitu ukanak jaytiristti? ¿Kusistʼañanaka ajllkasajj Jehová Diosatak ukajj walikïskaspati sasajj jisktʼastti?” sasa. Jehová Diosar wal munastan ukhajja, kunanakatï Jupar jan gustki, jan ukajj janiw Jupar gustkaspati sasin amuyktan ukanak jan lurañatakiw chʼamachasiñäni (Mateo 22:37, 38 liytʼañataki).

¿KUNJAMSA KUSISITÄSSNA?

19. ¿Khitinakas janipun kusisitäpkaspa?

19 Mä sojjta waranq maranakaw Supayan apnaqat akapachajj jaqenakar wal tʼaqesiyaski. Jichhajj qhepa urunakanwa jakasktanjja, walja jaqenakaw jupanakata, qollqeta ukat pachpa munañanakapat añcha llakisipjje. Taqe ukanak jikjjatañatakiw chʼamachasipjjaraki, ukanakaw jupanakatakejj nayrankaraki. Ukham jaqenakajj janipuniw kusisitäpkaspati. Ukampis Bibliajj akham siwa: “Jacobun Diosapan yanapat jaqejj kusisiñaniwa, Tatitu Diosapar suytʼirejj kusisiñaniwa” sasa (Sal. 146:5).

20. ¿Jehová Diosar munasitamajj kunjamsa kusisitäñatak yanaptʼtamjja?

20 Servirinakapjamajj Jehová Diosarojj sapürutjamaw wal munastanjja. Sapa mararakiw walja jaqenakajj Diosar uñtʼapjje, munasipjjaraki. Diosan Reinopajj apnaqaskatapa, kuna bendicionanaktï apankani ukas wali jakʼankjjatapajj qhanaw amuyasi. Jehová Diosan munañap lurtan ukhajja, Jupar wal kusisiytanjja, uk lurasajj kusisitarakïtanwa. Jutïr yatichäwinjja, munañapak thaqapki ukanakajj kunjam jaqëpjjesa, Diosan servirinakapajj kunjam jaqëpjjarakisa ukwa yatjjataskañäni.