Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jehová Diosaw “qaritarojj chʼam churi”

Jehová Diosaw “qaritarojj chʼam churi”

Jehová Diosar suytʼirinakajj chʼam katjjatapjjani’ (ISA. 40:31).

CANCIÓN: 3, 47

1. 1) ¿Kuna jan walinakansa jichhürunakan uñjastanjja? 2) ¿Kunatsa Jehová Diosajj servirinakapar wal munasi? (Aka paginankir fotonak uñjjattʼäta).

KUNJAMTÏ yatktanjja, akapachajj kunayman jan walinakampi phoqantatawa. Munat jilat kullakanaka, jumanakat waljanejj wali usuntatäpjjtawa. Yaqhepasti edadanëjjasas chuymankipstat familiaranakamaruw uñjasipkta. Awk taykjamajj familiamarojj kunayman cosasanak churañat sipansa, kunatï wakiski ukanak churañatakikiw chʼamachasipjjtajja. Jumanakat waljanejj kunayman jan walinakanwa uñjasipjjtajja, uk sum yatipjjta. Taqe ukanakar saykatañajj qarjtayasiwa, qollqes tiempos munasirakiwa. Ukhamäkchisa, Diosajj jutïrin taqe jan walinak chhaqtaykani ukarojj taqe chuymaw confiyapjjtajja. Ukatwa Jehová Diosajj jumanakar wal munasipjjtam.

2. 1) ¿Kunjamsa Isaías 40:29 textojj chuymachtʼistu? 2) ¿Kuna jan wali amtarus pursna?

2 Ukhamäkchi ukasa ¿awisajj taqe uka jan walinakajj qarjtaytamti? Cheqas, janiw jumak ukhaman uñjasktati. Bibliarjamajja, Jehová Diosan nayra servirinakapajj ukhamarakiw aynachtʼata amuyasipjjerïna (1 Rey. 19:4; Job 7:7). ¿Kunas aguantapjjañapatak yanaptʼäna? Jehová Diosaruw yanaptʼa mayisipjjäna. Diosasti yanaptʼarakïnwa, kunattejj “qaritarojj chʼam churi[riwa]” (Isa. 40:29). Ukampis jichhürunakanjja, jan walinakar saykatañatakejj Diosar mä qhawqha tiempo jan serviñaw walïspa sasaw yaqhep jilat kullakanakajj amuyapjje. Diosar serviñajj mä bendicionat sipansa, mä jathi qʼepïkaspas ukhamwa uñjapjje. Ukatwa Biblia jan liyjjapjjeti, tantachäwinakarusa, predikiris jan sarjjapjjeti. Supayajj ukham lurañaswa muni.

3. 1) ¿Kunjamsa Supayampi jan atipayasksna? 2) ¿Kunanaksa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

3 Kunanaktï cristianjamajj lurañasäki ukar chuyma uchtan ukajj wal chʼamañchistu, uk Supayajj sum yati. Jupajj jiwasan chʼamañchtʼatäñasjja janiw munkiti. Ukhamajj jumatï qaritjama, llakitjama amuyastajja, janiw Jehová Diosat jitheqtañamäkiti. Antisas jukʼampiw Jupar jakʼachasiñama. Uka toqet Bibliajj akham siwa: “Jupajj sum saytʼayapjjätam, chʼamaniruw tukuyapjjarakïtam” sasa (1 Ped. 5:10; Sant. 4:8). Aka yatichäwinjja, Diosar serviñan kunanakas aynachtʼayistaspa uk pä toqet amuytʼaskañäni. Aguantaskakiñatakejja, Biblian kuna ewjjtʼanakapas yanaptʼarakistaspa uksa yatjjatarakiñäniwa. Ukampis nayraqatajja, Isaías 40:26-31 textot yatjjatañäni, ukanjja, Jehová Diosajj kunjamsa chʼam churistu ukwa qhanañchi.

‘JEHOVÁ DIOSAR SUYTʼIRINAKAJJ CHʼAM KATJJATAPJJANI’

4. ¿Kunsa Isaías 40:26 textot yateqsna?

4 (Isaías 40:26 liytʼañataki). Alajjpachan qhawqha warawaranakas utji uk janiw khitis jaktʼañ puedkiti. Vía Láctea sat galaxianjja, mä 400.000 millón warawaranakaw utjpacha sasaw cientificonakajj sapjje. Ukampis Jehová Diosajj sapa mayniruw suti uchi. ¿Kunsa ukajj yatichistu? Diosatï jan vidani warawaranakatsa llakiskchejja, ¿janit jiwasat jukʼamp llakiskpacha? Jiwasajj munasiñatwa Diosar sirvtanjja, janiw obligataki sirvktanti (Sal. 19:1, 3, 14). Munasir Awkisajj taqe kunwa jiwasat yati. Jesusajj uka toqet akham sänwa: “Pʼeqenakaman utjki uka ñikʼutanakas taqpach jakhutarakiwa” sasa (Mat. 10:30). Salmonak qellqerinakat maynejj akham sarakïnwa: “Tatituw aski jaqen jakañ urunakap imaski” sasa (Sal. 37:18). Cheqas kuna jan walinakantï uñjasktan ukjja, sum yati, taqe ukanakar saykatañatakejj chʼam churistaspawa.

5. ¿Jehová Diosaw chʼam churistani sasajj kunatsa sissna?

5 (Isaías 40:28 liytʼañataki). Jehová Diosaw chʼama churirejja. Uk amuytʼañatakejj qhawqha chʼamsa Intir churi uk uñjañäni. Ciencia toqet qellqeri David Bodanis chachajj akham sänwa: ‘Intinjja, sapa segundon walja kutiw millón millón bombanakas phallkaspa ukham phalli’ sasa. Yaqha cientificojj Inti toqet akham sarakïnwa: ‘Mä segundon Intin energiapajja, jaqenakarojj mä 200.000 maranakatakiw yanaptʼaspa’ sasa. Niyakejjay Jehová Diosajj Intirojj chʼam churchejja, jiwasarojj ukhamarakiw taqe jan walinakar saykatañatakejj chʼam churistani.

6. 1) ¿Yugojajj phisnakiwa sasajj kunatsa Jesusajj säna? 2) ¿Kunjamsa uk yatiñajj yanaptʼistu?

6 (Isaías 40:29 liytʼañataki). Jehová Diosar serviñajj wal kusisiyistu. Jesusajj discipulonakapar akham sänwa: “Nayan yugojja apapjjam [...] ukatwa almaman samarañapjja jikjjatapjjäta. Nayan yugojjasti jasa apañakiwa, khumojjasti sinti phisnakirakiwa” sasa (Mat. 11:28-30). Uka arunakajj cheqäskapuniwa. Awisajj qaritaw tantachäwinakarus predicacionarus sartanjja, ukampis ¿kunjamsa kuttʼanjjtanjja? Jan walinakar saykatañatak chʼamañchtʼata, suma wakichtʼata ukhamaw kuttʼanjjtanjja. Cheqas Jesusan yugop apañajj janiw chʼamäkiti, antisas phisnakiwa.

7. ¿Kunatsa Mateo 11:28-30 textojj cheqäskapuniwa sasajj sissna? Uk mä experienciampi qhanañchtʼma.

7 Mä kullakat amuytʼañäni, jupajj llaki usu, síndrome de fatiga crónica, migraña uka usunakaniwa. Awisajja, jupatakejj tantachäwinakar sarañajj chʼamakiwa. Ukampis mä kutejj tantachäwir wal chʼamachasis sarkäna uka qhepatjja, akham sänwa: “Discursojj aynachtʼañ toqetwa parläna. Jilatan wali munasiñampi arstʼatap laykojj jachaqtʼasiyätwa. Cheqas tantachäwinakajj wali wakiskirïtapwa amuyayäta” sasa. Uka kullakajj tantachäwir sarañataki wal chʼamachasitap laykojja, kusisitänwa.

8, 9. “Aynachtʼatäkta ukhajja wali chʼamanïtwa” sasajja, ¿kamsañsa Pablojj munäna?

8 (Isaías 40:30 liytʼañataki). Inas kunanak sum lurañ yatstan, ukampis janiw chʼamasampiki taqe kuns lurksnati. Ukjja taqeniw sum amuytʼasiñasa. Apóstol Pablot amuytʼañäni, jupajj taqe kunwa luraspäna, ukampis janiw taqe kuntï munkäna ukpun lurkänti. Ukatwa llakinakap Jehová Diosar yatiyäna, Jupasti akhamwa Pablor sarakïna: “Kunapachatï jumajj aynachtʼatäkta ukhaw nayan chʼamajajj jukʼamp qhan amuyasi” sasa. Diosajj kuntï siskän uk amuyasajja, Pablojj akham sänwa: “Aynachtʼatäkta ukhajja wali chʼamanïtwa” sasa (2 Cor. 12:7-10). ¿Uka arunakampejj kamsañsa munäna?

9 Apóstol Pablojj maynin jan yanaptʼapampejja, janiw kuns lurkaspänti, uk sum yatïna. Juparojj espíritu santow jan chʼamanïki ukhajj yanaptʼaspäna. Kunanaktï Pablojj jan lurirjamakäna ukanak lurañatakis yanaptʼarakispänwa. Jiwasampejj ukhamarakiwa, Jehová Diosajj espíritu santo churkistu, ukhakiw chʼamanïtanjja.

10. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj David chachar jan walinakar atipjañapatakejj yanaptʼäna?

10 Salmonak qellqeri David chachajj kunjamsa Jehová Diosajj chʼamapampi yanaptʼäna, uk walja kutiw amuyäna. Ukatwa akham qellqäna: “Juman yanapamampiw enemigonakajjarus nuwantarakëjja, markanakapan perqanakapsa pasarakïwa” sasa (Sal. 18:29, Aymar Biblia). Yaqhep jan walinakajj mä perqar uñtatawa, janiw jiwas sapakejj atipksnati. Jehová Diosan yanaptʼapampikiw atipsna.

11. ¿Kunjamsa espíritu santojj jan walinakar saykatañatak yanaptʼistu?

11 (Isaías 40:31 liytʼañataki). Pakanakat (águilas) amuytʼañäni, jaya cheqanak jalañatakisa alton jalañatakisa, janiw pachpa chʼamapampik uk lurapkiti. Juntʼu thayampi nuktʼataw sarapjje, ukhamatwa jan sinti qaripkiti. Ukhamajja, kuna jan walin uñjasïta ukhajja, pakanakatwa amtañama. Yanaptʼayasiñatakejj Jehová Diosaruw ‘espíritu santo’ mayiñama (Juan 14:26). Kuna ratus ukjja mayisikismawa. Jukʼampis, mä jilatampi jan ukajj mä kullakampi jan waltʼayastan ukhajja, Jehová Diosaruw yanaptʼa mayiñasa. Ukampis ¿kunatsa jan waltʼayasiñanakajj utjaspa?

12, 13. 1) ¿Kunatsa jilat kullakanakampi jan waltʼayasiñajj utjaspa? 2) ¿José chachan sarnaqäwipajj kunsa Jehová Diosat yatichistu?

12 Pantjasirïtas laykuw mä jilatampi jan ukajj mä kullakampi jan waltʼayasna. Ukatwa awisajj kuntï mayninakajj sapki, lurapki ukajj jan waltʼayistaspa, jan ukajj jiwasaw mayninakar jan waltʼaysna. Ukhamanakan uñjasiñajj chʼamakïspawa. Ukampis Jehová Diosajj jupat jan jitheqtas serviñaswa muni. ¿Kunjamsa uk lursna? Jilat kullakanakampi juntuki Diosar servisa. Pantjasirïpkchisa, Diosajj jupanakar munasiwa, jiwasajj ukhamarakiw munasiñasa.

Jehová Diosajj janiw Josearojj jaytanukkänti, jumarojj janirakiw jaytanukkätamti. (Párrafo 13)

13 Jehová Diosajj servirinakaparojj janiw jan walinakat jarkʼaqkapuniti, ukwa José chachan sarnaqäwipat yateqsna. Waynaskan ukhajja Egiptoruw apapjjäna, jilanakapaw uñisiñata mä esclavjam aljapjjäna (Gén. 37:28). Diosajj jupar jan jitheqtas serviri José chachar tʼaqesir uñjasajja, wal sinttʼaspachäna. Ukampis janiw ukanakat jarkʼaqkänti. Uka qhepatjja Potifar chachan warmiparus violañ munkaspa ukhamwa kʼarintapjjarakïna, ukhasa Diosajj janiw jarkʼaqkarakïnti. Ukhamajj ¿Diosajj Josearojj jaytanukpachänti? Janiwa, Bibliajj akham siwa: “Tatitusti jupampïskarakïnwa, taqe kunas Joseatakejj walikïskarakïnwa” sasa (Gén. 39:21-23).

14. ¿Kunjamsa jan colerasirïñajj yanaptʼistu?

14 Jichhajj David chachat amuytʼarakiñäni, mä qhawqhanikiw jupjamajj tʼaqesiwayapjje. Jupajj janiw colerampi apayaskänti, ukatwa akham sas qellqäna: “Jumasti colerasiñjja apanukum, jan sinti colerasimti, colerasiñasti jukʼamp jan waltʼañanakwa apani” sasa (Sal. 37:8, Aymar Biblia). ¿Kunatsa colerasiñ apanukuñasa? Jehová Diosat yateqasiñwa muntanjja, ukatwa apanukuñasa. Jupajja, “janiw jucha luratasarjam tʼaqesiykistuti” (Sal. 103:10). Maysa toqetjja jan colerasirïñajj jan usuntañatakis yanaptʼarakistuwa. Jiwasatï colerasiñ jan jaytksna ukhajja, presión altampiw usuntsna, páncreas, hígado ukanakarus jan waltʼayistaspawa, purak usunakampis usuntaraksnawa. Colerastan ukhajja, janiw kuns sum amuytʼasktanti, parlatasampisa, luratasampisa mayninakarojj chuym ustʼaysnawa. Ukatjja walja tiempow llakita sarnaqsna. Maysa toqetjja Bibliajj akham siwa: “Samarañ chuymanïñajj cuerporojj jakañwa churi” sasa (Pro. 14:30). Ukhamajj maynitï chuym ustʼaychistojja, ¿kunas jupampi sumankthapiñataki yanaptʼistaspa? Biblian ewjjtʼanakaparjam sarnaqañaw yanaptʼistaspa.

JILAT KULLAKANAKAS CHUYM USTʼAYAPJJESTASPAWA

15, 16. ¿Chuyma ustʼayapjjestani ukhajj kunsa lurañasa?

15 (Efesios 4:26 liytʼañataki). Diosar jan servirinakajj jan wal lurapkistu ukhajja, janiw sinti chuym ustʼayasktanti. Ukampis mä familiarasa, jan ukajj mä kullakasa, mä jilatasa, jan wali lurasin jan ukajj parlasin chuym ustʼayistaspa ukhajja, uk armañajj chʼamakïspawa, ukhamajj ¿walja maranakat coleratäskañäni? ¿Jan ukajj ‘taqe kuns jankʼak askichapjjam’ sasin Bibliajj ewjjtʼkistu ukaruch istʼañäni? Jiwasatï walja tiempo coleratäskañäni ukhajja, sumankthapiñajj jukʼamp chʼamäjjaniwa.

16 Mä jilatas jan ukajj mä kullakas chuym ustʼaykiristam, janis uka jan wali armañ puedkasma ukham amuytʼañäni, ¿kunas sumankthapiñatak yanaptʼiristam? Nayraqatajj Jehová Diosaruw taqe chuyma orasiñama, ‘uka jilatampi jan ukajj kullakampi sum parltʼasiñatak yanaptʼita’ sasaw mayisirakisma. Ukampis ak amtañamawa, jupajj Diosan amigoparakiwa, Diosasti juparojj munasirakiwa (Sal. 25:14). Jehová Diosajj munasiñampiw amigonakaparojj uñji, jiwasan ukham munasiñampi uñjañaswa munaraki (Pro. 15:23; Mat. 7:12; Col. 4:6). Ukatjja, kunjamsa jupampi parläta uksa sum amuytʼasiñamawa. ‘Jupajj amanutwa chuym ustʼayitu’ sasajj janiw jankʼak amuyañamäkiti. Antisas sum yatjjatañatakiw chʼamachasiñama. Inas jumas juchanirakïsta. Akham sasinwa parlañ qalltasma: “Inas nayajj jiskʼa chuymästa, ukampis wasüru nayampi parlkta uka ratojj, akham amuyayäta...” sasa. Ukham lurasas jan sumankthapipkäta ukhajja, chʼamachasiskakiñamawa. Jehová Diosarus jupar bendisiñapatakejj mayirakiñamawa. Ukatjja, suma luratanakap amuyañatakiw Diosar mayisiñama. Sumankthapiñataki chʼamachasitam uñjasajja, Jehová Diosajj kusisiniwa.

NAYRA JUCHANAKASAT JANIW JUCHAÑCHASIÑASÄKITI

17. 1) Jachʼa jucharutï purtʼastan ukhajja, ¿kuna yanaptʼsa Jehová Diosajj churistu? 2) ¿Kunatsa uka yanaptʼa katoqasiñasa?

17 Yaqhep jilat kullakanakajja, jachʼa juchar purtʼasipjjatap laykojj ‘janiw Diosar serviñatak askïkti’ sasaw amuyapjje. Chuym pisayasipjjatap laykojj janiw kusisitäjjapjjaspati, jan chʼamanjamaw amuyasipjjaspa, janirakiw sumankañ jikjjatapkaspati. David reyejj ukhamanwa uñjasïna, ukatwa akham säna: “Juchanakajj janïr arsusiñkamajj, jañchejjajj kʼachat kʼachat aynachtʼaskäna, jaypʼuntañkam ayqotajj layku. Amparamajj uruy arumaw tʼaqesiyitu” sasa. Qhepatjja Davidajj kuntï Diosajj mä serviripat munkäna ukwa luräna, ukatsti akham qellqäna: ‘Ukampis jucha luratanakajj janiw imtʼksmati; juchanakajj jumar arsusiñatakiw amtta, Jumasti juchanakajj perdonistawa’ sasa (Sal. 32:3-5). Jumatï mä jachʼa juchar purtʼastajja, Jehová Diosajj jupampi wasitat sum apasiñatak yanaptʼañwa muntamjja, ukampis jilïr irpirinak toqe Jehová Diosajj yanaptʼktam ukjja katoqasiñamawa (Pro. 24:16; Sant. 5:13-15). Ukhamajj jumatï wiñayataki jakasiñ munstajja, jankʼakiw uk lurañama, janiw suyañamäkiti. Ukampis Jehová Diosampi perdonatäsas juchamat llakisiskakïta ukhajja, ¿kunsa lurasma?

18. ‘Janiw Diosar serviñatak askïkti’ sasin amuyirinakarojja, ¿kunjamsa Pablon sarnaqäwipajj yanaptʼi?

18 Apóstol Pablot amuytʼañäni, kuna jan walinaktï nayrajj lurkäna ukanakatwa awisajj llakisirïna. Jupajj akham sänwa: “Nayajj apostolonak taypitjja jukʼamp jiskʼätwa, janirakiw apóstol satäñatakis walïkti, Diosan congregacionapar jan waltʼayañatak arknaqataj layku. Nayajj Diosan wali khuyapayasiñapatwa ukham serviskta” sasa (1 Cor. 15:9, 10). Diosajj Pablon pantjasir jaqëtapjja sum yatïna, janirakiw jupat jan wal amuykänti. Uk amuyañapwa Diosajj munäna. Ukhamajj jumatï juchamat taqe chuyma arrepentista, juchamsa Jehová Diosar yatiyjjsta, jilïr irpirinakarus wakischi ukajj yatiyjjaraksta ukhajja, Jehová Diosajj khuyaptʼayasïtamwa, uk janiw pächasiñamäkiti. Cheqas Diosajj perdonjjtamwa, ukjja katoqasiñamawa (Isa. 55:6, 7).

19. 2018 maratak Bibliat apstʼat qellqatajj ¿kawkïrisa ukat kunatsa wali wakiskiri?

19 Akapachan tukusiñapajj wali jakʼankjjatap laykojja, jan walinakajj jiljjattaskakiniwa. Ukampis taqe ukanakar saykatañatakejj Jehová Diosajj yanaptʼätamwa, “Jupaw qaritarojj chʼam churi, pisi chʼama jaqerusti chʼam yaptʼaraki” (Isa. 40:29; Sal. 55:22; 68:19). Uka arunakajj cheqätapjja, 2018 maratak Bibliat apstʼat qellqataw amtayistani. Uka arunakajj akham siwa: ‘Jehová Diosar suytʼirinakajj chʼam katjjatapjjani’ sasa (Isa. 40:31). Uka arunakjja sapa kuti tantachäwir sarkañäni ukhaw amtañäni.