Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

27 YATICHÄWI

Arknaqat uñjaskañäni ukatakejj jichhaw wakichtʼasiñasa

Arknaqat uñjaskañäni ukatakejj jichhaw wakichtʼasiñasa

Taqe khitinakatejj Cristo Jesusan arkiripjam jakañsa Dios chuym jakañsa munapki ukanakajja, jan waltʼayañatak arknaqataw uñjasipjjarakini(2 TIM. 3:12).

CANCIÓN 129 ¡Tukuykam aguantaskakiñäni!

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunatsa arknaqat uñjaskañäni ukatakejj wakichtʼasiñasa?

JIWAÑAP jakʼäjjäna uka arumajja, discipulonakajajj uñisitaw uñjasipjjani sasaw Jesusajj säna (Juan 17:14). Ukjat jichhakamajja, cheqa yupaychäwir uñisipki ukanakan arknaqataw Jesusan discipulonakapajj uñjasiwayapjje (2 Tim. 3:12). Akapachan niya tukusiñampïskipansti, jukʼamp arknaqataw uñjasiñäni (Mat. 24:9).

2, 3. 1) ¿Ajjsarañ toqet kun yatiñas wakisi? 2) ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

2 ¿Kunjamsa arknaqat uñjaskañäni ukatakejj wakichtʼassna? Jutïrin kuna jan walinakansa uñjasiñäni ukanakat lupʼiñajj janiw walïkaspati. Ukham lursna ukhajja, jan walinakan janïr uñjaskasaw ajjsarañat Jehová Diosat jitheqtjjsna (Prov. 12:25; 17:22). ‘Uñisir Diablojj’ ajjsarayasaw jan waltʼayañ munistu (1 Ped. 5:8, 9). Ukhamajj ¿kunsa jan ajjsarirïñatakejj lursna?

3 Aka yatichäwinjja, kunsa Jehová Diosar jukʼamp jakʼachasiñatakejj lursna, kunatsa jichjatpach ukham lurañajj wali wakiskiri ukanakatwa yatjjataskañäni. Jan ajjsarirïñatakejj kunsa lursna, jaqenakan uñisitäsajj kunsa luraraksna ukanakatsa yatjjatarakiñäniwa.

¿KUNSA DIOSAR JUKʼAMP JAKʼACHASIÑATAKEJJ LURSNA?

4. ¿Kamsistus Hebreos 13:5, 6 textojja, ukat kunatsa uka toqet janipun pächasiñasäki?

4 “Jehová Diosajj munasituwa, janipuniw jaytanukkitaniti” sasaw confiyañasa (Hebreos 13:5, 6 liytʼañataki). Walja maranak nayrajja, Yatiyañataki revistajj akham sänwa: “Khititï Jehová Diosar sum uñtʼki ukaw yantʼanakan uñjaskani ukhajj Diosar jukʼamp confiyani” sasa. Uka arunakajj cheqäskapuniwa. Arknaqat uñjaskañäni ukhajja, Diosar munasiña, taqe chuyma confiyaña, qhawqsa Jupajj munasistu ukat jan pächasiñaw aguantañatak yanaptʼistani (Mat. 22:36-38; Sant. 5:11).

5. ¿Jehová Diosajj qhawqsa munasistu uk amuyañatakejj kunsa lurañasa?

5 Jehová Diosar jukʼamp jakʼachasiñ amtampiw Biblia sapür liyiñasa (Sant. 4:8). Biblia liykasajja, Jehová Diosajj kunja suma chuymanisa uk amuyañatakiw chʼamachasiñasa. Qhawqha munasiñampis parlistu, luratanakapansa qhawqha munasiñas uñjasi ukanakatwa amuyañasaraki (Éx. 34:6). Ukampis uñisit jilsuwayapki ukanakatakejja, ukham amuyañajj chʼamakïspawa. Jiwasatï ukham jilsuwaystanjja, Diosajj kunjamsa munasiñampi khuyapayasiñampi uñjistu ukanakat mä lista sapüru qellqtʼasiñaw wakisispa (Sal. 78:38, 39; Rom. 8:32). Jiwasatï kunjamsa Diosajj yanaptʼawayistu uka toqet lupʼiñäni, Biblia liyisas lupʼirakiñäni ukhajja, listasar walja toqenakat qellqtʼasiñaw utjani. Ukhamajj kunanaktï Diosajj lurki ukanak jukʼamp valoranit uñjañäni ukhajja, jukʼampiw Jupar jakʼachasiñäni (Sal. 116:1, 2).

6. Salmo 94:17-19 qellqatarjamajja, ¿kunjamsa Diosar jan kun imtʼas mayisiñajj yanaptʼistu?

6 Jan inaktʼasaw Diosar mayisiñasa. Mä wawat parltʼañäni. Awkipajj wali munasiñampi jupar qhomanttʼi ukhajja, wawajj janiw kunats ajjsarayaskiti, taqe kunwa awkipar yatiyaraki. Jiwasatï Jehová Diosar jan kun imtʼas sapür mayisiñäni ukhajja, ukhamarakiw Jupampejj sum apasiñäni (Salmo 94:17-19 liytʼañataki). Ukhamajj ‘chuymasjja Tatitun nayraqatapar uchañäni’, kunanakatï ajjsaraykistu, llakisiykarakistu ukanaksa, munasir Awkisar yatiyañäni (Lam. 2:19). Ukham lurañäni ukhajja, kuntï Bibliajj siski ukwa jikjjatañäni. Bibliajj akham siwa: “Diosaw sumankañapjja churapjjätam, uka sumankañapasti jaqenakajj kuntï amuyki ukat sipansa jukʼampiwa” sasa (Filip. 4:6, 7). Ukhamajj jiwasatï Jehová Diosar ukham mayisiñänejja, jukʼampiw Jupar jakʼachasiñäni (Rom. 8:38, 39).

Jehová Diosaru ukhamarak Reinoparu confiyañajj jan ajjsarirïñatakiw yanaptʼistani.

Stanley Jones jilatarojja, Diosan arsutanakapajj phoqasipuniniwa sasin confiyañaw jan ajjsarañatak yanaptʼäna. (Párrafo 7).

7. Kuna bendicionanaktï Diosan Reinopajj apankani ukar taqe chuyma confiyañajj ¿kunatsa wali wakiskirejja?

7 Kuna bendicionanaktï Diosan Reinopajj apankani ukar taqe chuymaw confiyañasa (Núm. 23:19). Jiwasatï Diosan arsutanakapar mä jukʼak confiystanjja, Supayasa jupan munañap luririnakas facilakiw ajjsarayapjjestaspa (Prov. 24:10; Heb. 2:15). Ukhamajj ¿kunsa Diosan Reinopar jukʼamp confiyañatakejj lurañasa? Diosan arsutanakapajj kunjamsa Reinop toqejj phoqasini, kunatsa Diosan uka arsutanakaparojj confiyañasa uka toqenakat yatjjatañatakiw tiempo apstʼasiñasa. Ukham confiyañajj kunatsa wali wakiskiri uk amuytʼañatakejja, Stanley Jones jilatat parltʼañäni. Jupajj paqallqo maranakaw Diosar servitap laykojj carcelan llawintat uñjasïna. * ¿Kunas Diosat jan jitheqtañatakejj yanaptʼäna? Jupajj akham siwa: “Diosan Reinopat yatiña, kuna bendicionanaktï uka Reinojj apankani ukar taqe chuyma confiyañaw yanaptʼitäna” sasa. Jiwasatï Diosan arsutanakapar taqe chuyma confiyañäni ukhajja, jukʼampiw Diosar jakʼachasiñäni, janirakiw ajjsarayaskañäniti (Prov. 3:25, 26).

8. Tantachäwinakar sarañajj jiwasatak wakiskiriti janicha ukajj ¿kunsa uñachtʼayi?

8 Tantachäwinakar jan faltasisaw sarañasa. Tantachäwinakar sarañajj Jehová Diosar jukʼamp jakʼachasiñatakiw yanaptʼistu. Tantachäwinakar sarañajj jiwasatak wakiskiriti janicha ukaw kunjamsa arknaqat uñjaskañäni ukhajj saykatañäniti janicha uk uñachtʼayi (Heb. 10:24, 25). ¿Kunatsa ukham sistanjja? Jiwasatï mä kun utjipanak jan sarkstanjja, tantachasiñajj chʼamäjjani ukhajj inas jan sarjjchiñäniti. Ukampis jiwasatï jan faltasis sarañatak chʼamachasiñänejja, Diosan markap conträpki ukanakan jarkʼatpachas tantachasiskakiñäniwa. Ukhamajj jichhaw tantachäwinakar wali wakiskirit uñjañatak chʼamachasiñasa. Ukhamtï lurañänejja, janiw gobiernonakasa ni khitisa kuntï Diosajj siskistu ukar istʼaskakiñatak jarkʼkistaniti (Hech. 5:29).

Textonak yatsuñasa Diosar cantañatak qʼochunak yatsuñasa, arknaqat uñjaskañäni ukhaw yanaptʼistani. (Párrafo 9). *

9. Textonak yatsuñajja, ¿kunjamsa arknaqat uñjaskañäni ukatak wakichasiñatakejj yanaptʼistaspa?

9 Gustkistu uka textonakwa yatsuñasa (Mat. 13:52). Inas armasir jaqëstan, ukampis Jehová Diosajj espíritu santopampiw textonak amtañatak yanaptʼistaspa (Juan 14:26). Mä jilatat parltʼañäni, jupajj Alemania oriental cheqankir carcelan llawintatäsajj janiw khitimpis parltʼasirjamäkänti. Jilatajj akham siwa: “Walja textonak yatsuñaw yanaptʼawayitu. Carcelan janiw kuna lurañas utjkänti, ukampis jan tiemponiw kunanakattï Bibliajj parlki ukanakat lupʼirïta” sasa. Uka textonakajj Jehová Diosat jan jitheqtas aguantañatakiw jilatar yanaptʼäna.

(Párrafo 10). *

10. ¿Kunatsa qʼochunak yatsuñasa?

10 Diosar jachʼañchañatak qʼochunakwa yatsuñasa, cantañasarakiwa. Pablompi Silasampejj Filipos markan carcelan llawintatäpkäna ukhajja, yatsupkatayna uka qʼochunakwa Diosar cantapjjäna (Hech. 16:25). Unión Soviética sasin uñtʼatäkäna uka markankir jilat kullakanakajj Siberia cheqar apatapkäna ukhajja, ¿kunsa Diosar jukʼamp confiyañatakejj lurapjjäna? Mariya Fedun kullakajj akham sänwa: “Yatipkayäta uka qʼochunakwa cantapjjayäta. Uka qʼochunakaw taqenir chʼamañchtʼapjjetäna, Jehová Diosan jakʼapankañatakis yanaptʼapjjetäna” sasa. ¿Gustkistu uka qʼochunak cantañajj jiwasar chʼamañchtʼistuti? Ukhamajj jichhaw yatsuñatak chʼamachasiñasa (“ Jehová, jan ajjsarirïñatak yanaptʼita” sat recuadro uñjjattʼäta).

¿KUNSA JAN AJJSARIRÏÑATAK LURSNA?

11, 12. 1) Kuntï 1 Samuel 17:37, 45-47 qellqatajj siski ukarjamajja, ¿kunatsa Davidajj jan ajjsarayaskäna? 2) ¿Kunsa Davidat yateqsna?

11 Arknaqat uñjaskañäni ukar saykatañatakejj jan ajjsarirïñasawa. Ukampis ajjsarirïtas amuyasstan ukhajj ¿kunsa lurañasa? Ak amtañasawa, jan ajjsarirïñatakejj janiw jachʼa tansäñasa, wali chʼamanïñasa, ni taqe kun lurañ yatiñas wakiskapuniti. Davidat parltʼañäni, waynäskäna ukhajja, jupat sipans jukʼamp jachʼa, wali chʼamani Goliat sat jaqempiw nuwasïna. Davidajj janiw wakichtʼatäkänti, ni espadanïkänsa. Ukampis jan ajjsarasaw uka jachʼa jachʼa tukur jaqempejj nuwasïna.

12 ¿Kunatsa Davidajj jan ajjsarayaskäna? Jehová Diosaw nayampïski sasaw taqe chuyma confiyäna (1 Samuel 17:37, 45-47 liytʼañataki). “Goliatajj nayat sipans jukʼamp chʼamaniwa” sasin amuyañat sipansa, “Goliatajj janiw Jehová Diosatak kunäkisa” sasaw amuyäna. ¿Kunsa ukat yateqsna? Jan ajjsarirïñatakejja, “Jehová Diosaw jiwasampïski, Diosan markap conträpki ukanakajj janiw taqe chʼamani Diosatakejj kunäpkisa” sasaw confiyañasa (2 Crón. 20:15; Sal. 16:8). Ukhamajj ¿kunsa jan ajjsarirïñatakejj janïr arknaqatäkasin lurañasa?

13. ¿Kunsa jan ajjsarirïñatak lursna?

13 Diosan Reinopat yatiyañaw jan ajjsarirïñatak yanaptʼistani. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Predicañajj Jehová Diosar confiyañataki, jaqenakar jan ajjsarañatakiw yanaptʼistu (Prov. 29:25). Kunjamtï ejercicio lurañajj cuerposar chʼamañchkejja, ukhamarakiw utat uta yatiyañasa, walja jaqenakajj utjki uka cheqanakan yatiyañasa, qhatunakana, yaqha ukham cheqanakan yatiyañas jan ajjsarirïñatak yanaptʼistu. Jiwasatï jichha tiempon jan ajjsaras predicañänejja, gobiernonakajj Diosan arunakap yatiyañ jarktʼapkani ukhajj yatiyaskakiñäniwa (1 Tes. 2:1, 2).

Nancy Yuen kullakajj kunäkipans Diosan arunakap yatiyaskakïnwa. (Párrafo 14).

14, 15. ¿Kunsa Nancy Yuen kullakatsa Valentina Garnovskaya kullakatsa yateqsna?

14 Wali yateqaskay jan ajjsariri pä kullakanakat parltʼañäni. Maynïrejj Nancy Yuen satänwa, kullakajj mä metro chikatani ukchʼakïchïnsa, jan ajjsarirïnwa. * Diosan Reinopat predicañ jan jaytañ munatapatjja, carcelaruw China markan 20 maranakatak jistʼantapjjäna. Jukʼamp yatjjatañatak jisksupkäna uka policianakajj kullakat akham sapjjänwa: “Janipuniw jupjam jan istʼasir jaqejj utjkiti” sasa.

“Jehová Diosaw nayampïski” sasaw Valentina Garnovskaya kullakajj taqe chuyma confiyäna. (Párrafo 15).

15 Maynïr kullakasti Valentina Garnovskaya satarakïnwa. Juparojj Unión Soviética sasin uñtʼatäkäna ukanwa carcelar kimsa kuti jistʼantapjjäna. Taqpachajj 21 maranakaw carcelankäna. * Diosan arunakap yatiyañ jan jaytañ munatapatjja, yaqhanakar sinti jan walinak luriritwa policianakajj uñtʼapjjäna. ¿Kunatsa uka pä kullakanakajj jan ajjsarayasipkäna? “Jehová Diosaw jiwasampïski” sasaw confiyapjjäna.

16. ¿Kunas jan ajjsarirïñatak yanaptʼistani?

16 Kunjamtï yateqawayktanjja, jan ajjsarirïñatakejj janiw chʼamasarusa ni amuyusarus atinisiñasäkiti. Jan ukasti “Jehová Diosaw jiwasampïski, Jupaw arjjataskistani” sasaw confiyañasa (Deut. 1:29, 30; Zac. 4:6). Ukaw jan ajjsarirïñatak yanaptʼistani.

¿KUNSA MAYNINAKAN UÑISITÄSAJJ LURSNA?

17, 18. Juan 15:18-21 qellqatarjamajja, ¿cristianonakajj kunjam uñjatäpjjañapänsa, ukat kunatsa?

17 Mayninakajj respetomp uñjapjjestaspa ukwa muntanjja. Ukampis jaqenakan jan sum uñjatajja, “janiw kunatakis sirvkti” sasin janiw amuyañasäkiti. Jesusajj akham sänwa: “Kusisiñanïpjjtawa jaqen Yoqap layku uñisitanakasa, yaqhachatanakasa, jiskʼachatanakasa, sutinakamajj jan walit uñjatäki ukanakasa” sasa (Luc. 6:22). ¿Uka arunakampejj kamsañsa Jesusajj munäna?

18 Jesusajja, cristianonakajj uñisitäñ wal munapjjani sañ janiw munkänti, jan ukasti kunjam uñjatäpjjanisa uka toqetwa parlaskäna. Jiwasajj Jesusan yatichäwinakaparjamaw sarnaqtanjja, janiw akapachankirïktanti, kuntï Jesusajj yatiykäna ukwa yatiyaraktanjja, ukatwa jaqenakajj uñisipjjestu (Juan 15:18-21 liytʼañataki). Jehová Diosar kusisiyañwa muntanjja. Ukhamajj Jupar munasitas layku uñisipjjestu ukhajj janiw llakisiñasäkiti.

19. ¿Kunsa apostolonakat yateqsna?

19 Janipun jaqenakan kun sapjjatap laykusa, ni kun lurapjjatap laykus Jehová Diosan Testigopätasat phenqʼasiñäniti (Miq. 4:5). Jaqenakar jan ajjsarañatakejja, Jesusajj jiwjjäna uka qhepat kuntï apostolonakajj Jerusalenan lurapkäna uk yatjjatañaw yanaptʼistaspa. Judionakan religionap pʼeqtʼirinakajj qhawqsa jupanakar uñisipjjäna uk yatipjjänwa (Hech. 5:17, 18, 27, 28). Ukhampachas, sapüruw templor sarasajj Jesusan discipulonakapat uñtʼayasipjjäna (Hech. 5:42). Janiw ajjsarayasipkänti. Jiwasajj ukhamarakiw trabajir masinakasarusa, yateqer masinakasarusa, vecinonakasarus “Jehová Diosan Testigopätwa” sasin sañasa, ukham lurañäni ukhajj janiw ajjsarayasjjañäniti (Hech. 4:29; Rom. 1:16).

20. ¿Kunatsa apostolonakajj uñisitpachas jan sint llakisipkäna?

20 Apostolonakajja, kunatsa uñisit uñjasipjjäna uk sumwa yatipjjäna, ukatwa jan sint llakisipkänti. Jupanakatakejja, Diosan munañap lurapjjatap layku tʼaqesiyatäñajj kusiskañänwa (Luc. 6:23; Hech. 5:41). Apóstol Pedrojj akham sänwa: “Jumanakatejj cheqapar sarnaqapjjatam layku tʼaqesiyat uñjasipjjäta ukha[jja], kusisitäpjjätawa” sasa (1 Ped. 2:19-21; 3:14). Jaqenakajj cheqapar sarnaqatas laykuw uñisipjjestu, uk sum amuytan ukhajja, uñisitpachas Jehová Diosar serviskaktanwa.

WAKICHTʼASIÑAJJ YANAPTʼISTUWA

21, 22. 1) Arknaqat uñjaskañäni ukatak wakichasiñatakejj ¿kun lurañsa jumajj amtta? 2) ¿Kuna toqetsa akjjar jutki uka yatichäwin yatjjataskañäni?

21 Kunapachas arknaqat uñjasiñäni uk janiw yatktanti, janirakiw kunapachas gobiernonakajj Diosan arunakap yatiyañ jarktʼapjjani uks yatktanti. Ukampis akwa yattanjja, jichhaw Jehová Diosamp sum apasiñatakisa, jan ajjsarirïñatakisa, jaqenakan uñisitäsajj kunsa lurañäni ukatakis wakichtʼasiñasa. Jichjatpach wakichtʼasiñajja, jutïrin Jehová Diosar serviskakiñatakiw yanaptʼistani.

22 Ukampis gobiernonakajj predicañ jarktʼapjjaspa ukhajj ¿kunsa lursna? Ukhaman uñjasisajj Biblian kawknïr wiñay yatichäwinakapas (principios bíblicos) Diosar serviskakiñatak yanaptʼistaspa ukwa akjjar jutki uka yatichäwin yatjjataskañäni.

CANCIÓN 118 Jumar jukʼamp confiyañ yanaptʼapjjeta

^ Párrafo 5 Diosan servirinakapajj janis jaqenakan uñisitäñ munkstanjja, taqeniw arknaqat uñjasiñäni. Aka yatichäwinjja, kunjamsa arknaqat uñjaskañäni ukhajj jan ajjsarirïtas uñachtʼaysna ukwa yatjjataskañäni.

^ Párrafo 7 La Atalaya 15 de febrero, 1966 revistan páginas 116-126 uñjjattʼäta.

^ Párrafo 14 La Atalaya 1 de diciembre, 1979 revistan páginas 4-7 uñjjattʼäta. El nombre de Jehová se dará a conocer sat videowsa uñtarakismawa, ukatakejj ENTREVISTAS Y EXPERIENCIAS sat cheqaruw JW Broadcasting® programan español arut mantasma.

^ Párrafo 67 FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Familjam Bibliat yatjjatasaw mä awkimpi taykampejj wawanakapar textonak yatsupjjañapatak yatichasipki, ukatakejj tarjetanakampiw yanaptʼayasipjje.

^ Párrafo 70 FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Tantachäwir autot sarkasaw mä familiajj qʼochunak yatsusipki.